Tampereen kaupunki VÄ E S TÖ. Työttömy ys Ta m p e reella 2000-luvulla. Akseli 3/2013. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT A S U M I N E N TA LO U S O R I G O S S A : Työttömy ys Ta m p e reella 2000-luvulla Akseli 3/2013 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2013 Väestö Leena Salminen ja Jukka Tapio 1 Työllisyys Jenni Kallio 5 Työpaikat Leena Salminen 7 Asuminen Leena Salminen 8 Talous Leena Salminen 10 Origossa: Työttömyys Tampereella 2000-luvulla 14 Ajankohtaista: Tampere Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa 20 Tutkimuksia ja arviointeja 21 Kuusikkovertailut 26 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä. Aihealueita ovat väestö, työllisyys, työpaikat, asuminen ja talous. Origossa tarkastellaan työttömyyttä Tampereella 2000-luvulla. Ajankohtaista osiossa on esillä Tampereen vetovastuu Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa. Tutkimuksia ja arviointeja osiossa esitellään julkaisut Osaava kunta Avoimuus, vuorovaikutus ja osaaminen kunnan menestystekijöinä, Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena sekä Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Lisäksi kerrotaan Tampereella toteutetusta kyselytutkimuksesta koskien ruoka-apua. Lopuksi esitellään lyhyet yhteenvedot valmistuneista Kuusikko raporteista. Akseli ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tilastojulkaisut.html Kannen kuva: Janne Kaakinen/Tampereen Kameraseura ry Kuvat: Ari Järvelä, Jenni Kallio ISSN-L 1798-6559 ISSN 1798-6559 Tampere 21.10.2013

AKSELI 3/2013 Väestö 1 VÄESTÖ Väestönkasvu kolmannesvuosittain 220 000 asukkaan raja ylittymässä 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 III kolm. II kolm. I kolm. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui elokuun 2013 lopussa 219 427 asukasta. Kahdeksassa kuukaudessa väestön määrä on kasvanut 2 006 asukkaalla. Yksistään elokuussa opiskelijoiden saapuessa opinahjoihinsa väkiluku kasvoi yli tuhannella asukkaalla. Vain vuonna 2009 kasvu on ollut suurempaa. Kuluneiden 12 kuukauden aikana kasvu on ollut ennätykselliset 2 795 henkilöä. Koska tulevan syksyn aikana saavutettaneen 1900-luvun lopun ennätysvuosien kasvuluvut, näyttää vahvasti siltä, että vuoden loppuun mennessä Tampereella ohitetaan 220 000 asukkaan rajapyykki. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2103* * Ennakkotieto Kuntien välinen muuttovoitto yli kolminkertaistunut Kotimaisen muuttoliikkeen muuttovoitto oli 1 157 asukasta, mikä on yli kolminkertainen määrä aiempiin 10 vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Vuonna 2007 tammi-elokuussa muuttoliike oli jopa negatiivista. Alkuvuoden aikana on Tampereelle muuttanut saman verran asukkaita kuin aiempinakin vuosina, mutta lähtömuutto on selvästi pienentynyt. Oletettavasti heikon työllisyystilanteen vuoksi nuoret ovat edelleen jääneet opiskelupaikkakunnalleen odottamaan työmahdollisuuksien avautumista. Lisäksi epävarma taloustilanne jarruttaa perheiden naapurikuntiin muuttoa. Maahanmuutto on säilynyt voitollisena. Ulkomailta Tampereelle muutti 451 henkilöä enemmän kuin Tampereelta ulkomaille. Tampere +2 006 Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-elokuu 2013* Nokia +295 Lempäälä +245 Elokuun loppuun mennessä on syntynyt 1 666 vauvaa eli noin 100 vähemmän kuin ennätysvuonna 2012. Kun kuolleiden määrä on säilynyt ennallaan, on syntyvyyden enemmyys pienentynyt noin 400 henkilöön. Seudun kasvu keskuskaupungissa Kangasala +214 Ylöjärvi +178 Pirkkala +162 Orivesi +78 Vesilahti +21 0 200 400 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli elokuun 2013 lopussa 368 191 henkilöä. Väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana 3 199 henkilöä (0,6 %), mikä oli noin 150 asukasta enemmän kuin vuonna 2012. Seudun kasvu on entistä enemmän keskittynyt Tampereelle. Nokian kasvuluvut olivat lähes kaksinkertaiset edelliseen vuoteen verrattuna. Lempäälän kasvu on seudun kunnista suhteellisesti vahvinta, vaikka määrällinen kasvu olikin melkein puolet pienempi

2 AKSELI 3/2013 Väestö kuin vuonna 2012. Pirkkalan ja Ylöjärven kasvu oli pienentynyt. Lempäälän ja Nokian kasvu perustuu enemmän muuttovoittoon, Pirkkalan ja Ylöjärven sen sijaan syntyvyyteen ja Kangasalan molempiin. Naapurikuntien muuttovoiton selvä vähentyminen yhtä aikaa keskuskaupungin muuttovoiton kanssa kertoo synkän taloustilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta työ- ja asuntomarkkinoilla. Helsinki +5 817 Espoo +2 365 Tampere +2 006 Suurten kaupunkien kasvu tammi-elokuu 2013* Tampere Espoon kannoilla Helsingin kasvu on omassa sarjassaan myös suhteellisesti mitattuna, mutta Tampere on elokuun muuttovoitollaan kiilannut Espoon kantaan samalle tuhatluvulle. Opiskelijoiden saapuminen on myös nostanut Oulun väestön kasvun suureksi. Vantaankin kasvu on edelleen Turkua suurempaa. Suomen kuuden suurimman kaupungin kasvu oli 93 prosenttia koko maan väestön kasvusta. Oulu +1 788 Vantaa +1 369 Turku +1 263 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Oulussa ja Vantaalla väkiluvun kasvusta yli puolet kertyy syntyneiden enemmyydestä. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä kaikki muut keskuskaupungit saivat muuttovoittoa Espoota ja Vantaata lukuun ottamatta. Toisaalta selvästi positiivinen maahanmuutto käänsi nettomuuton niissä molemmissa voitolliseksi. Kuluvan vuoden kasvu on kuitenkin niissä ollut pienempi kuin vuonna 2012, kun muissa neljässä suuressa kaupungissa se on tänä vuonna ollut suurempaa. Turun kasvu on yksinomaan muuttovoiton ansiota. Tampereen ja Helsingin kasvusta 80 prosenttia tulee muuttovoitosta. Helsingin sk. +11 909 Tampereen sk. +3 267 Suurten seutukuntien kasvu tammi-elokuu 2013* Oulun sk. +2 112 Turun sk. +1 728 Kuopion sk. +626 Jyväskylän sk. +570 Seinäjoen sk. +339 Lahden sk. +71 Porin sk. 199 Joensuun sk. 44 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto -1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 11 000 12 000 Pääkaupunkiseutu omilla kasvuluvuillaan Suurimmista seutukunnista pääkaupunkiseudun kasvu on täysin omaa luokkaansa ja vahvistumassa entisestään. Kasvu on elokuun loppuun mennessä ollut jo lähes 12 000 asukasta. Vahvasti toisena pysyttelevän Tampereen seutukunnan kasvu oli kuitenkin selvästi suurempi kuin kolmantena tulevan Oulun seutukunnan. Näiden kolmen seutukunnan kasvu oli 98 prosenttia koko maan kasvusta. Oulun osuus seutukuntansa kasvusta oli 85 prosenttia, Turun 73 prosenttia, Tampereen 61, mutta Helsingin vain 49 prosenttia.

AKSELI 3/2013 Väestö 3 Venäläiset suurin ulkomaalaisryhmä Ulkomaalaistaustaisten määrää voi tarkastella kansalaisuuden, syntyperän ja kielen mukaan. Ulkomaan kansalaisen määritelmä on selkeä, mutta jos henkilöllä on useampia kansalaisuuksia, joista yksi on Suomen, hän näkyy tilastoissa ainoastaan Suomen kansalaisena. Ulkomaalaistaustaisista eniten Tampereella on venäjän kansalaisia, joiden määrä on 10 vuoden aikana vähentynyt, koska he ovat eniten saaneet Suomen kansalaisuuksia. Vuoden 2012 aikana Tilastokeskus on ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Siinä ulkomaista syntyperää oleviksi henkilöiksi luokitellaan ne, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Toistaiseksi Tilastokeskus on kuitenkin julkaissut syntyperätietoja vain maanosittain. Kolmas ulkomaalaistaustaista väestöä koskeva tieto on henkilön äidinkieli. Vieraskielisten (henkilöiden jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea) määrä on Tampereella likimain yhtä suuri kuin syntyperältään ulkomaalaisten määrä, eli noin 13 000 vuoden 2012 lopussa. Ulkomaan kansalaisia on sen sijaan noin 4 000 vähemmän, erotus vastaa sitä väestönosaa, joka on saanut Suomen kansalaisuuden. Yleisimmät ulkomaan kansalaisuudet Kansalaisuus Henkilöä Muutos 2003 2012 Muutos 2003 2007 Muutos 2008 2012 31.12.2012 Lkm % Lkm % Lkm % Venäjä 1 004-118 -11-99 -9-19 -2 Viro 889 442 99 137 31 305 52 Irak 465 90 24-58 -15 148 47 Afganistan 432 189 78 55 23 134 45 Intia 424 327 337 255 263 72 20 Kiina 412 222 117 143 75 79 24 Somalia 314 248 376 65 98 183 140 Iran 292 149 104 75 52 74 34 Thaimaa 256 139 119 62 53 77 43 Saksa 216 80 59 38 28 42 24 Britannia 206 72 54 36 27 36 21 Turkki 186 62 50 36 29 26 16 Pakistan 153 130 565 46 200 84 122 Yhdysvallat (USA) 143 28 24 28 24 0 0 Vietnam 143 59 70 6 7 53 59 Bosnia ja Hertsegovina 129-15 -10 9 6-24 -16 Ranska 128 66 106 51 82 15 13 Nigeria 115 98 576 27 159 71 161 Nepal 112 112.. 19.. 93 489 Puola 110 84 323 26 100 58 112

4 AKSELI 3/2013 Väestö Parhaan kuvan ulkomaalaistaustaisista saa tarkastelemalla väestöä kielen mukaan. Tampereella yleisin vieras kieli on venäjä, jota puhui vuoden 2012 lopussa äidinkielenään 2 513 henkilöä. Venäjänkielisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 1 000:lla. Ruotsinkielisiä asuu vain 1 156 henkilöä, eikä heidän määrässään ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Nykyisen kasvuvauhdin jatkuessa myös arabian-, persian- ja vironkieliset tulevat ohittamaan ruotsinkieliset seuraavan viiden vuoden aikana. Vuoden 2012 lopussa Tampereella asui 1 004 Venäjän kansalaista, mikä on 1 509 henkilöä vähemmän kuin venäjänkielisiä, joista osa on syntyperältään muista maista, kuten Virosta. Arabian- ja vironkielisten määrä on kaksinkertaistunut Tampereella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja persiankielisten nelinkertaistunut. Suurin osa arabian- ja persiankielisistä on lähtöisin Irakista, Iranista ja Afganistanista. Vironkielisiä asuu vähemmän kuin Viron kansalaisia, mikä johtuu siitä, että lähes joka kolmas virolainen puhuu äidinkielenään venäjää. Muita suurehkoja kieliryhmiä ovat englannin-, kiinan- ja kurdinkieliset, joiden kaikkien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pienemmistä kieliryhmistä erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet somalin-, urdun-, telugun- ja nepalinkieliset, mikä näkyy myös näiden maiden kansalaisten määrän kasvuna. Telugunkieliset ovat peräisin lähinnä Intiasta ja urdunkieliset Pakistanista ja Intiasta. Mikään kieliryhmä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentynyt. Eniten puhutut vieraat kielet Äidinkieli Henkilöä Muutos 2003 2012 Muutos 2003 2007 Muutos 2008 2012 31.12.2012 Lkm % Lkm % Lkm % venäjä 2 513 988 65 448 29 540 27 arabia 1 076 598 125 227 47 371 53 persia 885 705 392 235 131 470 113 eesti, viro 829 478 136 155 44 323 64 englanti 811 390 93 168 40 222 38 kiina 537 278 107 172 66 106 25 kurdi 534 306 134 124 54 182 52 somali 409 307 301 73 72 234 134 turkki 349 160 85 71 38 89 34 vietnam 324 93 40 26 11 67 26 espanja 323 196 154 83 65 113 54 thai 292 160 121 69 52 91 45 saksa 284 110 63 58 33 52 22 albania 260 105 68 37 24 68 35 ranska 201 103 105 77 79 26 15 urdu 174 148 569 52 200 96 123 bosnia 147 57 63 41 46 16 12 puola 141 88 166 28 53 60 74 afgaani, pašto 137 76 125 21 34 55 67 unkari 126 37 42 16 18 21 20 telugu 121 107 764 116 829-9 -7 nepali 117 117.. 18.. 99 550 romania 109 35 47 35 47 0 0 bengali 106 75 242 29 94 46 77 portugali 100 83 488 56 329 27 37

AKSELI 3/2013 Työllisyys 5 26 24 22 20 18 16 14 12 10 % Työttömyysaste, neljännesvuosi 8 6 4 2 0 Tampere Koko maa 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Tampere Nokia Orivesi Ylöjärvi Kangasala Pirkkala Lempäälä 1 Vesilahti 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 17 16 15 14 13 12 11 10 % % 9 8 7 6 Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, elokuu Suurten kaupunkien työttömyysaste, elokuu 5 Tampere 4 Oulu 3 Turku 2 Vantaa Helsinki 1 Espoo 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Ei merkkejä paremmasta Elokuun lopussa Pirkanmaan TE-toimistossa oli 31 139 työtöntä työnhakijaa, eli 13,0 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoteen verrattuna pirkanmaalaisten työnhakijoiden määrä kasvoi 5 555 henkilöllä, mikä tarkoittaa 2,8 prosenttiyksikön nousua työttömyysasteeseen. Vuoden 2013 tammi elokuun aikana työttömiä työnhakijoita maakunnassa oli lähes neljänneksen enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2012. Pirkanmaan korkein työttömyysaste kirjattiin jälleen Tampereella. Elokuun lopussa tamperelaisia työttömiä työnhakijoita oli 17 360, eli 15,7 prosenttia työvoimasta. Vuoden aikana tamperelaisten työttömien määrä on kasvanut 2 827 henkilöllä. Vuoden 2012 lopusta kasvua on 1 333 henkilön verran. Työttömyysasteen nousu edellisvuoden loppuun verrattuna on ollut tasan prosenttiyksikön, mutta elokuuhun 2012 verrattuna jo 2,6 prosenttiyksikköä. Koko maan työttömyysaste elokuun lopussa oli 11,1 prosenttia. Tampereen työttömyysaste (15,7 %) kohosi siis 4,6 prosenttiyksikköä koko maata korkeammaksi. Tampereen heikko työllisyystilanne nosti myös seutukunnan (13,7 %) sekä Pirkanmaan (13,0 %) työttömyysasteet koko maata korkeammalle tasolle. Muista kaupunkiseudun kunnista työttömyysaste nousi korkeimmaksi Nokialla (12,9 %) ja Orivedellä (10,6 %). Alhaisinta työttömyys oli Vesilahdella (9,1 %). Vuoden aikana työttömyysasteen nousu kaupunkiseudun kunnissa on ollut melko tasaista, noin 2,5 prosenttiyksikön luokkaa. Alle kahden prosenttiyksikön jäätiin ainoastaan Pirkkalassa (1,9 prosenttiyksikköä) ja Orivedellä (1,2 prosenttiyksikköä). Ero pääkaupunkiseutuun kasvaa Tamperelaisten työttömien työnhakijoiden absoluuttinen määrä (17 360) on maamme toiseksi korkein Helsingin (31 652) jälkeen. Pääkaupunkiseudun työllisyystilanne on kuitenkin yhä aivan omaa luokkaansa, sillä elokuussa Espoon työttömyysaste oli vain 8,1 prosenttia, Helsingin 9,9 prosenttia ja Vantaallakin jäätiin 10 prosenttiin. Turussa työttömänä oli 14,5 prosenttia työvoimasta ja Oulussa 15,0 prosenttia. Suurten kaupunkien korkein työttömyysaste oli Tampereella (15,7 %). Kun vertaillaan suurten kaupunkien työttömyysasteita, on Tampereen tilanne heikentynyt voimakkaimmin. Oulun työttömyysaste oli pitkään suurten kaupunkien korkein,

6 AKSELI 3/2013 Työllisyys mutta alkuvuodesta Tampereen työttömyys nousi korkeammaksi. Vuoden takaisesta Tampereen työttömyysaste on noussut 2,6 prosenttiyksikköä. Seuraavaksi voimakkainta työttömyyden kasvu on ollut Oulussa (2,2 prosenttiyksikköä). Espoossa työttömyysaste nousi 2,0 prosenttiyksikköä, Helsingissä kymmenyksen vähemmän ja Vantaalla 1,6 prosenttiyksikköä. Maltillisimmin työttömyysaste kohosi Turussa, jossa vuotuinen kasvu oli 1,3 prosenttiyksikköä. % Suurten seutukuntien työttömyysaste, elokuu 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta 2 1 Koko maa Helsingin seutukunta 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Elokuun lopussa seutukuntavertailun korkeimmat työttömyysasteet olivat Oulun seutukunnassa (14,3 %) sekä Jyväskylän seutukunnassa (14,0 %). Tampereen seutukunnan luku (13,7 %) oli suurten seutukuntien kolmanneksi korkein. Vuoden aikana Tampereen seutukunnan työttömyys kasvoi kuitenkin eniten, 2,5 prosenttiyksikköä. Myös seutukunnittain tarkasteltuna työttömyys oli matalinta pääkaupunkiseudulla, sillä Helsingin seutukunnan työttömyysaste jäi 9,0 prosenttiin. Työttömyys pitkittyy, työpaikat kiven alla Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleita henkilöitä oli Tampereella elokuussa 6 466. Tammi elokuun aikana pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 1 418 henkilöllä ja edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli 2 037 henkilöä. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys kasvoi siis miltei kolmanneksen. Työttömyyden pitkittymistä voidaan selittää yleisen talousja samalla työllisyystilanteen heikentymisellä. Taustalla vaikuttavat kuitenkin myös työelämän rakenteelliset syyt, kuten elinkeinorakenteen muutos. Kuilu työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä kasvaa, kun työttömyyden lisääntyessä avoimet työpaikat samaan aikaan vähenevät. Elokuussa avoimia työpaikkoja Tampereella oli 1 573, mikä tarkoittaa keskimäärin 11 tamperelaista työtöntä työnhakijaa yhtä avointa työpaikkaa kohden. Vuosi sitten työpaikkoja oli avoinna 115 paikkaa enemmän ja työnhakijoita puolestaan 2 827 henkilöä vähemmän. Pirkanmaalla elokuussa avoimena oli 2 259 työpaikkaa, yksi avoin työpaikka 14 työnhakijaa kohden. Nuorten työttömyys suhdanneherkkää Nuorisotyöttömien määrän kasvu jatkui lähes neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Elokuun lopussa alle 25-vuotiaita työnhakijoita Tampereella oli 2 584 henkilöä, mikä on 615 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Tammi elokuun aikana nuorisotyöttömyys kasvoi 426 työnhakijalla.

AKSELI 3/2013 Työllisyys 7 Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja ulkomaalaiset työttömät, elokuu 7 000 6 000 5 000 4 000 yli vuoden työttömänä yli 50 -vuotiaat alle 25-vuotiaat ulkomaalaiset Nuorten työttömyysaste on yleisesti ottaen korkeampi kuin aikuisväestön. Tämä johtuu nuorten suuresta liikkuvuudesta työmarkkinoilla, esimerkiksi opiskelujen päättymiseen liittyvistä jyrkistä kausivaihteluista sekä usein juuri nuorille tyypillisistä määräaikaisista työsuhteista. Lisäksi suhdannevaihtelut kohtelevat nuorten työmarkkinoita erityisen ankarasti, kun talouden heikkeneminen johtaa esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden päättymiseen tai työnantajan rekrytointirajoituksiin. 3 000 2 000 1 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Ulkomaalaisten työllistyminen vaikeaa Elokuun lopussa Tampereella oli 1 543 ulkomaalaista työnhakijaa. Vuoden aikana määrä on kasvanut 280 henkilöllä eli noin 18 prosentilla. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna huomataan, että maahanmuuttajien työllisyys on kehittynyt voimakkaasti huonompaan suuntaan. Vuoden 2008 elokuussa ulkomaalaisia työnhakijoita Tampereella oli 765 henkilöä, josta määrä on kasvanut yli puolella. Vaikka ulkomaalaisten määrä on Tampereella lisääntynyt, ei maahanmuuttajien määrässä ole tapahtunut sellaista lisäystä, mikä yksistään selittäisi työttömyyden kasvua. Voidaankin ajatella, että yleinen heikko työllisyystilanne näkyy myös maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohdalla, mutta siihen yhdistyvät lisäksi esimerkiksi kieliongelmat, koulutustausta sekä verkostojen puute. TYÖPAIKAT 120 000 Työpaikkojen lukumäärä Terveys- ja sosiaalipalveluissa työpaikkoja teollisuutta enemmän 115 000 110 000 105 000 100 000 95 000 90 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tampereella oli vuoden 2011 lopussa 118 866 työpaikkaa. Vaikka työpaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2010 2011 yhteensä 4 800:lla, ei kasvulla ole vieläkään kuitattu vuonna 2009 menetettyä 5 700 työpaikkaa. Vuonna 2008 työpaikkoja oli 120 000, jonka saavuttaminen lähivuosina on epätodennäköistä, koska vuosina 2012 ja 2013 uusia työpaikkoja on syntynyt menetettyjen tilalle niukasti, jos ollenkaan. Viime vuosina on elinkeinorakenteessa tapahtunut merkittävä muutos. Kautta historian Tampereella on teollisuuden toimialalle sijoittunut eniten työpaikkoja, vuonna 2010 ensimmäisen kerran oli terveys- ja sosiaalipalveluissa muutama kymmenen työpaikkaa enemmän. Vuonna 2011 ero oli vain kasvanut, koska sote-palveluihin on tullut yli 400 työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet yli 200:lla.

8 AKSELI 3/2013 Työpaikat Julk.hallinto ja maanpuolustus, koulutus, sotepalvelut 28,0 % Ammatillinen, tiet. ja tekn. toiminta, hallinto- ja tukipalvelut 14,7 % Kiinteistöalan toiminta 1,0 % 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2005 Tuntematon 1,0 % Muut palvelut 4,7 % 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 Työpaikat toimialoittain Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 2006 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,6 % 2007 2008 Maa-,metsä- ja kalatalous 0,3 % Informaatio ja viestintä 7,2 % aso-as. vuokra-as. omistusas. 2009 2010 Kaivostoim., sähköja lämpöhuolto, vesi- ja jätehuolto 0,7 % Teollisuus 15,3 % 2011 Rakentaminen 5,9 % Kauppa, kuljetus ja varastointi 15,9 % 2012 Lähde: Rakennusvalvonta, 2013* ja 2014* arvio Asuntotoimi Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,8 % Työpaikkojen määrän muutos suurissa kaupungeissa 2011 500 0 Helsinki Tampere Muutos, lkm, vasen asteikko Muutos %, oikea asteikko Espoo Vantaa Turku Oulu 2013* 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 2014* Terveys- ja sosiaalipalveluissa oli vuonna 2011 noin 19 000 työpaikkaa (15,9 % kaikista), teollisuudessa puolestaan 18 200 työpaikkaa. Muutosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 2009, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli 3 000 työpaikkaa taantuman myötä. Teollisuustyöpaikkojen osuus oli enää 15,3 prosenttia, kun se vielä 2008 oli 18 prosenttia. Vaikka osuus onkin pudonnut, on se edelleen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Tukku- ja vähittäiskauppaan sijoittui 13 400 työpaikkaa (11,3 %). Eniten työpaikkoja syntyi vuonna 2011 informaation ja viestinnän toimialalle (661), sen osuus kaikista työpaikoista onkin noussut jo 7,2 prosenttiin. Ammatillisen, tieteellisen ja teknillisen toimialan työpaikat lisääntyivät myös lähes 650:lla. Myös koulutukseen ja rakentamiseen syntyi useita satoja työpaikkoja. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edelleen. Tampereella kävi muista kunnista töissä 41 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Nettopendelöinti on säilynyt noin 23 000 henkilössä. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,1 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin sija 8. Kaupunkiseudun työpaikoista yli puolet Tampereelle Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä 164 728 työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijaitsi Tampereella. Kaupunkiseudulle syntyneistä 4 500 työpaikasta yli puolet (2 650) sijoittui Tampereelle. Seuraavaksi eniten työpaikkoja tuli Pirkkalaan (600). Suhteessa eniten työpaikat lisääntyivät Pirkkalassa (11,8 %), Lempäälässä (4,5 %) ja Nokialla (4,4 %). Kuuden suurimman kaupungin joukossa Tampereelle syntyi suhteellisesti eniten työpaikkoja (kasvu 2,3 %). Vain Helsinkiin syntyi absoluuttisesti enemmän työpaikkoja, yli 2 000 enemmän kuin Tampereelle. ASUMINEN Asuntotuotanto Vuonna 2013 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on valmistunut 1 104 uutta asuntoa, mikä on vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna samaan aikaan. Erillispientaloasuntoja valmistui 129, rivitaloasuntoja 157 ja kerrostaloasuntoja 818. Syksyn mittaan saadaan monta kohdetta valmiiksi ja näin ollen Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 asetettu pitkän ajan tavoite 1 865 asunnon valmistumisesta vuosittain toteutuu jo toisena vuonna peräkkäin.

AKSELI 3/2013 Asuminen 9 Asuntotoimen arvion mukaan tänä vuonna asuntoja valmistuu 1 838, minkä lisäksi ryhmäkoteihin valmistuu 84 asuntoa. Nämä vuokra-asunnot on tarkoitettu ikäihmisille ja kehitysvammaisille laitoshoidon vaihtoehdoksi. Valtion lainoittamat ryhmäkotiasunnot eivät täytä asunnolle asetettuja kriteereitä (puuttuu esimerkiksi keittiö ja ruokailutilat), joten ne eivät ole mukana virallisissa tilastoissa, vaikka ovatkin merkittävä lisä asuntotuotannossa. 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2005 Valmistuneet vuokra-asunnot rahoitusmuodon mukaan vapaarahoitteinen valtion lainoittama 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Rakennusvalvonta, 2013* ja 2014* arvio Asuntotoimi 2013* 2014* Sekä vuoden asuntotuotantotavoite että vuokra-asunnoille asetettu tavoite (750 as./v) toteutuvat vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lisääntyneen rakentamisen ansiosta. Vuosina 2000 2012 niitä on valmistunut keskimäärin 202, kun tänä vuonna niitä valmistuu 633. Tänä vuonna vuokra-asuntoihin sijoittavat erityisesti jo pitkään Tampereella toimineet institutionaaliset asuntosijoittajat. Ensi vuonna mukaan tulee myös uusia asuntorahastojen avulla toimivia sijoittajia. Aravalainoitettuja vuokra-asuntoja valmistuu tänä vuonna vain 164, kun keskimäärin niitä on valmistunut vuosittain 2000-luvulla lähes 600. Aravalainoitukseen liittyvät käyttöja luovutusrajoitukset, jotka ovat voimassa koko laina-ajan (40 vuotta) muun muassa vähentävät yleishyödyllisten yhteisöjen kiinnostusta tuottaa tavallisia vuokra-asuntoja. Vapaarahoitteisella vuokra-asuntotuotannolla ei kuitenkaan voida yksistään vastata kasvavaan vuokra-asuntojen kysyntään, koska vuokra-asuntoja tarvitaan myös pienituloisille ja vähävaraisille. milj. m 3 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2002 Rakentamisen jatkuvat vuosiarviot 2003 myönnetyt aloitetut valmistuneet 2004 2005 Lähde: Rakennusvalvonta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh. 050 571 2940 etunimi.sukunimi@tampere.fi 2013 Syyskuuhun mennessä on myönnetty lupa noin 1 850 asunnon rakentamiseen eli tuotantotavoite voisi täyttyä myös ensi vuonna. Huono suhdannetilanne kuitenkin viivästyttää rakennustöiden aloittamista. Näillä näkymin ensi vuoden tuotannoksi arvioidaan noin 1 400 asuntoa ja lisäksi ryhmäkoteihin valmistuu 173 asuntoa. Ensi vuonna rivitalotuotanto romahtaa. Vain asuntorakentamisen lamavuosina 2009 ja 2010 se on ollut vähäisempää. Neljä viidestä rivitaloasunnoista on omistusasunto ja on siten kaikkein suhdanneherkin. Vanhoja osakeasuntoja on myyty 15 prosenttia vähemmän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kuin viime vuonna. Kun uusia valmiita myymättömiä asuntoja on saman verran kuin vuosi sitten ja asuntokauppa on tulevaisuuden epävarmuuden, työttömyyden lisääntymisen ja reaalitulojen kasvun pysähtymisen myötä hyytynyt, eivät rakentajat uskalla tai voi aloittaa uusia kohteita. Ensi vuonna omistusasuntoja valmistuu vain 708, vuokraasuntoja puolestaan 636. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistuu 355, mikä on edelleen selvästi enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tosin niitä voi valmistua yllättäin enemmänkin, jos alun perin omistusasuntokohteiksi suunniteltuja kohteita myydään vuokra-asuntokohteiksi. Asumisoikeusasuntoja valmistuu taas välivuoden jälkeen 56.

10 AKSELI 3/2013 Talous Teollisuuden luottamus kohentunut erityisesti euroalueella ja Yhdysvalloissa 65 60 55 50 45 40 35 30 Saldoluku Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg. Lähde: Bloomberg/Suomen Pankki 17.9.2013 Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9 Suomen talousennusteet vuodelle 2013 ja 2014 TALOUS Maailmantalouden näkymät kaksijakoiset Vanhoissa teollisuusmaissa talousindikaattorit ovat kääntyneet nousuun kevään notkahduksen jälkeen. Toisaalta kehittyvien maiden kasvu on hidastumassa. Kiinan talouskasvun hidastuminen jäi väliaikaiseksi, koska Kiinan hallitus ryhtyi lyhyen aikavälin kasvua tukeviin toimenpiteisiin, joiden seurauksena investointien kasvu jälleen nopeutui. Myös uutiset Yhdysvaltojen rahapolitiikan kiristymisestä ovat tuoneet epävakautta kehittyvien maiden markkinoille. Kuitenkin maailmantaloudessa näkyy piristymisen merkkejä. OECD:n ennakoiva indikaattori ja globaali ostopäällikköindeksi ovat jo pidempään ennakoineet maailmantalouden ja maailmankaupan maltillista virkoamista. Nyt näille ennakoinneille alkaa viimein löytyä katetta. Talouden aktiviteetti on alkanut selvästi vahvistua Suomelle tärkeillä kauppa-alueilla esimerkiksi Yhdysvalloissa, euroalueella, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Ennusteen Julkaistu BKT, muutos, % laatija 2013 2014 Aktia 2.10.2013-0,8 1,2 ETLA 25.9.2013-0,4 1,6 PTT 24.9.2013-0,3 2,3 Danske Bank 17.9.2013-0,7 1,5 Suomen Pankki 17.9.2013-0,8 0,9 PT 17.9.2013-0,6 2,1 VM 16.9.2013-0,5 1,2 Handelsbanken 11.9.2013-0,2 2,0 Nordea 4.9.2013-0,5 1,5 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0 Suomen bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012* 2013* 2014* 2015*, ennuste VM Pahin takana Euroalueella Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä. Euroalueen tuotannon syksystä 2011 jatkunut supistuminen päättyi kevätkesällä 2013, ja luottamusindikaattorit ennakoivat varovaisen kasvun jatkuneen viime kuukausien aikana. Kasvun veturina toimii vahva Saksa, mutta eteläistä euroaluetta piinaavat edelleen heikko kotimainen kysyntä ja talousongelmat. Euroalueen hajoamisen uhan poistuminen lisää yritysten investointeja ja rohkaisee eurooppalaisia kuluttamaan. Euroalueen tilannetta kuitenkin leimaa edelleen epävarmuus ja kasvun epätahtisuus. Taantuma on ohitettu, mutta kriisiä ei vielä ole ratkaistu. Kasvuodotukset pysyvät vaisuina pitkään. Euroopan keskuspankilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää korot pohjalukemissa vielä pitkään. Vienti virkoaa, taantuma taipuu Viime vuoden sukellus oli ennakoituakin rajumpi. Talouskehitys jatkui heikkona vielä alkuvuonna. Tuotannon supistuminen on ollut laaja-alaista, sillä niin teollisuuden, rakentamisen kuin palveluidenkin tuotanto on vähentynyt. Vaikka suhdannekäänne tapahtuikin toisella neljänneksellä, tuotannon kasvu on ollut hapuilevaa ja kuluvan vuoden ennusteita on jouduttu korjaamaan alaspäin. Kokonaistuotanto supistuu vajaan prosentin. Hitaan kasvun ennustetaan alkavan vuoden lopulla ja sen myötä ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy valtiovarainministeriön ennusteen mukaan

AKSELI 3/2013 Talous 11 Ennusteen Työttömyysaste,% laatija 2013 2014 Aktia 8,3 8,2 ETLA 8,2 8,2 PTT 8,2 8,0 Danske Bank 8,3 8,3 Suomen Pankki 8,5 8,6 PT 8,1 8,1 VM 8,3 8,2 Handelsbanken 8,2 8,0 Nordea 8,2 8,3 Työttömyys, odotukset kevät 2014 Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013 Työ- ja elinkeinoministeriö Ennusteen laatija 2013 Inflaatio,% 2014 Aktia 1,5 1,5 ETLA 1,7 1,7 PTT 1,5 2,0 Danske Bank 1,4 1,3 Suomen Pankki 1,8 1,8 PT 1,6 1,6 VM 1,6 2,1 Handelsbanken 1,8 2,2 Nordea 1,6 1,8 1,2 prosenttia teollisuustuotannon tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuennusteet nousevat noin kahteen prosenttiin ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Viime vuosina koetut kokonaistuotannon menetykset ovat kuitenkin valtavat. Vuoden 2007 reaalista bruttokansantuotetta ei saavuteta ennen vuotta 2017. Kokonaistuotannon kääntyminen lievään nousuun antaa turhan myönteisen kuvan talouden tämän hetkisestä aktiviteetista, kun ilmeistä kasvun moottoria ei vielä ole osoitettavissa. Tuoreet ulkomaankauppaluvut kertovat sekä viennin että tuonnin olevan edelleen laskussa. Vienti vähenee tuontia vähemmän, joten teknisesti ulkomaankauppa vauhdittaa kasvua. Heikko tuonti on toisaalta merkki siitä, että kotimainen kysyntä (erityisesti yksityinen kulutus ja investoinnit) on pysynyt vaisuna ja tuotannon supistuessa yritykset tarvitsevat vähemmän välituotteita. Kotimaista tuotantoa painavat teollisuuden, kaupan ja rakentamisen vaikeudet. Pikaista korjausta ei ole luvassa, sillä esimerkiksi teollisuuden saamien uusien tilausten virta on edelleen alamaissa. Työvoiman väheneminen on hidastanut työttömyyden kasvua ja on pitänyt työttömyysasteen nousun maltillisena. Osittain työvoiman määrän väheneminen ja työttömyysasteen yllättävä lasku kesällä ovat kuitenkin seurausta poikkeuksellisista ja tilapäisistä tekijöistä. Kesällä työpaikkoja on hävinnyt erityisesti elektroniikkateollisuudessa sekä pankkija vakuutusalalla. Tämä ei ole kuitenkaan heijastunut työttömyyden kasvuna, vaan työvoiman määrä on vähentynyt erityisesti 40 49-vuotiaiden ikäluokassa. Syynä työvoiman vähenemiseen on todennäköisesti heinäkuussa tullut muutos lomautettujen kirjaamiseen työvoimatutkimuksessa ja juuri irtisanottujen pidättäytyminen aktiivisesta työnhausta, jolloin heidät lasketaan työvoiman ulkopuolelle, ei työttömiksi. Moni työnhaussa lannistunutkin lienee siirtynyt ainakin väliaikaisesti työvoiman ulkopuolelle. Tänä vuonna kuluttajahintaindeksin ennustetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia. Erityisesti ruoan hinnan nousu alkuvuonna ja reseptilääkkeiden kallistuminen on nostanut inflaatiota, kun asumisen sekä energian hintojen kehitys puolestaan on hidastanut inflaatiota. Ensi vuonna tehtävät alkoholi- ja virvoitusjuomaverojen sekä sähkö- ja polttoaineverojen korotukset lisäävät inflaatiota noin 0,6 prosenttia eli suurin piirtein saman verran kuin tämän vuoden arvonlisäveron korotus. Muuten hintojen nousuvahti on hidastunut selvästi viimeisten vuosien vauhdista. Vuonna 2014 inflaation ennakoidaan kuitenkin nopeutuvan keskimäärin kahteen prosenttiin.

12 AKSELI 3/2013 Talous 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 Saldoluku 2005 Kuluttajien luottamus Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työttömyys 2012 2013 Elinkeinoelämä, odotukset kevät 2014 Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013 Työ- ja elinkeinoministeriö Kuluttajien luottamus vahvistumassa Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa 6,3, kun se oli elokuussa ja heinäkuussa 5,0. Luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten (3,4), mutta selvästi alhaisempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin (12,9). Kuluttajat olivat pessimistisiä Suomen talouden tulevaisuuden ja etenkin työttömyyskehityksen suhteen. Kuluttajien näkemykset omasta taloudesta olivat edelleen varovaiset, sen sijaan kotitalouden säästämismahdollisuudet koettiin melko hyviksi. Syyskuussa ei ajankohtaa katsottu otolliseksi lainanotolle eikä varsinkaan kestotavaroiden ostamiselle. Työllisten kuluttajien kokema omakohtainen työttömyysuhka oli syyskuussa hieman suurempi kuin elokuussa. Pirkanmaan näkymien paranemista odotellessa ELY-keskukset muodostavat muiden aluekehittäjien, erityisesti yritysten kehittämisessä mukana olevien, kanssa yhteisen näkemyksen ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Lyhyen aikavälin alueennakoinnin tueksi tehtävä julkaisu on ilmestynyt vuodesta 2006 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Pirkanmaan aluetalouden yleistilanne heikentyi vuoden 2013 alkupuolella, nyt loppuvuodesta näkymät ovat odottavat ja hieman positiiviset, koska Euroalueen taantuma näyttäisi hellittävän otettaan. Elinkeinoelämän näkymät ovat pysyneet samana jo vuoden ajan eivätkä ne muutukaan tulevan puolen vuoden kuluessa. Sen sijaan tulevan vuoden aikana näkymien odotetaan jo paranevan. Yritysten liikevaihto on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna, mutta henkilöstön määrä on vähentynyt, mikä viittaa tuottavuuden lievään kasvuun. Suomen ja Pirkanmaan kilpailukyky onkin aiemmin perustunut tuottavuuden parempaan kehitykseen kuin kilpailijamaissa, mutta tällä hetkellä on tilanne muuttunut huonompaan suuntaan. Pirkanmaan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta muodostuu 38 prosenttia teollisuudesta, jonka sisällä teknologiateollisuuden osuus oli 19 prosenttia koko liikevaihtokertymästä. Huomioitavaa on, että teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yksittäisistä toimialoista on voimakkaimmin kasvanut liikevaihto tukku- ja vähittäiskaupassa. Palvelusektori on poikkeuksellisesti toisen neljänneksen aikana ollut edellisvuotta hiljaisempi johtuen yksityisen kulutuksen hiipumisesta. Rakentamisen elpymistä oli nähtävissä vuoden alkupuolella, mutta kasvu oli kuitenkin melko pientä. Viennin odotetaan pysyvän lähes entisellään.

AKSELI 3/2013 Talous 13 Viimeisimmän PK-barometrin mukaan 60 prosenttia kyselyyn osallistuneista yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän vuoden aikana muuttumattomina, heikkenemistä ennakoi noin 19 prosenttia yrityksistä ja noin 21 prosenttia odotti tilanteen paranemista. Pirkanmaalaisista yrityksistä 86 prosenttia uskoo liikevaihdon kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan vuoden aikana. Yritysten tilauskannat ovat kohtalaiset yrityksen kokoluokasta riippuen, mutta kaikilla aikajänteeltään lyhyitä. Innovaatiotoiminta Pirkanmaalla on merkittävää koko Suomen mittapuussa. Pirkanmaa on ensimmäisellä sijalla yritysten suhteellisessa osuudessa t&k menoista, sekä toisena t&k -rahoituksen käytöstä tutkimustyössä suhteutettuna työllisten määrään. Maakunnan suhteellinen osuus koko maan t&k menoista oli 15 prosenttia, mikä on suurempi kuin väestön osuus koko maan väestöstä (9 %). Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013 julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1856/alueelliset_kehitysnakymat_syksy2013_web.pdf Pirkanmaan talous 2013 on luettavissa osoitteessa: http://www.pirkanmaantalous.fi Kasvuyritykset ovat monen eri toimialan sisällä ja niiden määrä on taantumasta huolimatta koko ajan kasvanut. Hieman yli puolet niistä sijoittuu rakentamisen, teollisuuden ja kaupan aloille, mutta myös palveluissa on merkittäviä uusia kasvuyrityksiä. Eniten kasvua saavuttaneiden yritysten liikevaihdon kokoluokka on keskimäärin 2 12 miljoonaa euroa. Vaikka valtaosa sijoittuu Tampereen seutukunnalle, löytyy niitä myös muualtakin maakunnasta. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelle syntyi uusia yrityksiä valtakunnallisesti toiseksi eniten Uudenmaan ELY-keskuksen jälkeen. Tampereella uusia aloittaneita yrityksiä oli viime vuonna 1 421, mikä oli kunnista kolmanneksi eniten Helsingin ja Espoon jälkeen. 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2002 2013, % 3,6-0,5 7,9 11,7 9,6 7,9 6,1 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ennuste Lähde: Pirkanmaan Talous 2013-18,4 8,4 7,9 2,8 Pirkanmaan kasvulla monet kasvot Lokakuun ensimmäisenä päivänä julkaistiin katsaus Pirkanmaan talouteen. Synkähköstä nykyhetkestä ja talouden haasteista huolimatta vientivetoisen Pirkanmaan tulevaisuudessa on nähtävissä paljon potentiaalia. Vuoden 2009 jälkeinen myönteinen kehitys katkesi syksyllä 2012 uuden taantuman iskiessä ja aiheuttaessa liikevaihdon kääntymisen jyrkkään laskuun ja koko vuoden kasvun jäädessä vaatimattomaksi. Teollinen perintö, yrittäjyys, innovaatiotoiminta, opiskelumahdollisuudet, alueen houkuttelevuus ja sijainti muiden muassa turvaavat kasvun mahdollisuuksia. Liikevaihdon pienenemisen uskotaan rajoittuvan vain tilapäisesti kuluvaan vuoteen ja ensi vuonna palataan jälleen kasvu-uralle.

14 AKSELI 3/2013 Työttömyys tampereella 2000-luvulla ORIGOSSA TYÖTTÖMYYS TAMPEREELLA 2000-LUVULLA Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömyys kääntyi Tampereella kasvuun loppuvuodesta 2012 ja kohosi vuodenvaihteessa 14,7 prosenttiin. Koko alkuvuoden 2013 työttömyys on pysynyt noin 15 prosentissa, kun se oli vastaavana ajankohtana vuonna 2012 keskimäärin 12 prosenttia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013.) Tässä artikkelissa tarkastellaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston perusteella, miten työttömyys on muuttunut Tampereella vuosina 2002 2011 ja keihin voimakkaat taloudelliset vaihtelut, kuten vuosien 2008 2009 talouskriisi, ovat vaikuttaneet eniten. Tampereella talouskriisi oli pahimmillaan vuonna 2009, jolloin työttömyysaste nousi 11,3 prosentista 15,4 prosenttiin ja työpaikkojen määrä väheni 5 652:lla (Tilastokeskus 2013). Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto laaditaan noin 40 hallinnollisen rekisterin ja tietoaineiston pohjalta. Sen lopulliset tiedot valmistuvat 1 2 vuoden viiveellä. Henkilöperusjoukkona siinä käytetään Suomessa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuvaa väestöä, joten työttömyysluvut kuvaavat vuoden lopun tilannetta. Tieto työttömien määrästä perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Täten työssäkäyntitilaston luvut työttömyydestä ovat suhteellisen lähellä Työ- ja elinkeinoministeriön lukuja. Työssäkäyntitilastossa työvoiman eli työllisten ja työttömien yhteismäärä on kuitenkin tarkempi. Työttömyysaste sukupuolen mukaan, % Miesten työttömyys noussut naisia enemmän 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Molemmat sukupuolet Miehet Naiset 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosina 2003 2007 työttömyysaste pieneni Tampereella joka vuosi, minkä jälkeen se nousi kahdessa vuodessa 5,0 prosenttiyksikköä. Vuoden 2008 nousu jäi vielä 0,9 prosenttiyksikköön, mutta vuonna 2009 työttömyysaste nousi peräti 4,1 prosenttiyksikköä. Talouskriisiä ennen miesten ja naisten työttömyydessä ei ollut juurikaan eroa. Ainoastaan vuonna 2003 miesten työttömyysaste nousi hivenen suuremmaksi kuin naisten. Taantuman alettua miesten työttömyys alkoi kuitenkin nousta huomattavasti jyrkemmin: vuoden 2007 lopusta miesten työttömyysaste nousi kahdessa vuodessa 7,2 prosenttiyksikköä ja naisten 2,7 prosenttiyksikköä. Miesten työllisyyden voimakkaampi heikkeneminen vuosina 2008 2009 johtui talouskriisin kohdistumisesta miesvaltai-

AKSELI 3/2013 Työttömyys tampereella 2000-luvulla 15 siin aloihin. Teollisuuden työpaikat vähenivät vuonna 2009 3 040:lla ja rakennusalan 1 046:lla. Yhteensä teollisuuden ja rakennusalan menetykset käsittivät noin 70 prosenttia työpaikkojen vähenemisestä. Naisvaltaisilla aloilla samanlaista romahdusta ei tapahtunut. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työpaikkojen määrä kasvoi jopa vajaalla 200:lla. Ero miesten ja naisten työttömyyden välillä alkoi kaventua heti taloustilanteen parannuttua, mutta työttömyyden lähdettyä uudelleen nousuun vuoden 2012 loppupuolella työttömien miesten määrä lisääntyi taas jonkin verran enemmän kuin naisten (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Selvää on, että huono talous- ja työllisyystilanne heikentää miesten työllisyyttä enemmän kuin naisten. 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Työttömyysaste ikäluokittain, % 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Nuorimmat ikäluokat suhdanneherkkiä, vanhimmat huonoimmassa asemassa Ikäluokittain vertailtuna voisi joukkoviestimien näyttävien otsikoiden ja juttujen perusteella luulla, että etenkin nuorten työllisyystilanne on huono. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen. Talouskriisin vaikutus nuoriin oli selvä, mutta ennen vuosien 2008 2009 taantumaa nuorten ikäluokkien työllisyystilanne oli Tampereella parempi kuin vanhempien. Vuoden 2007 lopussa 15 34-vuotiaiden työttömyysaste oli lähes kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin 35 54-vuotiaiden ja lähes kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi kuin 55 64-vuotiaiden. Nuorimmat ikäluokat ovat ennen kaikkea muita alttiimpia taloudellisille suhdanteille. Työttömyyden laskettua yhtäjaksoisesti vuosina 2003 2007 15 24-vuotiaiden työttömyysaste pieneni 15,5 prosentista 8,5 prosenttiin, mutta talouden ajauduttua taantumaan heidän työttömyysasteensa nousi kahdessa vuodessa 8,5 prosentista 17,4 prosenttiin. Samoin 25 34-vuotiaiden työttömyysaste nousi vuosina 2008 2009 voimakkaammin kuin sitä vanhempien ikäluokkien. Nuorten suhdanneherkkyys työmarkkinoilla selittyy sillä, että taloustilanteen heiketessä yritykset vähentävät tai lopettavat kokonaan uusien työntekijöiden palkkaamisen, jolloin työmarkkinoille vasta tulevien nuorten asema heikkenee. Samoin kun yritykset joutuvat vähentämään työvoimaa, helpointa on lopettaa määräaikaiset työsopimukset, joissa olevat ovat usein nuoria. (Hämäläinen & Hämäläinen 2012). Nuorisotyöttömyyttä tarkasteltaessa on hyvä ottaa myös huomioon, että suurin osa nuorista on opiskelijoita (ks. Larja 2013). Työttömyysaste on prosenttiosuus työvoimasta, eli työllisten ja työttömien yhteismäärästä, eikä ikäluokasta. Esimerkiksi vuoden 2011 lopussa 15 24-vuotiaista tamperelaisista oli pääasiallisen toiminnan mukaan opiskelijoita 15 426, työllisiä 13 139 ja työttömiä 1 873. 25 34-vuotiaissa

16 AKSELI 3/2013 Työttömyys tampereella 2000-luvulla työllisiä ja työttömiä oli jo noin kaksinkertainen määrä. Lisäksi nuorten työttömyyslukuihin vaikuttaa se, että nuorten työttömyysjaksot ovat monesti lyhytkestoisia siirtymävaiheita esimerkiksi opiskelun ja työelämän välissä (Hämäläinen & Hämäläinen 2012). 15 24-vuotiaiden työttömyysaste % 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Molemmat sukupuolet 4,0 Miehet 2,0 Naiset 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 55-64-vuotiaiden työttömyysaste, % 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Molemmat sukupuolet 4,0 Miehet 2,0 Naiset 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Määrällisesti mitattuna Tampereella ei siis ole erityistä nuorisotyöttömyysongelmaa, mitä ei pidä tulkita niin, ettei siihen pitäisi kiinnittää huomiota. Kovina aikoina nuoret ovat kuitenkin selvästi heikommassa asemassa kuin kokeneemmat työnhakijat. Erityisesti vuosien 2008 2009 talouskriisi koetteli nuoria miehiä. Vuoden 2007 lopussa 15 24-vuotiaiden miesten työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin samanikäisten naisten, mutta vuoden 2009 lopussa se oli noussut 10,2 prosenttiyksikköä suuremmaksi. Se sama sukupuoliero, jonka talouskriisi aiheutti Tampereella, korostui näin ollen nuorten miesten kohdalla. Toinen työllisyyden kannalta haasteellinen ikäluokka on 55 64-vuotiaat, joiden työttömyysaste on ollut koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin muiden ikäluokkien. Talouskriisi ei vaikuttanut heti 55 64-vuotiaiden työllisyystilanteeseen, vaan heidän työttömyysasteensa laski hivenen vielä vuonna 2008, ennen kuin se kääntyi vasta seuraavana vuonna nousuun. Toinen ero nuorempiin ikäluokkiin verrattuna oli siinä, että talouskriisi ei vaikuttanut 55 64-vuotiaiden naisten työllisyystilanteeseen juuri ollenkaan, paitsi pysäyttämällä siihenastisen positiivisen kehityksen. Miesten työttömyysaste nousi sen sijaan vuonna 2009 4,1 prosenttiyksikköä palaten 2000-luvun alun lukuihin. Talouskriisi vaikutti naisten, kuten myös miesten, työllisyystilanteeseen sitä negatiivisemmin, mitä nuoremmasta ikäluokasta oli kyse. 55 64-vuotiaiden naisten lähes täydelliseen suojaan taantumalta näyttäisi tilastojen perusteella vaikuttaneen se, että he olivat nuorempiaan selvemmin sijoittuneet naisvaltaisille aloille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden työllisyystilanteeseen talouskriisi ei iskenyt niin pahasti. Toisaalta niin naisten kuin miesten ikäluokittaisista vertailuista voi päätellä, että kokemuksen merkitys korostuu, kun työllisyystilanne on heikko. Vieraskielisten työllistyminen vaikeaa Vieraskielisten työttömyysaste on ollut Tampereella koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin suomen- ja ruotsinkielisten (vieraskielisillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä; saamenkielisiä Tampereella asuu vain kymmenkunta). Ennen talouskriisiä vieraskielisten työttömyysaste oli laskenut viidessä vuodessa 11,5 prosenttiyksikköä, 35,3 pro-

AKSELI 3/2013 Työttömyys tampereella 2000-luvulla 17 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 Työttömyysaste kielen mukaan, % Suomen- ja ruotsinkieliset Vieraskieliset Vieraskieliset miehet Vieraskieliset naiset sentista 23,8 prosenttiin. Vuosien 2008 2009 aikana heidän työttömyysasteensa nousi 8,2 prosenttiyksikköä, kun taas suomen- ja ruotsinkielisten työttömyysaste nousi 4,7 prosenttiyksikköä. Vieraskieliset naiset ovat olleet koko 2000-luvun huonommassa asemassa kuin miehet. Talouskriisin vaikutuksesta ero miehiin kapeni kuitenkin jonkin verran, kun vieraskielisten miesten työttömyysaste nousi voimakkaammin koko väestöä koetelleen suuntauksen mukaisesti. 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vieraskielisten työttömyysaste ikäluokittain, % 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 15 24-vuotiaiden vieraskielisten työttömyysaste, % Molemmat sukupuolet Miehet Naiset 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 25 34-vuotiaiden työttömyysaste on pienempi kuin sitä nuorempien. Muissa ikäluokissa työttömyysaste nousee portaittain. Tämä on ollut vallitseva linja koko 2000-luvun, mikä viittaa siihen, että maahanmuuttajien on nykyään helpompi integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan kuin ennen (maahanmuuttajat ovat pääosin nuoria, 2000-luvulla maahanmuuttajien keski-ikä on pysynyt Tampereella noin 28 vuodessa). Toisaalta siinä voi näkyä myös se, että maahanmuuttajien lapset ja toisen polven maahanmuuttajat kotoutuvat paremmin kuin heidän vanhempansa. Työn ja myös opiskelun ulkopuolisuuden on havaittu olevan suurempi ongelma nimenomaan ensimmäiselle maahanmuuttajasukupolvelle (esim. Joronen 2013). Helsingissä, jossa vieraskielisten määrä ja osuus on paljon suurempi kuin Tampereella, ikäluokittaiset erot ovat olleet 2000-luvulla samanlaisia, lukuun ottamatta 15 24-vuotiaita, joiden työttömyysaste on ollut kaikista pienin (Tilastokeskus 2013). Vieraskielisten nuorten työttömyydessä vaikuttaa tapahtuneen 2000-luvulla selkeä muutos. Kun vielä vuoden 2002 lopussa 15 24-vuotiaiden vieraskielisten naisten työttömyysaste oli 36,9 prosenttia ja miesten 25,7 prosenttia, niin vuoden 2011 lopussa asetelma oli kääntynyt toisin päin, 15 24-vuotiaiden naisten työttömyysasteen laskettua kymmenessä vuodessa 23,5 prosenttiin ja miesten noustua 29,5 prosenttiin. On otettava kuitenkin huomioon, että Tampereella on vieraskielisiä varsin vähän. Vuoden 2011 lopussa 12 000 tuhatta (5,6 %) tamperelaista oli vieraskielisiä. Ikäluokittain työvoiman määrä ei siis ole kovin suuri, varsinkaan nuorissa, joista iso joukko on opiskelijoita. Suuristakaan eroista työttömyysasteessa ei pidä tällöin tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vuosien 2008 2009 talouskriisi nosti vieraskielisten nuorten miesten ja naisten työttömyysastetta varsin samansuuntaisesti, eikä heidän välilleen syntynyt samanlaista sukupuolieroa kuin koko 15 24-vuotiaiden ikäluokalle. Vieraskielisten nuorten naisten työttömyysaste kääntyi kuitenkin laskuun vasta vuotta myöhemmin kuin miesten. Ikäluokittain vertailtuna vieraskielisten naisten työttömyysaste nousee aina vanhempaan ikäluokkaan mentäessä. Miehillä työttömyysaste sen sijaan laskee huomattavasti 15 24-vuotiaista

18 AKSELI 3/2013 Työttömyys tampereella 2000-luvulla 25 34-vuotiaisiin ja nousee sen jälkeen joka ikäluokassa. Pienin työttömyysaste tässä tarkastelluista vieraskielisistä väestöryhmistä on 25 34-vuotiailla miehillä (18,4 prosenttia vuoden 2011 lopussa). Työttömyysaste koulutuksen mukaan, % Koulutus parantaa työllistymistä 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perusasteen suorittaneet (koko väestö) Keskiasteen suorittaneet (koko väestö) Korkea-asteen suorittaneet (koko väestö) Perusasteen suorittaneet vieraskieliset Keskiasteen suorittaneet vieraskieliset Korkea-asteen suorittaneet vieraskieliset Koulutuksen merkitys on pysynyt samanlaisena koko 2000-luvun. Mitä korkeampi koulutus, sitä pienemmäksi työttömyysuhka muuttuu. Vuoden 2011 lopussa enintään perusasteen suorittaneista tamperelaisista 27,2 prosenttia oli työttömänä, keskiasteen suorittaneista 13,8 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneista 6,8 prosenttia. Tutkijakoulutusasteen (sis. korkea-asteeseen) suorittaneiden työttömyysaste oli enää 3,6 prosenttia. Vuosien 2008 2009 talouskriisi nosti kaikkien koulutusasteiden työttömyyttä; keskiasteen ja korkea-asteen suorittaneet kärsivät kuitenkin sekä suhteellisesti että määrällisesti enemmän kuin perusasteen suorittaneet. 2000-luvulla ainoa selkeä muutos on ollut vieraskielisten korkea-asteen suorittaneiden parantunut työllisyystilanne suhteessa kaikkiin perusasteen suorittaneisiin. Kun vielä vuoden 2002 lopussa vieraskielisten korkeaasteen suorittaneiden työttömyysaste oli 7,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin kaikkien perusasteen suorittaneiden, niin vuoden 2011 lopussa se oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi. Koulutuksen merkitys vieraskielisille on erilainen kuin suomen- ja ruotsinkielisille. Mitä korkeammin koulutettuja suomen- ja ruotsinkieliset ovat, sitä pienempi uhka heillä on jäädä työttömäksi. Keskiasteen koulutuksen suorittaneiden vieraskielisten työttömyysaste on sen sijaan ollut 2000-luvulla suurempi kuin perusasteen koulutuksen suorittaneiden. Suomen kielen taidon merkitys vaikuttaakin korostuvan enemmän koulutusta vaativissa töissä. Toisaalta taas korkeakoulutettujen vieraskielisten työllisyystilanne on kuitenkin parempi kuin perus- ja keskiasteen suorittaneiden, mikä voi johtua yhtä lailla heidän paremmasta kielitaidostaan, erityisosaamisestaan kuin englannin kielen käytön yleistymisestä korkeakoulutusta vaativissa tehtävissä. Hyvästä suomen kielen taidosta huolimatta ulkomaalaistaustaisten työllistymismahdollisuuksien on kuitenkin havaittu olevan selvästi kantaväestöä huonommat (esim. Larja ym. 2012). Erot eri väestöryhmien välillä suuria Huono talous- ja työllisyystilanne heikentää etenkin miesten ja nuorten työllistymistä. Vuosien 2008 2009 talouskriisin aikana työpaikat vähenivät eniten juuri miesvaltaisilla aloilla. Naisiin talouskriisi ei iskenyt yhtä voimakkaasti, van-