Pienvesikunnostus - kokemuksia ja tutkimusta Kolmelta vuosikymmeneltä Pirkko-Liisa Luhta MH Luontopalvelut Vesistökunnostusverkoston webinaari 27.102020 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi
Purojen inventointi pohjatieto kunnostuksille ja kunnostusten seurannalle Purojen inventointimenetelmä tehtiin ja otettiin käyttöön v. 1998 Purot kuljetaan työparina alavirrasta ylävirtaan Jokaiselta yhtenäiseltä purojaksolta kirjataan kymmeniä mitattavia ja arvioitavia muuttujia, jotka kuvaavat uoman muotoa, virtaustyyppiä, pohjan raekokoa, kasvillisuutta, rantavyöhykettä, ihmisvaikutusta, luonnontilaisuutta Arvioitavan muuttujan suuruus tai vaikutus: 0 - ei ollenkaan, 5 paras arvioitava Arvioidaan kunnostustarve- ja menetelmä Valokuvataan jokainen purojakso, sähkökalastus valikoiden Kirjoitetaan purojaksosta myös sanallinen kuvaus Menetelmään koulutetaan aina uudet inventoijat. Menetelmä on käytössä eri puolilla ja mm. FreshabitLifessä.
Iijoen vesistön inventointeja 1998-2020: lähes 500 puroa, yli 1700 km ~4400 purojaksoa Rumpuinventointeja 2016-2018: Yli 600 rumpua ja siltaa Webkartta:
Puroinventoinneista seuraa purokunnostuksia Kunnostetut purot 1999-2020 Valuma-aluetyöt Purot kpl Purojen pituus km Kunnostusalueen pituus km Kunnostusalueen pituus % purosta Kustannus /m Pintavalutuskentät kpl Laskeutusaltaat kpl Metsäojien tukkimiset kpl Suon ennallistaminen ha 51 225 68 38 14,7 102 81 211 124 Mitä 68 km kunnostuksia pitää sisällään? Vesitetty 18 km vanhoja uomia eli ojasta vesi takaisin vanhaan luonnonuomaan 1500 kutualuetta, puhdistettuja tai uusia, Hartijokikunnostus tai soraa lisää Kiveämistä 6 km varsinaisesti ja aina kun kiviä on ollut rannalla Korjattu 60 tierumpujen vaellusestettä, palautunut vaellusreittiä noin 200 km Esteet pois-hankkeet 2016-2019 Puuaineksen lisäystä puroihin noin 6000 puuta (noin 10 rekkakuormaa..) 4
Inventoinneista ja kunnostuksista seuraa tutkimuksia ja selvityksiä Tapio Sutela ym. 2002: Puron ja valuma-alueen kunnostus Lauttaojalla (selvitettiin mm. kunnostusten yksikkökustannuksia) Timo Yrjänä 2003: Brown trout abundance as related to habitat features in small boreal streams with intensive foresty in their catchment area with suggestion for habitat restauration Sanna Hyvönen ym. 2005: Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998-2003 (inventoinitimetelmän kuvaus) Simo Tammela ym. 2010: Effect and design of an underminer structure (Altakaivaja toimii) Heli Suurkuukka 2014: Woodland key habitats and stream biodiversity: Does small-scale terrestrial conservation enhance the protection of stream biota? (puroinventointimenetelmän arviointi menetelmänä) Luhta, Hartikainen, Suanto, Moilanen 2015: Kutusoraikkoinventointi 2015 Iijoen vesistön kunnostuspuroilla (Sadan soraikon seuranta) Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma -alueella (PienvesiGIS-hanke); Kati Häkkilä ym. 2015: Paikkatietopohjaisen purojen tilan arviointimenetelmän kehittäminen ReFFECT hankkeen tuloksia Iijoen vesistöstä Mira Niemelä 2016: Hiekoittumisen ja purokunnostusten vaikutukset metsäpurojen hajottajayhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan Jarno Turunen & al 2017 : Differential responses by stream and riparian biodiversity to in -stream restoration of forestry-impacted streams Virpi Lehtoranta & al. 2017: Public values and preference certainly for stream restoration in forested watersheds in Finland Hannu Marttila ym. 2017 : Restoration increase transient storages in boreal headwater streams Eevi Kocis 2018: Succss of stream channel restoration in the Iijoki catchment area (inventoinnit seurantamenetelmänä) Samuli Kirkkomäki 2018: Vesistöjen huomioiminen ylitysrakenteissa (Esteet pois-hankkeessa)
Altakaivajan rakenne ja toiminta Effect and design of an underminer structure (Simo Tammela ym. 2010) eli kuinka puurakenteilla puhdistetaan ja monipuolistetaan puron pohjaa, saadaan hiekka pois purosta tulvatasanteille, pidätetään lehtikarikesta, paljastetaan peittyneet soraikot ja puuaines, luodaan tarttumapintaa eliöille. Ja monimuotoisuus lisääntyy!
Hiekoittumisen ja purokunnostusten vaikutukset metsäpurojen hajottajayhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan (Mira Niemelä 2016) Aineistona Iijoen puroinventointeja ja kunnostuksia 11 luonnontilaista 12 hiekoitunutta 9 kunnostettua puroa Puuaineksen määrä Iijoen vesistön puroissa (2015) m 2 /m 3 luonnontilaiset 0,012 (N=11) kunnostamattomat 0,004 (N=12) kunnostetut 0,007 (N=9) Tämän tutkimuksen jälkeen kunnostettuihin puroihin lisättiin vielä puuta, että päästiin lähelle luonnontilaisten puumäärää 12 l/ m 26.10.2020 3 7
Aina kannattaa seurata mitä on tapahtunut, ja se on helppoa! Kun kunnostuksesta on kulunut vuosia, inventoidaan puro uudelleen. Muuttujia verrataan ennen kunnostusta tehtyyn inventointiin. Silloin nähdään mikä on muuttunut ja mihin suuntaan. Muutokset tapahtuvat vuosien mittaan kohti parempaa. Ellei, kannattaa paikata! Laukkupuro, kunnostus 2007 Luonnontilaisuus Puuaines Leveysvaihtelut Mutkittelevuus Suojapaikat Montut Kutupaikat 0 1 2 3 4 Laukkupuro inv 2000 Laukkupuro inv 2017 Luonnontilaisuus Puuaines Leveysvaihtelut Mutkittelevuus Suojapaikat Montut Kutupaikat Hoikanoja, kunnostus 2007 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 inv. 2001 inv. 2017 26.10.2020 8
D Hartijokikunnostus vaihtoehto ulkopuolisen kutusoran kuljettelulle C Jos virrassa on esiintynyt/lisääntynyt taimen, siinä on ollut myös soraikkoja. A B Jos ja kun soraikot ovat kadonneet perkausten takia tai jääneet hiekan ja kiintoaineen alle, ne voidaan kunnostaa esiin ja toimimaan. Jos hiekkaa on purossa paljon, altakaivajilla ja tulvitusrakenteilla, siis puuta lisäämällä, saadaan vanhaa pohjaa esiin. Loppusilaus tehdään sitten hartityökaluilla myöhemmin. Kun sora on iskostunut kovaksi (1), aluksi sorkalla eli kuohkeuttimella (A & 2) rikotaan kovaa pohjaa. Kivien siirtely on helppoa haralla (D) ja soran puhdistus ja seulonta seuloilla (B ja C). Lopputuloksena on kuohkea sorakko (3). Ruotsissa menetelmä on laajasti käytössä. Puhdistetun soraikon pysyvyys on hyvä. Päivässä Työpari kunnostaa helposti neliömetrin tunnissa. Joilla sama voidaan tehdä koneellisesti. 1 2 3 Alkuun pääsee: Puhdistavia virtauksia kutusoraikkojen ylläpitoon/ Vaelluskala.net, YouTube-videot/Hartijokimetoden 26.10.20209
Niin ne kokemukset! Rahoitus. Tähän saakka noin 2 M, josta yli puolet työllisyysvaroja, sitten hankerahoja (MMM ja YM), Metsähallituksen eri tulosalueiden rahaa, kuntien rahaa ja hiukan talkoita. Suunnittelu. Aloitettava usein jo edellisellä maastokaudella eikä se ole vain kunnostuksen suunnittelua (rahoitus, rekrytointi ). Maastokausi pohjoisessa on lyhyt. Yhteistyö. On ollut paljon moneen suuntaan ja on ollut aika helppoa kaikkien kanssa. Tutkimusyhteistyö on ollut hedelmällistä puolin ja toisin. Hankkeet. Ollut monta ja hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, ellei, korjataan suuntaa. Osaaminen ja kehittäminen. Alusta saakka on oltu tosissaan, haettu tietoa ja perehdytty. Kokeiltu ja kehitetty jatkuvasti uusia työ- ja kunnostus- ja tutkimusmenetelmiä. Virheistä oppii parhaiten ja niitä myös sattuu, eikä niitä pidä piilotella. Dokumentointi. Kaikki pitää aina tallentaa perusteellisesti niin, että tiedolla on käyttöä muillekin. Ja itselle, että tiedetään, missä ja mitä on milloinkin tehty miten, että voidaan seurata. Työvoima. Aina alkukoulutus ja perehdytys. Hyvä ja osaava työnjohto välttämätöntä, mutta sen kanssa on joskus niukkuutta. Kunnostajien hyvinvoinnista huolehtiminen kuukausia kestävän maastotyön ohessa on tärkeää ja välttämätöntä. Tärkeää on saada pienvesien tila kohti parempaa. Uusien raakkuvesien löytäminen ja tilan parantaminen on kuitenkin ihan huippua tällä saralla. Kiitos, mennään yhdessä kohti parempia virtavesiä! 26.10.2020 10
Kuva: Sami Säily / Ahmavaara