RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013 Yhteenveto PM 10 - ja NO 2 -mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Laura Pokka 11.7.2014

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 ILMANLAADUN TARKKAILU... 4 2.1 Mittausasema ja palvelusopimus... 4 2.2 Mitattavat komponentit... 4 2.2.1 Typen oksidit... 5 2.2.2 Hengitettävät hiukkaset... 5 2.3 Mittauslaitteet... 6 3 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 7 3.1 Ilmanlaadun ohjearvot... 7 3.2 Ilmanlaadun raja-arvot... 8 3.3 Ilmanlaatuindeksi... 8 4 MITTAUSTULOKSET... 10 4.1 Tuntiarvot... 10 4.2 Vuorokausi- ja kuukasikeskiarvot... 11 4.3 Vuosikeskiarvojen vertailua 2005 2013... 14 4.4 Ilmanlaatuindeksit... 14 5 TULOSTEN ARVIOINTI JA MITTAUSTEN AJALLINEN KATTAVUUS... 17 5.1 Ohjearvojen ylitykset... 17 5.2 Raja-arvojen ylitykset... 19 5.3 Yhteenveto... 19 LÄHTEET... LIITTEET... 2

1 JOHDANTO Tämä raportti pitää sisällään Rauman keskustan ilmanlaadun mittaustulokset vuoden 2013 osalta. Raumalla mitataan myös metsäteollisuuden ympäristölupiin kirjattuja velvoitemittauksia, mittausasema sijaitsee Sinisaaren asuinalueella lähellä teollisuusaluetta. Mitattavia ilmansaasteita metsäteollisuusalueella ovat rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Sinisaaren tarkkailusta vastaa Ilmatieteen laitos ja nuo tulokset eivät ole osa tätä raporttia. Sinisaaren ilmanlaaturaportit ovat löydettävissä Rauman ympäristönsuojelun sivuilta, www.rauma.fi/ymparisto. Raumalla mitataan kahta ilmansaastetta, hengitettäviä hiukkasia sekä typen oksideja. Mittausasema sijaitsee keskustassa Hallikadulla. Joka tunti arvoista lasketaan ilmanlaatuindeksi, joka kertoo ilmanlaadun tasosta. Ilmanlaatuindeksi, sekä hiukkas- ja typpioksidiarvot on nähtävillä Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalissa osoitteessa www.ilmalaatu.fi. Taulukoissa näkyviä käsitteitä ovat; PM 10 : hengitettävät hiukkaset, NO 2 : typpidioksidi, NO x ; typen oksidit, yhteisnimitys NO 2 :lle ja NO:lle, µg/m 3 : pitoisuudet ilmoitetaan mikrogrammoissa per ilman kuutiometri. 3

2 ILMANLAADUN TARKKAILU Rauman ilmalaadun tarkkailusta vastaa ympäristösuojelun viranomainen. Porin kaupungilta ostetaan palveluita ilmanlaatudatan käsittelemistä varten, ja laitteiden kalibrointi tapahtuu yksityisen tahon puolesta. 2.1 Mittausasema ja palvelusopimus Rauman ilmanlaadun mittausasema sijaitsee keskustassa, osoitteessa Hallikatu 12. Mittauskoppi on ns. Nuortentalon pihapiirissä ja ympäristössä on paljon katualuetta, tieliikennettä ja asutusta. Mittaus asemalla on jatkuvatoimista, Ilmanlaatuportaaliin lähetetyt ja siellä näkyvät arvot ovat tuntien keskiarvoja. Rauma osti vuonna 2013 Porin kaupungilta ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Sopimus kestää vuoden 2014 loppuun. Rauman mittausasemalta lähetetään kerran tunnissa tulokset Porin kaupungin it-palveluiden SQL-tietokantaan gsm-puhelimen avulla. Sieltä tulokset ladataan Ilmanlaatuportaaliin. Datalle tehdään myös korjauksia, eli editointeja, joilla varmistetaan tiedon oikeellisuus. Laitteet kalibroidaan neljä kertaa vuodessa. Kalibroinnit ja editoinnin tekee JPP-Kalibrointi Ky. 2.2 Mitattavat komponentit Raumalla mitataan jatkuvatoimisesti kahta ilmansaastetta, typenoksideja (NOx) ja ns. hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Vuonna 2013 NOx-laite mittasi erikseen NO ja NO 2 - komponentteja; elokuussa uusittu laite mittaa tämän lisäksi myös NOx-arvoja. 4

2.2.1 Typen oksidit Typpidioksidia (NO 2 ) pääsee ilmaan energiantuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä, ylipäätänsä kaikesta palamisesta. Liikenteen päästöt tapahtuvat lähempänä maanpintaa ja saattavat aiheuttaa piikkejä NOx-arvoissa ruuhkan aikaan. Myös talvella tyynellä säällä lämmitystarpeen ollessa iso NO 2 -pitoisuudet nousevat. Autojen katalysaattorit ovat osaltaan vaikuttaneen typpidioksidipäästöjen vähenemiseen. Typpidioksidi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja ympäristön rehevöitymistä ja happamoitumista. NO 2 on myös UV-säteilyn kanssa reagoidessaan osana toisen ilmansaasteen, alailmakehäotsonin muodostumisessa. NO 2 :n arvot ovat Suomessa useimmiten raja-arvojen alapuolella. 2.2.2 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävät hiukkaset eli PM 10 (Particulate Matter < 10) ovat halkaisijaltaan alle 10 mikrometriä. Ne voivat kulkea hengitysilman mukana keuhkoihin asti, mutta niiden terveysvaikutuksista tiedetään vielä vähän. Ne saattavat pahentaa astmaoireita ja lisätä hengitystietulehduksia. Pienemmät hiukkaset, PM 2.5 ovat vaarallisempia niiden pienen kokonsa ja verraten ison pinta-alansa vuoksi; ne kulkeutuvat syvemmälle keuhkoihin aiheuttaen oksidatiivista stressiä. Hiukkaset voivat olla vaarattomia kemialliselta koostumukseltaan tai ne voivat sisältää raskasmetalleja tai hiilivetyjä. Kaupunkiympäristössä suurin osa PM 10 -hiukkasista on katupölyä, luonnosta hengitettävät hiukkaset ovat esimerkiksi siitepöly ja pölyyntynyt hiekka. Keväällä hiukkaspitoisuudet ovat korkeimmillaan, kun katuja siivotaan hiekoitushiekasta. Katujen kastelu noihin aikoihin ja nopea hiekoitushiekan poistaminen ovatkin parhaat tavat eliminoida hiukkaspäästöjä. 50 µg/m 3 raja-arvo saattaa ylittyä muutaman kerran vuodessa useilla mittausasemilla, mutta ylityksiä ei saisi olla enemmän kuin 35 vuodessa yhdellä mittausasemalla. 5

2.3 Mittauslaitteet Mittausasemalla on kaksi laitetta; typpioksideja (NOx) mittaava laite ja PM 10 -hiukkasia mittaava laite. Typpidioksidin mittaus on alkanut vuonna 2002 ja vuotta myöhemmin vuonna 2003 alkoi PM 10 -hiukkasten mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten mittaus Eberline FH 62 IR -laitteella perustuu beta-säteilyyn, jonka lähteenä toimii matala-aktiivinen C-14 säteilylähde. Keräysnauhalle kertyvien hiukkasten massa vaikuttaa säteilyn vaimenemiseen, mistä laite määrittää pitoisuuden. Elokuussa 2013 typpioksideja mittaava laite; Thermo Environmental Instruments 42 C vaihdettiin Environnement AC-32M -laitteeseen. Laite uusittiin, sillä edellinen laite alkoi olla vanha ja aiheutti ajoittaisia katkoksia tuloksissa. Laitteen uusimisen vuoksi NOxpäästöistä ei ole tuloksia elokuun ensimmäisen puolen ajalta. Toimintaperiaate on kummassakin laitteessa sama, kemiluminesenssi. Laitteessa typen oksidit johdetaan konvertteriin, ja NO 2 :sta muodostuu typpimonoksidia. NO-molekyylit käyvät läpi kemiallisen reaktion, josta emittoivaa valoa mitataan ja NOx -konsentraatio lasketaan. 6

3 ILMANLAADUN ARVIOINTI Hiukkaspäästöille ja typpidioksidille on asetettu ohje- ja raja-arvot ilmanlaadun takaamiseksi. Ilmanlaatuindeksi kuvaa myös ilmanlaatua ottaen huomioon pitoisuuksien yhteyden terveysvaikutuksiin. 3.1 Ilmanlaadun ohjearvot Valtioneuvoston päätös 480/1996 ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta asettaa ohjearvot mm. hiilimonoksidille, rikkidioksidille, haiseville rikkiyhdisteille ja NO 2 ja PM 10 -komponenteile. Ohjearvot on asetettu ilmaisemaan ilmanlaadun tavoitteita sekä pitkällä, että lyhyellä aikavälillä. Ohjearvojen ylittäminen pitäisi estää jo ennakolta ja ottaa huomioon kaikissa ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavissa toiminnoissa, niin kuin liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Taulukko 1 näyttää ohjearvot typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille. Taulukko 1. Ohjearvot Aine NO2 PM10 Ohjearvo / 20 C, 1 atm 150 µg/m3 70 µg/m3 70 µg/m3 Tilastollinen määrittely kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 7

3.2 Ilmanlaadun raja-arvot Raja-arvot ovat ilman korkeampia sallittuja pitoisuuksia, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 ilmanlaadusta. Raja-arvot on säädetty terveyden suojelemiseksi ja ympäristön rehevöitymisen estämiseksi, eikä niitä tulisi ylittää. Raja-arvo katsotaan ylitetyksi vasta, kun numeroarvon ylityksiä on yli sallitun määrän. Mikäli ylityksiä on enemmän kuin sallittu määrä, kunnan tehdä ilmansuojelusuunnitelma, jolla varmistetaan raja-arvojen alittuminen. Taulukosta 2 löytyy raja-arvot ja sallitut ylityksien määrät typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille. Taulukko 2. Raja-arvot Raja-arvot Aine Raja-arvo Keskiarvo Sallitut ylitykset / vuosi voimassa alkaen NO2 200 µg/m3 tunti 18 1.1.2010 40 µg/m3 1 vuosi - 1.1.2010 PM10 50 µg/m3 24 h 35 1.1.2005 40 µg/m3 1 vuosi - 1.1.2005 3.3 Ilmanlaatuindeksi Suomessa käytettävä ilmanlaatuindeksi eroaa hieman muissa maissa käytettävistä indekseistä siinä, että se on tuntipohjainen. Muualla indeksiin vaikuttavat sekä vuorokausiarvot, kahdeksan tunnin arvot ja tuntiarvot. Indeksi on HSY:n (Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut, entinen YTV) kehittämä, ja sitä on viimeksi uudistettu vuonna 2007. Ilmanlaatuindeksi on jaettu viiteen luokkaan, hyvästä erittäin huonoon, jotka kuvastavat ilmanlaadun pitoisuuksia ja niiden vaikutuksia terveyteen. Kaikille ilmansaasteille on omat pitoisuusrajansa jokaista luokkaa kohden. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain jokaisella mittausasemalla. Kuudelle komponentille (SO 2, NO 2, PM 10, PM 2.5, CO, ja O 3 ) 8

jokaiselle lasketaan oma ali-indeksinsä, joista korkein määrittelee ilmanlaatuindeksin yhdelle tunnille mittauksen tehneelle asemalle. Ilmanlaatuindeksiluokat ja terveysvaikutukset löytyvät Taulukosta 3. Taulukko 4 ilmaisee ilmanlaatuindeksiluokkien raja-arvot typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille. Taulukko 3. Ilmanlaatuindeksiluokat Ilmanlaatu Indeksin arvot Terveyshaitat Muut haitat Lieviä luontovaikutuksia pitkällä Hyvä < 50 Ei todettuja aikavälillä Tyydyttävä 51-75 Hyvin epätodennäköistä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä Välttävä 76 100 Epätodennäköistä Huono 101-150 Erittäin huono > 150 Mahdollisia herkillä yksilöillä Mahdollisia herkillä väestöryhmillä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 4. Ilmanlaatuindeksin raja-arvot Indeksiluokka NO2 (µg/m3) PM10 (µg/m3) Hyvä (< 50) < 40 < 20 Tyydyttävä (51-75) 41-70 21-50 Välttävä (76-100) 71-150 51-100 Huono (101-150) 151-200 101-200 Erittäin huono (> 150) > 200 > 200 9

4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Tuntiarvot Tuntiarvolla tarkoitetaan yhden tunnin kestäneen näytteenoton pitoisuusarvoja tai lyhytaikaisemmista mittaustuloksista laskettua keskiarvoa yhden tunnin ajalta. Jatkuvatoimisissa ilmanlaatumittauksissa tuntiarvo voidaan hyväksyä, jos sen laskemiseen käytettävät arvot kattavat ajallisesti vähintään 75 % tunnista. Raumalla mitatut tuntiarvot typpidioksidille ja PM 10 -hiukkasille löytyvät kaavioista 1 ja 2. µg/m 3 NO 2 tuntiarvot 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kaavio 1. Typpidioksidin tuntiarvot 2013. 10

µg/m 3 PM 10 tuntiarvot 350 300 250 200 150 100 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kaavio 2. Hengitettävien hiukkasten tuntiarvot 2013 4.2 Vuorokausi- ja kuukasikeskiarvot Vuorokausiarvolla tarkoitetaan vuorokauden kestäneen näytteenoton pitoisuusarvoa tai tuntiarvoista laskettua vuorokausikeskiarvoa. Tuntiarvoista laskettu vuorokausiarvo voidaan hyväksyä, jos tuntiarvoista on hyväksyttyjä yli 50 % eli vähintään 13, ja peräkkäisiä puuttuvia tuntiarvoja on korkeintaan 25 % eli kuusi. Ilmanlaadun tavoitteisiin verrattaessa on suositeltavaa, että tuntiarvoista lasketut vuorokausiarvot edustavat aikaa, joka alkaa keskiyöllä Suomen normaaliaikaa. Kalenterivuoden tai kuukauden keskiarvo ja mediaani (50. prosenttipiste) ovat hyväksyttäviä, jos aineiston määrä on vähintään 50 % jakson mahdollisista arvoista. Vuorokausi- ja kuukausikeskiarvotaulukot löytyvät liitteestä 1. Kaaviot 3 ja 4 näyttävät typpidioksidin päivä- ja kuukausikeskiarvot. Kaavioista 5 ja 6 näkyy hengitettävien hiukkasten päivä- ja kuukausikeskiarvot. Kuukausiarvoista näkee selvästi PM 10 -hiukkasten suuren määrän keväällä, katujen pesun aikaan, sekä liikenteen ja lämmityksen vaikutuksen NO 2 -arvoihin. 11

µg/m 3 60,0 NO 2 päiväarvot 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kaavio 3. NO 2 päiväkeskiarvot 2013 µg/m 3 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 NO 2 kk-arvot Kaavio 4. NO 2 kuukausikeskiarvot 2013. 12

µg/m 3 70,0 PM 10 päiväarvot 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kaavio 5. PM 10 päiväkeskiarvot 2013. µg/m 3 25,0 PM 10 kk-arvot 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kaavio 6. PM 10 kuukausikeskiarvot 2013. 13

4.3 Vuosikeskiarvojen vertailua 2005 2013 Kalenterivuoden keskiarvo on hyväksyttävä, jos aineiston määrä on vähintään 50 % jakson mahdollisista arvoista. Vuosikeskiarvot on laskettu vuorokausikeskiarvoista. Kaaviosta 7 näkee vertailun vuosien välillä 2005-2013. Yleinen trendi on ollut laskeva, mutta 2013 vuonna arvot hieman nousivat, erityisesti hengitettävien hiukkasten osalta. µg/m3 Vuosikeskiarvot 2005-2013 25,0 20,0 15,0 10,0 NO2 PM10 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaavio 7. Vuosikeskiarvot 2005-2013. 4.4 Ilmanlaatuindeksit Ilmanlaatuindeksi kuvaa ilmanlaatua ja sen vaikutuksia ympäristön ja ihmisen terveyteen. Vuoden 2013 ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 29,4 mikä kuuluu luokkaan hyvä. Taulukosta 5 näkyy ilmanlaatuindeksien jakautuminen tunneittain vuoden 2013 aikana. Suurin osa tunneista, 83 % kuului Raumalla luokkaan hyvä, ja tyydyttäviä oli 14 %. Välttävää, huonoa ja erittäin huonoa olo kaikkia alle 2 %. 14

Kaaviosta 8 näkee indeksit aamulla kello 7-8, ja kaavio 9 näyttää puolestaan indeksit 16 ja 17 välillä. Vuorokauden maksimi-indeksit löytyvät kaaviosta 10. Kaavioissa värilliset viivat kuvaavat indeksiluokkien ylärajoja. Taulukko 5. Ilmanlaatuindeksit tunneittain vuonna 2013. HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO EI MITATTU TAMMI 650 68 20 0 0 6 HELMI 633 31 3 0 0 5 MAALIS 490 184 47 11 3 9 HUHTI 438 236 29 8 3 6 TOUKO 493 199 19 0 0 33 KESÄ 599 117 0 1 0 3 HEINÄ 669 68 2 0 0 5 ELO 692 40 7 2 0 3 SYYS 640 74 1 0 0 5 LOKA 664 54 12 6 0 8 MARRAS 642 56 9 3 0 10 JOULU 638 74 13 9 3 7 YHTEENSÄ 7248 1201 162 40 9 100 % 82,7 13,7 1,8 0,5 0,1 1,1 250 Indeksit 7-8, 2013 200 150 100 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kaavio 8. Vuoden 2013 indeksit aamulla. 15

250 Indeksit 16-17, 2013 200 150 100 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kaavio 9. Vuoden 2013 indeksit iltapäivällä. 250 Vuorokauden maksimi-indeksi 2013 200 150 100 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kaavio 10. Vuoden 2013 päivittäiset maksimi-indeksit. 16

5 TULOSTEN ARVIOINTI JA MITTAUSTEN AJALLINEN KATTAVUUS Raja-arvojen ylittymisen valvontaan käytettävissä mittauksissa laatutavoite koko vuoden aineiston vähimmäismäärälle on pääsääntöisesti 90 %, mikä ei kuitenkaan sisällä laitteiden säännöllisestä kalibroinnista tai kunnossapidosta aiheutuvia mittaustaukoja. Elokuussa NOx-mittauslaitteen vioittumisen ja vaihtamisen vuoksi puolen kuukauden tauko hengitettävien hiukkasten tuloksissa oli isoin huomattava tauko. Lisäksi oli muutamia pienempiä, muutaman tunnin tai päivän katkoksia vuoden aikana, sisältäen myös kalibroinnit. Yhteensä vuoden 2013 aikana yhteensä 100 mittaustuntia ei ole saanut tulosta. Tämä on 1,1 % kaikista tunneista. Tuntien ajallisen kattavuuden kuukausittain näkee taulukosta 6. 5.1 Ohjearvojen ylitykset PM 10 :lle ja NO 2 :lle on määritelty ohjearvo, joka on kuukauden toiseksi suurimman vuorokausikeskiarvon enimmäisarvo 70 µg/m 3 (Taulukko 1). Tämän lisäksi NO 2 :lla on vielä toinen ohjearvo, kuukauden 99. prosenttipiste ei saisi ylittää 150 µg/m 3. 99. prosenttipiste tarkoittaa arvoa, jonka alapuolella on 99 prosenttia kuukauden tuntiarvoista. Kummallakaan komponentilla eivät ohjearvot ylittyneet vuoden 2013 aikana (Kaaviot 11 ja 12). Tuntiarvojen 99. prosenttipistettä laskettaessa vaaditaan vähintään 75 % arvoista, jotta arvo voidaan hyväksyä. Näin ollen elokuun ohjearvon ylittymistä typpidioksidille ei voida arvioida. 17

Taulukko 6. NO 2 :n ja PM 10 :n ohjearvot ja ajallinen kattavuus. Toiseksi suurin vuorokausiarvo Toiseksi suurin arvo % ohjearvosta Tuntiarvojen 99. %-piste Mittausten ajallinen kattavuus % kuukausi PM 10 NO 2 PM 10 NO 2 NO 2 PM 10 NO 2 tammikuu 17,2 39,1 24,6 55,9 96,3 80,2 99,2 helmikuu 17,4 21,1 24,8 30,2 45,2 98,8 99,3 maaliskuu 57,8 33,6 82,6 48,0 86,1 97,0 98,8 huhtikuu 48,8 22,9 69,7 32,7 61,9 98,5 99,2 toukokuu 38,6 15,6 55,1 22,3 38,6 95,0 95,6 kesäkuu 24,8 12,2 35,4 17,4 23,6 97,9 99,6 heinäkuu 19,3 10,1 27,6 14,4 21,5 99,3 99,2 elokuu 23,5 (13,7) 33,5 (19,6) (36,6) 97,3 (49,7) syyskuu 19,4 15,7 27,8 22,4 43,7 98,5 99,2 lokakuu 19,1 29,4 27,3 42,0 64,3 98,7 98,9 marraskuu 27,1 22,0 38,7 31,4 43,4 98,5 98,5 joulukuu 56,8 27,2 81,1 38,9 58,6 98,9 99,1 µg/m 3 Kk:n toiseksi suurin vrk-arvo 2013 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 NO2 PM10 raja-arvo Kaavio 11. Kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot verrattuna ohjearvoon, vuonna 2013. 18

µg/m 3 160 140 120 100 80 60 40 20 0 99. %-piste ja ohjearvot NO2 Kaavio 12. NO 2 :n 99. prosenttipisteet verrattuna ohjearvoon, vuonna 2013. 5.2 Raja-arvojen ylitykset Typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille on asetettu kaksi raja-arvoa, vuosikeskiarvolle ja vuorokausikeskiarvolle (Taulukko 2). Typpidioksidin vuoden 2013 vuosikeskiarvo 10,7 µg/m 3 ei ylittänyt vuosiraja-arvoa 40 µg/m 3. Vuorokauden raja-arvoa ei ylitetty kertaakaan vuoden aikana. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon ylityksiä oli seitsemän kappaletta. Ne on merkitty punaisella liitteeseen 1. Vuodessa on sallittu 35 kappaletta raja-arvon ylityksiä. PM 10 -vuosikeskiarvokin jäi alle raja-arvon. 5.3 Yhteenveto Yleisesti Rauman ilmanlaatu vuonna 2013 oli hyvä. Ohje- ja raja-arvojen ylityksiä ei ollut sallittua määrää enempää. Viime vuoden vuosikeskiarvoihin oli pientä, mutta ei kovin merkittävää nousua. Elokuun NOx-laitteen rikkoutuminen vaikutti eniten mittaustulosten puuttumiseen. 19

LÄHTEET HSY. 30.5.2014. HSY:n ilmanlaatuindeksi. http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/tiedotus/indeksi/sivut/default.aspx Ilmanlaatuportaali. Hengitettävät hiukkaset. Ilmantieteen laitos. http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/komponentit/no2.html Ilmanlaatuportaali. Ohjearvot. Ilmatieteen laitos. http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/saadokset/ohjearvot.html Ilmanlaatuportaali. Raja-arvot. Ilmatieteen laitos. http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/saadokset/raja_arvot.html Ilmanlaatuportaali. Typpidioksidi. Ilmatieteen laitos. http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/komponentit/pm10.html Lampinen, Jari. 2014. Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013. Porin kaupunki, Ympäristövirasto. Ympäristö.fi. 30.8.2013. Ilmanlaatua koskeva säätely. Ympäristöhallinto. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Ilmasto_ja_ilma/Ilmansuojelu/Ilmansuojelun_raja_ja_ohjearvot 20

LIITTEET LIITE 1 (2 SIVUA) NO 2 VUOROKAUSI- JA KUUKAUSIKESKIARVOT - = ei tuloksia X = ei tarpeeksi tuntiarvoja vuorokausikeskiarvon hyväksymiseen Päiv ä Tam mi Hel mi Maali s Huh ti Touk o Kesä Hein ä Elo Syys Loka Marra s Joul u 1. 6,5 11,2 5,3 13,8 4,0 8,5 10,0-4,5 21,4 10,5 4,4 2. 10,3 15,8 7,9 18,9 8,5 6,6 4,4-6,7 19,7 7,5 9,6 3. 10,5 6,0 23,5 24,1 10,9 12,8 5,1-13,5 7,3 9,1 9,2 4. 10,2 6,9 17,3 13,2 5,7 4,9 6,3-15,2 9,4 13,8 38,1 5. 19,1 10,4 10,8 9,6 4,6 11,8 8,9-10,9 7,2 6,9 10,6 6. 10,8 13,0 8,3 5,5 9,2 5,6 3,2-6,5 6,6 20,5 4,7 7. 10,7 12,1 14,5 4,0 15,4 12,2 5,4-6,1 8,8 15,0 4,6 8. 13,4 8,3 21,6 11,7 18,2 5,9 3,6-10,2 12,0 10,3 15,5 9. 19,4 6,0 33,6 22,9 8,7 4,2 5,3-12,0 11,7 8,4 27,2 10. 9,3 12,3 27,3 19,0 15,6 7,8 5,6-7,2 14,7 4,5 8,8 11. 7,6 13,4 14,5 13,7 9,3 4,3 4,2-13,5 17,5 13,2 9,0 12. 14,0 12,7 9,9 12,5 9,2 7,8 10,1-15,7 15,9 8,8 14,1 13. 8,7 11,0 24,7 7,2 7,8 7,0 9,5-21,3 5,1 10,0 15,4 14. 7,6 10,3 28,0 3,7 6,3 6,0 4,3-13,2 14,7 12,6 19,0 15. 21,7 7,6 29,5 5,0 10,1 2,9 7,7-3,9 10,0 12,7 7,7 16. 17,5 8,8 35,1 6,4 9,2 3,8 5,2 X 4,6 29,4 5,9 7,9 17. 25,1 14,1 24,5 6,2 7,7 5,3 4,3 2,4 5,7 18,2 2,3 14,3 18. 36,3 8,3 12,9 9,0 4,4 4,5 10,1 1,8 5,7 6,4 7,0 13,9 19. 18,5 10,8 11,1 9,1 7,0 9,5 3,4 6,2 6,6 2,4 10,7 6,4 20. 7,3 22,7 7,3 3,5 9,5 8,9 2,5 5,0 8,6 11,2 22,0 11,5 21. 29,2 21,1 9,0 7,5 7,6 4,3 2,1 5,5 7,1 42,4 12,6 7,2 22. 18,9 10,1 7,4 3,5 8,5 2,0 3,1 5,5 3,4 13,2 16,7 8,7 23. 55,2 5,6 5,9 5,7 9,6 2,8 3,7 12,0 4,1 7,7 7,2 14,0 24. 39,1 14,8 13,6 9,9 7,8 8,6 5,5 10,9 6,2 13,3 3,6 4,5 25. 21,7 13,2 22,0 6,5 4,9 8,6 7,5 12,0 9,5 8,0 16,7 4,1 26. 12,5 11,0 20,4 8,0 4,0 6,8 9,6 13,7 12,1 7,0 22,4 5,0 27. 8,9 6,3 16,8 7,2 7,5 7,7 7,1 7,3 13,6 5,6 7,4 6,2 28. 9,4 4,4 25,8 2,8 9,5 4,3 6,7 6,5 5,1 7,3 3,2 4,9 29. 10,9 8,9 3,3 9,9 4,3 7,2 17,6 4,9 8,2 18,5 4,5 30. 9,0 9,2 7,1 12,1 4,9 4,6 11,9 8,8 9,7 9,4 11,3 31. 11,7 22,7 11,7 6,1 6,4 12,9 6,3 kkka 16,5 11,0 17,1 9,4 8,9 6,5 5,9 8,3 8,9 12,4 11,0 10,6 21

PM 10 VUOROKAUSI- JA KUUKAUSIKESKIARVOT Punaisella on merkitty raja-arvon ylitykset Päiv ä Tam mi Hel mi Maali s Huh ti Touk o Kesä Hein ä Elo Syys Loka Marra s Joul u 1. 5,8 6,8 7,2 39,7 6,4 19,3 15,3 8,7 9,7 13,7 11,4 9,9 2. 6,1 5,1 21,7 26,5 14,5 24,8 11,3 7,9 4,4 9,2 12,4 22,0 3. 4,0 4,1 16,6 48,8 11,1 29,3 10,4 8,8 11,7 7,8 10,2 8,4 4. 3,1 9,3 11,5 31,3 11,2 8,1 11,3 8,3 16,4 13,1 6,9 58,7 5. 17,2 10,7 9,0 33,7 9,1 17,8 15,1 11,2 9,3 15,7 4,4 5,9 6. 13,7 12,3 11,5 22,7 13,0 7,1 10,4 12,2 8,8 5,5 7,1 3,2 7. 6,7 9,5 28,5 7,4 16,2 12,7 6,1 23,5 10,0 10,4 5,5 6,5 8. 2,6 7,3 27,4 7,9 17,0 15,1 10,4 26,4 14,1 10,7 5,1 10,4 9. 4,1 4,9 57,8 54,6 22,2 5,5 8,7 9,1 12,9 10,7 15,9 13,4 10. 3,8 6,4 50,5 43,5 15,9 5,3 9,7 4,6 13,6 4,6 2,0 5,2 11. 4,4 7,5 7,5 34,0 13,1 8,2 6,6 10,6 16,7 12,8 10,1 6,9 12. 14,6 10,7 10,5 30,9 13,9 6,7 15,1 8,3 11,8 12,2 6,5 12,2 13. 5,2 9,5 16,7 14,9 13,5 12,6 9,5 6,2 19,4 5,7 10,0 28,8 14. 3,9 11,8 13,5 12,3 11,9 11,6 6,6 7,8 16,0 8,6 13,8 56,8 15. 9,1 14,0 14,7 16,4 8,5 12,1 7,8 6,3 12,2 5,9 10,0 6,2 16. 6,8 17,4 16,5 26,0 16,7 9,0 10,7 8,5 9,9 19,1 3,5 7,6 17. 9,4 7,3 11,6 23,8 26,5 7,6 6,4 11,1 12,2 7,4 10,9 6,2 18. X 5,7 19,7 20,3 17,0 5,0 5,0 13,3 7,6 4,4 10,6 6,6 19. - 11,4 18,5 11,1 21,1 7,0 7,8 16,3 13,7 4,5 6,5 9,5 20. - 24,4 23,8 19,0 24,6 8,1 5,3 11,1 25,0 8,5 7,2 15,9 21. - 6,3 18,9 11,3 21,2 7,9 5,7 9,5 4,7 56,3 3,3 7,1 22. X 9,9 16,4 15,9 16,6 15,9 7,4 7,2 5,1 9,9 5,2 14,5 23. 16,8 6,2 10,3 15,0 11,0 9,3 10,5 8,0 4,3 17,2 5,3 7,0 24. 14,1 11,5 13,5 9,7 8,8 15,2 17,0 9,1 5,0 12,7 6,7 8,4 25. 7,9 5,9 12,7 11,2 13,0 14,6 19,3 10,6 6,7 7,3 19,3 16,6 26. 9,4 4,6 17,6 6,3 23,2 21,4 12,6 12,4 6,7 6,7 27,1 12,3 27. 19,4 4,0 11,9 8,2 13,0 22,5 12,9 11,5 5,3 10,1 7,1 13,1 28. - 6,3 15,1 5,0 40,1 9,7 16,8 11,3 4,1 11,5 20,0 7,9 29. X 15,0 18,0 38,6 9,1 19,6 11,6 5,3 6,7 31,1 9,5 30. 11,5 28,1 11,1 29,2 11,5 17,5 13,3 6,2 9,6 9,2 5,4 31. 9,4 61,9 19,4 10,6 14,8 9,8 9,6 kkka 8,7 9,0 19,9 21,2 17,3 12,3 10,9 11,0 10,3 11,2 10,1 13,3 22