Maatalouslaskenta 2010 Monialaiset maatalous- ja puutarhayritykset

Samankaltaiset tiedostot
TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Varsinais-Suomen ruokaketju

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Maatalouden rakennetuet

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Yritysten näkymät Pohjanmaalla Bengt Jansson

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Joulukuun työllisyyskatsaus 2015

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Teknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa. Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Raakapuun käyttö 2010

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12

TOIMIALAKATSAUS 2010

Uusyrittäjien vastaukset. Suomalaisen Työn Liitto Suomen Yrittäjät

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

TOIMIALAKATSAUS 2010

Eläkeajan asumisen toiveet 1015 suomalaista työikäistä vastasi

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Kuntatalouden näkymät. Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys

Kaupan näkymät

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Puukauppa alueittain 2013

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

MTT:n selvityksiä 14. Monta rautaa tulessa. - Monialaisten tilojen vertailu muihin maaseutuyrityksiin. Leena Rantamäki-Lahtinen.

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

Alueiden kilpailukyky Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kaupan näkymät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Pohjanmaan kauppakamari

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Joensuussa Sirkku Hiltunen

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Monialaiset maatilat maatalouden rakennemuutoksessa

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

Maatalousyrittäjien työhyvinvointi -työpaja Tampere Johtaja Liisa Hakala STM/Työsuojeluosasto

Siipikarjatilojen rakenteesta ja taloudesta

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja

Maatalouden investointituki ja aloitustuki Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

EU Teemahaut - tavoitteet

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Korkeakoulutetut itsensätyöllistäjät Suomessa. Tutkija Joonas Miettinen

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Transkriptio:

Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 29.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Monialaiset maatalous- ja puutarhayritykset Suomessa on lähes 20 000 monialaista tilaa Monialaisuus yleisintä kaupunkien lähellä ja harvaanasutuilla alueilla Kolmannes muuhun yritystoimintaan osallistuvista on palkkatyövoimaa Muu yritystoiminta usein liikevaihdoltaan pientä Suurin osa monialaisista tiloista toimii palvelualoilla Urakoinnilla lisää työtä tilan koneille Tilojen teollisuustoiminnassa jalostetaan puuta ja maataloustuotteita www.maataloustilastot.fi

Noin kolmannes Suomen lähes 64 000 maatilasta ja puutarhayrityksestä harjoittaa maa- ja puutarhatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Monialaisia tiloja on useimmiten kaupungeissa tai niiden läheisyydessä sekä harvaan asutuilla alueilla. Harvinaisempia ne ovat ydinmaaseudulla. Eniten muuta yritystoimintaa on kasvinviljelyyn tai erikoiskasvintuotantoon suuntautuneilla tiloilla. Suhteellisesti yleisintä monialaisuus on hevostiloilla. Monet kotieläintilat ovat keskittyneet vain kotieläintalouteen. Lypsykarja- ja sikatilojen joukossa monialaisten tilojen osuus on pienin. Suomessa on lähes 20 000 monialaista tilaa Monialaisia tiloja on Suomessa 19 530 eli lähes kolmannes maatalous- ja puutarhayrityksistä harjoittaa maa-, puutarha- ja metsätalouden ohella jonkin muun toimialan yritystoimintaa (taulukko 1). Monissa muissa maissa myös metsätalous luetaan muuksi yritystoiminnaksi. Moninainen yritteliäisyys on perinteisesti ollut yleistä maamme maatiloilla. Muun yritystoiminnan systemaattinen tilastointi aloitettiin vuonna 2000 osana maatalouden rakennetutkimusta. Vuonna 2000 monialaisia maatiloja oli 21 800 eli kaikkiaan noin 27 prosenttia maatiloista. Vuonna 2005 noin 34 prosenttia tiloista harjoitti muutakin kuin maataloutta, mutta nyt muuta yritystoimintaa harjoittavien osuus on laskenut 31 prosenttiin. Vuonna 2000 muun yritystoiminnan toimialaluokitus erosi jonkin verran nykyisin käytössä olevasta luokituksesta, mikä tulee huomioida vertailuissa. Lähes 90 prosentilla monialaisista tiloista muussa yritystoiminnassa hyödynnetään maatalous- ja puutarhatuotantoon tarkoitettuja koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Noin 40 prosentilla muuta yritystoimintaa harjoittavista tiloista muun yritystoiminnan liikevaihto jää alle 10 000 euron vuodessa, joten sillä vain täydennetään maataloutta. Yleisin toimiala on palvelut. Se on liikevaihdoltaan merkittävin muun yritystoiminnan toimiala noin 70 prosentilla monialaisista tiloista. Kolmannes tiloista on monialaisia. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 2

Taulukko 1. Monialaisten tilojen lukumäärä 2000-2010 ELY-keskus 2000 1) 2005 1) 2007 2010 Uudenmaan 1 710 1 907 1 793 1 577 Varsinais-Suomen 2 304 2 514 2 407 1 984 Satakunnan 1 386 1 465 1 488 1 115 Hämeen 1 679 1 807 1 810 1 518 Pirkanmaan 1 742 2 010 1 850 1 559 Kaakkois-Suomen 1 370 1 314 1 310 1 278 Etelä-Savon 1 367 1 320 1 280 1 121 Pohjois-Savon 1 351 1 489 1 375 1 266 Pohjois-Karjalan 966 990 961 821 Keski-Suomen 1 314 1 494 1 415 1 189 Etelä-Pohjanmaan 2 188 2 596 2 444 1 815 Pohjanmaan 1 884 2 015 1 980 1 581 Pohjois-Pohjanmaan 1 472 1 837 1 624 1 485 Kainuun 358 402 403 316 Lapin 497 864 796 696 Ahvenanmaa - Åland 250 270 254 209 Koko maa 21 838 24 294 23 190 19 530 1) Vuosien 2000 ja 2005 luvuissa ei ole mukana puutarhayrityksiä, joilla on vain kasvihuonetuotantoa. sivu 3 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kuvio 2. Monialaisten tilojen osuus alueen tiloista kunnittain 2010 Monialaisten tilojen osuus kaikista Prosenttia tiloista % 0 24,9 25,0 29,9 30,0 34,9 35,0 39,9 40,00 100 Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 4

Monialaisuus on yleisintä kaupunkien läheisyydessä Monialaisia tiloja on lukumääräisesti eniten Varsinais- Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla (taulukko 3). Molemmissa toimii lähes parituhatta monialaista tilaa. Maaseutualueiden eriytyminen näkyy tilastossa. Monialaisten tilojen osuus kaikista tiloista on suurin kaupungeissa ja kaupunkien lähiseuduilla sekä harvaanasutuilla alueilla (kuvio 2), mutta ydinmaaseudulla monialaisuus on selvästi harvinaisempaa. Monialaisten tilojen osuus kaikista tiloista on suurin Lapissa ja Uudellamaalla, joiden tiloista lähes kaksi viidesosaa on monialaisia. Pienin monialaisten tilojen osuus on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, joissa se on noin neljännes. Tilakoon kasvun ja maatalouden rakennemuutoksen yhteydessä on ollut nähtävissä jo pitkään, että monet kotieläintilat erikoistuvat nimenomaan kotieläintalouteen. Kasvinviljelyssä ja erikoistuotannossa on enemmän monialaisia tiloja. Tuotantosuunnan tilamäärään suhteutettuna muu yritystoiminta on yleisintä hevostiloilla, erikoiskasvintuotantoa harjoittavilla tiloilla ja Eniten monialaisia tiloja on Varsinais- Suomessa. Suhteellisesti eniten monialaisia tiloja on Lapissa. Taulukko 3. Monialaisten tilojen määrä 2010 Tuotantosuunnittain Alueittain Monialaiset maatilat Tuotantosuunta Kaikki maatilat Maatilat, joilla muuta yritystoimintaa Maatilat, joilla muu yritystoiminta liittyy tilaan 1) Lypsykarjatalous 11 256 2 350 2 148 Muu nautakarjatalous 3 861 1 295 1 143 Sikatalous 2 052 574 512 Siipikarjatalous 728 225 206 Lammas- ja vuohitalous 764 288 248 Hevostalous 2 168 956 866 Viljanviljely 27 400 8 785 7 560 Erikoiskasvintuotanto 3 683 1 421 1 259 Puutarhatuotanto 2 940 826 718 Muu kasvintuotanto 8 335 2 536 2 132 Muu tuotanto 687 274 236 Kaikki tuotantosuunnat 63 874 19 530 17 028 1) Muussa yritystoiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutarhatuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. sivu 5 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kuvio 4. Monialaisten tilojen osuus kaikista tiloista 2010 Tuotantosuunnittain Alueittain Tuotantosuunta Hevostalous Muu tuotanto Erikoiskasvintuotanto Lammas- ja vuohitalous Muu nautakarjatalous Viljanviljely Siipikarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Muu kasvintuotanto Puutarhatuotanto Sikatalous Lypsykarjatalous 0 10 20 30 40 50 % Taulukko 5. Muun yritystoiminnan töihin osallistuvien henkilöiden lukumäärä 2005-2010 2005 2007 2010 1) Perheviljelmien viljelijät 19 718 19 141 14 723 Viljelijöiden perheenjäsenet 9 775 9 371 5 919 Maatalousyhtymien osakkaat 2 194 2 280 1 777 Osakkaiden perheenjäsenet 230 243 207 Palkattu työvoima 15 029 19 664 9 146 Henkilöt yhteensä 46 946 50 699 31 772 1) Viljelijöiden, osakkaiden ja perheenjäsenten osalta vain tilaan liittyvän muun yritystoiminnan työt Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 6

luokassa muu tuotanto. Sika- ja lypsykarjatilojen joukossa taas monialaisten tilojen osuus on pienin (kuvio 4). Lukumääräisesti eniten monialaisia tiloja on viljanviljelyyn, muuhun kasvintuotantoon ja lypsykarjatalouteen suuntautuneiden tilojen joukossa. 27 400 viljatilasta 8 800 on monialaisia. Vähiten monialaisia tiloja toimii siipikarjantuotannossa ja luokassa muu tuotanto (taulukko 3). Muu yritystoiminta linkittyy yleensä vahvasti tilan maatalouteen ja sen voimavaroihin. Tilojen voimavaroja hyödynnetään siis usealla toimialalla. Peräti 87 prosentilla monialaisista tiloista muu yritystoiminta liittyy tilan maa- tai puutarhatalouteen eli siinä käytetään tilan maatalous- tai puutarhatuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Tuotantosuunnittain vertailtaessa monialaisten tilojen osuus on suurin hevostaloudessa ja tilamäärä suurin viljanviljelytilojen joukossa. Kolmannes muuhun yritystoimintaan osallistuvista on palkkatyövoimaa Tilojen muu yritystoiminta on monissa tapauksissa melko pienimuotoista niin henkilötyövuosilla kuin liikevaihdollakin mitattuna. On täysin tilakohtaista, kuinka merkittävä osuus liikevaihdosta tulee muusta yritystoiminnasta ja kuinka suuri työpanos siihen käytetään. Osalla tiloista maatalouden rooli on merkittävästi suurempi tilan liikevaihdon tai työnkäytön osalta, osalla taas maatalouden merkitys on vähäinen ja muun toiminnan vastaavasti suurempi. Muun yritystoiminnan työllistävyyttä mitattiin vuoden 2010 maatalouslaskennassa eri tavalla kuin aikaisempina seurantakertoina (taulukko 5). Viljelijöiden ja yhtymien osakkaiden sekä heidän perheenjäsentensä osalta kysyttiin vain tilan maatalouteen liittyvässä muussa yritystoiminnassa tehty työmäärä. Tällaista työtä ilmoittaneita tiloja oli kaikkiaan 17 028. Näillä tiloilla muun yritystoiminnan työtehtäviä tekee kaikkiaan 22 600 viljelijää, osakasta tai perheenjäsentä (taulukko 6). Yhteen- sivu 7 tike / Maatalouslaskenta 2010

Taulukko 6. Muun yritystoiminnan töihin osallistuvien henkilöiden lukumäärä 2010 Tuotantosuunnittain Alueittain Tuotantosuunta Perheviljelmän viljelijä Viljeljäperheenjäsenet Maatalousyhtymän osakkaat Osakkaiden perheenjäsenet Palkattu työvoima Henkilöt yhteensä Lypsykarjatalous 1 763 609 377 45 665 3 459 Muu nautakarjatalous 986 354 132 11 461 1 944 Sikatalous 422 161 61 3 315 962 Siipikarjatalous 158 90 25 1 150 424 Lammas- ja vuohitalous 218 103 11.. 90 422 Hevostalous 692 427 100 20 595 1 834 Viljanviljely 6 735 2 486 688 81 3 748 13 738 Erikoiskasvintuotanto 1 137 466 122 10 672 2 407 Puutarhatuotanto 543 319 59 17 1 138 2 076 Muu kasvintuotanto 1 878 767 172 16 1 103 3 936 Muu tuotanto 191 137 30 3 209 570 Yhteensä 14 723 5 919 1 777 207 9 146 31 772 Viljelijöiden, osakkaiden ja perheenjäsenten osalta vain tilaan liittyvän muun yritystoiminnan työt. Kuvio 7. Muun yritystoiminnan vuotuinen työmäärä 2010 Tuotantosuunta Tuotantosuunnittain Alueittain Viljanviljely Muu kasvintuotanto Hevostalous Erikoiskasvintuotanto Lypsykarjatalous Puutarhatuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Muu tuotanto Siipikarjatalous Lammas- ja vuohitalous 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Henkilötyövuodet Viljelijöiden, osakkaiden ja perheenjäsenten osalta vain tilaan liittyvän muun yritystoiminnan työt. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 8

sä heiltä kuluu muun yritystoiminnan töihin noin 7 400 henkilötyövuotta (taulukko 8), mikä on 30 prosenttia heidän kokonaistyömäärästään. Ulkopuolisia henkilöitä työskentelee tiloilla muun yritystoiminnan parissa yhteensä noin 9 100. Joka kolmas muuhun yritystoimintaan osallistuva on siis tilan ulkopuolinen työntekijä. Työ on usein luonteeltaan kausiluontoista tai osa-aikaista. Palkatut ulkopuoliset henkilöt tekevät muun yritystoiminnan töitä noin 4 800 henkilötyövuotta. Näin ollen palkattu työntekijä työskentelee muussa yritystoiminnassa vuoden aikana keskimäärin hieman yli puolen henkilötyövuoden verran. Tilaan liittyvän muun yritystoiminnan työtä tekee 22 600 viljelijäperheen jäsentä. Muu yritystoiminta työllistää 9 100 palkattua työntekijää. sivu 9 tike / Maatalouslaskenta 2010

Taulukko 8. Viljelijäperheen muun yritystoiminnan vuotuinen työmäärä 2010 Tuotantosuunnittain Alueittain Tuotantosuunta Muun yritystoiminnan vuosityömäärä, htv 8 tunnin työpäivää/ henkilö Henkilökohtainen vuosityömäärä työtuntia/ henkilö Muun yritystoiminnan työn osuus työntekijöiden kokonaistyömäärästä, % Lypsykarjatalous 590 47 380 13 Muu nautakarjatalous 399 61 485 20 Sikatalous 186 65 518 20 Siipikarjatalous 116 95 760 30 Lammas- ja vuohitalous 110 74 596 26 Hevostalous 775 141 1 126 47 Viljanviljely 3 244 73 584 32 Erikoiskasvintuotanto 578 75 599 31 Puutarhatuotanto 318 76 610 31 Muu kasvintuotanto 983 78 624 37 Muu tuotanto 147 92 733 47 Kaikki tuotantosuunnat 7 445 74 592 29 Perheviljelmien viljelijöiden ja yhtymien osakkaiden sekä heidän perheenjäsentensä työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy tilaan. Kuvio 9. Viljelijäperheen muun yritystoiminnan vuotuinen työmäärä 2010 Tuotantosuunta Tuotantosuunnittain Alueittain Viljanviljely Muu kasvintuotanto Hevostalous Lypsykarjatalous Erikoiskasvintuotanto Muu nautakarjatalous Puutarhatuotanto Sikatalous Muu tuotanto Siipikarjatalous Lammas- ja vuohitalous 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Henkilötyövuodet Perheviljelmien viljelijöiden ja yhtymien osakkaiden sekä heidän perheenjäsentensä työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy tilaan. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 10

Muu yritystoiminta usein liikevaihdoltaan pientä Noin 40 prosentilla monialaisista tiloista muun yritystoiminnan liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa. Toiminta on tällöin luonteeltaan usein maataloutta täydentävää. Noin 35 prosentilla tiloista muun yritystoiminnan liikevaihto on 10 000 50 000 euroa, 10 prosentilla 50 000 100 000 euroa ja noin 12 prosentilla liikevaihto ylittää 100 000 euroa (kuvio 10). Palvelut on suurin toimiala kaikissa liikevaihtoluokissa, mutta sen osuus pienenee liikevaihdon noustessa. Monialaisista tiloista 77 prosenttia ilmoittaa toimialakseen palvelut alle 10 000 euron liikevaihtoluokassa ja 51 prosenttia yli 200 000 euron liikevaihtoluokassa. Teollisuuden ja kaupan osuus suurenee liikevaihdon lisääntyessä. Kaupan osuus on 4 prosenttia alle 10 000 euron liikevaihtoluokassa ja 13 prosenttia yli 200 000 euron liikevaihtoluokassa. Teollisuuden osuus on 14 prosenttia alle 10 00 euron liikevaihtoluokassa ja 25 prosenttia yli 200 000 euron liikevaihtoluokassa (kuvio 11). Noin 40 prosentilla monialaisista tiloista muun yritystoiminnan liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa. Kuvio 10. Monialaisten tilojen jakautuminen liikevaihdon mukaan 2010 6 % 6 % 10 % Päätoimiala 42 % < 10 000 10 000 - < 50 000 50 000 - < 100 000 100 000-200 000 > 200 000 36 % sivu 11 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kuvio 11. Monialaisten tilojen jakautuminen toimialoittain liikevaihdon mukaan 2010 Liikevaihto > 200 000 100 000-200 000 50 000 - < 100 000 10 000 - < 50 000 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut < 10 000 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 12

Suurin osa monialaisista tiloista toimii palvelualoilla Monialaisten tilojen toimialarakenne on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut. Palvelualalla toimii nyt hieman aiempaa suurempi osa tiloista kun taas teollisuudessa toimivien osuus on pudonnut. Muuta alkutuotantoa harjoittavien tilojen määrä on vuodesta 2005 pudonnut noin puoleen, mikä osaltaan heijastaa näillä toimialoilla tapahtunutta yleisempääkin muutosta (taulukko 12). Esimerkiksi poronhoitajien, turkistarhaajien ja kalastajien kokonaismäärä on pudonnut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Monilla tiloilla harjoitetaan useita toimialoja samanaikaisesti, esimerkiksi sekä urakointia että matkailua. Noin 70 prosenttia monialaisista tiloista on ilmoittanut merkittävimmäksi muun yritystoiminnan toimialaksi palvelut. Noin 14 prosenttia tiloista toimii teollisuudessa. Viisi prosenttia tiloista toimii muussa alkutuotannossa kuin maataloudessa ja neljä prosenttia kaupan alalla (taulukko 12). Monilla tiloilla harjoitetaan useita toimialoja. Taulukko 12. Monialaisten tilojen lukumäärä toimialoittain 2000-2010 2000 2005 2010 Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous 744 1 1 815 981 Teollisuus 4 786 3 753 2 747 Elintarvikkeiden jatkojalostus 1 065 684 479 Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus 134 152 94 Puutavaran jatkojalostus 1 349 889 583 Käsitöiden valmistus myyntiin 274 277 155 Energian tuotanto 959 1 037 907 Muu teollinen tuotanto 1 005 714 529 Rakentaminen.. 881 438 Kauppa 1 056 1 298 850 Palvelut 15 019 16 547 13 793 Matkailu, majoitus ja virkistystoiminta 2 272 1 865 1 440 Urakointi 8 880 10 013 8 896 Muut palvelut 3 867 4 669 3 457 Tuntematon 233-721 Kaikki toimialat 21 838 24 294 19 530 1) Ei sisällä poronhoitoa harjoittaneita tiloja Tilat on sijoitettu toimialoihin liikevaihdoltaan suurimman toimialan mukaan. sivu 13 tike / Maatalouslaskenta 2010

Urakoinnilla lisää työtä tilan koneille Palvelut on päätoimialana noin 13 800 tilalla. Suosituin palveluala on urakointi, jota tekee 8 900 tilaa. Urakoinnilla tarkoitetaan maatalouskoneurakointia, metsäkoneurakointia, bioenergiaurakointia, maanrakennuspalveluita sekä teiden aurausta ja kunnossapitoa. Maatalouskoneilla voidaan tehdä monenlaisia töitä niin maataloudessa kuin muillakin aloilla ja usein koneita tarvitaan tilan omissa töissä vain osan ajasta. Urakoinnilla koneita voidaan käyttää myös tilan ulkopuolella, mikä tuo sekä koneille että tilan työvoimalle lisää taloudellisesti tuottavaa työaikaa. Matkailualalla toimii noin 1 400 monialaista tilaa. Muita merkittäviä palvelualoja ovat ratsastus ja muut hevosalan palvelut, kuljetuspalvelut ja liike-elämää palveleva toiminta. Hoito- ja hoiva-alalla toimii kaikkiaan noin 170 monialaista tilaa. Näistä noin 120 tilalla hoito- ja hoivaala oli muun yritystoiminnan päätoimiala. Tilojen teollisuustoiminnassa jalostetaan puuta ja maataloustuotteita Teollisuuden parissa toimii kaikkiaan joka neljäs monialainen tila eli kaikkiaan 4 850 tilaa. Näistä noin 2 750 ilmoittaa teollisuuden päätoimialakseen. Suurimpia toimialoja ovat energian tuotanto, elintarvikkeiden jatkojalostus ja puutavaran jatkojalostus. Teollisuudella eli valmistuksella tarkoitetaan materiaalien, aineiden ja komponenttien mekaanista, kemiallista tai biologista muuntamista uusiksi tuotteiksi (Toimialaluokitus 2008). Maatilojen teollisen toiminnan tärkeimmät raaka-aineet ovat tiloilta saatavat puu ja maataloustuotteet. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 14

Alkutuotanto ja rakentaminen vähentyneet Alkutuotantoa harjoittaa noin 1 200 tilaa. Päätoimialana se on noin tuhannella tilalla. Alkutuotantoon suuntautuneiden tilojen määrä on hieman pudonnut vuodesta 2005. Suurimmat toimialat ovat poronhoito ja turkistarhaus. Alkutuotannolla tarkoitetaan tässä kalastusta, kalojen tai rapujen kasvatusta, turkistarhausta, poronhoitoa ja muuta alkutuotantoa kuin maa-, puutarha- ja metsätaloutta. Rakennusalan töitä teki kaikkiaan noin 700 monialaista tilaa, joista noin 400 ilmoitti sen päätoimialakseen. Rakennustoimintaa harjoittavien tilojen määrän puolittuminen johtuu osittain 2000-luvun lopun taantumasta, joka vähensi rakentamista yleisestikin. Noin 1 550 tilaa toimii kaupan alalla. Päätoimialana se on noin 850 tilalla. Kuvio 13. Monialaisten tilojen lukumäärä toimialoittain Kpl 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Toimiala 2000 2005 2010 Tilat on sijoitettu toimialoihin liikevaihdoltaan suurimman toimialan mukaan. Vuoden 2000 tiedonkeruussa rakentaminen ei kuulunut muun yritystoiminnan toimialavaihtoehtoihin. sivu 15 tike / Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta on kymmenen vuoden välein tehtävä tilastotutkimus, jossa kaikilta maatiloilta kerätään tietoa tilojen työvoimasta, tuotantovälineistä ja toimintatavoista. Sisältö: Jaana Kyyrä, Tike Pasi Mattila, Tike Leena Rantamäki-Lahtinen, MTT Ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Lähde: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus PL 310 00023 Valtioneuvosto www.mmmtike.fi www.maataloustilastot.fi Lisätietoja: Tiken tietopalvelu tietopalvelu@mmmtike.fi puh. 020 77 21 208. ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN 1799-7364 (verkkojulkaisu) www.maataloustilastot.fi