Pieksämäen Biokaasulaitos. Kuvaus biokaasulaitoksen toiminnasta Ympäristölupahakemuksen liite

Pieksämäen Biokaasulaitos Kuvaus biokaasulaitoksen toiminnasta Ympäristölupahakemuksen liite 7.6.2021

2 Contents 1 Hakija ja laitoksen yhteystiedot 3 2 Laitosalue ja sen ympäristö 4 2.1 Toiminnon sijaintipaikka, kaavoitus ja asutus... 4 2.2 Ympäristöolosuhteet... 5 2.3 Selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista... 6 3 Laitoksen toiminta 8 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 3.2 Tuotteet, tuotanto, kapasiteetit, prosessit, laitteistot ja rakenteet... 9 3.3 Raaka-aineet, kemikaalit ja muut tuotannossa käytettävät aineet... 14 3.4 Energian käyttö... 17 3.5 Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toiminta häiriötilanteissa... 17 3.6 Liikenne... 20 4 Ympäristökuormitus 21 4.1 Päästöt... 21 4.2 Syntyvät jätteet... 22 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannnalta paras käytäntö (BEP) 23 6 Vaikutukset ympäristöön 25 7 Tarkkailu ja raportointi 27 Lähteet 30

3 1 HAKIJA JA LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Hakija: Pieksämäen Vesi Oy Osoite: Puhdistamontie 1, 76150 Pieksämäki Kiinteistö: 593-4-50-3, Pieksämäki Yhteyshenkilö: Aatu-Ville Väänänen Sähköposti: aatu-ville.vaananen@one1.fi Puhelin: +358 445290694 Tällä hakemuksella haetaan ympäristölupaa Pieksämäen Vesi Oy:n biokaasulaitokselle, toimiala 35210 Kaasun tuotanto. Pieksämäen Vesi Oy:llä on voimassa oleva ympäristölupa jätevedenpuhdistamolle, mutta biokaasutoiminnalle haetaan tällä hakemuksella erillistä ympäristölupaa. Biokaasulaitoksen toimittajaa ei ole tässä vaiheessa vielä kilpailutettu ja valittu. Ympäristölupahakemuksen ovat laatinut Aatu-Ville Väänänen (One1 Oy).

4 2 2.1 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnon sijaintipaikka, kaavoitus ja asutus Laitoksen sijaintipaikka on Pieksämäen kaupungin omistamalla tontilla 593-4-50-3. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä Pieksämäen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo sekä Jätekukko Oy:n lajitteluasema. Biokaasulaitos tulee sijoittumaan tontille jätevedenpuhdistamon pohjoispuolelle. Alueen pohjoispuolella on metsä- ja suomaastoa. Luoteessa sijaitsee suomaastoa ja Vehkalampi. Lähimmät asuintalot sijaitsevat tontista noin 300 metrin päässä idässä. Kuvassa 2.1.1 on ote asemakaavasta.

5 Kuva 2.1.1: Asemakaavakuva Alue on merkattu asemakaavaan ET-2 alueeksi, mikä tarkoittaa yhteiskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (kartat.pieksamaki.fi). 2.2 Ympäristöolosuhteet Laitoskokonaisuus ei vähennä oleellisesti luonnon kauneutta tai viihtyvyyttä alueella. Laitos rakennetaan luontevaksi osaksi jätevedenpuhdistamon viereen jatkokäsittelemään sen tuottamaa rejektiä. Laitoksen rakennukset istutetaan maastoon malliltaan, rakenteiltaan sekä väritykseltään.

6 Laitosalueen maaperä on entistä vesistöä, jota joudutaan mahdollisesti korvaamaan kovemmalla maa-aineksella. Laitosalue päällystetään tarvittavilta osin asfaltilla autoliikennettä ja hulevesien johtamista varten. Laitosalueen ympäristö rajoittuu metsään sekä muuhun jätteenkäsittelytoimintaan. Alueella ei ole tällä hetkellä melua ja tärinää huomattavasti aiheuttavaa toimintaa, eikä laitoskokonaisuus tule niitä oleellisesti lisäämään. Laitokselle liikennöinti suoritetaan olemassa olevia tieosuuksia käyttäen, ja laitoskokonaisuuden toiminta ei tule lisäämään liikennettä alueella merkittävästi. Lähin vesistöalue on Vehkalampi, joka sijaitsee yli 200 metrin päässä laitosalueelta luoteeseen. Pieksämäen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan putkella Vehkalampeen, josta vedet kulkeutuvat Vehkalammen laskujokea pitkin Uuhilampeen ja edelleen Pohosjokea pitkin Pieksänjärven eteläisen altaan länsiosaan. Lammet ovat hyvin matalia, suurin syvyys vain yksi metri ja niiden viipymä on hyvin lyhyt. Pieksänjärvi on myös matala, keskisyvyys 2,2 metriä, ja se kerrostuu kesäaikana enintään heikosti ja lyhyiksi jaksoiksi. Vehkalammen laskujoen vesi on ollut tutkimuksen mukaan vuonna 2019 uimaluokituksen mukaan arvioituna hyvä kaikilla tutkimuskerroilla. Vesistöjen tilaa seurataan tarkasti myöskin jatkossa Pieksämäen Vesi Oy:n toimesta ja mahdollisiin muutoksiin vesistöjen tilassa voidaan reagoida nopeasti. Vesistön tilasta tarkemmin liitteissä 2 ja 3. Etäisyydet lähimpiin pohjavesialueisiin, sekä niiden nimet ja luokat esitetään liitteessä 4. Tiedot lähimmistä Natura- ja luonnonsuojelualueista sekä etäisyydet laitokselta niihin esitetään liitteessä 4. 2.3 Selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista Kaavaote 400 metrin säteellä laitoksesta esitetään liitteissä 5, 6 ja 9. Kartta ja lista juoksevalla numeroinnilla kiinteistöistä ja niiden omistajista/haltijoista yhteystietoineen 400 metrin etäisyydellä laitoksesta esitetään liitteissä 7 ja 8. Etäisyydet lähimpiin

7 häiriintyviin kohteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja hoitolaitoksiin esitetään liitteessä 4.

8 3 3.1 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Biokaasulaitos rakennetaan jätevedenpuhdistamon Pieksämäen yhteyteen Vesi käsittelemään Oy:n jo toiminnassa puhdistamon olevan jätevesilietteitä. Biokaasulaitoksen raaka-aineina, eli syötteinä, käytetään ainoastaan puhdistamolietettä, sekä mahdollisesti myös samalla tontilla toimivan Jätekukko Oy:n nestemäisiä jätejakeita, kuten rasvakaivolietteitä. Jätekukko Oy kerää rasvakaivolietteet Pieksämäen alueelta. Biokaasulaitoksen tuotantoprosessi on täysin suljettu, eikä siitä muodostu valumia ympäristöön. Jätevedenpuhdistamon jätevesiliete siirretään biokaasulaitokselle putkea pitkin ja se käsitellään hapettomassa säiliöissä (reaktori), jossa muodostuva biokaasu kerätään talteen. Tuotettu biokaasu käytetään CHP-laitteistolla, jolla muodostetaan laitoksen omassa prosessissaan tarvitseva sähkö ja lämpö, sekä Pieksämäen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon käyttämät sähkö ja lämpö. Biokaasulaitoksen tuotteena syntyy biokaasun lisäksi mädätysjäännöstä, jonka sisältämät ravinteet voidaan hyödyntää maanparannusaineena tai lannoitteena peltoviljelyssä. Koska biokaasulaitoksen syötteenä käytetään lähes ainoastaan yhdyskuntalietettä, ei mädätysjäännöstä voida käyttää ruokatai rehuviljelyyn tarkoitetuilla peltolohkoilla. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös on tuoksultaan neutraali, sillä haisevat yhdisteet poistuvat siitä biokaasulaitosprosessin aikana, jolloin biokaasulaitos myös vähentää jätevedenpuhdistamon hajupäästöjä. Hankkeen tavoitteena on tehdä Pieksämäen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamosta energiaomavarainen, vähentäen sen jätevedenlietteen käsittelyn kuluja ja pienentää lietteen käsittelyn ympäristövaikutuksia. Tällä hetkellä jätevedenpuhdistamon liete kuljetetaan rekka-autoilla käsiteltäväksi Kuopioon, joka tuottaa huomattavan määrän ylimääräisiä kuluja sekä kasvihuonekaasupäästöjä.

9 3.2 Tuotteet, tuotanto, kapasiteetit, prosessit, laitteistot ja rakenteet BIOKAASULAITOS Biokaasulaitos käsittelee Pieksämäen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon jätevesilietteet sekä mahdollisesti joitain Jätekukko Oy:n keräämiä nestemäisiä jätteitä, kuten rasvakaivolietteitä. Biokaasulaitosprosessissa syntyy biokaasua ja mädätettä. Biokaasu käytetään biokaasulaitoksen jätevedenpuhdistamon omakäyttöenergian, käyttämän energian ja Pieksämäen tuotantoon. Mädäte Vesi Oy:n hyödynnetään maanparannusaineena tai lannoiteaineena. Biokaasulaitoksen tuotantoprosessi on suljettu, ja siitä ei aiheudu päästöjä maaperään, ilmaan tai vesistöihin. Jätevedenpuhdistamolta saatava liete syötetään jatkuvatoimiseen hapettomaan ja lämmitettyyn biokaasureaktoriin noin 12 % kiintoainepitoisuudessa. Syötteiden viipymäaika reaktorissa on noin 30 50 vrk. Nämä varmistuvat tarkemmin laitostoimittajan valinnan jälkeen. Anaerobisessa reaktiossa biokaasureaktorissa muodostuu biokaasua, joka sisältää noin 55 65 % metaania ja 35 45 % hiilidioksidia. Lisäksi biokaasu sisältää pieniä määriä muita aineita kuten vettä, happea, typpeä ja vetyä. Biokaasulaitos mitoitetaan käsittelemään 15 000 tonnia syötteitä vuodessa ja ne ovat pääasiallisesti saatavissa samalta tontilta; Pieksämäen jätevedenpuhdistamon jätevesilietteet, sekä mahdollisesti jotain Jätekukon keräämiä nestemäisiä orgaanisia jätteitä kuten rasvakaivolietteitä. Näitä syötteitä tulee 12 % kiintoainepitoisuudessa noin 6 000 tonnia. Loppu 9 000 tonnia on varausta. Jätevedenpuhdistamo tuottaa prosesseissaan lietettä, joka on noin 3 5 % kuiva-ainepitoisuudeltaan, joka lingotaan kuljetusta varten noin märkämädätystekniikalla 18 20 (CSTR, % ka Continuous pitoisuuksiin. Stirred Tank Jatkuvatoimisella Reactor) toimiva biokaasulaitos käsittelee parhaiten noin 12 % kuiva-ainepitoisuudessa olevaa syötettä, joten linkouksen tehokkuutta voidaan vesilaitoksella vähentää. Kun syötteet saadaan biokaasulaitokselle mahdollisimman lähellä toivottua ka-pitoisuutta, ei laimennusvettä tarvitse käyttää.

10 Biokaasulaitoksen reaktori tulee olemaan halkaisijaltaan noin 15 20 metriä, ja sen korkeus 5 8 metriä, josta osa mahdollisesti maan alla. Reaktori valmistetaan todennäköisesti teräksestä tai valamalla se muottiin betonista. Erillistä kaasuvarastoa laitokselle ei tule, vaan biokaasu säilytetään reaktorin päällä olevassa noin 500 1000 m 3 kooltaan olevassa kaasukuvussa. Mädäte imetään reaktorista joko mädätteen säilytysaltaaseen tai separaattoriin. Mädätteen säilytysallas on kooltaan iso, noin 3000 m 3, jolla turvataan toiminta ja mädätteen säilytys levityssesonkien ulkopuolella. Mädäteallas on katettu ja se valmistetaan todennäköisesti betonielementeistä. Jos mädäte halutaan separoida, imetään se separointilaitteeseen, joka erottaa kiintoaineen rejektilietteestä. Muut laitteet ja prosessit, kuten CHP ja hygienisointi sijoitetaan tekniseen tilaan/tiloihin, jotka on rakennettu betonielementeistä tai toimitettu valmiina merikontteina. CHP-laite tulee olemaan sähköteholtaan todennäköisesti väliltä 50 200 kwe ja lämpöteholtaan 75 200 kwh Biokaasulaitoksen laitteet ja rakenteet sekä niiden tarkat koot tulevat selviämään tarkemmin vasta laitoskilpailutuksen jälkeen.

11 LOPPUTUOTTEET Biokaasulaitoksen lopputuotteita ovat: 1) Biokaasu Taulukko 3.2.1: Biokaasulaitoksen tuottaman biokaasun määrä ja käyttökohteet Tuotetun kaasun energiasisältö 1921 MWh/a 286 716 Nm3/a Omakäyttölämpö 384 MWh/a Omakäyttösähkö (osto) 29 MWh/a Lämpöenergia jätevedenpuhdistamolle 400 MWh/a Sähköenergia jätevedenpuhdistamolle 672 MWh/a Hukkalämpö CHP:lta 176 MWh/a Biokaasun tuotantomäärä Biokaasun bruttotuotantoteho laitoksella on noin 220 kw. Biokaasun puhdistusteknologiaa ei ole vielä valittu, vaan se määrittyy laitostoimittajan tarjouksen mukaan. Vähimmäisvaatimuksena puhdistukselle on vedenpoisto biokaasusta, joka toteutetaan todennäköisesti kondensoimalla vesi putkistossa kaasun joukosta, sekä rikin poisto, joka tehdään todennäköisesti jo reaktorin sisällä ja aktiivihiilisuodatuksella reaktorin jälkeen. Biokaasun jalostusta biometaaniksi ei tehdä. 2) Maanparannus- ja lannoitevalmisteet Biokaasulaitos tuottaa syötteistä mädätettä, jota voidaan käyttää maanparannus- tai lannoitevalmisteena maa- ja metsätalousministeriön asetusten 24/11, 12/12 ja 7/13 mukaisesti. Koska biokaasulaitoksessa ainoastaan kaasu poistuu syötteistä, on mädätteen määrä lähes sama kuin syötteiden kokonaismäärä. Biokaasuksi muuttuu enintään noin 10 % syötteiden massasta.

12 Mädätettä tuotetaan enintään noin 6 000 tonnia vuodessa. Mädätysjäännös voidaan separoida tarvittaessa kiinteäksi mädätteeksi ja rejektivedeksi. Kiinteän mädätteen (tyyppinimi 3A52) kuiva-ainepitoisuus on noin 35 40 % ja rejektiveden (tyyppinimi 1B44) noin 2 6 %. Kiinteätä mädätettä muodostuu arviolta noin 1 800 tonnia vuodessa ja rejektivettä noin 4 000 tonnia. Separoinnin jälkeen rejektivesi voidaan tarvittaessa käyttää myös reaktorin laimennusvetenä, jos sille on tarvetta. Jos laimennusvedelle ei ole reaktorissa tarvetta, palautetaan rejektivesi jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Separoidulle kiinteälle mädätysjäännökselle saadaan laitoshyväksynnän kautta tuotehyväksyntä, jolloin siitä tulee kaupallinen tuote, jolle on olemassa markkinahinta, ja sen myynnistä voidaan sopia paikallisen maatalouden kanssa. Mikäli separoitua kiinteätä mädätysjäännöstä ei saada tilapäisesti säilytykseen lähemmäksi sen levityskohdetta, joudutaan sitä säilömään hetkellisesti laitoksen läheisyydessä. Mädätysjäännöstä separoidaan ensimmäisenä vaihtoehtona noin 30 m 3 kokoiseen siirtokonttiin, jolla se voidaan siirtää haluttuun loppusijoituspaikkaan. Mikäli kaikki siirtokontit täyttyvät, voidaan separoitua mädätysjäännöstä säilöä aumavarastossa, joka mitoitetaan säilömään maksimissaan 495 m 3 mädätysjäännöstä, lyhytaikaisesti ja tilapäisesti. Ennen aumavarastoinnin aloittamista on varmistuttava, että separoitu mädätysjäännös on hajutonta eikä siitä tule pölyhaittoja ympäristöön. Aumavarasto sijoitetaan tontin laidalle, yli 100 metrin päähän lähimmästä vesistöstä. Aumavarasto on katettavissa, jolla estetään mädätteen huuhtoutumista ympäristöön rankkasateilla ja pölisemistä kuivana. Aumavaraston valumavedet johdetaan vähintään 20 cm paksun turvepatterin läpi jätevedenpuhdistamolle käsittelyprosessiin, jolloin valumat ympäristöön aumavarastosta ovat mitättömän pienet. Mikäli kiinteätä separoitua mädätysjäännöstä ei pystytä muuten hyötykäyttämään, on se mahdollisuus kuljettaa siirtokonteilla Kangasniemen vanhan kaatopaikan vieressä sijaitsevalle asfaltoidulle kompostointikentälle. Kompostointikentällä on olemassa oleva ympäristölupa käsitellä jätevedenpuhdistamon lietettä sekoittamalla siihen haketta ja varastoimalla sitä kentällä viherrakennuskäyttöön. Kenttää käytetään tällä hetkellä

13 Kangasniemen jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelyyn. Mikäli Kangasniemen jätevesiliete käsiteltäisiin myös Pieksämäellä biokaasulaitoksessa, voitaisiin sen ympäristökuormaa laskea huomattavasti. Kompostointikenttä voisi toimia hätäratkaisuna myös, mikäli biokaasureaktori ei kykene jostain syystä käsittelemään lietettä. LAITOKSEN KÄYTTÖAIKA Laitos toimii 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Laitoksen käytöstä, tilojen ja toiminnan siisteydestä sekä turvallisuudesta vastaavat koulutetut Pieksämäen Vesi Oy:n laitosmiehet. Suurin osa laitoksen valvonnasta tapahtuu etävalvonnalla, jolla voidaan seurata laitoksen käyntiä ja prosesseja. TOIMINNAN ALOITUS Maanrakennustyöt, mahdolliset betonivalut tai muut säästä riippuvat työt on tarkoitus tehdä syksyllä 2021 tarjouskilpailun ja ympäristöluvan aikataulut huomioon ottaen. Laitoksen olisi tarkoitus aloittaa toiminta kesällä 2022. Laitoksen käynnistysprosessi aloitetaan syöttämällä reaktoriin jätevedenpuhdistamon jätevesilietettä, sekä todennäköisesti lehmän lantaa, tai jotain muuta syötettä, joka tuo reaktion tarvitseman mikrobikannan reaktoriin. Niin sanotun buusterisyötteen käyttö on kertaluontoista, mikäli biokaasureaktio lähtee hyvin käyntiin ja sitä ei aiota säilöä biokaasulaitoksella käynnistyksen ulkopuolella. Biokaasureaktorin lämpötilaa aletaan nostamaan käyttäen ulkoista lämmönlähdettä. Ulkoisena lämmönlähteenä voidaan käyttää esimerkiksi Savon Voiman kaukolämpöverkkoa tai siirreltävää lämpökonttia, jossa on oma polttoainevarasto. Anaerobinen mädätysreaktio vaatii alkaakseen noin 35 celsius asteen lämpötilan, jonka jälkeen laitos alkaa tuottamaan biokaasua. Kun biokaasun tuotanto saadaan vakiinnutettua, voidaan laitosta lämmittää sen omasta biokaasusta tuotetulla lämmöllä. Käynnistysprosessi jätetään laitostoimittajan vastuulle ja sen kulusta ei voi antaa vielä täysin tarkkaa tietoa.

14 LAITOSKOKONAISUUS Biokaasulaitos toimitetaan Pieksämäen Vesi Oy:lle avaimet käteen -toimituksena. Toimittajalla tulee olla pätevyys kaasuasennuksiin sekä paineastiarakennukseen, jolloin kaasunkäsittelyyn ja paineastioihin liittyvät vaatimukset huomioidaan suunnittelussa ja laitosrakentamisessa. Biokaasulaitos toteutetaan jatkuvatoimisella märkämädätystekniikalla syötteiden pienen kuiva-ainepitoisuuden vuoksi. Jätevedenpuhdistamolta vastaanotettava jätevesiliete syötetään suoraan kaasutiiviiseen reaktoriin ilman erillistä syöttötankkia. Mikäli biokaasulaitoksessa käsitellään muita nestemäisiä syötteitä, voidaan ne syöttää reaktoriin ilman erillistä reaktorin ulkopuolista sekoitinta. Kiinteitä syötteitä ei biokaasulaitokseen aiota vastaanottaa, jolloin ei tarvitse investoida erillisiin murskaimiin ja sekoittimiin, joilla voitaisiin valmistaa reaktorin tarvitsema homogeeninen syöteaines. 3.3 Raaka-aineet, kemikaalit ja muut tuotannossa käytettävät aineet BIOKAASULAITOKSEN SYÖTTEET Biokaasulaitoksen syötteenä käytetään jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteitä pääasiallisesti Pieksämäeltä. Lisäksi voidaan mahdollisesti käyttää jotain Jätekukko Oy:n keräämiä nestemäisiä jätejakeita kuten rasvakaivolietettä, kuitenkin ainoastaan niissä määrin, että biokaasulaitoksella on tarkoitus tuottaa ainoastaan sen omakäyttöenergia ja jätevedenpuhdistamon käyttämä energia. Alla olevassa taulukossa 3.3.1 käytettävien syötteiden määrät vuodessa sekä valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 liitteen 4 mukaiset jätetunnukset (EWC-koodi).

15 Taulukko 3.3.1: Käsiteltävät syötteet, niiden määrä vuodessa ja VNA 179/2012 liitteen 4 mukaiset jätetunnukset. Syöte Määrä (max) [t] VNA 179/2012 Liite 4. Jäteluettelon kohta Jätevesiliete 10 000 19 08 05 Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet Rasvakaivolietteet 5 000 20 01 08 Biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet 20 01 25 Ruokaöljyt ja ravintorasvat Lisäksi laitokselle saatetaan ottaa käsittelyyn pieniä määriä muualta saatavia syötteitä, esimerkiksi maatalouden biomassoja niin, että ne eivät aiheuta ympäristökuormaa listattuja syötteitä enempää. Kaikki jätevedenpuhdistamon tuottama puhdistamoliete vastaanotetaan biokaasulaitokselle käsittelyyn. Puhdistamolietettä muodostuu prosesseissa linkoamisen jälkeen tällä hetkellä noin 2 500 tonnia vuodessa, noin 20 % kuiva-ainepitoisuudessa. Koska biokaasulaitos ottaa syötteet mieluummin vastaan noin 10 12 % kuivaainepitoisuudessa, voidaan puhdistamolieteen linkoaminen jättää vähemmälle. Näin olleen biokaasulaitos vastaanottaa noin 5 000 tonnia puhdistamolietettä vuodessa käsittelyyn. Kuten aiemmin mainittu, biokaasulaitos luvitetaan käsittelemään 15 000 tonnia syötteitä vuodessa, mutta suurin osa tästä on ainoastaan varausta. Syötteitä ei tarvitse varastoida erityisesti ennen biokaasulaitokseen syöttöä, vaan ne syötetään suoraan jätevedenpuhdistamolta putkea pitkin reaktoriin. Näin vältetään ylimääräiset hajuhaitat, sekä mahdolliset riskit syötteiden vuotamisesta ympäristöön. Mikäli vastaanotetaan syötteitä Jätekukko Oy:ltä, varastoidaan niitä lyhytaikaisesti syötteitä varten rakennetussa säiliössä, joka on joko maan pinnalla, tai upotettuna siten, että pystytään valvomaan, että siitä ei tule mitään vuotoja ympäristöön. Säiliön maksimikoko on 50 m3. Koska astia on tiivis, niin siitä ei tule myöskään hajuhaittoja (pl.

16 mahdolliset vähäiset ja lyhytaikaiset, kun säiliötä täytetään). Varasto mitoitetaan siten, että se sinne pystyy tuomaan syötettä täysinä autokuormina. Varastoitua syötettä aletaan heti käyttämään, mutta sitä käytetään vain lisäsyötteenä laitoksen tehon varmistamiseksi, joten varasto ei tyhjene päivässä. Syöte johdetaan varastosta suljetussa järjestelmässä imupumpulla esisekoitussäiliöön, josta edelleen hygienisoinnin kautta reaktoriin. HYGIENISOINTI Biokaasulaitoksen syöte hygienisoidaan ennen syöttöä reaktoriin. Lopullisesti hygienisoinnin toteutus ratkeaa laitoskilpailutuksessa, mutta todennäköisesti hygienisointi on esisekoitussäiliön ja reaktorin välissä, jolloin lämpöhäviöt voidaan minimoida, kun hygienisoinnissa nostettu lämpö voidaan ohjata reaktorin lämmitykseen. Hygienisointi toteutetaan mitatulla ja taltioidulla tunnin viipymällä yli 70 C lämpötilassa. KEMIKAALIT Biokaasulaitosprosessin ylläpito ei vaadi kemikaalien käyttöä muuten kuin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Riippuen syötteistä, eli lähinnä jätevesilietteestä, voi olla, että laitoksen käynnistämisvaiheessa täytyy lisätä reaktoriin jotain ylimääräistä ymppiä, esimerkiksi lehmän lietelantaa, jolla reaktio saadaan käyntiin, jonka jälkeen sen pitäisi toimia moitteettomasti ilman ylimääräisiä syötteitä. Ympistä huolehtiminen laitoksen käynnistyksessä on laitostoimittajan vastuulla. VEDEN KÄYTTÖ Alustavan arvion mukaan, biokaasulaitosprosessissa ei tarvitse käyttää laimennusvettä. Mädätteestä erotettava vesi voidaan kuitenkin käyttää laimennukseen, jos laimennukselle on tarvetta, joten veden käyttö pystytään pitämään mahdollisimman pienenä. KAASUN VARASTOINTI Biokaasulaitoksella pyritään varastoimaan kaasua mahdollisimman vähän, ja erillistä korkeapainevarastoa ei rakenneta ollenkaan. Tuotettua biokaasua käytetään

17 mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa kun sitä valmistuu tasaisesti. Biokaasureaktorin yläosassa on ns. kaasukupu, jossa kaasu on väliaikaisesti ennen käyttöä. Kaasukuvun tilavuus tulee olemaan todennäköisesti 500 1000 m3, riippuen pieni, noin laitostoimittajasta. 3.4 Energian käyttö BIOKAASULAITOS Biokaasulaitos käyttää toiminnassaan lämpö- ja sähköenergiaa. Lämpöä käytetään prosessilämpötilan ylläpitoon reaktorissa sekä tarvittaessa syötteiden lämmittämiseen ennen niiden syöttöä reaktoriin. Sähköä laitoksella kuluu reaktorin syöttölaitteissa, sekoituksessa ja kaasun puhdistuksessa. Laitos kuluttaa lämpöä noin 20 % ja sähköä noin 5 % tuotetusta bruttoenergiasta. Laitoksen omakäyttöenergia tuotetaan laitoksen omalla biokaasulla polttamalla sitä CHP-laitteessa tai se ostetaan Savon Voiman lämpö- ja sähköverkoista. 3.5 Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toiminta häiriötilanteissa Ympäristönsuojelulain 15 :n mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita (ennaltavarautumisvelvollisuus). poikkeuksellisia Pieksämäen varautumissuunnitelman biokaasulaitokselle Varautumissuunnitelman teossa tilanteita Vesi valitun konsultoidaan Oy varten valmistelee laitostoimittajan paikallisia kanssa. pelastusviranomaisia. Varautumissuunnitelman teko ennen laitostoimittajan valintaa on käytännössä mahdotonta, koska laitteista ja prosesseista ei ole tarpeeksi tarkkoja tietoja luotettavan ja järkevän varautumissuunnitelman tekoon. Koska biokaasulaitos tulee olennaiseksi osaksi

18 jätevedenpuhdistamon toimintaa, tullaan biokaasulaitoksen varautumissuunnitelma liittämään myöhemmin osaksi jätevedenpuhdistamon jo nykyisin voimassa olevaa varautumissuunnitelmaa. Keskeisimmät toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat: - Mädätysjäännöksen varastointi ja siitä johtuvat riskit Mahdollinen kaasuvuoto laitokselta Mädätysjäännöksen varastointi ja sen loppusijoitus pitää varmistaa ennen toiminnan aloittamista biokaasulaitoksella. nurmilannoitteena tai Mädätysjäännös maanparannusaineena. toimii Mädätteen hyvin esimerkiksi vastaanottajan ja käyttäjän/loppusijoittajan kanssa on päästävä sopimuksiin mädätteen vastaanottamisesta ennen laitostoiminnan aloittamista. Vastaanottajan täytyy myös pystyä varastoimaan mädätettä lannoituskausien ulkopuolella esimerkiksi talvella, jolla minimoidaan varastointitarve biokaasulaitoksen päässä. Lisäksi laitoksen päässä sijaitsevat massojen käsittelyyn liittyvät linjastot ja säiliöt täytyy rakentaa tiiviiksi, jolloin vältytään valumilta ympäristöön. Ympäristöluvan voimassaolo edellyttää, että Pieksämäen Vesi Oy järjestää mädätysjäännökselle loppusijoituspaikan siten, että mädätteestä ei jää pysyvää kuormaa käsittelyalueelle. Kaasuvuoto reaktorista havaitaan laitoksen automaattisen tarkkailujärjestelmän hälyttämänä paineen alentumisena. Kaasuvuodot uusissa biokaasulaitoksissa ovat epätodennäköisiä korkeatasoisen rakentamisen, materiaalien ja käyttötarkkailun vuoksi. Biokaasu sisältää noin 55 65 % metaania, 35 45 % hiilidioksidia, sekä mahdollisesti pieniä määriä typpeä, vetyä ja rikkivetyä. Biokaasun sisältämä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joten sen päätyminen ilmakehään on pystyttävä estämään. Kaasuvuoto ei kuitenkaan aiheuta muita haittoja ympäristölle. Metaani on nopeasti haihtuva kaasu, jolloin mahdollisen vuodon sattuessa, se haihtuu nopeasti, eikä jää laitosalueelle. Biokaasun syttymisalue on kapea; noin 4 10 %vol. Ulos vuotaessaan biokaasun pitoisuus

19 laskee välittömästi alle syttymisalueen. Verrattuna esimerkiksi bensiiniin, joka ei haihdu nopeasti ja vuototilanteessa aiheuttaa myös haittaa maaperälle, on biokaasuvuoto pienempi ympäristöhaitta. Vuodon estämiseksi, suunnitellaan ja toteutetaan kaikki prosessit mahdollisimman tiiviiksi ja kestäviksi. Mikäli biokaasulaitos ei jostain syystä voi käsitellä jätevedenpuhdistamon jätteitä, voidaan jätteet kuljettaa käsittelyyn toisaalle, vastaten nykytilannetta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita ennaltaehkäistään automaattisella hälytys- ja hätäkatkaisujärjestelmällä, joka kuuluu laitostoimittajan vastuualueeseen. Järjestelmä seuraa laitoksen toimintaa, ja lähettää häiriö- ja hätätilanteissa hälytysviestin nimetylle laitoshenkilölle, joka päivystää laitoksen toimintaa. Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma ja tarvittaessa räjähdyssuoja-asiakirja, joissa määritetään laitoksen käyttö ja paloturvallisuustoimenpiteet (tulipalo, muu toimintahäiriö) ja niihin valmistautuminen ja toiminta. Nämä huomioidaan myös suunnittelutarveratkaisun hakemisen yhteydessä käytävissä neuvotteluissa pelastusviranomaisen kanssa. BIOKAASUN KÄYTTÖ HÄIRIÖTILANTEISSA Biokaasulaitoksen tuottamaa biokaasua hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa CHP-yksikössä. Lisäksi laitokselle rakennetaan kaasukattila, joka toimii CHP-yksikön varajärjestelmänä. Kaasukattilan tarkemmat tekniset tiedot selviävät laitoskilpailutuksen yhteydessä, mutta ratkaisu tulee olemaan kaasupolttimella varustettu kuumavesikattila, joka on teholtaan 250 kw 1 MW. Tällä varmistetaan, että kattila pystyy tarvittaessa polttamaan kaiken muodostuvan biokaasun. Mikäli varajärjestelmän kaasukattilan tuottamaa lämpöä ei voida käyttää biokaasulaitoksen lämmitykseen tai jätevedenpuhdistamon tarpeisiin, voidaan lämpömäärä lauhduttaa ilmaan. Tämä estää biokaasun pääsemisen ilmakehään tilanteissa, jolloin sitä ei voida käyttää sähköntuotantoon. Epätodennäköisessä tilanteessa, jossa sekä CHP-laite ja kaasukattila eivät pysty polttamaan tuotettua kaasua, pysäytetään kaasun tuotanto. Anaerobinen

20 reaktio kuitenkin jatkaa kaasun tuottoa jonkin aikaa, vaikka kaasuntuotanto yritettäisiin pysäyttää. Kaasuvarastoon asennetaan ylipaineventtiilit, jotka päästävät kaasuvarastosta biokaasun ilmakehään. Kaasu lasketaan venttiilistä räjähdysturvallisesti pienissä pitoisuuksissa, jolloin sen syttyminen ole mahdollista. Kaasun päästäminen ilmakehään on viimeinen ratkaisu. 3.6 Liikenne Liikenne laitosalueella ei lisäänny biokaasulaitoksen takia. Koska jätevedenpuhdistamon puhdistamoliete kuljetetaan tällä hetkellä kuorma-autoilla pois, tarkoittaa biokaasulaitoksen rakentaminen mahdollisesti liikenteen vähenemistä tontilla. Kuitenkin biokaasulaitoksen tuottama mädäte pitää kuljettaa tontilta pois biokaasulaitosprosessin jälkeen, joten liikennemäärät pysyvät todennäköisesti lähes samassa kuin ennen biokaasulaitosprojektia. Koska biokaasua ei aiota myydä liikenteelle tankkausasemasta tai kuljettaa sitä muutenkaan tontilta pois, ei liikenne tontilla lisäänny biokaasukaupan takia.

21 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS 4.1 Päästöt Biokaasulaitos käyttää energiantuotantoonsa ainoastaan jätejakeita, jotka täytyy käsitellä jotenkin, jolloin biokaasulaitos on niiden käsittelyyn houkutteleva vaihtoehto. Biokaasu luokitellaan biopolttoaineeksi, jonka hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään, eikä niitä huomioida päästökaupassa (STAT, 2021). Alla olevassa taulukossa arvioidaan biokaasulla korvattavan sähkön ja lämmön CO2päästöt vuodessa käyttäen Tilastokeskukselta saatuja keskimääräisiä arvoja. Taulukko 4.1.1: Biokaasulla korvattavat energiamäärät ja niiden arvioidut hiilidioksidipäästöt Biokaasulla Biokaasulla korvattava Päästökerroin Kokonaispäästöt korvattava energia energiamäärä (MWh) (kgco2/mwh) (kgco2/v) Sähkö 672 141 (1 94 752 Lämpö 400 154 (1 60 400 1. Tilastokeskus 2018 Biokaasulaitoksesta ei normaalioloissa tule muita päästöjä. Mahdollisuus biokaasupäästöihin laitoksella on olemassa, vaikka se onkin erittäin pieni. Mikäli biokaasua pääsee hajapäästöinä tai poikkeustilanteissa ilmaan laitokselta, sekoittuu se nopeasti ympäröivään ilmaan, eikä aiheuta välitöntä vaaratilannetta ympäröivällä alueella.

22 JÄTEVEDET Laitoksen toiminnassa muodostuu mädätettä lähes yhtä suuri määrä, kun mitä laitoksessa käsitellään syötteitä. Koska laitos tulee hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan jatkuvatoiminen märkäprosessi, on suurin osa, jopa noin ~90 % mädätteestä nestemäistä. Osa tästä mädätteestä voidaan käyttää tarvittaessa uudestaan prosessissa, jos syötteiden kiintoaineosuutta täytyy laskea, mutta suurin osa täytyy käyttää jotenkin muuten. Koska nestemäinen separoitu nestemäinen rejekti sisältää ravintoaineita, paras vaihtoehto sen hyötykäyttöön olisi lannoitustarkoitukseen alueille, joissa ravinteet voidaan parhaiten hyötykäyttää. Mikäli nestemäistä rejektiä ei saada muuten hyötykäyttöön, palautetaan se jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon pohjoisen puolen hulevedet johdetaan puhdistamon pohjoisen puolen ojaan. Perustettavan biokaasulaitoksen hulevedet tullaan johtamaan samaan ojaan. Karttaa sadevesi- ja erotuskaivojen sijainnista biokaasulaitokselle ei vielä ole tehty, koska kilpailutusta laitostoimittajasta ei ole käyty. Liitteessä 10 esitetty jätevedenpuhdistamon sadevesi- ja erotuskaivojen sijainnit. 4.2 Syntyvät jätteet Laitoksen toiminnasta ei synny merkittäviä määriä jätteitä, koska muodostuva mädäte voidaan hyötykäyttää lannoitteena tai maanparannusaineena. Vähäiset jätejakeet, kuten toiminnan aikaiset muovi- tai metallijätteet lajitellaan oikeaoppisesti ja toimitetaan jätehuoltoyhtiön toimesta kierrätyspisteisiin.

23 5 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Biokaasulaitoksessa tuotetaan sähköä ja lämpöä uusiutuvista raaka-aineista, joiden avulla voidaan lisätä paikallista vihreän energian tuotantoa ja käyttöä. Biokaasun tuotannon menetelmien voidaan katsoa hyödyntävän kauttaaltaan ympäristön kannalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja toimintatapaa ravinteiden kierrätyksen, kiertotalouden ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Jos jätteidenkäsittelytoiminto on anaerobinen käsittely, eli mädätys, BAT-vaatimukset koskevat yli 100 tonnia vuorokaudessa käsitteleviä biokaasulaitoksia. Vaikka tällä laitoksella jäädään tuon rajan alle, on silti hyvä huomioida alla mainitut kohdat. (EU, 2018/1147) Yleinen ympäristönsuojelun taso BAT 33. Hajupäästöjen vähentämiseksi ja yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on valita tuleva jäte. - Biokaasulaitoksella käsitellään ainoastaan ennalta määritellyt jätteet, jätevedenpuhdistamon jätevesilietteet ja mahdollisia nestemäisiä jätejakeita Jätekukko Oy:n toimipisteeltä samalla tontilla. Päästöt ilmaan BAT 34. Ilmaan johdettavien pölyn, orgaanisten yhdisteiden ja hajuyhdisteiden, H2S ja NH3 mukaan luettuina, kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. - Laitoksen toiminta on täysin suljettu, eikä laitoksen prosesseista johdeta päästöjä ilmaan.

24 BAT 38. Ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi ja yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ja/tai valvoa keskeisiä jätteen ja prosessien muuttujia. - Laitoksen mukana tulee sille myös automaattinen valvontajärjestelmä, joka toteuttaa tarkkailee ja tallentaa tarvittava parametrejä ja toimintoja sen toiminnan aikana. Päästöt veteen ja veden kulutus BAT 35. Jäteveden muodostumisen ja veden kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä. Vesivirtojen erotus - Alueella muodostuvat hulevedet pidetään erillään prosessivirroista ja -vesistä, ja johdetaan jätevedenpuhdistamon pohjoispuolella olevaan ojaan. Veden kierrätys - Prosessissa muodostuvat vedet voidaan käyttää prosessissa uudestaan, mikäli syötteiden kiintoainepitoisuutta täytyy alentaa. Muissa tapauksissa prosessissa muodostuvat vedet erotetaan kiinteästä mädätteestä ja niitä voidaan käyttää nestemäisenä lannoitusjakeena tai palauttaa jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

25 6 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUS LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN Toiminnalla ei ole suoria tai välillisiä vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Toiminnalla on vähäisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön rakennusten muodossa. Biokaasureaktorin ylin korkeus maan pinnasta tulee kuitenkin olemaan alle 10 metriä, ja se rakennetaan jo teollisuuskäytössä olevalle tontille. VAIKUTUS IHMISIIN JA TERVEYTEEN Toiminnalla ei ole vaikutuksia ihmisiin tai terveyteen. Toiminta tulee sijaitsemaan jo tällä hetkellä teollisessa käytössä olevalla tontilla, eikä tule aiheuttamaan merkittäviä muutoksia alueen yleiseen viihtyvyyteen. VAIKUTUS VESISTÖIHIN Toiminnalla ei ole vaikutuksia vesistöihin. Biokaasulaitosprosessi on täysin suljettu, ja siitä ei aiheudu päästöjä tai valumia ympäristöön ja vesistöihin. Mahdollinen lyhyt aikainen aumavarastointi toteutetaan Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (2014/1250) mukaisesti, sekä siitä valuvat vedet johdetaan kaivojen kautta puhdistukseen jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet alueelta eivät aiheuta kuormaa vesistölle. ILMAAN PÄÄSEVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Biokaasulaitos ei aiheuta ilmapäästöjä pois lukien poltettavan biokaasun pakokaasut, jotka koostuvat vesihöyrystä ja hiilidioksidista. Huolto- ja häiriötilanteissa, jossa CHPyksikkö ei ole käytössä, poltetaan biokaasu kaasupolttimella, jossa muodostuva ylijäämälämpö lauhdutetaan ilmaan. Biokaasun sisältämä metaani ei pääse karkaamaan ilmakehään suljetusta tuotantoprosessista kuin ainoastaan harvinaisissa häiriötilanteissa.

26 VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Biokaasulaitoksen tuotantoprosessi on suljettu, eikä niistä aiheudu vuotoja tai valumia ympäristöön. Toiminnalla ei ole vaikutusta alueen maaperään tai pohjaveteen. ÄÄNEN JA MELUN VAIKUTUKSET Biokaasulaitoksen CHP-yksikkö aiheuttaa pienimuotoisesti ääntä käydessään. CHPyksikkö sijoitetaan äänieristettyyn konttiin, jolloin on epätodennäköistä, että sen äänen pystyisi kuulemaan laitosalueen ulkopuolella. CHP-yksikkö käy tasaisesti 24 tuntia vuorokaudessa. Laitosalueen liikenne ei lisäänny toiminnan takia, joten liikenteen melu ei tule laitosalueen läheisyydessä laitoksen takia muuttumaan.

27 7 TARKKAILU JA RAPORTOINTI KÄYTTÖTARKKAILU Pieksämäen biokaasulaitos tullaan toteuttamaan täysin automaattisesti, jolloin sitä voidaan valvoa etäkäytön avulla. Laitoksen lähivalvonnan suorittaa Pieksämäen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon laitosmiehet, jotka valvovat säännöllisesti laitoksen toimintaa. Lisäksi prosessin oleelliset valvottavat tiedot tallentuvat automaattisesti laitoksen automaatiojärjestelmään, josta niitä voidaan tarkastella. Tuotantoprosessin valvonnasta vastaa laitoksen toiminnasta vastaava nimettävä henkilö. Biokaasulaitoksen osaprosesseissa mitattavia ja seurattavia parametrejä (mahdollisia poikkeuksia eri osaprosesseissa): Reaktori - Biokaasun tuotantomäärä (Päivä-, kuukausi-, tai vuosikohtaiset määrät) - Lämpötila Biokaasun koostumus (tarkemmat analyysit näytteestä tarvittaessa) - Metaanipitoisuus - Hiilidioksidipitoisuus - Rikkivetypitoisuus Lisäksi muiden toiminnasta kertovien tunnuslukujen kirjaaminen ja raportointi: Käsiteltävät syötemäärät - Jätevesiliete, määrä ja kiintoainepitoisuus - Mahdollinen muu nestemäinen syötejae Energiantuotanto ja omakäyttö Rejektimäärät - Kuiva- ja nestejakeiden määrät ja kiintoainepitoisuudet

28 Biokaasulaitoksen toimintaa ohjaavaan automaatiojärjestelmään tallentuu myös keskeiset laitoksen toimintaa kuvaavat mittaustiedot. Järjestelmä tekee vikailmoituksen mahdollisista toimintahäiriöistä etävalvonnan kautta, ja laitoksen vastaava ylläpitäjä kirjaa mahdolliset häiriötilanteet laitospäiväkirjaan. PÄÄSTÖTARKKAILU Ilmapäästöjä biokaasulaitokselta tarkkaillaan lähinnä mahdollisten häiriötilanteiden osalta, jossa tuotettua biokaasua ohjataan ylipaineventtiilin kautta ulkoilmaan. Koska biokaasulaitosprosessi on ilmatiivis, ei päästöjä prosessista tule muuta kuin äärimmäisissä häiriötilanteissa. Laitoskokonaisuuden melupäästöt ovat alhaisia, ja niiden ei katsota lisäävän alueen melutasoa oleellisesti. Laitosprosesseissa käytettävät säiliöt ja putket ovat tiiviitä, joten laitokselta ei aiheudu päästöjä ympäristöön tai maaperään. Laitoksen lähivalvojat seuraavat ja varmistavat säiliöiden ja putkien tiiveyden tarkastuskierrosten aikana. VAIKUTUSTARKKAILU Sillä toiminnasta aiheutuu vain hyvin vähäisiä päästöjä (biokaasun polton pakokaasut CHP-yksiköstä), ei vaikutustarkkailulle katsota olevan tarvetta. MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET, LASKENTAMENETELMÄT SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS Kts. kohta käyttötarkkailu. Laitoksen mittalaitteiden toimivuus ja laadunvarmistus taataan huoltamalla laitos laitetoimittajan huolto-ohjeiden mukaisesti. RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT Jätelain 120 :n edellyttämä seuranta- ja tarkkailusuunnitelma jäteasetuksen 25 :n mukaisesti on esitetty alla. Laitoksen toiminta poikkeaa yleisestä jätteenkäsittelystä siten,

29 että siinä käsitellään pääasiassa ainoastaan samalla tontilla, saman toimijan toiminnasta (Pieksämäen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo) syntyvää jätettä uusiutuvan energian tuottamiseksi. Jätteenkäsittelytoiminta on siis vähäistä. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmassa viitataan biokaasulaitoksen toimintakuvaukseen. Jätteenkäsittelystä pidetään kirjaa jäteasetuksen 22 :n mukaisesti. (Jätelaki, 2011/646; Valtionneuvoston asetus jätteistä, 2012/179)

30 LÄHTEET EU. Euroopan Unionin komission täytäntöönpanopäätös 2018/1147. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/pdf/?uri=celex:32018d1147&from=en Jätelaki. 2011/646. Annettu Helsingissä 17.6.2011. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646 Pieksämäen karttapalvelu. Saatavilla: https://kartat.pieksamaki.fi/kaavamaarays/593_ak%20249.pdf. Tilastokeskus. 2018. Hiilidioksidipäästöt polttoaineittain. Saatavilla: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2019/html/suom0011.htm Tilastokeskus. 2021. Polttoaineluokitus/Bränsleklassificering/Fuel classification. Saatavilla: http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html Valtionneuvoston asetus jätteistä. 2012/179. Annettu Helsingissä 19.4.2012. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120179 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 2014/1250. Annettu Helsingissä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141250 18.12.2014. Saatavilla:

31 MUKANA TOIMITETTAVAT LIITTEET 1. 2. 3. 4. Saatekirje JVP velvotetarkkailun vuosiyhteenveto JVP tarkkailuraportti Lähimmät Natura 2000-alueet, luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet, päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset 5. Asemakaavan muutos 6. Kuva asemakaavasta 7. Kartta naapureista 400 m sisällä juoksevalla numeroinnilla 8. Kiinteistönomistajalista naapureista 9. Kaavaote 10. Asemapiirustus jätevedenpuhdistamo 11. Yleiskuva toiminnasta 12. Alustava asemapiirustus biokaasulaitos 13. Biokaasun tuotannon yleinen tuotantoprosessi 14. Vakuuslaskelma biokaasulaitokselle 15. Laitoksen sijainti/lähestymiskartta 16. Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 17. Selvitys rejektivesien vastaanotosta jätevedenpuhdistamolle 18. Selvitys auman vesien kulusta