RAKENNEMUUTOS ON MAHDOLLISUUS KymiBusiness 2008 Kotkan Höyrypanimo 29.10.2008 Johtaja Anssi Paasivirta Työ- ja elinkeinoministeriö
Rakennemuutokset ovat ajoittain toistuva tosiasia Etenkin Kymenlaaksossa tiedetään, että rakennemuutoksia on aina ollut ja niitä on varmasti edessäkin. Rakennemuutokset ovat talouden dynaamisen kehityksen kannalta välttämättömiä. Nyt meneillään oleva finanssikriisi/reaalitalouden kriisi saattaa tuottaa melkoisen rakennemuutosten vyöryn. Myös rakennemuutosten hoitaminen vaikeutuu. Harvoin rakennemuutokset tulevat niin, että niitä ei ole voinut ollenkaan ennakoida, kannattaa siis toimia proaktiivisesti (esitarmokkaasti).
Mittavat paikalliset muutokset edellyttävät erityistoimia Valtaosa rakennemuutoksista tapahtuu pieninä palasina, jolloin ne voivat jäädä huomaamatta. Osa rakennemuutoksista on äkillisiä ja mittavia. Jos ne ovat mittavia suhteessa yhdyskuntarakenteeseen, niin tarvitaan valtion ja alueen eri toimijoiden yhteisiä väliin tulevia toimia. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa paikallisten rakennemuutosten hoidossa pyritään nopeaan reagointiin.
Muutos on mahdollisuus! Rakennemuutos mahdollistaa, että kasvuyritykset saavat työvoimaa, muutos houkuttelee kasvuun. Muutos voi synnyttää alueelle uutta kilpailukykyistä tuotantorakennetta. Työelämään tottuneen osaavan työvoiman saatavuus houkuttelee yrityksiä sijoittumaan alueelle. Yrittäjyys lisääntyy.
Rakennemuutosten hoitamisen kehitysaskeleet Perinteinen tapa oli asettaa valtion erityistyöryhmä, joka esitti yleisluonteisia toivomuslauseita eri hallinnonaloille ja toimijoille. V. 2005 kolmikantaisesti sovittiin yksilötason muutosturvamenettelystä, valtion budjetissa avoin piikki. V. 2006 UPM/Voikkaan rakennemuutoksen hoitamiseen kehitettiin parissa viikossa uusi nopean reagoinnin malli, joka ei kuitenkaan ollut erityisen nopea, sillä resurssit olivat lisäbudjettien takana. V. 2007 tammikuussa Perlos/Joensuun rakennemuutoksen hoitoa varten kehitettiin uusi versio, joka oli erittäin ripeästi reagoiva ja riittävästi resurssoitu, valtioneuvoston päätökset viikko pörssi-ilmoituksen jälkeen, käytössä oli ensimmäistä kertaa erikseen kiintiöidyt määrärahat. V. 2007 lokakuussa Stora Enso/Kemijärvi, Summa: jälleen uusi versio, Kemijärvi ollut todellinen testiajo. V. 2008 syyskuussa Stora Enso/Imatra, Varkaus + UPM/Kajaani, Valkeakoski: uusi versio, hallitus reagoi samana päivänä.
Millä keinoilla rakennemuutos voidaan kääntää mahdollisuudeksi/äkillisten rakennemuutosten hoitamisen toimintamalli nyt Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että TE-keskusten johdolla aluetasolla, nopea reagointi lamaantumisen ja työttömyyden ehkäisemiseksi. Jos kyseessä on valtakunnallisesti mittava rakennemuutos, niin TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä tapaa sekä yrityksen että työntekijöiden edustajat ja koordinoi toimenpidepaketin valmistelua. TE-keskus organisoi välittömästi paikallisen yhteistyöelimen asettamisen (TE-keskus, kunta, työnantaja, työvoimatoimisto, seudulliset elinkeinoviranomaiset sekä työntekijöiden edustajat). Työvoimatoimisto perustaa muutosturvapalveluyksikön yleensä tehtaan porttien sisäpuolelle. Tarvittaessa valtioneuvosto nimeää paikkakunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja irrottaa tarkoitukseen kiintiöityjä erityismäärärahoja. Työ- ja elinkeinopoliittisia erityistoimenpiteitä jatketaan yleensä kahden vuoden ajan, tänä aikana riittäviksi mitoitetut toimet ja resurssointi.
Millaista yhteiskuntavastuuta yrityksiltä on edellytetty suurissa toimipaikkojen lopettamistilanteissa Aktiivinen yksilötason muutosturvatoiminto yhteistyössä työhallinnon kanssa Tehostettuja toimia ja rahoitusta, joilla edistetään työntekijöiden työllistymistä Nopeaan reagointiin kannustavia toimia, esim. palkkaa maksetaan irtisanomisajan loppuun, vaikka lähtisi heti uuteen työpaikkaan minne tahansa Työpaikkojen tehostettu etsiminen Korvaavien työpaikkojen tarjoamista omassa konsernissa ja tehostettu työpaikkojen haku seudulta Yrittäjäksi ryhtymisen tukia Koulutustoimia Muuttoavustuksia ja sijoittumisrahaa Toimitiloja ja rahoitusta korvaavia työpaikkoja luoville yrityksille Panostuksia aluetalouksien elinkeinopolitiikkaan Panostuksia alueelliseen riskirahoitukseen Avointa ja aktiivista yhteistoimintaa
Toimenpiteet ja niiden rahoitus V. 2008 kehittämis- ja investointitukiin sekä työllisyysperusteisiin infrahankkeisiin oli käytettävissä 56,1 milj., josta kansallista rahoitusta 31,3 milj. ja EU:n rakennerahastojen rahoitusta 24,8 milj.. V. 2008 kokonaissumma on poikkeuksellisen suuri, sillä käytettävissä on sekä vuoden 2007 että 2008 EU:n rakennerahastomäärärahat. EU:n globalisaatiorahasto on rahoittanut Joensuun seutukunnassa koulutus- ym. toimenpiteitä 2 milj. + 2 milj. kansallista rahoitusta. Kymenlaakson osalta rahoitushakemus on käsittelyssä EU:ssa. Äkillisen rakennemuutoksen alueet voivat käyttää myös ensimmäisen työntekijän palkkaamistukea, jota on varattu 10 milj.. Lisäksi rahoitusta muutosturvatoimenpiteisiin on käytettävissä tarpeen mukaan, v. 2007 muutosturvaan käytettiin koko maassa 20 milj. (19 500 henkilöä 355 yrityksessä), v. 2008 varaus on 32 milj.. Hallitus päätti 21.10.2008 lisärahoituspaketista v. 2008 kolmanteen lisätalousarvioon 33,5 milj. Kajaanin, Imatran, Varkauden ja Etelä- Pirkanmaan rakennemuutosten hoitamiseen. Lisärahoituspaketin jälkeen v. 2008 käytettävissä yhteensä 121,6 milj..
Äkillisen rakennemuutoksen alueet vuonna 2008 Forssan seutukunta -työttömyysaste 10/2007 8,5 % -työttömyysaste 7/2008 10,1 % Itä-Lapin seutukunta -työttömyysaste 10/2007 15,3 % -työttömyysaste 7/2008 15,1% Etelä-Pirkanmaan seutukunta - työttömyysaste 11/2006 11,3 % - työttömyysaste 7/2008 10,1 % Vakka-Suomen seutukunta - työttömyysaste 12/2006 8,0 % - työttömyysaste 7/2008 6,0 % Kotka-Haminan seutukunta -työttömyysaste 10/2007 9,6 % -työttömyysaste 7/2008 10,7% Kajaanin seutukunta - Työttömyysaste 7/ 2008 13,1% Saarijärven-Viitasaaren seutukunta - työttömyysaste 12/2006 13,5 % - työttömyysaste 7/2008 10,6 % Keuruun seutukunta - työttömyysaste 12/2006 11,4 % - työttömyysaste 7/2008 10,2 % Joensuun seutukunta - työttömyysaste 12/2006 14,3 % - työttömyysaste 7/2008 14,8 % Jämsän seutukunta - työttömyysaste 11/2006 12,8 % - työttömyysaste 7/2008 12,8 % Varkauden seutukunta -työttömyysaste 7/2008 11,5 Lappeenrannan seutukunta - työttömyysaste 12/2006 12,5 % - työttömyysaste 7/2008 10,9 % Imatran seutukunta -työttömyysaste 7/ 2008 11,1 % Kouvolan seutukunta - työttömyysaste 12/2006 11,8 % - työttömyysaste 7/2008 9,5 %
Tilannekuvia rakennemuutosten hoidosta UPM, Voikkaa 675 irtisanottua N. 130 eläkejärjestelyissä Työllistynyt ulkopuolelle 135 (arvio) Työllistynyt UPM:n muihin yksiköihin n. 130 Koulutuksessa n. 50 Työttömänä n. 160, joista n. 75 odottaa eläkettä, 90 hakee työtä aktiivisesti. Seutukunnan työttömyysaste laskenut Yritysinvestointihankkeita UPM:n tehdasinvestointi Kuusankoskella, 325 milj., tuotanto käynnistynyt, ei pysyviä lisätyöpaikkoja, turvaa Kymintehtaiden kilpailukyvyn. Isoja työllistäjiä: Empower Oy, ABB, Kouvola Cargo Handling Oy Pienempiä yrityksiä 22 kpl Starttiyrityksiä 20 kpl Työllistävä vaikutus n. 200 tp, ABB ilmoittanut palkkaavansa 100 henkilöä lisää.
Tilannekuvia rakennemuutosten hoidosta Perlos, Joensuu Työpaikkavähennys 2006 ja 2007 yhteensä yli 2000 Ensin irtisanottiin alihankkijat ja määräaikaiset V. 2007 irtisanottiin 1200 Nyt koulutuksessa 200 ja työttömänä 160 Työmarkkinoille tulevien nuorten työttömyys kasvanut, kun perloslaiset vieneet avautuneet työpaikat. Joensuun seudun yritykset (mm. Abloy ja John Deere) ottivat lisää työvoimaa. Liiketoimintakaupoilla Perlokselta ostettuja toimintoja (Medisize Oy, Valukumpu Oy, Mecania Oy, Gritech Oy), työntekijöitä siirtyi n. 500. Uusia yrityksiä, jotka hyödynsivät Perloksen osaamista ja/tai koneita (Kaptas Oy, Jamaplan Oy, Linton Oy), työpaikkoja 10 15 Uusia perloslaisten perustamia yrityksiä n. 30, työpaikkoja 30 40 Yritysvalmennukseen osallistunut 2006 2007 n. 200 perloslaista, osa perustanee yrityksiä tulevaisuudessa.
Tilannekuvia rakennemuutosten hoidosta Stora Enso, Kemijärvi 214 irtisanottua Eläkkeelle ja työttömyyseläkkeelle n. 60 Stora Enson muille tehtaille n. 60 Työllistynyt muualle n. 30 Arktos Group Oy:n liimapalkkitehdas ja konepaja, koneistot pääosin hankittu, työllistää yli 100 h., osa rekrytoitu, valtaosa koulutuksessa, tehdas käynnistyy n. ½ vuotta myöhässä massaliikkeen toimien vuoksi. Kansaneläkelaitoksen palvelukeskus n. 60 työntekijää Matkailuinvestointeja Muutama yrityshanke neuvottelussa Työpaikkoja syntyy enemmän kuin väheni. Metsäsektorin jalostusaste nousee: Sellutehdas käytti puuta 1,4 milj. m3 ja työllisti 214 / Arktos käyttää puuta 160 000 m3 ja työllistää 100 h.
Tilannekuvia rakennemuutosten hoidosta Stora Enso, Summa ja Anjalankoski Työpaikkavähennys Summassa 450, Anjalankoskella 170 Summassa työttömänä työnhakijana 117 Anjalankoskella työttömänä työnhakijana 37, joista pääosa odottaa eläkeratkaisua Lisäksi työssä olevia työnhakijoita yhteensä 148 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 33 Empower 60 70 tp + Summan koneitten purkuhenkilöstö Stora Enson muille tehtaille 44 SummaRun-hankkeessa runsaasti yrityskontakteja Kotkaan Stora Enson keskitetty taloushallintoyksikkö Yrityksen kehittämisavustusta 25 kpl Ensimmäisen työntekijän palkkatukea 30 kpl Toimintaympäristötukea 1 kpl Energiatukea 9 kpl Työllisyysperusteista investointitukea infrahankkeille 2,5 milj. Starttirahaa 13 yritykselle, Stora Enson starttiraha 15 yritykselle
Uudet haasteet Kajaanin seutukunta UPM-Kymmene 535 tp + alihankkijat + Transtech 240 (400) tp + 2000 alihankkijatyöpaikkaa eri puolilla maata. Lisäbudjettirahoitus Kainuun kehittämisrahaan 22,1 milj. Työllistäväksi vaikutukseksi arvioitu 150 + 85 + rakennusaikaisia 195 Transtech-ratkaisu valmisteltiin erikseen. Varkauden seutukunta 373 tp Stora Enso + Enics Finland Lisäbudjettirahoitus Työllistäväksi vaikutukseksi arvioitu 180 + 60 + rakennusaikaisia 15-18
Uudet haasteet Imatran seutukunta Stora Enso 250 tp Lisäbudjettirahoitus Työllistäväksi vaikutukseksi arvioitu 200 + 140-220 + rakennusaikaisia 50 Etelä-Pirkanmaan seutukunta UPM-Kymmene 150 tp. Lisäbudjetissa työllistäväksi vaikutukseksi arvioitu 248 + 44 rakennusaikaisia
Kokemuksia Paketit on räätälöitävä, esim. Perlos, sellutehdas tai paperitehdas tarvitsivat täysin erilaiset ratkaisut. Toimenpiteet tulee käynnistää välittömästi, niiden tulee olla riittävästi mitoitettuja ja konkreettisia, kannustavat lupaukset eivät riitä. Pitää huolehtia siitä, että heti lähdetään etsimään uusia positiivisia ratkaisuja. Toimenpiteiden tulee olla ripeitä Työstä työhön -ratkaisuja, jotta ei synny työttömyyttä, vaan rakennemuutos voidaan kääntää mahdollisuudeksi. Yksilötason ratkaisut muutosturvan avulla, mahdollisimman aktiivisesti. Työttömyyseläkeputki? Toimijoiden hyvä yhteistyö keskeistä (TE-keskus, maakunnan liitto, kunta, elinkeinoyhtiö, yritys, työntekijät).
Kokemuksia Kuntien elinkeinoyhtiöiden rooli on tärkeä. Mm. Josek ja Cursor ovat toimineet ammattitaitoisesti ja tehokkaasti, suositeltu muille alueille mallikohteeksi. Eteenpäin katsova ilmapiiri, ihmeen odottelu on työntekijöiden edun vastaista. Rohkea tulevaisuusvisio: onneksi rakennemuutoksia on edessä tulevaisuudessakin, rakennemuutoksien tukena on tehokas joustoturva.
Rohkea tulevaisuusvisio Onneksi rakennemuutoksia on edessä tulevaisuudessakin. Rakennemuutoksien tukena tulee olla tehokas joustoturva. Yritämme löytää toimintamallit, jotka purevat finanssikriisinkin oloissa.