Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 5.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 5.5.2014 Matti Mannonen

Onnittelut Vuoden Nuorelle Konsultille Max Levanderille (Ramboll) ja muille finalisteille Katariina Laineelle (Vahanen) ja Ulla Marttilalle (A-Insinöörit)! Kuvassa oikealta vasemmalle

Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kiinnostavat nuoria Universum kysely 2015, tekniikan alan työnantajaranking 2015 2014 SYKE 3 3 Helsingin kaupunki 7 16 VTT 8 4 Ramboll 13 15 Pöyry 31 18 A-Insinöörit 34 39 Sweco 44 59 FCG 58 60 Neste Jacobs 65 40 Tekes 69 66 VR Group 72 64 Destia 85 78 Vahanen 86 71 ÅF 98 100 Citec 99 93

Talousnäkymät

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 BKT:n kasvu 2015, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Kiina 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %. Lähi-itä ja Afrikka Lähde: IMF (January 2014) 5 5.5.2015 5.5.2015 5

Suomen teknologiateollisuuden vientimarkkinat kasvavat vähemmän: 2,0 % vuonna 2015 BKT:n kasvu 2015, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,0 % Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus 6 5.5.2015 5.5.2015 6

Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten Indeksi 2008=100 Viimeisin tieto: helmikuu 2015 Puola Viro Belgia Itävalta Saksa Ruotsi Italia Suomi Espanja 140 130 120 110 100 90 80 70 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond 7 5.5.2015

Suomen talous kehittyy heikosti myös vuonna 2015 Bkt:n kehitys 2015/2014, % Pohjois-Amerikka: +3,1 % USA +3,2 % Kanada +2,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,8 % Brasilia -0,7 % Meksiko +3,0 % Argentiina -0,4 % Venezuela -5,3 % Kolumbia +3,6 % Chile +2,8 % Peru +4,1 % Länsi-Eurooppa: +1,6 % Saksa +1,8 % Iso-Britannia +2,7 % Ranska +1,0 % Italia +0,6 % Espanja +2,4 % Alankomaat +1,5 % Sveitsi +0,6 % Ruotsi +2,6 % Belgia +1,3 % Norja +1,3 % Itävalta +1,1 % Tanska +1,6 % Kreikka +1,2 % Suomi +0,6 % Portugali +1,5 % Irlanti +3,2 % Afrikka Etelä-Afrikka +2,2 % Nigeria +5,0 % Egypti +3,7 % Keski- ja Itä-Eurooppa: -0,4 % Venäjä -4,2 % Turkki +3,4 % Puola +3,4 % Tšekki +2,5 % Romania +2,9 % Ukraina -5,6 % Unkari +2,5 % Slovakia +2,7 % Slovenia +1,8 % Liettua +2,8 % Latvia +2,5 % Viro +2,1 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +1,0 % Israel +3,3 % Aasia: +4,7 % Kiina +7,0 % Japani +1,1 % Intia +6,3 % Australia +2,6 % Etelä-Korea +3,4 % Indonesia +5,4 % Taiwan +3,7 % Thaimaa +3,8 % Malesia +4,8 % Singapore +3,1 % Uusi Seelanti+2,9 % Filippiinit +6,4 % Vietnam +6,0 % Lähde: Consensus Forecasts, March 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu maaliskuussa 2015. 5.5.2015 8

Viimeisin tieto: helmikuu 2015 - EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa supistumistaan 450 Viennin arvo kunkin maan omassa valuutassa, 12 kuukauden liukuva summa, indeksi 2005 = 100 400 350 Viro Iso Britannia Belgia 300 Itävalta Ranska 250 Saksa Italia 200 Alankomaat Ruotsi Norja 150 Tanska Suomi 100 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond 9 5.5.2015

Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat Euroalueelle heikkoa kasvua 2020-2024e BKT, vuosimuutos, % 2019e 2018e 2017e 2016e 2015e 2014e 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue Lähde: Consensus Forecasts, October 2014 5.5.2015 10

Työtuntien muutos päätoimialoittain: tuotannolliset työpaikat vähenevät Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito

Työn tuottavuus junnaa paikallaan

Töitä kuitenkin riittää suunnittelussa, toivottavasti myös tekijöitä

Lähde: Rakennuslehti

Suunnittelussa olevia väylähankkeita 4,6 Mrd Lähde: Liikennevirasto

TEN-T ydinverkon ja kattavan verkon kehittäminen

Kaupungistuminen jatkuu. Se vaatii hyvää suunnittelua ja uutta kaupunkipolitiikkaa Suunnittelujärjestelmää tulee uudistaa: kaavoitusta on nopeutettava, joustavoitettava ja keskityttävä olennaisiin kysymyksiin. Asemakaavoitus kiinteistönomistajien kanssa kumppanuusmallilla, kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutokset helpoksi, normitus kevyemmäksi ja valitusoikeus koskemaan vain asianosaisia. Suurimmille kaupunkiseuduille tulee tehdä sitovat oikeusvaikutteiset seudulliset yleiskaavat. Valtion tuki infrainvestoinneille täytyy sitoa kaavatavoitteiden toteutumiseen, kuten esimerkiksi Länsimetron osalta on tehty. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vähentää liikkumistarvetta, mahdollistaa tehokkaan raideliikennepohjaisen joukkoliikennejärjestelmän, lisää kevyen liikenteen toimivuutta ja vähentää auton omistamisen, ja samalla pysäköintipaikkojen tarvetta. Keskustojen asemanseutujen maa-alueet on saatava kaupunkirakentamisen käyttöön. Uuden teknologian hyödyntämiseen perustuvien yksityisten liikennepalvelujen syntyä tulee edistää. Suomen tulevaa kehitystä tulee katsoa kokonaisuutena ja luoda kasvukäytäviä ja kasvukeskuksia koskevat yleissuunnitelmat, jotka ovat osapuolia sitovia, vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja parantavat työmarkkinoiden toimivuutta.

20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 76,2 66,6 Vieraskielisistä (2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenoista (2013) 81 50 39,6 Yrityksistä (2013) Työpaikkalisäyksestä (2000-2012) 89,3 108,5 59,7 47,3 Työpaikoista (2012) Bruttokansantuotteesta (2012) 62,7 78,3 96,3 84,7 Väestönlisäyksestä (2000-2013) 50,6 38,7 Väkiluvusta (2013) Osuus koko maasta % 93,2 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Timo Aro 2015

Talousuudistukset purevat: pelkästään yritysverouudistuksella investointien ennustetaan kasvavan 7 miljardilla eurolla 2020 mennessä Investointien kasvun myötä yrityksillä on edellytykset lisätä 70 000 työpaikkaa 35 Miljardia euroa, käyvin hinnoin Tuhatta työpaikkaa 1550 1530 30 1510 1490 25 1470 1450 20 1430 1410 15 1390 1370 10 2005 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15e 16e 17e 18e 19e 20e Yritysten investoinnit(vas.) Ennuste: investoinnit (vas.) Yritysten työpaikat (oik.) Ennuste: työpaikat (oik.) 1350 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, ennusteet: Teknologiateollisuus ry ja Suomen Yrittäjät

Palveluiden työllisyyskehitys ja ennuste Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Rakentamisen työllisyyskehitys ja ennuste Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Teollisuuden työllisyyskehitys ja ennuste Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Julkisen sektorin supistamiselle ei ole vaihtoehtoa: Teollisuus tuottaa lähes 90 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty rahoittamaan nykyistä julkista sektoria 650000 Työpaikkojen määrä Suomessa 600000 550000 500000 450000 400000 350000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Teollisuus Julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 5.5.2015 23

Suunnittelu- ja konsultointialan alkuvuosi 5.5.2015 24

Indeksi 2005=100 Muutos: 1-1,2015 / 1-1,2014, % Elektroniikka - Teknologiateollisuuden toimialojen liikevaihto Suomessa kehittyy eri tahtiin 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 22 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 5.5.2015 25

SKOL-yritysten tilauskanta kasvoi alkuvuoden aikana Kokonaiskasvu Teknologiateollisuuden tilauskantatiedusteluun vastanneiden suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli noin yhden prosentin edellisestä vuosineljänneksestä, ja kolme prosenttia viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna talonrakennussektorin tilauskanta pieneni hiukan, teollisuussektorin tilauskanta pysyi ennallaan ja yhdyskuntasektorin tilauskanta kasvoi kolme prosenttia. Vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta kasvoi vastaajayrityksissä reilut kolme prosenttia. Eniten on kasvanut yhdyskuntasektorin tilauskanta, noin 21 prosenttia. Talosektorin tilauskanta on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna viisi prosenttia ja teollisuussektorin tilauskanta prosentin. 5.5.2015 26

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin / Million euros, at current prices Yhteensä / Combined 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos / Change: 31.3.2015 / 31.3.2014 31.3.2015 / 31.12.2014 Vientiin / Export: -5 % -9 % Kotimaahan / Domestic: +15 % +4 % Yhteensä / Combined: +12 % +2 % Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic Lähde/Source: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.3.2015 / Huom. Taulukon luvut perustuvat aikasarja-analyysiin, tekstissä esitetyt luvut Identtisten vastaajayritysten vertailuun 5.5.2015 27

Uusissa tilauksissa takapakkia Uudet tilaukset olivat kyselyyn vastanneissa yrityksissä vähentyneet peräti 19 % edellisestä neljänneksestä ja kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden suunnittelussa vastaajayritysten uudet kotimaan tilaukset ovat vähentyneet 30 % edellisestä vuosineljänneksestä ja 23 % vuoden takaisesta. Talosektorilla uudet tilaukset ovat kasvaneet reilun prosentin edellisestä vuosineljänneksestä mutta vähentyneet kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Yhdyskuntasektorin uudet tilaukset ovat vähentyneet seitsemän prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna mutta nousseet 28 % vuoden takaiseen verrattuna. 5.5.2015 28

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin / Million euros, at current prices 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä / Combined Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic Muutos / Change: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Vientiin / Export: -13 % -28 % Kotimaahan / Domestic: +4 % -12 % Yhteensä / Combined: +2 % -14 % Lähde/Source: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015 /Huom. Taulukon luvut perustuvat aikasarja-analyysiin, tekstissä esitetyt luvut Identtisten vastaajayritysten vertailuun 5.5.2015 29

Lähiaikojen näkymät lievästi optimistiset Suunnittelu- ja konsultointiyritysten näkymät ovat huhtikuun kyselyn perusteella kääntyneet lievästi positiivisiksi. Kaikkien vastanneiden joukossa saldoluku oli + 6 %. Vastaajista 63 % ennakoi markkinatilanteen pysyvän ennallaan, 22 % ennakoi positiivista muutosta ja 16 % negatiivista muutosta. Talosektorin saldoluku oli positiivisin eli + 15%, infrassa neutraali ja teollisuudessa markkinanäkymät ovat edelleen huonot, saldoluku oli -7 %. 5.5.2015 30

Jäsenyritysten tilauskannan muutokset, kotimaa ja vienti, % Kotimaa Vienti Sektori Muutos edelliseen vuosineljännekseen % Muutos vuoden takaiseen % Muutos edelliseen vuosineljännekseen % Muutos vuoden takaiseen % Talonrakennus -3,3-5,6-9,6-44,9 Teollisuus +2,9-0,6-8,2-2,0 Yhdyskunta +6,0 +31,8-12,2-21,8

Viennin osuus tilauskannasta sektoreittain, % Sektori I/2014 I/2015 Talonrakennus 4,4 3,9 Teollisuus 18,9 18,8 Yhdyskunta 21,5 12,3 Kaikki 16,9 14,0

Suunnitteluvienti alueittain

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstömäärä ulkomailla ennallaan 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Länsi-Eurooppa / Western Europe Aasia ja Oseania / Asia and Oceania Keski- ja Itä-Eurooppa / Central and Eastern Europe Lähi-itä ja Afrikka / The Middle East and Africa Pohjois-Amerikka / North America Latinalainen Amerikka / Latin America Lähde / Source: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu / The Federation of Finnish Technology Industries labour force survey

Laskutus ja henkilöstö 2014

SKOL-yritysten laskutus 1982-2014, M

Suurimpien jäsenyritysten laskutus 2014, M

Talosektorin 20 suurinta, laskutus M

Yhdyskuntasektorin 20 suurinta, laskutus M

Teollisuussektorin 20 suurinta, laskutus M

Yhteistoimintamallit lisäävät suosiotaan

Yhteistoimintamallit kehittävät toimintaa Liikennevirasto kumppaneineen on toteuttamassa kahta allianssiurakkaa, Tampereen rantatunnelia ja Lielahti- Kokemäki-rataa. LiVi on myös käynnistänyt uuden kaksivaiheisen allianssin, jossa ensimmäisessä vaiheessa on valittu suunnittelijat ja toisessa vaiheessa toteuttajat. Helsingin yliopisto toteuttaa kiinteistöhankkeita allianssimenettelyllä. Senaatti on kehittänyt oman kärkihankeallianssin isojen hankkeiden toteutukseen. Visonin fasilitoimana on käynnistetty yhdentoista tilaajan yhteishanke integroitujen projektintoteutusmallien kehittämiseksi eri tyyppisiin hankkeisiin.

Uusilla yhteistyömalleilla toteutetaan lähivuosina hankkeita lähes 2 miljardilla eurolla Yhteistyömalleissa kaikki osapuolet tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen Riskit jaetaan, samoin innovaatioiden tuotot Kaikilla on yhteinen intressi löytää esille nouseviin ongelmiin nopeasti tehokkaat ratkaisut Kaikkien osapuolten asiantuntemus ja osaaminen on koko projektin ajan käytössä Riitoja ei synny eikä syyllisiä etsitä Toimintatapa auttaa pysymään kustannusarviossa, parantamaan tuottavuutta ja laatua sekä vähentämään hukkaa ja virheitä Työskentely on kaikille osapuolille kannustavaa ja mielekästä Toiminta perustuu avoimuuteen ja luottamukseen Innovaatioiden avulla tuotetaan enemmän arvoa sijoitetulle rahalle Toteutuneissa allianssihankkeissa suunnittelumäärät ovat nousseet alkuperäisistä arvioista, mutta hankkeiden hyväksi

Yhteistoimintamalleissa riittää silti vielä kehitettävää Hankintamenettelyt ovat liian kalliit, esimerkiksi suunnittelualan näkökulmasta allianssihanke vie tarjoajilta enemmän rahaa kuin tuo katteena voittajalle Palkkiomekanismia pitää kehittää: suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kustannusrakenne on täysin toisistaan poikkeava, samanlaiset prosenttijakaumat eivät sovellu käytettäväksi taloudellisessa mallissa Riskien ja tuottojen jakoa on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi Pienemmille hankkeille kannattaa kehittää kevyitä menetelmiä, joilla kuitenkin saavutetaan iso osa allianssihankkeen hyvistä ominaisuuksista Tarvitaan selkeät pelisäännöt vakuuttamisesta, vakuutusyhtiöiden ja rakennusalan toimijoiden vuoropuhelu käyntiin

Hankintalaki uudistuu

SKOL-alan kannalta keskeisiä asioita: Uusia menettelyjä on lisätty ja nykyisten käyttömahdollisuuksia laajennettu. Neuvottelumenettelyistä tulee perusprosessi asiantuntijapalveluhankinnoissa vaatii tilaajalta uutta osaamista. Innovaatiokumppanuus on kokonaan uusi hankintatapa, josta ei ole kokemuksia. Innovaatioiden edistäminen ja tuottavuuden parantaminen keskeisiä lain tavoitteita. Kansalliset kynnysarvot noussevat palveluhankinnoissa 60000 euroon (merkitystä myös puitesopimushankinnoille). Kansalliset menettelyt yksinkertaistuvat huomattavasti Laatua painotetaan vahvasti. Kokonaistaloudellinen edullisuus / paras hinta-laatusuhde on vertailun lähtökohta. Pelkkä hintakilpailu palveluhankinnoissa on mahdollista vain jos hankintayksikkö erikseen perustelee miksi vertailuperusteena käytetään vain halvinta hintaa. Ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat voivat tulla mukaan valintaperusteisiin mietittävä mitä se tarkoittaa asiantuntijapalvelujen hankinnoissa. Elinkaarikustannukset ovat tulossa uudeksi vertailuperusteeksi

Neuvottelumenettelyn kulku Tilaaja määrittää hankinnan kohteen ja tarpeet sekä vertailuperusteet (väljästi) Osallistumishakemukset =>tilaaja pyytää alustavat tarjoukset sopivimmilta (vähintään 3) Alustavat tarjoukset pohjana neuvotteluille, käydään erikseen jokaisen tarjoajan kanssa, tietosuoja Neuvottelujen perusteella sekä tarjoajien tarjouksia että hankintayksikön etukäteen asettamia määrittelyjä voidaan muuttaa, vähimmäisvaatimuksia ja vertailuperusteita lukuun ottamatta. Vertailuperusteita voidaan kuitenkin tarkentaa prosessin aikana. Neuvottelijoiden määrää voidaan vähentää menettelyn kuluessa Tilaaja ilmoittaa neuvottelujen päättymisestä Jäljellä olevat tarjoajat antavat lopullisen tarjouksensa, josta ei enää neuvotella.

Uuden lain tavoitteena innovaatioiden edistäminen Innovaatiokumppanuudessa tilaaja voi yhdistää tutkimus- ja kehittämispalveluhankinnan sekä sen lopputuloksen toteuttamista koskevan hankinnan samaan hankintamenettelyyn siten, että jälkimmäistä vaihetta ei tarvitse kilpailuttaa erikseen. Innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan varsinaisten innovaatioiden hankinnan ohella innovaatiomyönteisiä hankintoja, jossa hankintayksikkö määrittelee tarpeensa toiminnallisina ominaisuuksina ja jossa tarjoajat voivat esittää myös uudenlaisia ratkaisukeinoja tarjouksissaan. Innovatiivisella hankinnalla voidaan tarkoittaa myösinnovaatioihin sysäävää hankintaa, jossa hankintayksikkö viestii tarpeensa markkinoille ja jossa tarjoajat joutuvat tuotekehittelyn kautta luomaan tarpeeseen vastaavan tarjouksen.

Toimittajan valinta puitejärjestelyissä Kansallisen kynnysarvon alittavat (=alle 60 000 ) puitejärjestelyn sisäiset hankinnat eivät kuulu ehdotetun lain soveltamisalaan. Ne voidaan tehdä vapaasti hankintayksikön valitsemalta puitejärjestelyyn otetulta toimittajalta. Näissä hankinnoissa ei ole tarpeen järjestää kevennettyä kilpailutusta taikka noudattaa muutakaan puitejärjestelyn toimintamallia. Hankintayksiköiden tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei puitejärjestelyn sisäisten hankintojen tekeminen johda pilkkomiskiellon rikkomiseen. Kansallisen kynnysarvon ylittävät puitejärjestelyn sisäiset kilpailutukset on tarkoitettu toteutettavaksi kevyin menettelyin. Vertailuperusteena käytettävät avoimet ehdot, joita puitejärjestelyn sisäisessä kilpailutuksessa voidaan täsmentää, tulee ilmoittaa ennalta kilpailutettaessa puitejärjestelyyn valittavia toimittajia. Avoimet ehdot voivat liittyä esimerkiksi tapauskohtaiseen hinnoitteluun, toimitusaikoihin, palvelutasoihin taikka asiantuntijapalvelun toteuttaviin henkilöihin.

Markkinakartoitus (uusi pykälä) Ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan Se voi pyytää kyseisen alan toimittajia käymään vapaamuotoista dialogia kanssaan Hankintayksikkö voi itse selvittää markkinoilla olevia vaihtoehtoja tai kutsua toimittajia esittelemään tuotteitaan Tarkoituksena on lisätä hankintayksikön markkinatuntemusta ja saada tarkempi käsitys siitä, miten hankinnan kohde kannattaisi tarjouspyynnössä määritellä

Ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun (uusi pykälä) Hankintayksikön on varmistettava, että mikään hankinnan valmisteluun osallistunut taho ei saa sellaista etulyöntiasemaa, joka johtaisi hankintamenettelyssä tasapuolisen ja syrjimättömän kilpailutilanteen vaarantumiseen. Siksi hankintayksikön olisi toimitettava muille ehdokkaille ja tarjoajille tieto, jonka hankinnan valmisteluun osallistunut taho on saanut hankinnan valmistelussa tai joka on valmisteluun osallistumisen tulosta. Vain mikäli hankintayksikkö ei pysty millään muulla tavalla takaamaan tasapuolista ja syrjimätöntä kilpailutusmenettelyä, voisi se viimesijaisena keinona sulkea hankinnan valmisteluun osallistuneen ehdokkaan tai tarjoajan pois tarjouskilpailusta. Perustelupakko.

Kaikki alkaa suunnittelusta - maapallon kestävä tulevaisuus on suunnittelijoiden työpöydällä Suunnittelijat parantavat energiatehokkuutta, luovat toimivaa elinympäristöä, kehittävät uusia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja tuotantomenetelmiä, suunnittelevat tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja energiantuotantoa, ratkaisevat jätehuollon ongelmia, hyödyntävät digitalisaatiota, kehittävät uusia tapoja toimia, muotoilevat tuotteita ja palveluja... Uudet teknologiat, innovaatiot ja parhaat käytännöt syntyvät useimmiten yhteistyössä osapuolten kesken Uuden luominen ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää panostamista tutkimukseen ja kehitykseen

KIITOS!