LIITE 1. Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat tilastoissa

LIITE 1. 1/12 LIITE 1. Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat tilastoissa Tilastojen saatavuus alueittain Tässä liitteessä esitellään, minkälaista tilastotietoa pääkaupunkiseudun kuntien maahanmuuttajista on löydettävissä kirjallisuudesta ja internetistä suhteellisen helposti. Eri pääkaupunkiseutua käsittelevät tilastolähteet kertovat maahanmuuttajista eri tarkkuudella ja niiden hyödyllisyys luontoalueiden suunnittelussa on siten vaihtelevaa. Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta on mahdollista saada tietoa maahanmuuttajista sekä suuralueittain että osa-alueittain. Seudullisena yhteistyönä tehdystä Aluesarjatinternetpalvelusta (Helsingin seudun 29) on mahdollista saada tietoa suomen-, ruotsin-, ja muunkielisten määrästä Helsingissä suuralueittain, peruspiireittäin sekä osa-alueittain, Vantaalta suuralueittain ja kaupunginosittain ja Espoosta suuralueittain, tilastoalueittain sekä osa-alueittain. Kauniaisista tieto on kunnan pienen koon vuoksi koko kunnan tasolta. Tiedon saa myös eri vuosilta, jonka avulla on mahdollista seurata ajallista kehitystä. Kaikki vieraskieliset on kuitenkin niputettu yhdeksi muunkielisten -ryhmäksi. Koko kunnan tasolta Aluesarjat-internetpalvelusta on mahdollista saada tietoa kunkin kunnan asukkaiden kansalaisuudesta ja ulkomaalaistaustaisuudesta jaettujen maanosien tarkkuudella (esim. Pohjois-Afrikka) sekä Euroopan Unioniin kuuluvista maista maiden tarkkuudella eri vuosilta. Kauniaisista näitä tietoja ei ole, eli eri maahanmuuttajaryhmiä ei Kauniaisten kohdalla pysty erottamaan toisistaan edes maanosan tarkkuudella. Maahanmuuttajia Kauniaisissa oli vuoden 27 lopussa 317 eli lähes 4 % asukkaista. Helsingistä ajankohtaisia tietoja saa joka vuosi julkaistavasta Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusta, kuten Helsingin väestö vuodenvaihteessa 27/28 ja väestönmuutokset 27 (Helsingin väestö 28). Julkaisusta löytyy tietoa kunkin suurpiirin väestöstä ikäryhmittäin äidinkielen mukaan, kansalaisuuksittain sekä ulkomaalaistaustaisuuden mukaan maantieteellisesti jaettujen maanosien tarkkuudella. Koko kunnan tasolta löytyy tietoa myös ulkomaalaistaustaisista valtiokohtaisesti sukupuolen mukaan jaettuna. Myös vuosittain julkaistavasta Helsingin ulkomaalaisväestö-sarjasta saa tietoa eri kansalaisuuksista suurpiireittäin ja koko kunnan tasolta tietoa väestöstä äidinkielen, kansalaisuuden ja maahanmuuttajataustaisuuden mukaan (esim. Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 28). Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy kuitenkin yllä mainitusta Helsingin väestö sarjasta. Espoon kaupungin Espoo alueittain-julkaisusta löytyy suur- ja pienalueittaista tietoa ulkomaan kansalaisten määrästä maanosittain (Espoo alueittain 27). Selvitystä on tehty toistakymmentä vuotta ja vuoden 26 julkaisun saa myös kaupungin verkkosivuilta. Myös Espoon kaupungin tilastollista vuosikirjaa julkaistaan vuosittain ja se löytyy kaupungin verkkosivuilta. Julkaisusta ei löydy tietoa koko kuntaa pienemmiltä tasoilta, mutta koko kunnan väestö löytyy äidinkielen ja kansalaisuuden mukaan sekä uskonnollisen yhdyskunnan mukaan useammalta vuodelta (Espoon kaupungin...28). Lisäksi kaupungin sivuilta löytyy hieman erikoisesta paikasta (otsikon maahanmuuttajille alta) eri kieliryhmien jakautuminen suuralueille. Täältä löytyy myös esimerkiksi vuodenvaihteen 26/27 tiedot eri kieliryhmien edustajista ikäryhmittäin (Tilastot ja raportit 29). Tietoa maahanmuuttajista sukupuolen mukaan ei löytynyt. Vantaan kaupungin verkkosivuilta löytyy kattavasti erilaisia tilastoja ja julkaisuja. Vuosittain julkaistava Väestöraportti tarjoaa tietoa myös kulttuuriryhmien tar- Suomen ympäristö 1 21 63

LIITE 1. 2/12 kasteluun (Vantaan väestö 27/28). Sieltä löytyy muun muassa viimeisin tieto väestöstä äidinkielen mukaan suuralueittain sekä koko kunnan tasolta myös väestöstä äidinkielen mukaan eri vuosina 2-luvulla. Lisäksi raportista löytyy Vantaan ulkomaankansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset jaettujen maanosien tarkkuudella ja ikäryhmittäin jokaiselta suuralueelta. Sukupuolen mukaan ulkomaalaistaustaisista tietoa löytyy koko kunnan tasolta. Vantaalla on myös tehty kunnan ensimmäinen Ulkomaalaistaustainen ja vieraskielinen väestö Vantaalla-raportti, joka ilmestyi tammikuussa 29 (Henriksson 29). Tämä raportti täydentää osin Väestöraportin tietoja muun muassa kaupunginosia koskevalla tiedolla. Tosin kaupunginosatarkkuudella maahanmuuttajat niputetaan yhdeksi vieraskielisten tai maahanmuuttajataustaisten ryhmäksi. Raportissa esitetään myös esimerkiksi kieliryhmät ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan jaettuina koko kunnan tasolta. Kauniaisista tietoa on saatavilla vähemmän. Esimerkiksi kunnan omilta internetsivuilta ei ole saatavilla tietoa maahanmuuttajista. Helsingin seudun aluesarjasta löytyy Kauniaisten kohdalta tietoa ainoastaan vieraskielisten luokitustasolta. Jopa rakennuskohtaista väestötietoa pääkaupunkiseudusta on saatavilla myös SeutuCD:llä, joka julkaistaan vuosittain (SeutuCD 23). Maahanmuuttajia tässä tietolähteessä käsitellään kuitenkin ainoastaan muunkielisten sekä ulkomaan kansalaisten lukumäärän tasolla eli eri ryhmiä ei pysty erottamaan toisistaan. Väestötietoa sisältävällä SuomiCD:llä maahanmuuttajia ei huomioida ollenkaan (SuomiCD 26). Yksittäisistä julkaisuista huomionarvoinen on esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Kaupunginosien sosiokulttuurinen profilointi (Päivänen ym. 26), josta löytyy Tilastokeskuksen vuoden 26 tilastojen perusteella koottua karttatietoa pääkaupunkiseudun Afrikassa, Aasiassa ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden osuudesta postinumeroalueittain (kuva 2). Julkaisussa tiedot on esitetty karttakuvina, jolloin ne antavat yleiskuvan näiden laajojen maahanmuuttajaryhmien asuinpaikkojen sijoittumisesta pääkaupunkiseudulle. Väestötietojen kartalla esittämisen haasteena on, että kartat saattavat edistää alueiden leimautumista ja niitä saatetaan tulkita tuntematta riittävästi karttatiedon ominaisuuksia. Karttoja tulkittaessa on huomattava esimerkiksi se, että esitettäessä kartalla tietyn ominaisuuden, kuten yllä afrikkalaisen syntyperän, osuuksia osa-alueiden väestöstä, ominaisuus korostuu harvemmin asutuilla alueilla, koska tiheämmin asutuilla alueilla sama määrä ominaisuuden edustajia on prosentuaalisesti pienempi. Helsingin seutu Helsingin seutu sisältää 14 kuntaa, jotka voidaan jakaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaan pääkaupunkiseutuun ja sitä ympäröivään kehysalueeseen, johon kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Vieraskielisten (äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) määrä on kasvanut koko Helsingin seudulla, mutta suurin osa kasvusta on keskittynyt kuitenkin pääkaupunkiseudulle (kuva 3). Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrä on noussut vuodesta 2 vuoteen 28 lähes 4 asukkaalla, kun kehyskuntien vieraskielisten määrä on noussut samana aikana vain noin 3 asukkaalla. 64 Suomen ympäristö 1 21

LIITE 1. 3/12 Kuva 2. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa Kaupunginosien sosiokulttuurinen profilointi esitetään esimerkiksi Afrikassa syntyneiden osuus väestöstä postinumeroalueittain pääkaupunkiseudulla (Lähde: Päivänen ym. 26, WSP LT-Konsultit Oy ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, pohjakartta Kaupunkimittausosasto). 9 Vieraskieliset pääkaupunkiseudulla ja kehysalueella 8 7 6 5 4 3 Pääkaupunkiseutu Kehysalue 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 3. Kasvu Helsingin seudulla johtuu pitkälti pääkaupunkiseudun kehityksestä (Lähde: Helsingin seudun 29). Suomen ympäristö 1 21 65

LIITE 1. 4/12 Kuvassa 4 esitetään vieraskielisten määrän kehitys Helsingin seudun kehysalueen kunnissa. Vieraskielisten määrä on 2-luvulla noussut kaikissa kehysalueen kunnissa. Pornainen on ainoa kunta, jossa vieraskielisten määrä on alle 1 asukasta. Hyvinkäällä, Keravalla ja Kirkkonummella määrä ylittää 1 asukasta ja Järvenpäässäkin päästään lähes tuhanteen. Esimerkiksi Keravalla ja Kirkkonummella vieraskielisten määrä on lähtenyt nopeaan nousuun 2-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Kehyskuntien vieraskielisten määrän kehitys 14 12 1 8 6 4 2 Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen Sipoo Tuusula 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Vihti Kuva 4. Vieraskielisten määrä on kasvanut myös kaikissa Helsingin seudun kehyskunnissa 2-luvulla (Lähde: Helsingin seudun 29). Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä vuonna 2 oli 487. Vuoteen 28 mennessä määrä oli kasvanut 9163:een. Vieraskielisiä oli vuonna 28 eniten Helsingissä (lähes 51 ), seuraavaksi eniten Espoossa (noin 17 4) ja Vantaalla (noin 14 4). Kauniaisissa vieraskielisten määrä on sekä noussut että laskenut 2-luvun aikana, mutta viimeiset vuodet näyttävät jälleen kasvua päätyen 316 asukkaaseen (kuva 5). Venäjän-, viron- ja somaliankieliset ovat enemmistössä sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla. Muista suurista kieliryhmistä englannin ja kiinan osuus on Espoossa muita kuntia suurempi. Englanninkielisten osuus on kuitenkin myös Helsingissä melko suuri. Albaniankielisten osuus korostuu erityisesti Vantaalla, mutta osuus on noussut viime vuosina myös Espoossa (Espoon kaupungin...28: 28, Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 28: 7; Helsingin seudun 29; Vantaan väestö 27/28: 9). Mielenkiintoista on myös se, että venäjänkielisiä on lähes neljäsosa vieraskielisistä sekä Vantaalla että Helsingissä, mutta Espoossa vain noin 16 %. Vironkielisten suhteellinen osuus vieraskielisistä on suunnilleen sama kaikissa kolmessa kunnassa ollen yhdentoista ja kolmentoista prosentin välillä. Somalinkielisten osuus on laskenut kaikissa kunnissa, mutta erityisesti Vantaalla, jossa aiemmin oli pääkaupunkiseudun kunnista suurin somalinkielisten osuus. Tammikuussa 28 somalien osuus vieraskielisistä oli Helsingissä noin 11 %, Vantaalla noin 1 % ja Espoossa noin 8 %. Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrän on ennustettu kasvavan myös jatkossa (kuva 6). Vuoteen 225 mennessä määrän on arvioitu olevan noin 166 henkilöä (Helsingin seudun 29). Seuraavassa tarkastellaan Helsingin, Espoon ja Vantaan ulkomaalaistaustaisten määrän kehitystä 2-luvulla (kuva 7). Kauniaisista tietoja ei ollut saatavilla. 66 Suomen ympäristö 1 21

LIITE 1. 5/12 Pääkaupunkiseudun kuntien vieraskielisten määrän kehitys ja ennuste 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Helsinki ennuste Espoo ennuste Vantaa ennuste Kauniainen ennuste 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Kuva 5. Espoon ja Vantaan kehitys on ollut 2-luvun alussa samankaltaista, mutta vuosikymmenen loppupuolella Espoo on lähtenyt jyrkempään nousuun. Helsingissä on yhä eniten vieraskielisiä. Ennuste vieraskielisten kasvusta esitetään vuodesta 28 eteenpäin. Todellisuudessa vuonna 28 vieraskielisten määrä Helsingissä oli kuitenkin jo ennustetta enemmän. (Lähde: Helsingin seudun 29). Kuva 6. Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrän on ennustettu jatkavan kasvuaan. (Lähde: Helsingin seudun 29). 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Espoon, Helsingin ja Vantaan ulkomaalaistaustaisten määrä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 EU-maat (27) Muu Eurooppa Afrikka Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Aasia Australia ja Oseania Valtioton ja tuntematon Kuva 7. Koko tarkastelujaksolla pääkaupunkiseudulla prosentuaalisesti nopeimmin kasvoivat latinalaisamerikkalais- ja aasialaistaustaiset. EU-maista tulleiden määrä on kuitenkin kääntynyt 2-luvun puolivälissä nopeaan nousuun. Määrällisesti pääkaupunkiseudulla eniten on EU:sta ja muista Euroopan maista tulleita sekä aasialaistaustaisia. (Lähde: Helsingin seudun 29) Suomen ympäristö 1 21 67

LIITE 1. 6/12 Pääkaupunkiseudun kolme suurinta ulkomaalaistaustaista ryhmää ovat venäläiset ja entiset neuvostoliittolaiset (noin 16 asukasta, ilman virolaisia), virolaiset (noin 11) ja ruotsalaiset (alle 9). Virolaistaustaisten määrä kasvaa nopeasti, venäläistaustaisten jonkin verran hitaammin ja ruotsalaistaustaisten hyvin hitaasti. Ruotsalaistaustaisiin lasketaan kuuluvaksi Suomessa syntyneet henkilöt, joilla on Ruotsin kansalaisuus sekä Suomen kansalaiset, jotka ovat syntyneet Ruotsissa (ei siis Suomessa syntyneitä suomen kansalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi). Helsinki Kieliryhmät Vuodenvaiheessa 27-28 Helsingissä asui 568 531 henkilöä, joista ruotsinkielisiä oli 34 55 ja muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä 51 38 (jatkossa käytetään termiä vieraskieliset). Suomenkielisten määrä Helsingissä kasvoi koko 199-luvun, mutta on kääntynyt laskuun vuodesta 22 lähtien. Ruotsinkielisten määrä on ollut lähes jatkuvassa laskussa vuodesta 198 lähtien, lukuun ottamatta vuosia 1996-1998. Vuoden 27 aikana suomenkielisten määrä väheni 293:lla ja ruotsinkielisten 19:llä hengellä. Sen sijaan vieraskielisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa 198-luvulta asti. Kun valtaväestön määrä vähenee ja vähemmistöjen määrä lisääntyy, kasvaa luonnollisesti myös vieraskielisten suhteellinen osuus koko väestöstä (kuva 8). Vuodenvaihteessa 27-28 vieraskielisten osuus oli 9 % koko Helsingin väestöstä (Helsingin väestö 28:15). Muista kuin suomen- tai ruotsinkielisistä kieliryhmistä eniten oli venäjänkielisiä (11 81 henkilöä), vironkielisiä (566 henkilöä) ja somalinkielisiä (5394 henkilöä), jotka kattavat yhteensä 45 % kaikista vieraskielisistä asukkaista Helsingissä. (Helsingin väestö 28: 15). Koko Helsingin vieraskielisten tarkastelussa suurehkoja kieliryhmiä ovat myös englantia sekä arabiaa puhuvien ryhmät (kuva 9). Venäjänkieliset ovat Helsingin suurin vieraskielisten ryhmä, mutta heidän kasvuvauhtinsa on prosentuaalisesti melko rauhallinen. Absoluuttisesti mitattuna heidän määränsä on kuitenkin lisääntynyt vuoden 23 lopusta vuoden 27 loppuun noin 24 henkilöllä. Venäjänkielisten jälkeen suurimmista vieraskielisistä ryhmistä absoluuttisesti mitattuna nopeimmin kasvaa kiinan ja vironkielisten määrä. Vuoden 27 lopussa vironkielisten määrä oli ohittanut somalinkielisten määrän ja nousi siten Helsingin toisiksi % 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Helsingin vieraskielisten osuus koko väestöstä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 8. Vieraskielisten suhteellinen osuus helsinkiläisistä on kasvussa (Lähde: Helsingin väestö 28). 68 Suomen ympäristö 1 21

LIITE 1. 7/12 Helsingin suurimpien kieliryhmien kehitys 14 12 1 8 6 31.12.23 31.12.24 31.12.25 31.12.26 31.12.27 4 2 Venäjä Viro Somali Englanti Arabia Kiina Kuva 9. Helsingin suurimpien vieraskielisten kieliryhmien kehitys viiden vuoden aikana. Puuttuvien tilastotietojen vuoksi joistain ryhmistä esitetään tiedot vain kolmelta tai neljältä vuodelta. (Lähteet: Ulkomaalaiset Helsingissä 25; Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 25, 26, 27 ja 28) Kurdi Espanja Saksa Ranska Turkki Vietnam suurimmaksi vieraskielisten kieliryhmäksi. Kuudesta pienemmästä kieliryhmästä nopeimmin kasvaa saksan, ranskan ja espanjankielisten määrä. Nopeimmin kasvavista ryhmistä vironkielisiä on jo suhteellisen paljon, joten tämä kieliryhmä on myös lähitulevaisuudessa erityisen merkittävä. Kiinankielisiä Helsingissä on noin 18, ja nopeahkon kasvuvauhdin myötä myös tämän ryhmän merkitys kasvanee. Espanjan-, saksan- ja ranskankielisiä on myös jo yli tuhannen asukkaan edustus kutakin, joten tulevaisuudessa myös näiden ryhmien merkitys saattaa kasvaa. Venäjän- ja somalinkielisten ryhmä kasvaa prosentuaalisesti melko hitaasti, mutta heidän absoluuttinen määränsä kasvaa yhä melko nopeasti, koska heitä on enemmän kuin muiden ryhmien edustajia. Ulkomaalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaisia ihmisiä ovat henkilöt, jotka ovat joko ulkomaan kansalaisia tai ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia (Helsingin väestö 28: 92-94). Kuvassa 1 esitetään Helsingin suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät. Suurimpana ryhmänä Helsingissä ovat virolaiset, sitten venäläiset, ruotsalaiset ja somalit. Vaikka venäläistaustaisia helsinkiläisiä on alle 6, venäjänkielisiä helsinkiläisiä on lähes 12. Tämä selittyy pitkälti entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä ihmisillä, joista suurin osa on inkeriläisiä paluumuuttajia (Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 28: 6). Toisin sanoen useat inkeriläiset paluumuuttajat näkyvät tilastoissa suomalaistaustaisina, mutta venäjänkielisinä. Lukujen suuri ero osoittaa, kuinka tärkeää on verrata eri tavoin tilastoituja ryhmiä toisiinsa. Myös esimerkiksi virolaistaustaisia henkilöitä asuu Helsingissä noin 7, mutta heistä vain noin 56 puhuu viroa äidinkielenään. Tästä tarkastelusta on nähtävissä myös ruotsalaistaustaisten määrä, joka kielitarkasteluissa jää näkymättömiin. Ulkomaalaistaustaisia tarkastellessa esiin nousevat hieman eri ryhmät kuin kieliryhmiä tarkastellessa. Englanninkielisiä edustavat erityisesti Britanniasta ja USA:sta lähtöisin olevat, mutta mahdollisesti myös esimerkiksi intialaistaustaiset. Irakista ja Turkista lähtöisin olevat voivat kielitilastoissa näkyä kurdinkielisinä, mutta turkkilaiset myös turkinkielisinä. Arabiaa puhutaan laajasti ympäri Pohjois-Afrikkaa sekä Arabian niemimaata, joten sen rooli voi korostua kielivertailuissa. Suomen ympäristö 1 21 69

LIITE 1. 8/12 8 7 6 5 4 3 2 1 Suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät Helsingissä vuodenvaihteessa 27 / 8 Viro Venäjä Ruotsi Somalia Kiina Saksa Britannia USA Turkki Intia Irak Kuva 1. Helsingin suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät. Ulkomaalaistaustaisiin kuuluvat henkilöt, jotka asuvat Helsingissä, mutta ovat ulkomaan kansalaisia tai ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. (Lähde: Helsingin väestö 28) Ulkomaalaistaustaisten kehitys Koska tässä selvityksessä halutaan keskittyä erityisesti maahanmuuttajien luontokokemuksiin, seuraavaksi tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten määrän kehitystä. Kieliryhmillä ei tehdä vastaavaa vertailua, sillä tämä ryhmä sisältää myös maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset, jotka haluttiin jättää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö kasvoi vuodesta 2 vuoteen 28 52% eli 54651:een asukkaaseen. Vuosien 2 ja 25 välillä kasvu vaihteli noin 12 uudesta maahanmuuttajataustaisesta henkilöstä vuodessa aina noin 24 uuteen maahanmuuttajataustaiseen henkilöön vuodessa. Vuoden 25 jälkeen kasvu lähti jyrkempään nousuun siten, että vuonna 28 lisäys oli jo yli 4 uutta asukasta. Eniten ulkomaalaistaustaisia Helsingissä on EU-maista sekä muualta Euroopasta. Tämän jälkeen suurimmat ryhmät ovat aasialaistaustaiset sekä afrikkalaistaustaiset. Kaikki nämä ryhmät ovat kasvussa, mutta kasvu on tapahtunut eri vauhtia eri alueilta. Esimerkiksi nykyisen EU:n alueelta tulevien kasvu oli melko nopeaa vuoteen 23 asti, jonka jälkeen EU:sta tulleiden määrä jopa väheni seuraavan vuoden aikana, mutta kääntyi jälleen vuonna 25 entistä nopeampaan nousuun (kuva 11). Vuoden 25 jälkeen sekä EU-maat sekä Aasia ovat lähteneet nopeaan kasvuun. Aasialaistaustaisten määrä on lisääntynyt 2-luvulla noin 3 uudesta asukkaasta noin 1 uuteen asukkaaseen vuodessa ja EU:sta lähtöisin olevien määrä noin 4:sta noin 16 asukkaaseen vuodessa lukuun ottamatta vuotta 25, jolloin EU:sta lähtöisin olevien määrä väheni (kuva 12). Afrikkalaistaustaisten sekä muualta Euroopasta lähteneiden määrä on kasvanut noin sadasta noin 6 uuteen asukkaaseen vuodessa. 2-luvun puolivälin jälkeen on tapahtunut myös yleinen maahanmuuttajien määrän nopeampi kasvu, jolloin kaikkien ryhmien määrä on lähtenyt ainakin hetkelliseen kasvuun. Eri alueiden kasvua voidaan tarkastella myös prosentuaalisesti, jolloin eri vuosina tapahtunut kasvun vaihtelu tasoittuu. Tässä vertailuajankohtina on käytetty vuosia 2 ja 28. Jos viimeaikaiset kehityskulut jatkuvat, vähemmistöryhmät erityisesti Keski- ja Länsi-Afrikasta (asukkaita yhteensä 1776 henkilöä vuonna 28) sekä Keski- ja Länsi-Aasiasta (asukkaita yhteensä 6863 henkilöä vuonna 28) saavuttavat suuremman osuuden maahanmuuttajista tulevaisuudessa Helsingissä. Sen sijaan ruotsalaistaustaisten ja yleensäkin eurooppalaisten osuus kaikista maahanmuuttajista vähitellen pienenee. Täytyy kuitenkin muistaa, että eurooppalaiset ovat tällä hetkellä Helsingin suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä, joten vallitsevan asemansa se kuitenkin säilyttänee vielä pitkään. Lisäksi muutaman viime vuoden kehitys antaa 7 Suomen ympäristö 1 21

LIITE 1. 9/12 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Helsingin ulkomaalaistaustaisten määrä lähtöalueittain 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 11. Ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat kasvaneet eri vauhtia eri aikoina (Lähde: Helsingin seudun 29). EU-maat (27) Muu Eurooppa Aasia Afrikka Pohjois- Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Australia ja Osenia 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 Eri alueilta tulleiden määrän absoluuttinen kasvu 2 21 22 23 24 25 26 27 EU-maat (27) Muu Eurooppa Aasia Afrikka Pohjois- Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Australia ja Osenia Kuva 12. EU-maista ja Aasiasta lähtöisin olevien määrä kasvoi absoluuttisilla luvuilla mitattuna nopeasti 2-luvulla. Merkittävästi kasvoi myös muiden eurooppalaisten sekä afrikkalaisten määrä. (Lähde: Helsingin seudun 29) kuvan yhä nopeammin kasvavasta EU-taustaisten ryhmästä, joten varmaa suuntaa kehitykselle on vaikea ennustaa. Myös erilaiset kriisit ja sodat, taloudellinen kehitys ja muut seikat vaikuttavat eri alueilta tulevien ihmisten määrään. Myös eri Euroopan maiden välillä on suuria eroja ja esimerkiksi slovenialaistaustaiset ovat uusi ryhmä Helsingissä 2-luvulla. EU-maista Viron (696 henkilöä vuonna 28) ja Ruotsin (397) lisäksi merkittäviä vähemmistöjä Helsingissä on Saksasta (144 henkilöä vuonna 28), Britanniasta (1295), Italiasta (69) ja Espanjasta (584), joista espanjalais-, italialais- ja saksalaistaustaisten määrä kasvaa melko nopeasti. Helsinki suurpiireittäin Luontoalueita koskevassa suunnittelussa maahanmuuttajien asumista on hyvä tarkastella osa-alueittain, sillä useimmiten ihmiset käyttävät virkistäytymiseen lähivirkistysalueita (Ward Thompson 27: 25). Helsingistä helpoiten hyödynnettävissä olevaa tietoa löytyi suurpiirien tasolta. Nämä ovat kuitenkin vielä melko suuria tarkastelualueita esimerkiksi asemakaavoituksen tai luonnonhoidon suunnittelun kannalta. Suomen ympäristö 1 21 71

LIITE 1. 1/12 Helsinki voidaan jakaa seitsemään suurpiiriin, jotka ovat eteläinen, läntinen, keskinen, pohjoinen, koillinen, kaakkoinen ja itäinen suurpiiri (kuva 13). Eniten vieraskielisiä asukkaita suhteessa koko väestöön on itäisessä ja koillisessa suurpiirissä, joissa vieraskielisten osuus väestöstä ylittää Helsingin keskiarvon (kuva 14). Vähiten vieraskielisiä koko väestöön nähden on pohjoisessa ja eteläisessä suurpiirissä. Jos tarkastellaan vieraskielisten jakautumista eri suurpiireihin suhteessa kaikkiin vieraskielisiin, nähdään, että toiset suurpiirit ovat suositumpia vieraskielisten keskuudessa kuin toiset. Itäisessä suurpiirissä asuu jopa 29 % kaikista Helsingin maahanmuuttajista, kun pohjoisessa vastaava luku on vain 3 %. Kuva 13. Kartta Helsingin suurpiireistä. Kartta vuodelta 24. Kaupunkimittausosasto, Helsinki 21. (Lähde: Helsingin seudun 29) % 16 14 12 1 8 6 4 2 Helsinki Eteläinen suurpiiri Helsingin ja Helsingin suurpiirien vieraskielisten osuus alueen väestöstä vuodenvaihteessa 27 / 8 Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Kuva 14. Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä Helsingissä suurpiireittäin. (Lähde: Helsingin väestö 28) 72 Suomen ympäristö 1 21

LIITE 1. 11/12 Seuraavassa kuvaillaan Helsingin ja sen suurpiirien ulkomaalaistaustaista väestöä suurimpien lähtöalueiden mukaan. Eurooppa oli lähtöalueena kaikkein suurin kaikissa suurpiireissä kattaen 56-64% kaikista maahanmuuttajista (kuva 15). Suurpiirejä tarkastellessa on nähtävissä joidenkin ulkomaalaistaustaisten ryhmien keskittyminen tietyille alueille, kun taas toiset ryhmät ovat jakautuneet tasaisemmin ympäri kaupunkia. Muista poikkeava on erityisesti eteläinen suurpiiri, jossa eurooppalaisten osuus on erityisen suuri ja yksittäisistä ryhmistä esimerkiksi ruotsalaistaustaisten osuus on suurempi kuin missään muualla. Tällä alueella on poikkeavaa myös afrikkalaisten ja yksittäisistä ryhmistä venäläisten ja virolaisten vähäisyys. Eteläisessä suurpiirissä on myös muista suurpiireistä poiketen huomattava pohjoisamerikkalaisten keskittymä. Alueellisesti keskittyneimmät ryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, joista yli kolmannes asuu itäisessä ja viidennes koillisessa suurpiirissä. Afrikkalaisista ja aasialaisista vajaa kolmannes asuu itäisessä suurpiirissä, kun taas monista yksittäisistä eurooppalaisista kansallisuusryhmistä enemmistö asuu eteläisessä suurpiirissä (Helsingin ulkomaalaisväestö...28: 15). Suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät, virolaiset, venäläiset ja somalit ovat sijoittuneet eniten itäiseen ja koilliseen suurpiiriin, minkä seurauksena koko ulkomaalaisväestön sijoittuminen painottuu näille alueille. Itäinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Eteläinen suurpiiri Koko Helsinki % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % EU-maat Muu Eurooppa Afrikka Keski- ja Länsi-Aasia Kaakkois- ja Itä-Aasia Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Australia ja Oseania Valtioton ja tuntematon Kuva 15. Eri lähtöalueiden osuus maahanmuuttajataustaisista Helsingin suurpiireissä (Lähde: Helsingin väestö 28). Suomen ympäristö 1 21 73

LIITE 1. 12/12 Myös kieliryhmien esiintyminen Helsingissä vaihtelee suurpiireittäin. Esimerkiksi eteläisessä suurpiirissä korostuvat eri Euroopan maista tulleet (kuva 16), kun taas itäisessä kymmenen suurimman joukkoon pääsevät myös kurdin- ja vietnaminkieliset. Itäisessä suurpiirissä kaikki suurimmat kieliryhmät ovat kasvaneet 2-luvulla (kuva 17). 14 12 Eteläisen suurpiirin vieraskielinen väestö vuonna 27 1 8 6 4 2 Venäjä Englanti Viro Saksa Ranska Espanja Turkki Japani Kiina Arabia Kuva 16. Kieliryhmiä on hyvä tarkastella aluekohtaisesti, sillä ryhmät ja niiden määrät vaihtelevat eri alueilla. Kuvassa eteläisen suurpiirin suurimmat vieraskieliset ryhmät (Lähde: Helsingin väestö 28). Itäisen suurpiirin kieliryhmien ajallinen kehitys 45 42 39 36 33 3 27 24 21 18 15 12 9 6 2 24 27 3 Venäjä Viro Somalia Arabia Kurdi Englanti Kiina Vietnam Turkki Albania Persia/Farsi Kuva 17. Kaikki itäisen suurpiirin suurimmat kieliryhmät ovat kasvaneet 2-luvulla (Lähteet: Helsingin väestö 28; Helsingin väestö 25; Helsingin väestö 22). 74 Suomen ympäristö 1 21

K U VA I L U L E H T I Julkaisija Suomen ympäristökeskus (SYKE) Julkaisuaika Tammikuu 21 Tekijä(t) Maija Faehnle, Johanna Jokinen, Anni Karlin ja Jari Lyytimäki Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä Suomen ympäristö 1/21 Rakennettu ympäristö Kaupungistuminen ja maahanmuutosta seuraava monikulttuuristuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille korostuu väestön keskittyessä kasvaville kaupunkiseuduille, mutta kaupunkiluonnon merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa ei ole juurikaan tutkittu. Tässä raportissa Kartoitetaan, miten eri maahanmuuttajaryhmien määrä on kehittymässä Helsingin seudulla ja mitkä ovat suuria tai kasvavia ja siten erityisesti huomionarvoisia ryhmiä. Selvitetään, mitä tietoa on saatavilla ihmisten luontosuhteen vaihtelusta eri kulttuureissa. Selvitetään, millainen merkitys kaupunkiluonnolla on maahanmuuttajien integroitumisessa uuteen elinympäristöön ja yhteisöön. Muodostetaan käsitys keskeisistä tiedon puutteista ja tutkimustarpeista. Maahanmuuttajien määrän kehitystä Helsingin seudulla tarkastellaan tilastojen avulla. Lisäksi arvioidaan tilastojen käyttöön liittyviä haasteita. Eri kulttuuritaustaisten ryhmien luontoon liittämiä merkityksiä ja luonnon käytön tapoja tarkastellaan aiempien tutkimusten perusteella. Maahanmuuttajien luontosuhteeseen keskittyvää kotimaista tutkimusta ei juuri löytynyt, mutta aiheeseen liittyvistä tutkimuksista käy ilmi arvojen ja kokemusten vaihtelu kulttuurien välillä. Julkaisussa esitellään esimerkkitapauksia luonnon merkityksistä maahanmuuttajien integroitumisessa ja pohditaan integroitumisen edistämisen mahdollisuuksia Helsingin seudulla. Pyrittäessä edistämään yksilöiden ja ryhmien integroitumista on tärkeää tunnistaa luontoalueiden mahdollisuuksia symbolisen tunnistamisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen luomisessa. Tietoa tarvitaan myös siitä, millä tavoin näitä mahdollisuuksia voidaan tukea luontoalueiden maankäytön ja hoidon suunnittelun kautta. Maahanmuuttajien näkemysten ja kokemusten hyödyntäminen voi auttaa kaupunkien suunnittelua löytämään muuttuviin olosuhteisiin sopivia toimintatapoja ja ratkaisuja. Asiasanat Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun myynti/ jakaja maahanmuuttajat, luontosuhde, luontoalueet, kaupunkiluonto, monikulttuurisuus, kulttuurierot, elinympäristö, sopeutuminen, integraatio, pääkaupunkiseutu ISBN Sivuja 77 ISBN 978-952-11-3678-8 (PDF) Kieli Suomi ISSN Luottamuksellisuus julkinen ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Hinta (sis.alv 8 %) Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika Suomen ympäristökeskus (SYKE) PL 14, 251 HELSINKI Puh. 2 61 123 Sähköposti: neuvonta.syke@ymparisto.fi, www.ymparisto.fi/syke Suomen ympäristö 1 21 75

P R E S E N TAT I O N S B L A D Utgivare Finlands miljöcentral (SYKE) Datum Januari 21 Författare Maija Faehnle, Johanna Jokinen, Anni Karlin och Jari Lyytimäki Publikationens titel Publikationsserie och nummer Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä (Urban natur och kulturell mångfald invandrare som upplevare och användare av naturområden) Miljön i Finland 1/21 Byggd miljö Urbanisering och kulturell mångfald ökad med invandring är betydande förändringar i samhället. Rollen av stadsnatur för välbefinnande av människor framhävas med folkförflyttning till växande stadsområden, men inte mycket forskning finns om betydelsen naturen har för integration av invandrare. I denna rapport Granskas hur antalet av olika invandrare har utvecklats i Helsingforsregionen och vilka är de största eller växande grupper som så kräver uppmärksamhet. Undersöks vilket information som finns om människans förhållande till naturen i olika kulturer. Undersöks betydandet naturen har för integration av invandare med sin ny livsmiljö och samhället. Görs en uppfattning av viktiga brist på och behov av information. Utvecklingen av antalet av invandrare studerats med hjälp av statistiker. Därutöver anslås utmaningar med användning av statistiker. Meningar och vanor anknytande till naturen undersöks med hjälp av tidigare studier. Bara en finsk undersökning fokuserande på människans förhållande till naturen hittades, men undersökningar anknytande till temat visade variation av värden och upplevelser mellan olika kulturer. I rapporten presenteras exemplen på rollen av natur för integration av invandrare och begrundas möjligheter att främja integration på Helsingforsregionen. När man vill främja integrationen av individer och grupper är det viktigt att identifiera de möjligheter naturområden har för skapandet av symboliska indentifiering och sociala växelverkan. Information behövs också om hur man kan stöda dessa möjligheter genom planering av markanvändning och natursskötsel. Användning av synpunkter och upplevelser av invandrare kan hjlälpa planeringen att hitta tillvägagångssätt och upplösningar användbara i varierande förhållanden. Nyckelord Finansiär/ uppdragsgivare Beställningar/ distribution invandrare, naturrelation, naturområden, stadsmiljö, mångkulturalism, kulturskillnader, livsmiljö, anpassning, integration, huvudstadsregion ISBN Sidantal 77 ISBN 978-952-11-11-3678-8 (PDF) Språk Finska ISSN Offentlighet Offentlig ISSN 1796-1637 (online) Pris (inneh. moms 8 %) Förläggare Tryckeri/tryckningsort och -år Finlands miljöcentral (SYKE) PB 14, 251 Helsingfors Tfn. +358 2 61 123 Epost: neuvonta.syke@ymparisto.fi, www.miljo.fi/syke 76 Suomen ympäristö 1 21

D O C U M E N TAT I O N PAG E Publisher Finnish Environment Institute (SYKE) Date January 21 Author(s) Maija Faehnle, Johanna Jokinen, Anni Karlin and Jari Lyytimäki Title of publication Publication series and number Theme of publication Parts of publication/ other project publications Abstract Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä (Urban nature and multiculturality immigrants as experiencers and users of nature areas) The Finnish Environment 1/21 Built Environment Urbanization and multiculturalization increased by immigration are remarkable societal changes. The role of urban nature for human well-being is emphasized by the concentration of population to growing urban regions, but not much research exists on the role of urban nature for the integration of immigrants. In this report Quantitative development of different immigrant groups in the Helsinki region is studied, and big or growing groups are recognized as requiring special attention. Information available on the variation of the nature relation of people in different cultures is explored. The importance of urban nature for the integration of immigrants with their new living environment and society is explored. A general view is formed of the key information shortcomings of and research needs. The development of number of immigrants in the Helsinki region is studied with the help of statistics. Besides, challenges for using the statistics are assessed. Meanings and practices related to nature are studied with the help of previous research. Only one Finnish study focusing on the nature relation of immigrants was found, but studies related to the topic reveal variation of values and experiences between different cultures. The report presents examples on roles of nature in the integration of immigrants. Furthermore, possibilities for promoting integration in the Helsinki region are discussed. When aiming at promoting the integration of individuals and groups, it is important to recognize the potential of nature areas in creating opportunities for symbolic identification and social interaction. In addition, information is needed on ways to support these opportunities by planning of land use and nature management. Taking into account the views and experiences of immigrants can help to find new solutions and ways of action applicable in planning in changing conditions. Keywords Financier/ commissioner For sale at/ distributor immigrants, nature relation, nature areas, urban nature, multiculturality, cultural differences, living environment, adaptation, integration, Helsinki Metropolitan Area ISBN No. of pages 77 ISBN 978-952-11-11-3678-8 (PDF) Language Finnish ISSN Restrictions Public ISSN 1796-1637 (online) Price (incl. tax 8 %) Financier of publication Printing place and year Finnish Environment Institute (SYKE) P.O.Box 14, FI-251 Helsinki, Finland Tel. +358 2 61 123, fax +358 2 49 219 Email: neuvonta.syke@ymparisto.fi, www.environment.fi/syke Suomen ympäristö 1 21 77

Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille kasvaa väestön keskittyessä kaupunkiseuduille. Lisääntyvän maahanmuuton myötä asukkaiden kulttuuritaustat muuttuvat Suomessakin yhä moninaisemmiksi. Kaupunkiluonnon ominaispiirteiden ja maahanmuuttajien integroitumisen suhdetta ei tähän asti ole juurikaan tutkittu. Raportissa tarkastellaan maahanmuuttajaryhmien määrän kehitystä Helsingin seudulla ja selvitetään kirjallisuuden pohjalta ihmisten luontosuhteen vaihtelua eri kulttuureissa. Lisäksi tarkastellaan kaupunkiluonnon vaikutuksia maahanmuuttajien integroitumiseen sekä muodostetaan käsitys tiedon puutteista ja tutkimustarpeista. Alustavien tulosten mukaan luontoalueet voivat tukea integroitumista luomalla mahdollisuuksia symboliseen tunnistamiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mutta ne voivat myös haitata integroitumista. Keskeistä on se, miten maahanmuuttajien näkemyksiä ja kokemuksia voitaisiin hyödyntää kaupungin suunnittelussa, kun halutaan löytää muuttuviin olosuhteisiin sopivia toimintatapoja ja ratkaisuja? KAUPUNKILUONTO JA MONIKULTTUURISUUS ISBN 978-952-11-3678-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) SUOMEN YMPÄRISTÖ 1 21