VUOSIKATSAUS 2010. Yhdessä hyvä tulee.

VUOSIKATSAUS 2010 Yhdessä hyvä tulee.

1(14) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Akaan Seudun Osuuspankin liikevoitto kasvoi edellisvuodesta 0,4 miljoonaa euroa. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti korkokatetta, mutta yhteenlasketut tuotot nousivat edellisvuodesta lähinnä oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Arvonalentumiset saamisista vähenivät ja järjestämättömät saamiset lisääntyivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Talletukset säästämistileillä lisääntyivät sijoitustalletusten määrän laskiessa. Luottokanta jatkoi tasaista kasvua ja vakavaraisuus kohosi edellisvuodesta. Avainlukuja 2010 2009 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 636 215 196,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 78,7 92,8-14,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 1,0 1,8 Vakavaraisuussuhde, % 35,4 33,9 1,5 Henkilöstö keskimäärin 18 18 Jäsenet 4 293 4 299-6 OP-Pohjola-ryhmä Akaan Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin 1.1.2011 siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna 2010. Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna 2011. Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna 2010. Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua.

2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikauden aikana pankin Kylmäkosken konttorin toiminta Kylmäkosken kunnassa lopetettiin ja asiakastoiminnot keskitettiin pääkonttoriin. Tilikauden aikana osuuspankin asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta OP- Private varallisuudenhoitopalveluihin. Palvelukokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan joko sijoituskonsultointina tai täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluna. Palvelukonsepti on toteutettu yhteistyössä Tampereen Seudun Osuuspankin kanssa. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi Toijalan Kauppakiinteistö Oy:n tilinpäätös Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Akaan Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 2010 2009 Muutos, % 2008 1000 euroa Tuotot Korkokate 1 722 1 964-12,3 3 247 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 500 178 181,6 263 Palkkiotuotot, netto 428 450-4,8 357 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 15 2 536,4 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 0 100 0 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 13-305 104,3-18 Liiketoiminnan muut tuotot 77 86-10,8 70 Yhteensä 1 032 411 151,2 672 Tuotot yhteensä 2 754 2 375 16 3 919 Kulut Henkilöstökulut 892 874 2,2 907 Muut hallintokulut 684 704-2,8 693 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 250 258-3,3 254 Liiketoiminnan muut kulut 342 367-6,8 391 Kulut yhteensä 2 168 2 203-1,6 2 245 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -50-43 17-2 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 636 215 196,2 1 676 Liikevoittoon vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen ja muitten tuottojen kasvu. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjola-ryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Sijoituskiinteistöjen nettotuottojen vertailutietoon vuonna 2009 vaikutti alentavasti yhdestä kiinteistökohteesta tehty kertaluonteinen arvonalennus. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OP-bonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OPbonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi.

3 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: 2010 2009 Muutos, % Palkkiotuotot 1000 euroa Talletuksista 13 14-5,5 Luotonannosta 212 229-7,4 Maksuliikkeestä 326 324 0,7 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 68 50 35,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 107 104 3,2 Takauksista 3 2 67,5 Vakuutusten välityksestä 106 107-1,7 Muut 116 131-11,6 Yhteensä 952 962-1,1 OP-bonukset -389-383 1,4 Palkkiotuotot yhteensä 563 579-2,7 Palkkiokulut 135 129 4,5 Palkkiotuotot, netto 428 450-4,8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pienenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2010 2009 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 6 26-76,7 Vähennykset -56-69 -18,6 Arvonalentumisten nettomäärä -50-43 17 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % 31.12.2008 Tase 118 219 120 963-2,3 122 446 Luotot 101 367 97 355 4,1 93 444 Saamistodistukset 60 57 5,1 56 Osakkeet ja osuudet 6 389 5 849 9,2 4 092 Talletukset 93 673 97 041-3,5 97 644 Oma pääoma 19 052 18 471 3,1 18 440 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 4 486 4 846-7,4 5 867 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 22 113 tuhatta euroa eli 1 588 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 101 367 tuhatta euroa (97 355 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2009.

4 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 739 705 4,8 Nollakorkoiset saamiset 2 0 Yhteensä 741 705 5,1 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,7 0,7 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 717 1 849 Prosenttia taseesta 1,4 1,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 371 1 474 Prosenttia taseesta 1,2 1,2 Käypä arvo 1 371 1 513 Nettotuotto, % 3,4 3,8 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 3 088 3 322 yhteensä Prosenttia taseesta 2,6 2,7 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 7 788 tuhatta euroa (14 761). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat sijoitukset kiinteistö- ja Pohjola Pankki Oyj:n osakkeisiin sekä OP-Pohjola osk:n osuuksiin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista.

5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % Maksuliiketilit 41 277 41 138 0,3 Säästämistilit 28 903 24 913 16 Sijoittamistilit 23 338 30 876-24,4 Valuuttatalletukset 156 115 35,8 Yhteensä 93 673 97 041-3,5 Muut velat 328 415-20,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 94 002 97 456-3,5 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma vuoden lopussa oli 2 484 tuhatta euroa (2 540). Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä 42 905,77 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,1 prosenttia 19 052 tuhanteen euroon (18 471). Luottotappiovarausta kasvatettiin 220 tuhannella eurolla ja poistoeroa pienennettiin 5 tuhannella eurolla. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 31.12.2010 31.12.2009 1000 euroa Ensisijaiset omat varat 20 570 20 102 Osuus- ja lisäosuuspääoma 2 320 2 413 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 156 120 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 18 095 17 569 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat 1 100 859 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 1 100 859 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä 21 670 20 961 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 21 670 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 19 052 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 2 618 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin

6 pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä. Finanssivalvonnan 15.1.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaatimus 31.12.2010 31.12.2009 Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 2 Luottolaitos- ja 0 0 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 659 672 Vähittäisvastuu 3 097 3 016 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 519 475 Muut erät 163 184 Luottoriski yhteensä 4 440 4 349 Markkinariski 0 0 Operatiivinen riski 458 592 Yhteensä 4 898 4 941 Vakavaraisuus 31.12.2010 31.12.2009 1000 euroa Omat varat yhteensä 21 670 20 961 Ensisijaiset omat varat 20 570 20 102 Omien varojen vaatimus 4 898 4 941 Vakavaraisuussuhde, % 35,4 33,9 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 33,6 32,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto kasvoi 280,8 prosenttia ja oli 636 tuhatta euroa (167). Konsernin tase oli vuoden lopussa 118 531 tuhatta euroa (121 308). Konsernin vakavaraisuussuhde oli 35,8 prosenttia (34,3). Omat varat olivat 22 025 tuhatta euroa (21 274), josta ensisijaiset omat varat 20 925 tuhatta euroa (20 415). Konsernin omien varojen

7 vaatimus oli yhteensä 4 921 tuhatta euroa (4 968) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 4 465 tuhatta euroa (4 377), markkinariski 0 tuhatta euroa (0) ja operatiivinen riski 456 tuhatta euroa (592). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta oli 2,8 prosenttia (1,5), koko pääoman tuotto (ROA) 0,5 prosenttia (0,3), omavaraisuusaste 18,6 prosenttia (17,6) ja kulujen suhde tuottoihin 78,7 prosenttia (94,7). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja 24 530 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2010 2009 2008 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 1,0 6,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,2 1,1 Omavaraisuusaste, % 18,4 17,4 17,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 78,7 92,8 57,3

8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) Riskienhallinta * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja

9 ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 15 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, ei ollut. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomääräisesti ei ollut. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,7 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskit Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns.

10 taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 2,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 81 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,4 prosenttia. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankin pääkonttorissa oli maksuautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Kylmäkosken sivukonttori lopetettiin kesäkuussa. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Vuoden 2010 lopussa 94 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 7 prosenttia. Asiakkaiden tiliotteista 75 prosenttia on sähköisiä verkkotiliotteita. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä oli vuoden lopussa 4 293. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankin henkilöstö toimitusjohtaja mukaan lukien kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP- Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein.

11 Henkilöstö Heikki Teräväinen toimitusjohtaja Mika Pajasmaa pankkilakimies, toimitusjohtajan sijainen Jere Hakala rahoitus- ja asiakaspalvelupäällikkö Päivittäiset pankki- ja varallisuudenhoitopalvelut Tarja Aaltonen asiakasneuvoja Juha Bäck sijoitusneuvoja, yrityspalvelut 02.2010 alkaen Helena Häkli asiakasneuvoja Eeva Iloranta asiakasneuvoja, eläkkeellä 01.10.2010 alkaen Mari Kivinen sijoitusneuvoja, yrityspalvelut, äitiysvapaalla 02.2010 alkaen Ritva Kuja-Penttilä asiakasneuvoja Virve Niittyaro asiakasneuvoja Satu Rokkanen asiakasneuvoja, eläkkeellä 01.10.2010 alkaen Sirkka Suonpää asiakasneuvoja Rahoituspalvelut Johanna Annila rahoitusneuvoja Maarit Taskinen rahoitusneuvoja Kirsti Uimi rahoitusneuvoja Tarja Virkkunen rahoitusneuvoja Notariaattipalvelut/jäsenasiat Kaija Kivimäki notariaattitoimihenkilö, sijoitusneuvoja Kiinteistöpalvelut Seija Salo siistijä Liisa Flink siistijä, eläkkeellä 01.01.2011 alkaen Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Akaan Seudun Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 11.03.2010. Kokoukseen osallistui 12 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 17. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston

12 jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 9 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 8 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

13 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Olli Lehtimäki Maarit Varjonen-Toivonen 08.12.2010 saakka Mirja Anttila 08.12.2010 alkaen Jäsenet toimikausi ammatti/tehtävä kotipaikka Mirja Anttila***) 2010-2013 akateeminen sihteeri Akaa Aune Helin 2009-2012 toimistonhoitaja Kuusamo Hannu Kantala 2009-2012 maanviljelijä Valkeakoski Sirkka Koskela 2009-2012 toiminnanjohtaja Kylmäkoski Olli Lehtimäki* 2009-2012 toimitusjohtaja Akaa Olavi Leino 2010-2013 varatuomari Akaa Kari Luoma 2008-2011 toimitusjohtaja Akaa Anneli Metso 2009-2012 lehtori Lohja Olavi Mikkola 2008-2011 maanviljelijä Kylmäkoski Aimo Numminen 2008-2011 maanviljelijä Hämeenlinna Liisa Näsi 2010-2013 emäntä Kylmäkoski Olavi Peltola 2008-2011 seppä Kylmäkoski Pirkko Saari* 2010-2013 talouspäällikkö Akaa Mikko Sintonen 2010-2013 maanviljelijä Kylmäkoski Aimo Takala 2009-2012 ylikonstaapeli Ähtäri Markku Tiura 2008-2011 maanviljelijä Kylmäkoski Maarit Varjonen-Toivonen**) 2010 yleislääketiet. erikoislääkäri Akaa *) Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen **) hallintoneuvoston jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 08.012.2010 saakka ***) tarkastusvaliokunnan jäsen 08.12.2010 alkaen Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Helinä Knuutila Jarmo Kuusisto Jäsenet syntymävuosi ammatti/tehtävä kotipaikka hallituksessa vuodesta Helinä Knuutila 1953 ekonomi Akaa 1996 Jarmo Kuusisto 1951 seniorikonsultti Tampere 1994 Juha Lauhkonen*) 1951 agronomi Kylmäkoski 1999 Kauko Rupponen **) 1945 urakoitsija Kylmäkoski 2000 Heikki Teräväinen 1952 toimitusjohtaja Akaa 1989 Maarit Varjonen- yleislääketiet. Toivonen 1958 erikoislääkäri Akaa 08.12.2010 alkaen Jukka Yli-Äyhö 1950 insinööri Akaa 2006 *) 02.09.2010 saakka **) 08.12.2010 saakka Toimitusjohtaja Heikki Teräväinen, TTM, emba, hallintonotaari, 58, 1989 - Johtoryhmän kokoonpano Heikki Teräväinen toimitusjohtaja, TTM, emba, hallintonotaari, 58, 1989 - Mika Pajasmaa toimitusjohtajan sijainen, pankkilakimies, varatuomari, emba, 47 vuotta, 1997 - Jere Hakala rahoitus- ja asiakaspalvelupäällikkö, yo-merkonomi, 40 vuotta, 1994

14 Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2010 tilintarkastajana on toiminut KHT Jari Paloniemi. Varatilintarkastajana on ollut KHT Veikko Terho. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Kimmo Rantala ja Juhani Jyvä suorittivat osuuspankin tarkastuksen 08. - 10.06.2010. Osuuspankin sisäinen tarkastus on hoidettu ostopalveluna Tampereen Seudun Osuuspankista ja sisäisenä tarkastajana on toiminut Merja Keso. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on kasvanut selvästi vuonna 2010 ja näkymät pysyvät verraten suotuisina myös jatkossa. Sen sijaan kansainvälinen talouskasvu on ollut alueellisesti epätasaista ja Euroalueen talouden elpymiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasolla ainakin vuoden 2011 loppupuolelle asti. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Konsernin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2010 oli 13 655 422,26 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 13 670 842,87 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 440 192,28 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,5 prosenttia eli yhteensä 30 995,15 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 409 197,13 euroa siirretään käyttörahastoon.

Akaan Seudun OP konserni 12/2010 12/2009 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT 2 455 634,04 3 301 494,58 KORKOKULUT -759 582,85-1 363 290,11 KORKOKATE 1 696 051,19 1 938 204,47 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA 500 147,69 177 619,69 PALKKIOTUOTOT 562 959,14 578 799,05 PALKKIOKULUT -134 935,00-129 083,24 ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT 14 644,03 2 301,20 Arvopaperikaupan nettotuotot 10 917,06 0,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 3 726,97 2 301,20 MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT 0,00-0,61 SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS 0,00 0,00 SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT 4 297,86-312 920,66 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 99 843,47 85 790,17 HALLINTOKULUT -1 576 447,13-1 577 342,98 Henkilöstökulut -892 495,84-873 669,03 Palkat ja palkkiot -756 964,59-736 127,72 Henkilösivukulut -135 531,25-137 541,31 Eläkekulut -109 056,51-111 144,50 Muut henkilösivukulut -26 474,74-26 396,81 Muut hallintokulut -683 951,29-703 673,95 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA 0,00 0,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ -244 108,01-277 384,43 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -336 878,76-361 604,43 ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA 50 083,25 42 793,92 MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT 0,00 0,00 OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA 0,00 0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 635 657,73 167 172,15 TULOVEROT -36 884,41-10 768,35 Tilikauden verot 0,00 0,00 Aikaisempien tilikausien verot -43,87 0,00 Laskennallinen vero -36 840,54-10 768,35 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 598 773,32 156 403,80 VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA 53,70 7 524,43 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN 598 827,02 163 928,23 MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 598 827,02 163 928,23 TASE Sivu 1

Akaan Seudun OP konserni VASTAAVAA 12/2010 12/2009 KÄTEISET VARAT 263 387,27 326 981,79 KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA 7 788 193,66 14 761 040,90 Vaadittaessa maksettavat 496 432,52 1 443 380,90 Muut 7 291 761,14 13 317 660,00 SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ 100 323 098,56 96 277 420,11 Vaadittaessa maksettavat 0,00 0,00 Muut 100 323 098,56 96 277 420,11 SAAMISTODISTUKSET 60 176,59 57 245,00 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta 60 176,59 57 245,00 OSAKKEET JA OSUUDET 6 338 918,41 5 798 838,86 OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ 0,00 0,00 OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ 49 978,14 49 978,14 JOHDANNAISSOPIMUKSET 0,00 0,00 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 63,00 24 978,23 Konserniliikearvo 0,00 24 873,23 Muut pitkävaikutteiset menot 63,00 105,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET 3 393 336,69 3 697 732,41 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 201 804,41 1 334 826,77 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 988 526,22 2 081 160,56 Muut aineelliset hyödykkeet 203 006,06 281 745,08 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET 0,00 0,00 MUUT VARAT 64 337,10 73 377,06 SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT 249 233,21 240 650,34 LASKENNALLISET VEROSAAMISET 0,00 0,01 VASTAAVAA YHTEENSÄ 118 530 722,63 121 308 242,85 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA 96 466 229,55 99 983 594,39 VELAT LUOTTOLAITOKSILLE 1 658,58 5 220,20 Keskuspankeille 0,00 0,00 Luottolaitoksille 1 658,58 5 220,20 Vaadittaessa maksettavat 1 658,58 5 220,20 Muut 0,00 0,00 VELAT YLEISÖLLE JA JULKISYHTEISÖILLE 93 995 904,79 97 454 756,59 Talletukset 93 667 582,54 97 040 255,04 Vaadittaessa maksettavat 66 607 001,77 68 505 787,76 Muut 27 060 580,77 28 534 467,28 Muut velat 328 322,25 414 501,55 Vaadittaessa maksettavat 0,07 0,07 Muut 328 322,18 414 501,48 YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 JOHDANNAISSOPIMUKSET JA MUUT KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT VELAT 0,00 0,00 Sivu 2

Akaan Seudun OP konserni 12/2010 12/2009 MUUT VELAT 195 706,94 202 595,88 Muut velat 164 818,94 170 458,88 Pakolliset varaukset 30 888,00 32 137,00 SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT 995 786,82 1 140 314,13 VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUS KUIN MUILLA VELOILLA 0,00 0,00 Pääomalainat 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 LASKENNALLISET VEROVELAT 1 277 172,42 1 155 834,36 KONSERNIRESERVI 0,00 24 873,23 OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖN OSUUS 22 064 493,08 21 324 648,46 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma 2 483 884,09 2 540 400,00 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot 2 892 220,54 2 651 727,56 Vararahasto 1 792 566,50 1 792 566,50 Käyvän arvon rahasto 1 099 654,04 859 161,06 Rahavirran suojauksesta 0,00 0,00 Muuntoeroista 0,00 0,00 Käypään arvoon arvostamisesta, saamistodistukset 131,88 131,88 Käypään arvoon arvostamisesta muista 1 485 887,09 1 160 896,58 Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston saamistodistuksista -34,29-34,29 Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston muista -386 330,64-301 833,11 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot 13 235 650,59 13 131 268,30 Muut rahastot 13 235 650,59 13 131 268,30 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 525 779,62 2 509 139,45 Tilikauden voitto tai tappio 598 827,02 163 928,23 Vähemmistön osuus pääomasta 328 131,22 328 184,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 118 530 722,63 121 308 242,85 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET ASIAKKAAN PUOLESTA KOLMANNEN HYVÄKSI ANNETUT SITOUMUKSET 123 396,14 83 357,03 Takaukset ja pantit 123 396,14 83 357,03 Muut 0,00 0,00 ASIAKKAAN HYVÄKSI ANNETUT PERUUTTAMATTOMAT SITOUMUKSET 4 362 474,34 4 762 671,68 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 Muut 4 362 474,34 4 762 671,68 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 4 485 870,48 4 846 028,71 Sivu 3

AKAAN SEUDUN OSUUSPANKKI 24.01.2011 1(1) Osuuspankin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Korkotuotot 2 455 634,04 3 327 113,25 Korkokulut 733 545,68 1 363 290,11 K o r k o k a t e 1 722 088,36 1 963 823,14 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 500 147,69 177 619,69 Muista yrityksistä 500 147,69 177 619,69 Palkkiotuotot 562 959,14 578 799,05 Palkkiokulut 134 935,00 129 083,24 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 14 644,03 2 301,20 Arvopaperikaupan nettotuotot 10 917,06 0,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 3 726,97 2 301,20 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 12 954,89-304 522,36 Liiketoiminnan muut tuotot 76 504,97 85 790,17 Hallintokulut 1 576 447,13 1 577 342,98 Henkilöstökulut 892 495,84 873 669,03 Palkat ja palkkiot 756 964,59 736 127,72 Henkilösivukulut 135 531,25 137 541,31 Eläkekulut 109 056,51 111 144,50 Muut henkilösivukulut 26 474,74 26 396,81 Muut hallintokulut 683 951,29 703 673,95 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 249 920,05 258 443,93 Liiketoiminnan muut kulut 342 083,19 367 029,15 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -50 083,25-42 793,92 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) 635 996,96 214 704,90 Tilinpäätössiirrot 214 757,12 76 552,01 Tuloverot -18 952,44-9 135,17 Aikaisempien tilikausien verot 43,87 0,00 Laskennallinen vero -18 996,31-9 135,17 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen 440 192,28 147 288,06 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) 440 192,28 147 288,06

AKAAN SEUDUN OSUUSPANKKI 24.01.2011 1(1) OSUUSPANKIN TASE 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA Käteiset varat 263 387,27 326 981,79 Saamiset luottolaitoksilta 7 788 193,66 14 761 040,90 Vaadittaessa maksettavat 496 432,52 1 443 380,90 Muut 7 291 761,14 13 317 660,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 101 366 668,76 97 354 611,14 Muut 101 366 668,76 97 354 611,14 Saamistodistukset 60 176,59 57 245,00 Muilta 60 176,59 57 245,00 Osakkeet ja osuudet 6 338 918,41 5 798 838,86 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 49 978,14 49 978,14 Aineettomat hyödykkeet 63,00 105,00 Aineelliset hyödykkeet 2 041 109,29 2 303 608,01 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 537 888,36 576 937,72 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 302 548,17 1 448 887,53 Muut aineelliset hyödykkeet 200 672,76 277 782,76 Muut varat 64 337,10 73 377,06 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 246 534,08 237 424,66 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,01 VASTAAVAA YHTEENSÄ 118 219 366,30 120 963 210,57 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 1 658,58 5 220,20 Luottolaitoksille 1 658,58 5 220,20 Vaadittaessa maksettavat 1 658,58 5 220,20 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 94 001 601,62 97 455 909,05 Talletukset 93 673 279,37 97 041 407,50 Vaadittaessa maksettavat 66 612 698,60 68 506 940,22 Muut 27 060 580,77 28 534 467,28 Muut velat 328 322,25 414 501,55 Vaadittaessa maksettavat 0,07 0,07 Muut 328 322,18 414 501,48 Muut velat 195 706,94 202 595,88 Muut velat 164 818,94 170 458,88 Pakolliset varaukset 30 888,00 32 137,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 991 444,27 1 132 052,46 Laskennalliset verovelat 328 581,75 263 080,54 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 95 518 993,16 99 058 858,13 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 3 648 425,64 3 433 668,52 Poistoero 142,00 5 204,00 Vapaaehtoiset varaukset 3 648 283,64 3 428 464,52 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 2 483 884,09 2 540 400,00 Muut sidotut rahastot 2 892 220,54 2 651 727,56 Vararahasto 1 792 566,50 1 792 566,50 Käyvän arvon rahasto 1 099 654,04 859 161,06 Vapaat rahastot 13 235 650,59 13 131 268,30 Muut rahastot 13 235 650,59 13 131 268,30 Tilikauden voitto (tappio) 440 192,28 147 288,06 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 051 947,50 18 470 683,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 118 219 366,30 120 963 210,57 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 123 396,14 83 357,03 Takaukset ja pantit 123 396,14 83 357,03 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 4 362 474,34 4 762 671,68 Muut 4 362 474,34 4 762 671,68 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 4 485 870,48 4 846 028,71