MUISTIO 1 (7) MUUTOKSIA ARVOPAPERIMARKKINALAKIIN MARKKINOIDEN VÄÄRINKÄYTTÖDIREKTIIVIN VOIMAANSAATTAMISEN JOHDOSTA 1 Taustaa Arvopaperimarkkinalakiin (AML), Rahoitustarkastuksesta annettuun lakiin (Ratalaki) ja eräisiin muihin lakeihin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.7.2005 (HE 137/2004). Eräiden säännösten voimaantulolle on säädetty erillinen siirtymäaika. Lain muutokset johtuvat markkinoiden väärinkäyttödirektiivin (Market Abuse Directive, 2003/6/EY 1, jäljempänä "MAD") sekä sen nojalla komission antamien ns. 2-tason direktiivien kansallisesta voimaansaattamisesta. Eräiltä osin direktiivien vaatimukset tullaan saattamaan voimaan Rahoitustarkastuksen (Rata) standardeina, joiden valmistelu on käynnissä. MADin kolme pääasiaa ovat sisäpiirikysymykset (sisäpiirintiedon hallinta ja käyttö), kurssin vääristäminen (markkinamanipulaatio) ja listayhtiöiden jatkuva tiedonantovelvollisuus. Lisäksi MADissä säädetään mm. sijoitussuositusten asianmukaisesta esittämisestä, sijoituspalveluyrityksen ja sijoituspalvelutoimintaa harjoittavan luottolaitoksen velvollisuudesta ilmoittaa Ratalle epäillystä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä tai kurssin vääristämisestä, listayhtiön johdon ja sen lähipiirin kauppojen ilmoittamisesta ja julkistamisesta, sekä viranomaisten tutkinta- ja sanktiovaltuuksista. Seuraavassa kuvataan MADin voimaansaattamisesta aiheutuvat keskeiset muutokset lainsäädäntöön. Esitys ei ole tyhjentävä, joten mm. listayhtiön jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevaan sääntelyyn tulevia muutoksia ei käsitellä. 2 Sisäpiirintiedon käyttö ja kurssin vääristäminen (AML 5:1-2 ja 5:12-13) Yleistä Sisäpiirintiedon määritelmään, joka siirtyy rikoslaista AML:ään, tulee vähäisiä muutoksia. Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon. Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskeva soveltamisala laajenee myös hieman. Sisäpiirintieto voi tulevaisuudessa liittyä myös muualla ETA-alueella listattuun arvopaperiin. Samoin sisäpiirintieto voi liittyä arvopaperiin, jonka arvo on riippuvainen mistä tahansa edellä mainitusta arvopaperista. Sisäpiirintiedon käyttöä koskevat säännökset jakautuvat samalla kahteen luokkaan. Nykyisten rikoslain sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevien rikosoikeudellisten säännösten rinnalla AML:ssa säädetään jatkossa sisäpiirintiedon käyttöä koskevista ns. hallinnollisis- 1 EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.
MUISTIO 2 (7) ta säännöksistä. Erona on mm. se, että AML ei edellytä hyötymistarkoitusta sisäpiirintiedon väärinkäytöltä, joten se kieltää sisäpiirintiedon käytön arvopaperikaupassa sen tarkoitusperistä riippumatta. AML:ssa ei myöskään edellytetä teolta tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta, joten tavallinenkin huolimattomuus riittää täyttämään tunnusmerkistön. Samalla sisäpiiritapausten käsittely jakautuu kahteen menettelyyn: jos kyse on rikoslain tunnusmerkistön täyttävästä menettelystä, asia käsitellään rikosprosessissa. Muut tapaukset käsitellään hallinnollisessa prosessissa (ks. alla kohta 7). Sisäpiirintiedon ilmaiseminen kielletyksi Uutena säännöksenä (AML 5:2,2) kielletään, nykyisen sisäpiirintiedon perusteella tapahtuvan neuvonnan lisäksi, pelkkä sisäpiirintiedon asiaton levittäminen. Sisäpiirintietoa ei jatkossa saa ilmaista toiselle, jollei se tapahdu osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Kurssin vääristäminen Myös kurssin vääristämisen määritelmä muuttuu hieman. Vastaavasti kuin sisäpiirintiedon käytön osalta, lisätään myös kurssin vääristämisen osalta lakiin rikosoikeudellisten säännösten rinnalle ns. hallinnolliset säännökset. Kurssin vääristämisellä tarkoitetaan: 1) julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia koskevaa harhaanjohtavaa ostoja myyntitarjousta, näennäiskauppaa ja muuta vilpillistä toimintatapaa; 2) liiketoimia ja muita toimia, jotka antavat väärää tai harhaanjohtavaa tietoa julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta; 3) liiketoimia ja muita toimia, joilla yksi tai useampi yhteistyössä toimiva henkilö varmistaa julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien hinnan epätavalliselle tai keinotekoiselle tasolle; tai 4) julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon julkaisemista tai muuta levittämistä, jos tiedon julkaisija tai levittäjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tiedon olevan väärää tai harhaanjohtavaa. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ei kuitenkaan ole kyse kurssin vääristämisestä, jos liiketoimella tai toimeksiannolla on hyväksyttävä peruste ja se täyttää Ratan asianomaiselle kaupankäynnille hyväksymät markkinatavat. Rata ottaa markkinatapoja arvioidessaan huomioon komission direktiivissä 2004/72/EY 2 esiintuodut periaatteet. Turvasatamat Sisäpiirintiedon käyttöön ja kurssin vääristämiseen liittyen laissa (AML 5:13 ja rikoslain 51:7) viitataan omien osakkeiden hankintaan ja stabilisaatioon liittyviin nimenomaisiin ns. turvasatamiin, jotka on tarkemmin määritelty komission asetuksessa (EY) 2 EUVL L 162, 30.4.2004, s. 70.
MUISTIO 3 (7) 2273/2003 3. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, joten sitä ei ole erikseen implementoitu lainsäädäntöön. Asetuksen mukainen turvasatama kattaa koko ETA-alueella tapahtuvan toiminnan. On syytä huomata, että vaikka omien osakkeiden hankinta tai stabilisaatio tapahtuisikin muulla kuin komission asetuksessa tarkoitetulla tavalla, ei se tarkoita, että menettely olisi sinänsä kiellettyä. Tällaista menettelyä arvioidaan samoin yleisin kriteerein, kuin muitakin arvopaperikauppoja. Esimerkiksi komission asetuksen 3 artiklassa säädetään omien osakkeiden hankinnan nimenomaisista "käyttötarkoituksista", joihin perustuvat hankinnat saavat turvasataman asetuksen nojalla. Hallituksen esityksessä (s. 73-74) viitataan tältä osin nimenomaisesti Suomessa yleiseen käytäntöön, jonka mukaan yhtiöt hankkivat omia osakkeitaan käyttääkseen niitä myöhemmin yritysjärjestelyiden vastikkeena. Esityksessä todetaan, että tällaisessa tarkoituksessa tapahtuva omien osakkeiden hankinta on komission asetuksesta riippumatta edelleen mahdollista. Rata katsoo tältä osin, että kun hankinta tapahtuu Suomessa, ei omien osakkeiden hankinnan tarkoituksella ole sinänsä merkitystä menettelyn hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Laki mahdollistaa jatkossakin sen, että esim. pörssin itsesääntelyllä voidaan täydentää laissa ja komission asetuksessa olevia säännöksiä esim. omien osakkeiden hankintaan liittyvien menettelytapojen osalta. Ratan tietojen mukaan Helsingin Pörssi valmistelee muutoksia omien osakkeiden hankintaa koskevaan ohjeistukseensa. CESR:n työ 3-tasolla Euroopan arvopaperivalvojien komitea CESR valmistelee parhaillaan ns. 3-tasolla MADiä täydentäviä tulkintoja (ks. www.cesr-eu.org, consultations). Valmistelun kohteena on mm. kurssin vääristämistä tarkemmin kuvaavat esimerkit sekä alla tarkoitetun arvopaperinvälittäjän ilmoitusvelvollisuuden yksityiskohtaisempi ohjeistaminen. 3 Arvopaperinvälittäjän ilmoitusvelvollisuus (AML 4:5b-5c) Laissa asetetaan myös uutena vaatimuksena sijoituspalveluyrityksille ja sijoituspalvelutoimintaa harjoittaville luottolaitoksille velvollisuus ilmoittaa Ratalle, jos niiden on syytä epäillä, että liiketoimeen saattaa liittyä sisäpiirintiedon käyttöä tai kurssin vääristämistä. Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa sille, johon epäily kohdistuu, eikä muulle henkilölle. Ilmoituksen on sisällettävä ainakin tiedot ilmoituksen tekijästä, epäilyttävästä liiketoimesta ja siihen liittyvistä henkilöistä sekä ilmoituksen tekijällä olevat tiedot, joilla saattaa olla merkitystä epäilyn selvittämiseksi. 3 EUVL L 336, 23.12.2003, s. 33.
MUISTIO 4 (7) Ratan standardit Rata valmistelee standardia, jossa kuvataan tarkemmin, miten ilmoitus on tehtävä. Standardin valmistumiseen asti Rata kehottaa sijoituspalveluyrityksiä ja sijoituspalvelutoimintaa harjoittavia luottolaitoksia ottamaan ennen ilmoituksen tekemistä yhteyttä markkinavalvoja Laila Hietalahteen, Ratan markkinavalvontaosasto, puh. 010 831 5244. 4 Sijoitussuositusten asianmukainen esittäminen (AML 4:4,4) Sijoitussuositusten laatimisen ja esittämisen osalta laissa säädetään, että sijoituspalveluyrityksen ja sijoituspalvelutoimintaa harjoittavan luottolaitoksen, joka tuottaa tai levittää julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita tai niiden liikkeeseenlaskijoita koskevaa tutkimustietoa taikka tuottaa tai levittää muita sijoittajille tai yleisölle tarkoitettuja sijoitussuosituksia, on kohtuullisin keinoin pyrittävä varmistamaan, että tieto esitetään asianmukaisesti. Tiedon kohteena oleviin arvopapereihin mahdollisesti liittyvät edut ja eturistiriidat on myös ilmoitettava. Ratan standardit Rata valmistelee standardia, jossa määrätään tarkemmin sijoitussuositusten asianmukaisesta esittämisestä. Rata suosittaa kuitenkin, että yllä tarkoitetut sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset pyrkivät jo ennen standardin antamista toimimaan komission asiasta antaman direktiivin 2003/125/EY 4 vaatimusten mukaisesti. 5 Julkiset sisäpiirirekisterit (AML 5:3-7) Yleistä AML 5 luvun julkisia sisäpiirirekisterejä koskeva sääntely muuttuu eräiltä osin, mm. ilmoitusvelvollisten lähipiirin arvopaperiomistusten julkisuus laajenee jonkin verran. Ilmoitusvelvollisia ovat edelleen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja tämän varamies, tilintarkastaja, varatilintarkastaja sekä yhtiön tilintarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastusyhteisön toimihenkilö. Kuitenkin luottolaitoksen hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen, hallituksen varajäsen sekä tilintarkastaja, varatilintarkastaja ja sellaisen tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, joka on päävastuussa luottolaitoksen tilintarkastuksesta, on ilmoitusvelvollinen vain, jos hän saa säännöllisesti tietoa, jonka perusteella hän voi päätellä arvopaperin tai arvopaperimarkkinoiden kehityssuunnan, eli sisäpiirintietoa. Luottolaitoksen on itse määritettävä tällainen henkilöpiiri. Myös meklarit ja sijoitustutkijat ovat edelleen ilmoitusvelvollisia. Muiden toimihenkilöiden osalta lakiin on kuitenkin tullut rajaus, jonka mukaan ilmoitusvelvollisia ovat jatkos- 4 EUVL L 339, 24.12.2003, s. 73.
MUISTIO 5 (7) sa ainoastaan sellaiset toimihenkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti haltuunsa sisäpiirintietoa. Sijoituspalveluyrityksen ja luottolaitoksen on itse määritettävä tällainen henkilöpiiri. Lähipiiri Ilmoitusvelvollisen lähipiirin omistus on myös julkista. Lähipiirin määritelmä laajenee ja siihen kuuluvat jatkossa ilmoitusvelvollisen puoliso, ilmoitusvelvollisen edunvalvonnassa oleva vajaavaltainen sekä ilmoitusvelvollisen muu perheenjäsen, joka on asunut vähintään yhden vuoden samassa taloudessa ilmoitusvelvollisen kanssa (esim. muut kuin edunvalvonnassa olevat lapset, lastenlapset ja vanhemmat). Ilmoitusvelvollisen avopuolison omistus ei ole kuitenkaan jatkossakaan julkista. Määräysvaltayhteisöjen ja vaikutusvaltayhteisöjen ilmoittamista koskeva sääntely pysyy pääosin ennallaan. Kuitenkin myös edellisessä kappaleessa tarkoitettujen henkilöiden (ilmoitusvelvollisen puoliso jne.) määräysvalta- ja vaikutusvaltayhteisöt on ilmoitettava vastaavalla tavalla sisäpiirirekisteriin, mikä laajentaa aiempia vaatimuksia. Ilmoitettavat tiedot Perusilmoitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tehtävään tulosta ja siinä on ilmoitettava ilmoitusvelvollisen puoliso, ilmoitusvelvollisen edunvalvonnassa olevat vajaavaltaiset ja muut perheenjäsenet, jotka ovat asuneet vähintään yhden vuoden samassa taloudessa ilmoitusvelvollisen kanssa, sekä näiden määräysvaltayhteisöt ja vaikutusvaltayhteisöt. Lisäksi on ilmoitettava ilmoitusvelvollisen omistamat ja em. tahojen (vaikutusvaltayhteisöjä lukuun ottamatta) omistamat arvopaperit. Muutosilmoitusta koskeva sääntely tiukkenee, jolloin arvopaperiomistusten ja perustietojen muutoksia koskeva muutosilmoitus on tehtävä 7 päivän kuluessa (aikaisemmin 14 päivässä). Arvopaperikauppojen osalta muutosilmoitus on tehtävä viimeistään, kun hankinnat ja luovutukset muuttavat omistusta yhteensä vähintään 5.000 eurolla. Summa lasketaan "yhtiökohtaisesti" eli esimerkiksi osakkeet ja niihin perustuvat johdannaissopimukset lasketaan yhteen. Laissa säädetään myös ns. "vuosi-ilmoituksesta", jos kauppojen ja muiden luovutusten yhteismäärä on jäänyt kalenterivuoden aikana alle 5.000 euron. Edellä kuvatun 5.000 euron rajan osalta Rata katsoo, että epäselvyyksien välttämiseksi voi käytännössä olla selkeintä, että ilmoitusvelvolliset ohjeistetaan ilmoittamaan jokainen kauppa ja luovutus niiden koosta riippumatta. Sisäpiirirekisterin julkisuus Sisäpiirirekisteri on julkinen ja jokaisella on oikeus vaivattomasti tutustua rekistereihin ja saada niistä otteita ja jäljennöksiä kulujen korvaamista vastaan. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin ilmoitusvelvollisen nimi eivät kuitenkaan ole julkisia.
MUISTIO 6 (7) Siirtymäajat Laissa on asetettu kuuden kuukauden siirtymäaika julkisten sisäpirirekisterien saattamiseksi lain vaatimusten mukaisiksi, joten siirtymäaika päättyy 1.1.2006. Ilmoitusvelvollisten ja rekisterinpitäjien on siten huolehdittava siitä, että sisäpiirirekisterit sisältävät viimeistään 1.1.2006 lainsäädännön edellyttämät uudet tiedot. Ratan standardit RATA valmistelee muutoksia julkisia sisäpiirirekisterejä koskeviin määräyksiinsä, jolloin mm. sisäpiiri-ilmoituksissa käytettävät lomakkeet uusitaan uuden lain vaatimusten mukaisiksi. 6 Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri (AML 5:8-11) Yleistä AML on aiemmin edellyttänyt ainoastaan edellä mainitun julkisen sisäpiirirekisterin pitämistä. MAD:n myötä AML:ssa säädetään listayhtiöille velvollisuus pitää myös ns. yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä. Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri on luonteensa vuoksi yrityksen sisäinen, ei-julkinen rekisteri. Kiinnitämme sijoituspalveluyritysten ja luottolaitoksen huomiota siihen, että vaatimus koskee kaikkien julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita, eli julkisesta sisäpiirirekisteristä poiketen myös esim. julkisen kaupankäynnin kohteena olevien joukkovelkakirjojen ja warranttien liikkeeseenlaskijoita. Liikkeeseenlaskijan puolesta tai lukuun toimivat asiamiehet (esim. asianajotoimistot, tilintarkastustoimistot, emissionjärjestäjät) ovat myös velvollisia pitämään omaa sisäistä yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä. Yrityskohtaisten rekisterien perustamiselle on asetettu laissa kuuden kuukauden siirtymäaika. 7 Seuraamusjärjestelmä Kuten yllä on kuvattu, eräiltä osin lakiin on lisätty rikosoikeudellisten säännösten rinnalle ns. hallinnolliset säännökset. Hallinnollisessa prosessissa käsitellään menettely, joka ei täytä rikoslain mukaista tunnusmerkistöä. Lainmuutoksen myötä AML 8 luvun rikkomustasoiset seuraamukset poistetaan MAD:n kattamilta osin AML:sta ja niiden sijaan voidaan määrätä jatkossa hallinnollisia seuraamuksia. Hallinnollisia seuraamuksia, joista säädetään Ratalaissa, ovat Ratan määräämän julkisen huomautuksen ja julkinen varoituksen lisäksi jatkossa myös rikemaksu ja seuraamusmaksu.
MUISTIO 7 (7) Rikemaksun Rata voi määrätä mm. tilanteessa, jossa AML 4:7 mukainen raportointivelvollisuus on laiminlyöty, tai tilanteessa, jossa sisäpiiriläinen on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa tai yhtiö on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää sisäpiirirekisteriä. Ratan määräämästä rikemaksusta voi valittaa markkinaoikeuteen. Lisäksi tietyissä vakavissa tapauksissa Rata voi esittää markkinaoikeudelle, että AML 5 luvun sisäpiirintiedon käyttöä tai kurssin vääristämistä tai AML 2 luvun tiedonantovelvollisuutta koskevia säännöksiä laiminlyöneelle tai rikkoneelle määrättäisiin julkisen varoituksen ohella seuraamusmaksu. Seuraamusmaksun suuruus voi olla oikeushenkilön osalta enintään 200.000 euroa. Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä säilyy entisellään.