HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(20)

Transkriptio

1 1(20) LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Länsi-Uudenmaan Osuuspankin liikevoitto pieneni edellisvuodesta, säilyen kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti edelleen merkittävästi korkokatetta, joka olikin liikevoiton laskun taustalla. Muut tuotot kasvoivat voimakkaasti erityisesti oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Myös nettopalkkiotuotot kasvoivat hyvin. Vuonna 2010 ei tehty merkittäviä kiinteistökauppoja, joten sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot supistuivat verrattuna vertailuvuoteen. Kulut laskivat vuonna 2009 aloitetun kulusopeutuksen ansiosta. Arvonalentumiset saamisista pienenivät merkittävästi. Järjestämättömät saamiset kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Talletuskannan kasvu nopeutui selvästi. Kasvu oli nopeinta maksuliike- sekä säästämistileillä kun sijoittamistilien kasvu oli maltillista. Luottokanta laski hieman laimean luottokysynnän ja alhaisen korkotason mahdollistamien suurten lyhennysten vuoksi. Vakavaraisuus vahvistui vuonna Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 84,6 76 8,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,8 5,5-0,7 Vakavaraisuussuhde, % 15,6 13,9 1,7 Henkilöstö keskimäärin ,0 Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Länsi-Uudenmaan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo

2 2 vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Pankin toimialueella läntisellä Uudellamaalla positiivinen väestön kasvu jatkui. Väestön nettokasvu oli 0,7 prosenttia eli hieman yli 900 henkilöä tammi-kesäkuussa Asuntojen kaupankäynti jatkui alkuvuonna vilkkaana mutta hiljentyi hieman loppuvuotta kohti. Toimialueellamme tehtiin asuntokauppoja 17 % prosenttia enemmän kuin vuonna Asuntojen hinnoissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Alueen työllisyys tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Työttömyysaste oli marraskuussa 6,8 prosenttia, kun vastaava luku joulukuussa 2009 oli 8,5 prosenttia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Joulukuussa osuuspankki myi omistamansa K60T11 nimisen tilan RN:o 1:417 ja K60T12 nimisen tilan RN:o 1:418. Tilat sijaitsevat Siuntion kunnan Sjundby gårdin kylässä. Myynnin vaikutus pankin vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen. Tilikauden aikana peruskorjattiin pääkonttorin 4. kerroksen toimitilat ja As Oy Nummelan Joukolanrinteessä oleva pankin käytössä oleva liiketila. Pankki vaihtoi 130 kpl C-osakkeita Oy Peuramaa Golf Hjortlandet Golf Ab:n yhtiöjärjestyksen muutoksen mukaisesti kesäkuussa 260 kpl A-osakkeeksi. Vaihdon seurauksena pankin osuus Peuramaan äänistä nousi yli 20 %:in (25,0 %) jonka johdosta yhtiöstä tuli pankin osakkuusyritys. Välitilinpäätöksestä alkaen on Länsi-Uudenmaan Osuuspankissa laadittu myös konsernitilinpäätös osakkeiden sarjavaihdon seurauksena. Syyskuussa 2010 käynnistettiin pankin organisaatiouudistus. Uudistuneessa organisaatiossa liiketoiminta jaettiin kahteen osaan asiakkuusryhmittelyn perusteella. Pankin varatoimitusjohtaja Juhani Kumpulainen vastaa uudessa organisaatiossa yritysasiakkuuksista ja uutena myyntijohtajana aloittanut pankinjohtaja Markus Sillanaukee henkilöasiakkuuksista. Uusi organisaatio aloittaa Länsi-Uudenmaan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Länsi-Uudenmaan OP- Kiinteistökeskus Oy sekä osakkuusyrityksenä Oy Peuramaa Golf Hjortlandet Golf Ab. Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Länsi-Uudenmaan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

3 3 Osuuspankin tulos Osuuspankin liikevoitto tuhatta euroa oli 29,8 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % euroa Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , Palkkiotuotot, netto , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,1-8 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,6 75 Liiketoiminnan muut tuotot ,8 323 Yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut , Muut hallintokulut , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,6 738 Liiketoiminnan muut kulut , Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,6 494 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) , Liikevoiton supistumiseen vaikutti erityisesti korkokatteen lasku. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjola-ryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Sijoituskiinteistöjen nettotuottoja ja liiketoiminnan muita tuottoja supisti vertailuvuoteen verrattuna kiinteistöjen luovutusvoittojen pieneneminen. Kulut yhteensä vähenivät edellisvuodesta selvästi. Hallintokuluista henkilöstökulujen pieneneminen johtui henkilömäärän supistumisesta. Poistojen ja arvonalentumisten määrää aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä pienensi kiinteistö- ja muun käyttöomaisuuden vähentyminen. Vertailuvuonna kiinteistöihin tehtiin lisäksi arvonalennuksia, joita ei tehty vuonna Liiketoiminnan muita kuluja vähensi kiinteistökulujen pienentyminen. Palkkiot arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta sekä omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä kasvoivat tilikauden aikana. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OP-bonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OP-bonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi.

4 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % 1000 euroa Talletuksista ,9 Luotonannosta ,4 Maksuliikkeestä ,8 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,3 Takauksista Vakuutusten välityksestä ,8 Muut ,1 Yhteensä ,5 OP-bonukset Palkkiotuotot yhteensä ,8 Palkkiokulut ,7 Palkkiotuotot, netto ,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pienenivät edellisvuodesta selvästi niin että bruttomääräiset arvonalentumiset olivat pienemmät kuin arvonalennusten vähennykset. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,9 Vähennykset ,0 Arvonalentumisten nettomäärä ,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,1-0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet Talletukset Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,

5 5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Luottokanta pieneni kun pankki siirsi OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana tuhatta euroa. Luottokantaa laski myös alhaisen korkotason myötä kasvaneet lyhennykset sekä laimea luottokysyntä. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,6 Nollakorkoiset saamiset ,8 Yhteensä Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,7 0,6 0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,1 1,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,0 1,1 Käypä arvo Nettotuotto, % 4,1 4,1 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 2,1 2,3 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 28 tuhatta euroa. Uusia kiinteistöhankintoja ei tehty. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin.

6 6 Sijoituskiinteistöt Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa tuhatta euroa. Omaisuuslajisiirrosta johtuen omassa käytössä olevien kiinteistöyhtiöiden arvonkorotukset pienenivät 8 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 165 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 915 tuhatta euroa. Omaisuuslajisiirrosta johtuen sijoituskiinteistöyhtiöiden arvonkorotukset suurenivat 8 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 28 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöhankintoja ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (45 792). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 743 tuhatta euroa oli 172 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Talletuskannan kasvu nopeutui selvästi edellisestä vuodesta. Voimakkaimmin kasvoivat maksuliike- ja säästämistileillä olevat talletukset. Sijoittamistilien kannan kasvu oli maltillista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit ,3 Säästämistilit ,5 Sijoittamistilit ,4 Valuuttatalletukset ,2 Yhteensä Muut velat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät tuhanteen euroon (58 000). Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 310 tuhatta euroa eli 140 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

7 7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pieneni 2,0 prosenttia tuhanteen euroon (16 341). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan euroa ja lisäosuuspääomaan euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä 318 tuhatta euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 9,6 prosenttia tuhanteen euroon (38 214). Luottotappiovarausta purettiin tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet -4-5 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset laskennallisella verolla vähennettynä (11 995). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet (4) sekä suunniteltu voitonjako (278). Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista.

8 8 Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaatimus Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 8 9 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuu Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät Luottoriski yhteensä Markkinariski 0 0 Operatiivinen riski Yhteensä Vakavaraisuus euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 15,6 13,9 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 15,5 13,9 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vähittäisvastuun määrän pieneneminen johtui suurelta osin asuntoluottojen siirtämisestä OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle ja yritysvastuun määrän pieneneminen johtui yritysluottojen määrän vähentymisestä. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto oli tuhatta euroa. Konsernin tase oli vuoden lopussa tuhatta euroa.

9 9 Konsernin vakavaraisuussuhde oli 15,7 prosenttia. Omat varat olivat tuhatta euroa, josta ensisijaiset omat varat tuhatta euroa. Konsernin omien varojen vaatimus oli yhteensä tuhatta euroa ja se koostui seuraavasti: luottoriski tuhatta euroa,ja operatiivinen riski tuhatta euroa. Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta oli 4,9 prosenttia, koko pääoman tuotto (ROA) 0,4 prosenttia, omavaraisuusaste 8,3 prosenttia ja kulujen suhde tuottoihin 85,2 prosenttia. Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,8 5,5 6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,4 0,5 Omavaraisuusaste, % 8,2 8,1 7,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 84, Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää.

11 11 Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 28,4 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli -144 tuhatta euroa eli uusia luotto- ja takaustappioita kirjattiin vähemmän kuin niitä purettiin tilikauden aikana. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,7 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä

12 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 2,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 91 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 4,1 prosenttia eli sama kuin edellisenä vuonna. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja

13 13 ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi yhdeksän sivukonttoria, Karjalohjalla, Sammatissa, Nummelassa, Vihdissä, Karkkilassa, Veikkolassa, Saukkolassa, Pusulassa ja Kirkkonummella sekä verkko- ja puhelinpalveluyksikkö. Pankilla oli vuoden lopussa vielä kaksitoista maksuautomaattia, joiden toiminta loppuu 2011 tammikuun aikana. Konttoreiden yhteydessä on myös kahdeksan rahan nostoon tarkoitettua Otto-käteisautomaattia sekä kolmetoista Internet-asiakaspäätettä. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Vuoden 2010 lopussa 95 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 5,2 prosenttia. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 453 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa 119 henkilöä. joista 113 oli vakinaisia ja 6 määräaikaisia. Henkilömäärä väheni vuoden aikana kolmella henkilöllä. Koulutuspäiviä henkilöstölle kertyi 367. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Länsi-Uudenmaan Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 50 ja enintään 62 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 60. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat:

14 14 Hallintoneuvosto osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 24 ja enintään 34 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 32. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista.

15 15 Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 6 8 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 9. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 18. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 26,9. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Aarnio Leena, agronomi, Nummi-Pusula Ahola Raimo, autonasentaja, Lohja Anttila Iiris, maitotilan emäntä, Nummi-Pusula Beck Gun-Maj, talouspäällikkö, Kirkkonummi Brofeldt Sirpa, yrittäjä, restonomi AMK, Karkkila Brunou Maria, yrittäjä, Kirkkonummi Brännare Anna-Leena, peruskoulunopettaja, Vihti Eloranta Marja, farmaseutti, Sammatti Feldt Maria, johdon assistentti, Kirkkonummi Finer Leena, yrittäjä, KLT-kirjanpitäjä, Vihti Haasto Jouko, maanviljelijä, Vihti Heikkonen Kaisa, luokanopettaja (KM), Lohja Hynell Anssi, autoilija, Vihti Hämäläinen Riitta, päiväkodinjohtaja, Vihti Jakka Raine, terveyskeskuslääkäri, Vihti

16 16 Juslen-Saarinen Jaana, palvelukodin esimies, Lohja Kaartinen Harry, maanviljelijä, Karjalohja Kinnunen Kirsi, kosmetologi, Karjaa Kiviniemi Tatu, toimitusjohtaja, Vihti Kosonen Marika, myyjä, Siuntio Kultavirta Auli, sisätautien erikoislääkäri, Nummi-Pusula Laine Pekka, maanviljelijä, Karkkila Lehtola Päivi, yrittäjä, Nummi-Pusula Lemberg Raija, liikkeenharjoittaja, Kirkkonummi Leskinen Lauri, opetusneuvos, Lohja Lönnqvist Pekka, maanviljelijä, Lohja Malmström Sixten, osastopäällikkö, Kirkkonummi Manni Sarita, maatalousyrittäjä, Nummi-Pusula Martin Sari, yritysautomyyjä, Karkkila Mäkinen Marja-Liisa, hammaslääkäri, Lohja Männikkö Kim, maanviljelijä, Kirkkonummi Niemi Jarmo, paperityöntekijä, Lohja Närhi Katja, kuvataiteilija, Lohja Oramies Marianne, parturi-kampaaja, Kirkkonummi Ortju Ansa, lähihoitaja, Vihti Packalén Niklas, yrittäjä, Kirkkonummi Pahkasalo Arja, talousopettaja, Lohja Patinen Jussi, kasv.tiet.maisteri, luokanopettaja, Lohja Paulomäki Annikki, toimistotyöntekijä, Karkkila Pursiainen Leevi, toimitusjohtaja, Vihti Rauttola Ari-Pekka, yrittäjä, liikuntafysiologi, Lohja Roms Timo, maanviljelijä, Vihti Saari Sirpa, opettaja, Kirkkonummi Saario Erkki, agrologi, maanviljelijä, Vihti Saario Riitta, maatalousyrittäjä, Lohja Salonen Antti, projektipäällikkö, Kirkkonummi Savelainen Eero, maanviljelijä, Lohja Schroderus Aimo, yrittäjä, Vihti Silfverberg Jari, yrittäjä, Vihti Skog Matti, verotarkastaja, Nummi-Pusula Stenberg Seppo, sähköasentaja, Lohja Suilo Kai, yrittäjä, Karkkila Tihtonen Ari, maanviljelijä, Lohja Tulikoura Pekka, OTK, yrittäjä, Siuntio Törmi Kaarlo, lehtori, Lohja Vakkamäki Mirja, maatalousyrittäjä, Vihti Vasenius Petri, maatalousyrittäjä, Nummi-Pusula Vesamäki Simo, eläkeläinen, Kirkkonummi Vuohenoja Pirjo-Liisa, kukkakauppias, Kirkkonummi Österberg Kaj, senior manager, purchasing, Lohja Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Nikola Annukka ( ) hallintojohtaja, Kirkkonummi Varapuheenjohtaja Perkola Tapio ( ) palopäällikkö, Nummi-Pusula Muut jäsenet: Aarnio Antti ( ) maanviljelijä, Nummi-Pusula Eeva Leena ( ) emäntä, Lohja Ehrnsten Viveka ( ) tuotantopäällikkö, Kirkkonummi Eräketo Minna* ( ) esittelijä, Lohja Fröberg Ingemo ( ) maaseutuyrittäjä, Kirkkonummi Halén-Heinonen Tuija ( ) talouspäällikkö, Karkkila Havukorpi Tarja* ( ) yrittäjä, Vihti Havulinna Virve ( ) yrittäjä, Vihti

17 17 Huovila Erja ( ) informaatikko, Karjalohja Jusenius Pekka ( ) toimitusjohtaja, Nummi-Pusula Karjanmäki Jukka-Pekka ( ), yrittäjä, Lohja Ketola Eino ( ) dosentti, Vihti Kivijärvi Maritta ( ), apteekkari, Kirkkonummi Korpijaakko Hannu ( ) elämysyrittäjä, Lohja Kuparinen Pekka ( ) maanviljelijä, Nummi-Pusula Kärki Teppo ( ) lääkäri, Kirkkonummi Lindström Matti ( ) heloittaja, Vihti Luoma Pekka ( ) rehtori, Lohja Monthén Hannele ( ) kotitalousopettaja, Nummi-Pusula Nummela Hannu ( ) talouspäällikkö, Vihti Palojärvi Martti ( ) maaseutuyrittäjä, Vihti Penttilä Pekka ( ) liikkeenharjoittaja, Vihti Pitkänen Leena ( ) turkistarhaaja, Vihti Ryyppö Vesa ( ) yrittäjä, Karkkila Salo Jussi* ( ) toimitusjohtaja, Kirkkonummi Tammi Jukka ( ) mv/yrittäjä, Karjalohja Vesamäki Olli-Pekka* ( ) rakennusinsinööri, Kirkkonummi Virolainen Markku ( ) kehityspäällikkö, Lohja Wikström Dick ( ) rakennusmestari, Kirkkonummi Örn Leena ( ) toimistosihteeri, Karkkila *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Erkki Alhopuro s agronomi, maanviljelijä Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus 1992-, Keskeinen työkokemus: maatalous- ja matkailuyrittäjä vuodesta 1969 Keskeiset luottamustoimet: Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan ympäristölautakunnan puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pekka Hiidenheimo s agronomi, maanviljelijä Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus 1995-, Keskeinen työkokemus: maatalousyrittäjänä vuodesta 1981 Keskeiset luottamustoimet: Etelä-Suomen OP-liiton hallituksen jäsen Muut jäsenet Tuomas Kekki s maatalous- ja metsätieteiden yo, maanviljelijä, toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus 1992-, Keskeinen työkokemus: yrittäjä Keskeiset luottamustoimet: Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksen hallituksen puheenjohtaja, Kaalintuottajat ry:n hallituksen asiantuntijajäsen, Expressi Oy:n hallituksen puheenjohtaja

18 18 Teija Ruotsi-Lampinen s KTM, Financial controller Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus , Keskeinen työkokemus: palveluneuvoja/palvelupäällikkö Länsi-Uudenmaan Osuuspankki 12/92-3/95, taloushallintotehtävät 7/97 alkaen Jaakko Saari s rakennusmestari, työpäällikkö Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus 1994-, Keskeinen työkokemus: NCC-Rakennus Oy, vastaava työnjohtaja , työpäällikkö Keskeiset luottamustoimet: Karjalohjan kunta, kunnanvaltuutettu, valtuuston puheenjohtaja Merja Sarjanen s LL, työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Lohja - Nummela Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus 1993-, Keskeinen työkokemus: vastaava työterveyslääkäri, apulaisylilääkäri Lohjan terveyskeskus, avohoidon ylilääkäri Lohjan terveyskeskus, johtava työterveyslääkäri HUS, vastaava työterveyslääkäri/yksikönjohtaja Mehiläinen Lohja - Leppävaara Jorma Taponen s metsätalousinsinööri Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus , Keskeinen työkokemus: korjuuesimies, tiimiesimies, hankintaesimies Metsähallitus Keskeiset luottamustoimet: Jarmo Viitanen toimitusjohtaja s Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus 2007-, maatalous-metsätieteiden maisteri, emba, johtoryhmän puheenjohtaja 2007 Vastuualue: Pankin kokonaisjohto Keskeinen työkokemus: osastonjohtaja OKO-Yrityspankki , OKOn johtokunnan varajäsen , OKO-yrityspankkiliiketoimintaa-alueen johtaja Aiemmat hallitusjäsenyydet: OKO Investointiluottopankki Oy , OP-Rahoitus Oy , OKO Venture Capital Oy , OKO Corporate Finance Oy , OP-Asuntoluottopankki Oyj , Keskeiset luottamustehtävät: Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksen hallituksen jäsen 2007-, Osuuspankkien Eläkekassan ja Osuuspankkien Eläkesäätiön hallituksen jäsen Pasi Vottonen s tradenomi (YAMK), aluejohtaja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin hallitus alkaen Keskeinen työkokemus: Starckjohann , RTV-yhtymä , Starkki , RTV-yhtymä Keskeiset luottamustoimet: Lohjan kaupunki, teknisen lautakunnan jäsen Hallituksen sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Seija Palmroos ja varatoimitusjohtaja Juhani Kumpulainen.

19 19 Toimitusjohtaja Jarmo Viitanen MMM, emba, 50-vuotias, tullut pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi vuonna 2007 hallituksen jäsen alkaen johtoryhmän puheenjohtaja alkaen vastuualue: pankin kokonaisjohtaminen keskeinen työkokemus: osastonjohtaja OKO-Yrityspankki , OKOn johtokunnan varajäsen , OKO-yrityspankkiliiketoiminta-alueen johtaja Aiemmat hallitusjäsenyydet: OKO Investointiluottopankki Oy , OP-Rahoitus Oy , OKO Venture Capital Oy , OKO Corporate Finance Oy OP-Asuntoluottopankki Oyj Keskeiset luottamustehtävät: Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen 2007-, Osuuspankkien Eläkekassan ja Osuuspankkien Eläkesäätiön hallituksen jäsen Johtoryhmän kokoonpano Jarmo Viitanen toimitusjohtaja MMM, emba, 50-vuotias, tullut pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi vuonna 2007 hallituksen jäsen alkaen johtoryhmän puheenjohtaja alkaen vastuualue: pankin kokonaisjohtaminen keskeinen työkokemus: osastonjohtaja OKO-Yrityspankki , OKOn johtokunnan varajäsen , OKO-yrityspankkiliiketoiminta-alueen johtaja Aiemmat hallitusjäsenyydet: OKO Investointiluottopankki Oy , OP-Rahoitus Oy , OKO Venture Capital Oy , OKO Corporate Finance Oy OP-Asuntoluottopankki Oyj Keskeiset luottamustehtävät: Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen 2007-, Osuuspankkien Eläkekassan ja Osuuspankkien Eläkesäätiön hallituksen jäsen Juhani Kumpulainen varatoimitusjohtaja VTK, emba, 59-vuotias, tullut pankin palvelukseen 1987 ja varatoimitusjohtajaksi vuonna 2002 johtoryhmän jäsen alkaen vastuualue: yritysasiakkuudet ja varainhoito, toimitusjohtajan varamies keskeinen työkokemus: pankinjohtaja Lohjan Seudun Osuuspankki , pankinjohtaja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki , varatoimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki keskeiset luottamustehtävät: Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen. Seija Palmroos hallintojohtaja ekonomi, 58-vuotias, tullut pankin palvelukseen 1974 ja hallintojohtajaksi 2007 johtoryhmän jäsen vastuualue: talous- ja kiinteistöhallinto, riskienhallintapäällikkö, hallituksen sihteeri keskeinen työkokemus: toimistopäällikkö Lohjan Seudun Osuuspankki hallintopäällikkö Länsi-Uudenmaan Osuuspankki , hallintojohtaja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki keskeiset luottamustehtävät: Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksen hallituksen jäsen Markus Sillanaukee pankinjohtaja KTM, 33-vuotias, tullut pankin palvelukseen 2007 johtoryhmän jäsen alkaen vastuualue: henkilöasiakkuudet keskeinen työkokemus: yrityspalvelupäällikkö Osuuspankkikeskus Osk/Varallisuudenhoitopalvelut , myyntipäällikkö OP-Henkivakuutus Oy , pankinjohtaja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki , myyntijohtaja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki 2011-

20 20 Tilintarkastaja Birgitta Immerthal, KHT Varatilintarkastaja Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Kyösti Ristiluoma, Juhani Jyvä, Heikki Launiala ja Juha Pajumaa suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut yo-merkonomi Päivi Loman. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on kasvanut selvästi vuonna 2010 ja näkymät pysyvät verraten suotuisina myös jatkossa. Sen sijaan kansainvälinen talouskasvu on ollut alueellisesti epätasaista ja Euroalueen talouden elpymiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasolla ainakin vuoden 2011 loppupuolelle asti. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Konsernin jakokelpoinen ylijäämä oli ,94 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,01 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,79 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,0 prosenttia eli yhteensä ,28 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,51 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.