J U H A N N U S K Y L Ä tiedottaa joulukuu 2014
Etukansi: Anna Öljymäki 8A Takakansi: Lotta Salmi 8A Valokuvat: Sari Kaukinen Taina Kettunen Esa Parkkali Auli Siipola Miia Kangasniemi Niina Lindroos-Kortelainen Pinja Petäjä 7F Saara Kudjoi Jussi Paavola Marketta Kannisto Merja Arola-Vuosmala Minna Stenbäck 2
REHTORIN PALSTA Lukuvuoden loppu häämöttää yhdessä pimeyden lisääntymisen myötä. Tämä on koulussa syyslukukauden logiikka. Ahkera työ ja vaiva palkitaan joululomalla, jonka aikana myös käänne kohti valoa alkaa ja samalla voimme itse kukin ladata tyhjentyneitä voimavarojamme. Täällä pohjoisessa eläneille ihmisille tämä on itsestään selvyys, mutta myös meille pimeyden taittuminen antaa uutta uskoa paremmasta huomisesta. Joulunajan odotukseen liitetään paljon asioita ja erilaiset valot tuovat paitsi lämpöä myös odotuksen tunnelmaa. Koulussa joulunajan odotukseen kuuluu mm. erilaiset juhlatilaisuudet. Joulukuussa niitä onkin kouluvuodessa eniten alkaen yhtenäisyyskoulun adventtitapahtumasta jatkuen itsenäisyysjuhlilla ja pikkujouluilla huipentuen neljään joulujuhlaan. On hienoa, että koulussamme juhlaperinne on pysynyt vahvana. Juhlat kasvattavat meitä arvostamaan yhteisiä tapahtumia, opettavat juhlakäyttäytymistä sekä ennen kaikkea antavat oppilaille osallisuuden tunteen ja mahdollisuuden olla myös tähtiä. Vanhemmille esiintyminen erityisesti juhlatilaisuuksissa luo lapsille ikimuistoisia hetkiä. Koulun kasvatustehtävää ei pidä väheksyä, vaikka siitä puhuminen ei näin yksilöllisyyttä ja tehokkuutta, mm. Pisa-tutkimuksia korostavana aikana ole kovin muodikasta. Koulun perustehtävänä on kuitenkin tukea lapsen ja nuoren kasvua ihmisyyteen. Tämä tulee jatkossa olemaan koululle yhä suurempi haaste, sillä monet tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että käynnissä on laajempi ja juuri nuorten elämään erityisen vahvasti vaikuttava kulttuurinen muutos. Koulun merkitys nuorten elämässä näyttää heikentyneen, ja koulun edustamien yhteiskunnallisten odotusten hyväksyminen näyttää olevan sen seurauksena aiempaa vahvemmin yhteydessä nuorten kotitaustaan. Koulu joutuu pakostakin kilpailemaan nuorten itse valitsemien harrastusten, sosiaalisen median ja Internetin kautta aukeavan rajattomalta tuntuvan tiedon ja viihteen kanssa. Koulu on yhä useammalle nuorelle vain yksi, usein kriittisesti nähty, kehitysympäristö muiden joukossa. Kyse olisi yleisesti ottaen tilanteesta, jossa opetuksessa ei enää voida tai haluta käsitellä sisältöjä tai kohdata tilanteita, joissa keskiverto-oppilaalta vaaditaan enemmän kuin mihin hän on helposti valmis. Kaiken oppimisen perusta on kuitenkin joutumisessa oman mukavuusalueen ulkopuolelle, ylittämään jo osattu, ja siis kestämään virheen tai riittämättömyyden tunteen mahdollisuus. Tällaisia tilanteita esiintyy muita oppiaineita useammin matematiikassa, luonnontieteellisissä aineissa ja kielissä, joissa uudelle tiedolle tai taidolle on selvä ulkoinen mittari. Vaikka koulumme oppimistulokset ovat keskimäärin hyviä, jopa kiitettäviä, opettajat jakavat myös meillä tämän tutkijoiden havainnon. Suhtautuminen koulun antamiin tehtäviin ei kaikkien oppilaiden osalta ole riittävän vakavaa. Jo oppikirjojen, vihkojen sekä opiskelutarvikkeiden mukana kuljettamiseen oppitunneille suhtaudutaan välinpitämättömästi. Tämä koskee myös annettuja kotitehtäviä. Erityisesti vaivaa vaativien tehtävien edessä antaudutaan liian helposti ja odotetaan jonkun muun apua. 3
Vaikka kysymys on koulussamme vielä marginaalinen, sen lisääntyminen kulttuurissamme huolettaa opettajia sekä tietysti laajassa mielessä koko yhteiskuntaa. Koulumme arviointikeskustelut sekä vanhempainillat todistavat, että kotien tuki koulun kasvatus- ja opetustyölle on kohdallaan. Se on paras tae sille, että oppilaitamme kannustetaan ja tuetaan koulutyöhön niin kotona kuin koulussakin. Oppiminen on keskimäärin positiivinen ja iloinen asia. Sen voi havaita tarkkailemalla vaikkapa pienen lapsen toimintaa ja innokkuutta, joka yhä uudelleen ja uudelleen toistaa jotakin tiedon- tai taidon hallintaan liittyvää asiaa. Se on ihmisluontoon sisäänkirjoitettu ominaisuus. Meidän tulisi koulussa pystyä säilyttämään tuo oppimiseen positiivisesti suhtautumisen asenne ja intohimo. Kyllä koulunkin tulee tätä itsekriittisesti tutkiskella. Oppilaiden osallisuuden lisääminen omaan oppimiseensa voi olla yksi avain. Opetuksen merkityksellisyyden kokemus voi olla toinen. Avaimia kyllä riittää, jos niitä ryhdytään yhdessä etsimään. Tähän toivon mukaan opetushenkilökunnan lisäksi niin oppilaat kuin huoltajatkin. Uuden opetussuunnitelman valmisteluun tarvitaan näitä kaikkia osapuolia. Nyt on kuitenkin aika hieman hellittää ja nauttia joululomasta. Olkoon meidän kaikkien lomassa riittävästi lepoa ja rauhaa, mutta myös virkistäviä kokemuksia. Lomalla sielu ja ruumis saavat ansaittua rauhoittumista ja laiskotteluakin. Sen varassa jaksamme aloittaa talven askareet ja kevään odotuksen. Toivotan omasta puolestani kaikille lukijoilleni oikein rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Esa Parkkali Tara Hämeensaari 9C (keskellä kuvassa) oli oppilasedustajana Tampereen kaupungin opettajien koulutuspäivän paneelikeskustelussa Ilmiöiden äärellä. Paneelikeskustelun muita jäseniä olivat Tampereen kaupungin apulaispormestari Leena Kostiainen, Opetushallituksen erikoisasiantuntija Tina Heino, OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen, huoltajien edustaja Jenni Ristonmaa. Puheenjohtajana toimi Kari Hakari. 4
ALAKOULUN JOULUTERVEISET Yhdyn rehtorin viisaisiin sanoihin ja toivotan myös puolestani kaikille hyvää levon aikaa vuoden taitteessa! Alakoululla oli koskettava Itsenäisyyspäivän juhla, jossa kunniavieraana oli 93- vuotias Eira Laalahti Lotta-muisteluineen. Spontaanisti Maamme-laulun jälkeen hän sanoi meille kaikille, että uskoo Suomen tulevaisuuteen, kun näin hienoja lapsia meille on kasvamassa. Yhteistyö muistakaa, yhdessä tehden rakennatte tulevaisuutta, pikku erimielisyydet unohtaen. Siinä on voimamme. Voiko tuon paremmin sanoa! Marketta Kannisto Kodin ja koulun yhteistyöpäivä oli lauantaina 27.9.2014. Kuvassa toimintaa alakoulun puolella. Lauantaiaamuna 27.9. Juhannuskylän 1-6 luokkalaiset valmistautuivat oppilaskunnan julistamaan pipavalaan, jossa luvattiin pitää pipoa aina kun tulee kylmä. 5
OPON TIEDOTUKSIA Tiedote 7. ja 8. luokkien valinnaisainevalinnoista Valinnaisainevalinnat ovat ajankohtaisia 7. luokkalaisilla vuoden vaihteen jälkeen. Kahdeksannella luokalla opiskelevat ovat tehneet valinnaisainevalintansa jo seitsemännellä luokalla sekä 8. että 9. kouluvuotta varten. Heidän osaltaan valinnaisainevalintoihin palataan tarvittaessa kevään aikana, kun tiedetään, mitkä valinnaisaineryhmät toteutuvat tulevassa työjärjestyksessä. Tietoa 7. luokkien valinnaisainevalinnoista Valinnaisainevalinnat tehdään sekä 8. että 9. kouluvuotta varten 7. luokalla tammi / helmikuussa. 7.-luokkalaisille jaetaan valinnaisainevihko ennen varsinaista valintaa. Opas sisältää sekä 8. luokan että 9. luokan kurssivalintatarjonnan, ohjeita valinnan tekemistä varten sekä liitteenä valintalomakkeet omia muistiinpanoja varten. Valinnaisten aineiden kokonaistuntimäärä vuosiluokilla 7 9 on kaikilla oppilailla vähintään 13 tuntia. Oppilaan on palautettava erillinen värillinen valintalomake opintoohjaajille opo-tunneilla torstaihin 5.2.2015 mennessä. Valinta-asioita käsitellään oppilaiden kanssa oppilaanohjauksen tunneilla. Lisäksi oppilaan ja myös huoltajan on mahdollista tarvittaessa jutella valinnoista opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa henkilökohtaisesti. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan asiasta lisää oppilaiden huoltajille järjestettävään valinnaisaineiltaan Juhannuskylän koululle kevätlukukaudella tiistaina, 27.1.2015 klo 18.00 alkaen. Erillinen kutsu vanhempainiltaan lähetetään oppilaiden mukana koteihin kevätlukukauden alussa. Jouluisin terveisin opinto-ohjaajat Outi-Maria Kiiskilä (luokka 7C) Anne Pitkänen (luokat 7A, 7D, 7E, 7G, 7H) Tiina Myllymäki (luokat 7B, 7F, 7I) Tiedote 9. luokkien oppilaille ja heidän kotiväelleen Yhteishaku on peruskoulun jälkeisiin opintoihin johtava keskitetty opiskelijavalinta. Oman koulun kotisivuilta sekä Tampereen perusopetuksen oppilaanohjauksen sivustolta (www.toponetti.fi) löytyy hyödyllistä jatko-opintoihin liittyvää koulutustietoa ja linkkejä koulutukseen liittyville sivustoille. Yhteishaku tehdään sähköisesti osoitteessa opintopolku.fi. Osoitteessa koulutus.opintopolku.fi voi käydä harjoittelemassa hakua 20.2.2015 asti. Oppilaille on ollut jaossa Tampereen seudun ammattiopiston ja lukioiden yhteinen hakuopas. 6
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku keväällä 2015 Yhteishaun hakuaika syksyllä 2015 alkaviin koulutuksiin on 24.2. 17.3.2015. Käytännön järjestelyjen kannalta oppilaan tulee tehdä sähköinen yhteishaku jo 10.3.2015 mennessä. Prosessin kulku on koulullamme seuraava: 1. Helmikuun aikana jokainen oppilas kirjaa hakutoiveensa paperiselle suunnittelulomakkeelle ja tuo lomakkeen kotiin huoltajan allekirjoitettavaksi. Huoltajan allekirjoittama paperinen suunnittelulomake on palautettava opinto-ohjaajalle perjantaihin 13.2.2015 mennessä. Tarkemmat ohjeet annetaan tammikuussa erillisellä tiedotteella. 2. Oppilas itse vastaa siitä, että suunnittelulomakkeen tiedot siirtyvät 24.2.- 10.3.2015 ajalla sähköiseen hakuun osoitteessa opintopolku.fi huoltajan ja opinto-ohjaajan yhdessä sopimalla tavalla. 3. Lukioon hakijat tekevät myös lukion ainevalinnat lukioiden antamien ohjeiden mukaisesti. Hakutoivejärjestys ja hakuaika ovat sitovia. Sähköinen hakupalvelu sulkeutuu tiistaina 17.3.2015 klo 15.00. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Yhteisvalinnan tulokset julkaistaan aikaisintaan torstaina 11.6.2015. Opiskelijavalinnassa käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Päättötodistuksen arvosanat toimitetaan Juhannuskylän koululta suoraan opiskelijavalintarekisteriin toukokuun lopussa. Jokaisen oppilaan kannattaa olla itse aktiivinen ja osallistua omalla ajallaan alkuvuodesta iltaisin ja lauantaisin järjestettäviin lukioiden info-tilaisuuksiin sekä mahdollisiin ammatillisten oppilaitosten avoimien ovien päiviin. Tilaisuudet on suunnattu sekä hakijoille että heidän huoltajilleen. Tilaisuuksien ajankohdat löytyvät koulujen hakuoppaista sekä Toponetin sivuilta. Seuraa aktiivisesti koulujen kotisivuja ja Toponetti- sivustoa. Hyvää joulua toivottavat opinto-ohjaajat Tiina Myllymäki (luokat 9E,9L) Anne Pitkänen (luokat 9D, 9G, 9K) Maria Laine (luokat 9B, 9H, 9J) Outi-Maria Kiiskilä (luokat 9A, 9C, 9F, 9I) 7
TAPAHTUMAKALENTERI KEVÄT 2014 Seuraa tapahtumakalenterin muutoksia koulun kotisivuilta. TAMMIKUU tammi-helmikuu ma 5.1. ma 5.1. ti 6.1. ti 13.1. ke 14.1. ke 14.1. 14. - 16.1. pe 16.1. ti 27.1. HELMIKUU 6. 12.2. to 5.2. to 5.2. 24.2. 23. 27.2. MAALISKUU ti 10.3. ti 10.3. ke 11.3. ma 16.3. ti 17.3. ke 18.3. to 19.3. ti 31.3. HUHTIKUU ke 1.4. to 2.4. 3. 6.4. ti 7.4. ke 15.4. pe 24.4. pe 24.4. ti 28.4. TOUKOKUU pe 1.5. to 14.5. 18. 21.5. ke 27.5. ke 27.5. la 30.5. luokkien 2-3 kielivalinnat A1- ja A2-kieli tehtävä netissä koulu alkaa lukujärjestyksen mukaisesti 7-9 luokkien III jakso alkaa Loppiainen 6. luokkien vanhempainilta yläkoululla klo 18.00 2. luokkien vanhempainilta alakoululla klo 18.00 kielivalinnasta 2. luokkien soveltuvuuskoe Tammelan kuvataideluokalle ja liikuntapainotusluokalle Sammon tai Tesomajärven kouluun 2. luokkien soveltuvuuskoe musiikkiluokille 6. luokkien tiedonsiirtolomakkeiden palautus omalle opettajalle (7. luokalle siirtymisestä) valinnaisaineilta 7. luokkien oppilaiden huoltajille klo 18.00 7. luokilla Taidekaaren ohjelmaa 6. luokkien soveltuvuuskokeet painotusluokille pyrkijöille 7. luokkien valinnaisainelomakkeiden palautus 9. luokilla sähköinen yhteishaku lukioihin ja ammatillisiin perustutkintoihin alkaa koulujen talviloma 7-9 luokkien luokanvalvojan tunti klo 14 14.30 9. luokkien sähköinen haku jatko-opintoihin tulee olla tehtynä 7-9 luokkien talviliikuntapäivä 7-9 luokkien IV jakso alkaa 9. luokilla sähköinen haku jatko-opintoihin sulkeutuu klo 15.00 1-6 luokkien talviliikuntapäivä 7-9 luokkien Minna Canth -teemailtapäivä klo 11.30 14 8. luokkien Päivä pormestarina tapahtuma 1-6 luokkien pääsiäismyyjäiset kiirastorstain kirkko klo 11.15 pääsiäinen 7-9 luokkien luokanvalvojan tunti klo 14 15 8. luokkien huoltajille vanhempainilta Sampolassa 7-9 luokkien taksvärkkipäivä 6. luokkien yläkouluun tutustuminen 9. luokkien matematiikan valtakunnalliset kokeet vappu helatorstai 9. luokkien retket ja leirikoulut 9. luokkien lähtevien päivä 7-8 siivouspäivä lukuvuoden päätös, kevätjuhla 8
KOULUPÄIVÄ 27.9.2014 Tänä syksynä yksi syyskuun lauantai oli varattu koulupäiväksi. Yläkoululla vietettiin tavallista koulupäivää perjantain lukujärjestyksen mukaisesti. Huoltajat olivat tervetulleita oppitunneille. Koulun esittelykierroksiakin tehtiin pari ja kiinnostuneita oli ihan mukava joukko. Alakoulun puolella sen sijaan vietettiin päivää sadonkorjuun merkeissä. Hip-kerhon näytelmässä sadonkorjuu-teeman mukaisesti kitketään lanttuja. Sadonkorjuupöydän herkkuja nauttivat kaikki ruokailun päälle. 9 Sadonkorjuukorien tekeminen onnistuu yhteistyöllä 3A-luokalla.
KAIKKI MUKAAN - latina on kivaa! "Lähdetään luokkaretkelle Latinaan! Latinan kieli vie mennessään, siihen hurahtaa totaalisesti!" huudahti muuan poika oppitunnin jälkeen. Aika hyvin sanottu - mielestäni. Olen kokenut jotakin samanlaista hurahtamista. Latinistit joutuvat usein vastaamaan kysymykseen "MIKSI OPISKELET LATINAA?" Onneksi tuohon kysymykseen on hyvin helppo vastata. Latinan kieli on kuin ikkuna eurooppalaisuuden juurille. Se antaa meille perspektiiviä menneeseen, mutta se pitää meidät myös ajan hermolla nykyajassa. Latinan kieli valaisee myös tulevaisuuden polkujamme. Latinaa sanotaan Euroopan äidinkieleksi. Rooman vallan aikana suuri osa eurooppalaisista puhui latinaa äidinkielenään. Tieteen ja kirkon kielenä latinan kieli on ollut hyvin hallitseva. Jopa täällä Pohjolan perukoilla, Suomessa, yliopistolliset väitöskirjat tehtiin latinaksi 1800-luvulle asti. Latinan kieli on jättänyt syvät jälkensä Euroopan kulttuuriin. Löytöretkien ja valtamerten taakse ulottuvan siirtolaisuuden johdosta latinan kielen vaikutukset heijastuvat myös Euroopan ulkopuolella. Latinan tytärkielet espanja ja portugali ovat ottaneet Etelä-Amerikan eli latinalaisen Amerikan omakseen, sillä Brasilian virallinen kieli on portugali, ja muissa latinalaisen Amerikan maissa puhutaan espanjaa. Kanadassa Quebeckin alueella puhutaan ranskaa, joka on myös latinan tytärkieli. USA:ssa kansalaisista monet puhuvat äidinkielenään italiaa tai espanjaa. On hyvä myös muistaa, että vaikka englanti ei olekaan latinan tytärkieli, niin senkin sanastosta hyvin suuri osa on palautettavissa latinan kieleen. Englannin kielen sisään siirtyneinä latinalaisvaikutukset tuntuvat ympäri maailmaa. Valta ja kieli ovat kulkeneet käsi kädessä. Maailman valloittajat tekevät valloitusta myös kielen avulla. Voidaan hyvin puhua sanan säilästä. Latinan kielen lainasanat ovat ottaneet vahvan jalansijan kaikissa Euroopan kielissä. Latinan kieltä on verrattu maton loimilankoihin: se on tärkeänä ja koossa pitävänä elementtinä läsnä kaiken aikaa. Latinan kieli kulkee mukanamme - niidenkin mukana, jotka eivät ole edes latinaa opiskelleet. Arkikielemme sisältää paljon latinasta tulleita sanoja - puhumattakaan tieteen kielestä. Huomaamattamme olemme latinan kielen kanssa tekemisissä, kun käytämme esimerkiksi seuraavia sanoja: porsas, portti, orpo, kellari, kamari, konttori, kruunu, moottori, video, influenssa, resepti, viisumi, valuutta, juristi, digitaalinen, sosialismi, liberaali, kalori, universumi, navigaattori, kurssi, astronautti, siviili, koulu, lehtori, kartta, tyyli, ministeri, testamentti, finaali. Luetteloa voisi tietysti jatkaa pitkään ja hartaasti. Kiitos latinan kielelle näistä ja lukemattomista muista lainasanoista. Ihan oma lukunsa on latinan kielen merkitys tuotteiden ja liikeyritysten nimissä. Ei ole mitenkään harvinaista, että mainostoimistot ja yritysten perustajat ottavat yhteyttä latinisteihin luodessaan uusia tuotemerkkejä ja yritysten nimiä. Latinan kieli on kuin loputon lähde, josta voi ammentaa käyttökelpoisia sanoja moniin nykyajan tarpeisiin. Näin olemme kaiken aikaa kietoutuneena latinan kieleen. Liikeyritysten ja tuotteiden latinakielisistä lukemattomista nimistä mainittakoon esimerkkeinä Cumulus, Veho, Patria, Aqua, Bona, Vademecum ja Volvo. On sanottu, että latina on mainonnan kielenä iskevää ja arvokasta. 10
Tiedemaailmassa latinan kielen käyttö helpottaa yhteistä ajattelua, kun sama terminologia, samat latinakieliset nimitykset ovat käytössä eri kielialueilla. Olkoon tiedemiehen äidinkieli mikä tahansa, niin hän pääsee kaikkia yhdistävän latinankielisen terminologian tai nimien kautta suoraan asiaan. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa lääketieteen latina, kirkkolatina, kasvien, eläinten ja tähtien yleisesti käytössä olevat latinakieliset nimet sekä filosofian ja oikeustieteen käsitteet. Myös farmasiassa ja musiikissa latinan kielen asema on vahva. Tekniset tieteet omaksuvat jatkuvasti latinan kielestä uutta terminologiaa. Kun uusille keksinnöille, kojeille ja laitteille pitää antaa nimiä, "huudetaan" latinaa avuksi. Myös historian ja yhteiskuntatieteiden saralla latinan kielen osaaminen avartaa asioiden ymmärtämistä. Kuten huomaamme, latinan kieli ei ole vain kieli, vaan se on mitä suurimmassa määrin reaaliaine. Se tarjoaa laajan kosketuspinnan koko inhimilliseen elämään. Voidaan puhua isolla äänellä, että latinan kielen osaaminen tuo ihmiselle juuri sitä, mitä sanotaan yleisivistykseksi. Pieni pilke silmäkulmassa lainaan Ciceroa: "Non tam praeclarum est scire Latine quam turpe nescire." Suomennettuna: "Ei ole niinkään kunniakasta osata latinaa kuin on häpeällistä olla sitä osaamatta." Onneksi me osaamme jokainen latinan kieltä jonkin verran, kuten olen edellä osoittanut. Latinan kieli on hyvä eväs pitkällekin matkalle -koko elämän pituiselle taipaleelle - olitpa sitten lääkäri, tuomari, poliisi, pappi, sairaanhoitaja, opettaja, puutarhuri, insinööri, kauppias, lentäjä tai missä tahansa ammatissa. Latina on tärkeä kieli. Latina on kivaa - kaikki mukaan! Eläköön latinan kieli myös Juhannuskylässä! Kirjoittaja: Pasi Takala, FM (yo Clasusta 1971, opettajana Clasussa 1979-2013, sijaisena Juhannuskylän koulussa keväällä 2014 ja syksyllä 2014 lyhyitä jaksoja) P.S. Nykyään harrastan latinan ja espanjan kielen vertailevaa "tutkimusta" ja otan kielikylpyjä, sillä poikani avioitui elokuussa chileläisen neidon kanssa, jonka äidinkieli on espanja. P.T. 11
NIMET TAKKEIHIN! Tänä syksynä on yläkoulun puolella törmätty varsinaiseen takkien katoamisbuumiin. Niitä etsitään koululla lähes päivittäin. Takkeja on kadoksissa milloin mistäkin syystä: on vahingossa otettu jonkun toisen takki; on vaihdettu kaverin kanssa takkeja ja ne menevät sekaisin; on jätetty takki johonkin toiseen paikkaan, kuin mikä on muistissa; joku on kiusallaan siirtänyt takin toiseen naulakkoon; päällä onkin tänään eri takki kuin on muistissa ja joskus harvoin joku takki on jopa näpistetty. Takkien ja muiden tavaroiden metsästykseen ja valvontakameran videoiden selaamiseen kuluu nyt erityisen paljon aikaa ja energiaa. Yleensä takki löytyy ja kaikki ovat tyytyväisiä, mutta tälläkin hetkellä opettajien huoneessa roikkuu yksi vaihtunut takki, jolle ei löydy omistajaa. Pyysin oppilaskunnan hallitusta ideoimaan, mitä tälle asialle voisi tehdä. Hallituksen kannanotto on tässä: Takkien kohtalo on itse oppilaiden vastuulla - jos ei nimikoi omaa takkiaan tai pidä muutoin siitä huolta, ei koulun tarvitse asiaa alkaa hoitaa. Tosin myönnettiin, että joskus takkien paikkaa vaihdetaan tahattomasti ja tahallaan, jopa kiusaamistarkoituksessa. Hallituksen mielestä naulakkopaikkoja alaaulassa on riittävästi - oppilaat vain laittavat takit aina lähimpiin naulakkoihin, jolloin takkeja kasaantuu paljon päällekkäin ja tämänkin takia omaa takkia on vaikea löytää. Hallitus oli tosin hieman kyllästynyt naulakkojen päällä oleviin kirjoihin ja muihin tavaroihin, ja ehdotettiinkin, että vahtimestari voisi vaikka kahden viikon välein perjantaina kerätä kaikki tavarat löytötavaravitriiniin - näin oppilaat toivon mukaan oppisivat pitämään omista tavaroistaan paremmin huolta (kun vaihtoehtona on mennä vaksilta kysymään omien tavaroiden perään). Minun, ja varmasti muunkin henkilökunnan, toive on se, että erityisesti takit, miksei myös reput, pipot, kännykät yms., nimikoitaisiin ihan samaan tapaan kuin päiväkodissa tehdään. Kadonneiden tavaroiden metsästäminen olisi helpompaa ja toisen takkia ei niin helposti tulisi sen jälkeen otettuakaan. Nimet takkeihin! Saara Kudjoi kadonneiden takkien metsästäjä 12
JUHANNUSKYLÄN KOULUN 5M LUOKALLE 4000 EURON PALKINTOSHEKKI! Juhannuskylän koulun 5. montessoriluokan oppilaat osallistuivat alkusyksystä Aito Säästöpankin kouluviihtyvyyskilpailuun ja sijoittuivat siinä toiselle sijalle. Voittosumma oli huikeat 4000 euroa! 5M-luokan oppilaat käsikirjoittivat, ohjasivat, näyttelivät ja editoivat kilpailua varten itse oman lyhytelokuvan. Aiheeksi valikoitui koulukiusaaminen, koska siitä oli ollut koulussa paljon puhetta. Koulukiusaaminen oli myös kaikille valitettavan tuttu ilmiö. Oppilaat pyrkivät lyhytelokuvan kautta kuvaamaan, millaista kiusaamista koulussa esiintyy ja miltä kiusatun koulupäivä voi näyttää. Lyhytelokuvassa pyrittiin tuomaan myös ideoita kouluviihtyvyyden parantamiseen. Lyhytelokuvaprojektin myötä 5M -luokkalaiset oppivat tärkeitä yhteistyötaitoja ja heidän luokkahenkensä vahvistui. Voittosumma aiotaan todennäköisesti käyttää luokan yhteishenkeä edistävään toimintaan. Vilja Välimäki 13
ALAKOULUN HUPIVIIKKO Oppilaskunta halusi piristää synkkää marraskuuta hupiviikolla. Hupiviikkoa vietettiin 4.-7.11. Maanantaina oppilaskunnan hallituksen jäsenet esittelivät hupiviikon omille luokilleen. Samalla äänestettiin luokan oma väri seuraavaa päivää varten. Tiistaina pukeuduttiin maanantaina äänestettyyn väriin. Nähtiin paljon piristäviä värejä. Parhaiten yhteen väriin pukeutunut luokka oli luvattu palkita. Neljä luokkaa oli pukeutunut niin hyvin luokkansa väriin, että oppilaskunta ei osannut valita vain yhtä voittajaa. Voittajia olivat 1-2m, 3-4c, 3a ja 6a. Keskiviikkona pukeuduttiin raitoihin. Koulun vahtimestari luulikin tulleensa vankilaan töihin. Torstaina oli hassujen kampausten päivä. Silloin nähtiin esim. sinisiä hiuksia, peruukkeja, saparoita, lettejä, sarvia Perjantaina pukeuduttiin naamiaisasuihin. Opettajatkin olivat pukeutuneet hienosti. Oppilaskunnan puolesta jutun kirjoittivat: Emmi, Tuuli ja Kaisa 14
AFRIKKALAISIA RYTMEJÄ JA ILOA JUHANNUSKYLÄN KOULUSSA Elokuun lopussa koulussamme pidettiin musiikin ja maantiedon yhteistyönä kansainvälisyysviikkoa kaikille 7. luokille, valmistaville luokille sekä alakoulun ja 9. luokkien muutamille ryhmille. Oppitunnilla vieraili rumpuopettaja Francois Amoussou Beninistä KeskiAfrikasta. Oppilaat saivat soittaa afrikkalaisia rytmejä, heille kerrottiin Beninin oloista ja kulttuurista sekä näytettiin kuvia Beninistä. Kuvassa Francois Amossou Beninistä, vierailun yhteyshenkilönä toiminut Merja ArolaVuosmala ja rehtori Esa Parkkali. Osa koulumme taksvärkkiavusta menee beniniläisen Conhan koulun oppilaiden avustamiseen. Apu mahdollistaa monien köyhien perheiden lasten koulunkäynnin. Hankimme avustusrahoilla koulupukuja, oppikirjoja ym. koulutarvikkeita, joita ilman oppilas ei pääse kouluun. Jos vanhemmilla ei ole rahaa koulutarvikkeisiin, lapsi jää kotiin eikä opi esim. lukemaan. Merja Arola-Vuosmala 15
TANSSIA JA RUMMUTUSTA Tamperelaistunut, tansanialaislähtöinen muusikko Menard Mponda vieraili koulullamme marraskuun puolivälissä. Menard on kuuluisan Bagamoyon taidekoulun kasvatti, muusikko, tanssija ja koreografi. Hänellä on vuosien kokemus afrikkalaisen tanssin ja rummunsoiton opettamisesta Suomessa, erityisesti Tampereella. Menard on myös Tampereella kesäisin järjestettävän FestAfrika-tapahtuman taiteellinen johtaja. Tilaisuus oli avoin kaikille ryhmille, joiden lukujärjestykseen rytmikäs 45-minuuttinen tuona torstai-iltapäivänä sopi. Väkeä olikin paikalla toistasataa. Menard otti kuitenkin tavallista isomman ryhmän ammattitaidolla haltuunsa ja perinteisiä tansanialaisia ngoma-rumpuja vieraili soittamassa kymmeniä oppilaita. Oppilaat saivat opastusta myös swahilin kielessä ja afrikkalaisessa tanssissa. Menardin vierailu oli hieno tapahtuma koko tuoreelle yhtenäiskoulullemme - saliin kokoontui väkeä alakoulusta yläkouluun, valmistavasta opetuksesta perusopetuksen luokkiin. Ja meillä kaikilla oli mukavaa. 16 Ilpo Rantanen
6A YÖREISSUSSA Oli torstai 23. lokakuuta. Meidän luokka oli lähdössä luokkaretkelle Kortejärven kämpälle, missä me myös yövyimme. Luokkaretket, joissa yövyimme, eivät olleet meille mitenkään uusi juttu, koska meidän opettaja Miina Mäkinen oli vienyt meidät ennenkin samanlaisille retkille. Meidän bussi lähti koululta noin 9:30 ja olimme perillä noin kello 10:00. Heti ensimmäiseksi me veimme rinkat/reput sisälle tupaan. Kun olimme vieneet kamppeet sisälle, me kokoonnuimme nuotiolle, jossa me sovimme säännöt. Sen jälkeen me menimme poikien kanssa hakkaamaan järveen avannon, koska Kortejärvi oli umpijäässä. Jään hakkaamisen jälkeen me menimme laittamaan ruokaa trangioilla. Meidän ryhmä laittoi ruuaksi lihapullia ja nuudeleita. Ruokailun jälkeen meidät jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä lähti Jaakon (Metan isä) kanssa tutkimaan luontoa, toinen ryhmä meni Jussin (Pihlan isä) kanssa tekemään animaatioelokuvia ja kolmas ryhmä meni Miinan kanssa vuolemaan puusta lusikoita. Kaikki pääsivät kaikille pisteille kerran. Pisteiden jälkeen meillä oli vielä yksi tehtävä, jossa tarvittiin heittäytymistaitoja ja luovaa hulluutta. Illalla me lämmitimme saunan ja jokainen saunassa ollut poika kävi kastautumassa jääkylmässä vedessä. Saunan jälkeen me kokoonnuimme tupaan, jossa meillä oli palkintojenjakotilaisuus ja lauluhetki. Kun laulut oli laulettu, me söimme iltapalan. Sen jälkeen osa meidän luokkalaisista meni nukkumaan telttaan, jonka me pystytimme päivällä. Aamulla teltasta minun lisäksi heräsi noin kymmenen henkilöä. Herättyämme söimme, siivosimme paikat, pakkasimme rinkat, pelasimme lipunryöstöä ja lähdimme kohti koulua. 17 Niilo Calonius 6.A
JOULUTERVEHDYS ITALIASTA JA VENÄJÄLTÄ Juhannuskylän koulu on monikulttuurinen ja kielinen koulu. Näin kertoivat italialainen Sabrina ja venäläinen Albina joulun alla päivänavauksessaan kotimaidensa joulusta. Boungiorno!. Olen Sabrina de Angelis, 8. J luokkalainen. Minä olen ollut Suomessa vuoden. Kerron teille italialaisesta joulusta. Meille italialaisille perhe on tärkeä, varsinkin tällaisena juhlana kuin joulu. Eli olemme kaikki yhdessä! Jouluaattona olemme vain oman perheen kanssa. Sitten joulupäivänä olemme kaikki mummolassa, siis koko suku, noin 20 ihmistä. Siellä syödään paljon. Meillä on kaksi erilaista liha- tai kalapääruokaa ja monia salaatteja ja lisäkkeitä. Jälkiruoaksi meillä on Pandoro, joka on perinteinen italialainen joulun ajan leivonnainen. Toisten mukaan sitä kutsutaan Pane De Doroksi eli kultaleiväksi. Lopuksi on lahjojen aika, ja meille suurin lahja on olla yhdessä. Tapaninpäivänä olemme vaikka kavereiden kanssa. Meillä vietetään vielä loppiaista, joka on tärkeä lapsille! He menevät aikaisin nukkumaan ja kun he heräävät lahjasukat ovat täynnä karkkia ja suklaata. Lahjat tuo Joulupukin vaimo, jonka nimi on Befana. Se muistuttaa suomalaista pääsiäisnoitaa, joka lentää luudalla. Haluan toivottaa teille kaikille hyvää joulua: Buon Natale! Hyvää joulua ja hyvää uutta vuotta myös Venäjältä! Olen Albina Peskova 7. A luokalta. Venäjällä tärkein juhla on 31. joulukuuta, se on uusi vuosi. Kaksi viikkoa ennen uutta vuotta me saamme ja koristelemme joulukuusen. Päivää ennen uuden vuoden juhlaa ostamme ruokaa ja teemme erilaisia ruokia. Tärkeimpiä ruokia Venäjällä ovat mandariinit, samppanja ja salaatti nimeltä Olivje. Vuoden viimeisenä päivänä tuntia ennen puoltayötä kaikki menevät syömään. Me hyvästelemme lähtevän vuoden, kiitämme häntä. 12 sekuntia ennen puoltayötä kellopeli soi Moskovan Punaisella torilla. Nyt ennen joulua kirjoitamme uuden vuoden toiveemme pienelle paperille, poltamme paperin vuoden vaihtumisen hetkellä ja heitämme tuhkan omaan juomaamme ja juomme sen vuoden viime sekunnilla. Lahjoja annamme puolenyön jälkeen. Venäjällä vietetään vielä joulua 6.- 7. tammikuuta, jolloin jokainen menee kirkkoon. 14.- 15. tammikuuta juhlimme vanhaa uutta vuotta. Yhtä kaikki, kuin 31. joulukuuta, mutta vähemmän ruokaa ja ilman lahjoja." 18
POLIISIN TOIMINTAAN TUTUSTUMASSA 9J oli yhteiskuntaopin tunnilla tutustumassa poliisin toimintaan. Aaro puettiin poliisin käyttämään varustukseen. Vieressä on Juhannuskylän koulussakin pitkään koulupoliisina toiminut ylikonstaapeli Jarmo Toikkanen. KULTTUURIRETKI HELSINKIIN Aamulla 28. elokuuta bussimme starttasi kohti pääkaupunkia. Retkelle lähti suurimmaksi osaksi kuvataidepainoitteisia oppilaita, mutta myös muumifaneja. Kohteinamme oli Tove Janssonin juhlanäyttely Ateneumissa ja Kiasmassa Marimekon näyttely ja Alfredo Jaarin "Kun runous ei riitä" -näyttely. Söimme makoisat annokset Ateneumin ravintolassa. Toven näyttely oli mainio, ovathan muumit osa jokaisen lapsuutta. Kiasma oli kokemuksena hieno, sillä näyttelyt olivat siellä täysin erilaiset. Alfredo Jaarin näyttely oli koskettava. Bussimatkat sujuivat oikein mukavasti ja reissumme Helsinkiin oli kaikin puolin onnistunut. Iidakaisa Hietanen ja Kaisa Hirvimäki 8F KUUTIOITA 9. luokat opiskelevat parhaillaan matematiikassa avaruusgeometriaa eli kolmiulotteisten kappaleiden geometriaa. Kuvassa matematiikan luokkaan ripustettuja kuutioita, joita he ovat tehneet. Liekkikuution on tehnyt Kerttu Tukiainen ja IIda Kurimo 9J ja nopan Laura Immonen 9J. 19
LEIVONTAKERHON KUULUMISIA Tänä syksynä perustetussa HIPleivontakerhossa on viikkojen mittaan leivottu niin perinteisiä leivonnaisia, kuten pikkuleipiä ja kääretorttuja, mutta myös uusia trendileivonnaisia, kuten whoopieseja ja cup cakeja. Joulukuun alussa kerhoomme saatiin vierailulle Koko Suomi Leipoo sarjasta ja Painted by Cakes blogistaan tuttu Emma Iivanainen. Suomen kuuluisimpiin kakkutaiteilijoihin kuuluva Emma näytti, miten hän loihtii ohuen ohuet ruusut ja kimaltavat lumitähdet sokerimassasta. Katselimme vain päät vinossa, miten taitava hän on ja miten helpolta koristeiden tekeminen voikaan näyttää, kun sen osaa! Niina Lindroos-Kortelainen 20