Hyvinkään ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA 2009-2016 JA ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA 2009-2013
Sisällys 1 ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTA 3 2 HYVINKÄÄN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA 2009-2016 4 3 HYVINKÄÄN ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA 2009-2013 6 3.1 Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiankulutus 2005 ja 2007 6 3.2 Kaupungin energiankulutuksen seuranta ja raportointi 7 3.3 Energiahuollon riskit 7 3.4 Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu 7 3.5 Yritysten energiatehokkuuden parantaminen 8 3.6 Kuntalaisten energiatietoisuuden ja kotitalouksien energiatehokkuuden parantaminen 9 3.7 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 10 3.8 Liikuntatilojen energiatehokkuuden parantaminen 13 3.9 Yleisten alueiden hoidon energiatehokkuuden parantaminen 14 3.10 Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen 15 3.11 Energiatehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa 15 3.12 Vesihuollon energiatehokkuuden parantaminen 16 3.13 Hyvinkään Lämpövoima 16 3.14 Hyvinkään Vuokra-asunnot 17 3.15 Wanha Villatehdas 18 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISTOIMIEN TAUSTA EU:SSA JA SUOMESSA 19 4.1 EU:n ilmasto- ja energiapaketti 19 4.2 Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 19 4.3 Energiatehokkuussopimuksen taustaa 20 4.3.1 EU:n energiapalveludirektiivi 20 4.3.2 Energiapalveludirektiivin täytäntöönpano Suomessa 20 5 HYVINKÄÄN JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2008-2016 20 6 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS SEKÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT HYVINKÄÄLLÄ 21 6.1 Hyvinkään kaukolämpöenergian tuotantomuodot 21 6.2 Kaukolämmön ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt 21 6.3 Sähkön tuotanto 22 6.4 Hyvinkään energiankulutus 22 6.5 Rakennusten lämmitysmuodot 22 6.6 Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöt 23 6.7 Hyvinkään ilmanlaatu 24
1 ENERGIA- JA ILMASTO- STRATEGIAN TAUSTA Viime aikoina lisääntyneet todisteet ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat vahvistaneet vaatimuksia ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja pysäyttämiseksi. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäyttö tuottaa n. 80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joten energiankäytön tehostaminen ja polttoainevalinnat ovat pääasiallinen keino hillitä ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi Hyvinkään energia- ja ilmastostrategiassa on keskitytty energian käytön tehostamistoimenpiteisiin. Energiankäytön tehostamiseen kannustaa myös energian nouseva hinta. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan kuntien suurimmat vaikutukset ilmastonmuutoksen hillinnässä liittyvät alueidenkäytön ja liikenteen suunnitteluun sekä jätehuollon järjestämiseen. Yhdyskuntarakenteen tulisi mahdollistaa yksityisautoilun vähentyminen. Energiantuotannossa tärkeää on siirtyminen päästöjä vähentäviin energialähteisiin ja energiankäytössä kulutuksen vähentäminen. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategiakokonaisuuteen sisältyy varsinainen Energia- ja ilmastostrategia 2008-2016, joka asettaa Hyvinkään kaupungin tasolla yleiset tavoitteet energiankäytön tehostamistoimenpiteille ja ilmastonsuojelulle, sekä yksityiskohtaisempi Energiatehokkuusohjelma 2009-2013, joka sisältää eri osapuolten käytännön energiankäytön tehostamistoimenpiteet vuoteen 2013 asti. Tällöin laaditaan vuoteen 2016 ulottuva jatko-ohjelma. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategia toimii myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun Energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 mukaisena energiatehokkuuden toimintasuunnitelmana. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa kaupungin energiankäyttöä 9 % vuoteen 2016 mennessä vertailuvuoteen 2005 verrattuna. Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus vuonna 2005 oli 99,8 GWh, joten säästötavoite tarkoittaa 9,0 GWh:n energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Tämä tavoite on erittäin kova ja vastaa vuositasolla noin 450 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta. Tämän energiansäästötavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman rahallista lisäpanostamista energiatehokkuuteen. Useimmat energiatehokkuusinvestoinnit tulevat kuitenkin katetuiksi syntyneellä energiansäästöllä, jotkut lyhyelläkin takaisinmaksuajalla. Samalla kun toi-saalla tehostetaan energiankäyttöä, on myös pidättäydyttävä uusien runsaasti energiaa kuluttavien järjestelmien käyttöönotosta. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategian ja energiatehokkuusohjelman on valmistellut kaupunginjohtajan nimeämä Hyvinkään kaupungin energiansäästötyöryhmä, joka vastaa myös energiatehokkuussopimuksen käytännön toteutuksesta ja raportoinnista sekä kaupungin energiakulutuksen seurannasta. Työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Jyrki Mattila (tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, työryhmän puheenjohtaja), Pirkko Puttonen (kiinteistöpäällikkö, tilapalvelu), Urpo Helenius (liikuntapäällikkö, liikuntapalvelut), Kari Vaaralahti (tuotantoryhmän palvelualueen johtaja, tuotantoryhmä), Jouni Mattsson (kaupungininsinööri, kunnallistekniikka), Timo Pekko (vesihuoltoinsinööri, Hyvinkään Vesi), Erja Snellman (hankintapäällikkö, hankintapalvelut), Annukka Lehtonen (liiketoimintajohtaja, konserni- ja tukipalvelut) ja Markku Nieminen (projektipäällikkö, ympäristöpalvelu, työryhmän sihteeri) Konserniyhtiöitä työryhmässä ovat edustaneet: Juha Hilden (Hyvinkään Lämpövoima) ja Kari Korkeamäki (Hyvinkään vuokra-asunnot) 3
2 HYVINKÄÄN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA 2009-2016 Energia- ja ilmastostrategiansa avulla Hyvinkään kaupunki edistää energian tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Strategian tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien ja muiden vähäpäästöisten energiantuo-tantomuotojen käytön edistäminen ja Hyvinkäällä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen sekä sellaisen kaupunkirakenteen kehittäminen, joka mahdollistaa pienen liikkumistarpeen ja tehokkaan energiankäytön. 1. ENERGIATEHOKKUUS JA ILMASTONSUOJELU Hyvinkään kaupunki: toimii aktiivisesti täyttääkseen työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 ja Hyvinkään Lämpövoima Oy:n (jatkossa Lämpövoima) energiasektorin energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 tavoitteet sisällyttää yksityiskohtaiset energiansäästötoimensa Energiatehokkuusohjelmaansa tehostaa yhteistyötä energia-asioissa kaupunkiorganisaation sisällä ja yritysten sekä asukkaiden kanssa kehittää alueensa energiankulutustietojen seurantaa ja arvioi tulevaa energiatarvetta teettää merkittävistä hankkeistaan ja investoinneistaan elinkaarilaskelmat, joihin sisältyy myös energiankäyttö ja toteuttaa kokonaistaloudelliset investoinnit varautuu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen 2. ENERGIANTUOTANTO JA HANKINTA Hyvinkään kaupunki: turvaa päätöksentekonsa lämmön ja maakaasun hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa Lämpövoiman kautta painottaa energianhankinnassaan ympäristöarvoja ja ilmastonsuojelua selvittää energiahuoltoa uhkaavat riskit kaupungin omissa kohteissa ja resurssien mukaan myös laajemmin yhteistyössä muiden tahojen kanssa selvittää uusiutuvien ja muiden vähäpäästöisten energialähteiden käytön mahdollisuuden omissa erilliskohteissaan haja-asutusalueella edistää kaukolämmön käyttöä ja selvittää kaukolämpöverkon laajentamismahdollisuudet yhdessä Lämpövoiman kanssa on valinnut kaukolämpönsä pääasialliseksi energianlähteeksi Ekokemin jätteenpolttolaitoksen lämmön. Energianhankinnassa seurataan myös muiden energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten energialähteiden käytön mahdollisuutta selvittää puhdistamolietteen hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa 4
3. YHDYSKUNTARAKENNE Hyvinkään kaupunki: edistää kestävän kehityksen mukaisen, eheän yhdyskuntarakenteen syntymistä ja säilymistä. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa autoriippuvuuden vähenemisen, parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä lähiliikkumisessa sekä minimoi energia-, vesi- ja viemäriverkostojen pituudet edistää toimillaan palveluiden säilymistä ydinkeskustassa ja aluekeskuksissa edistää uusien asuinalueiden liittymistä kaukolämpöverkkoon pyrkii ohjaamaan uuden asutuksen asemakaava-alueelle ja kyläalueille 4. YRITYKSET Hyvinkään kaupunki: edistää energiankäytön tehostamista yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa edistää energiatehokkaan liiketoiminnan syntymistä opastaa yrityksiä energiatehokkuusasioissa (mm. toimitilat, tuotanto/toiminta, liikenne) edistää yritysten liittymistä kaukolämpöverkkoon tai muihin vähäpäästöisiin energialähteisiin 5. KUNTALAISET Hyvinkään kaupunki: edistää ja tukee joukkoliikennettä edistää ja parantaa kevyen liikenteen käyttämisen edellytyksiä markkinoi aktiivisesti energia-avustuksia kuntalaisille neuvoo rakentajille ja saneeraajille energiatehokkaita ratkaisuja edistää kuntalaisten tehokasta energiankäyttöä ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön suunnitelmallista käyttöönottoa ja niiden vaikutusten selvittämistä jakaa energiatietämystä myös lapsille ja nuorille 6. KAUPUNGIN OMA KULUTUS Hyvinkään kaupunki: edistää tehokasta energiankäyttöä omissa uudisrakennus- ja saneerauskohteissaan tehostaa omaa energiankulutusseurantaansa ja pyrkii Energiatehokkuusohjelmansa avulla pienentämään energiankulutustaan selvittää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuden omissa ajoneuvoissaan pyrkii ottamaan energiatehokkuuden huomioon hankintapäätöksiä tehdessään 7. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN SÄÄSTÖTAVOITTEET Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 mukaisesti Hyvinkään tulee tehostaa energiankäyttöään seuraavasti: Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus vertailuvuonna 2005: 99,8 GWh. 3 %:n säästötavoite vuonna 2010: 3,0 GWh (= 3000 MWh = 3 000 000 kwh) 6 %:n säästötavoite vuonna 2013: 6,0 GWh (= 6000 MWh = 6 000 000 kwh) 9 %:n säästötavoite vuonna 2016: 9,0 GWh (= 9000 MWh = 9 000 000 kwh) 5
3 HYVINKÄÄN ENERGIA- TEHOKKUUSOHJELMA 2009-2013 Hyvinkään energiatehokkuusohjelmaan 2009-2013 on koottu eri osapuolten energian käytön tehostamistoimia aikatauluineen ja vastuutahoineen vuoteen 2013 asti. Tämän jälkeen laaditaan energiatehokkuussopimuskauden 2016 loppuun ulottuva jatko-ohjelma. Ohjelma on jaoteltu toteuttajatahon mukaan. Ohjelman alkuun on koottu Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiankulutusluvut, jotka ovat lähtökohtana tavoiteltaessa energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiansäästöjä. Koko Hyvinkään kaupungin alueen energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu ohjelman lopussa. 3.1 HYVINKÄÄN KAUPUNKIORGANISAATION ENERGIANKULUTUS 2005 ja 2007 Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiatehokkuussopimuksen vertailuvuosi on 2005. Viereisellä sivulla olevaan taulukkoon on koottu kyseisen vuoden ja vertailukohtana vuoden 2007 energiankulutustiedot eri vastuutahoilta. Alkuun on jaoteltu kiinteistöt, ensin tilapalvelun hallinnoimat julkiset kiinteistöt (koulut, päiväkodit, nuorisotilat, toimistot ym.), seuraavaksi liikuntakiinteistöt. Liikuntakiinteistöistä jäähallin ja uimahallin ominaisuuksiin kuuluu korkea sähkönkulutus ja uimahallin sekä maauimalan ominaisuuksiin lisäksi korkea lämmönkulutus. Lisänä aiempaan energiansäästösopimukseen mukana ovat nyt myös kaupungin omistamat asuntoyhtiöt, Hyvinkään vuokra-asunnot ja Wanha Villatehdas. Kaupungin energiankulutukseen on lisäksi laskettu mukaan katuvalaistus, veden- ja jätevedenkäsittely sekä ajoneuvojen polttoaineenkulutus. Megawateiksi muutettuna Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus energiatehokkuussopimuksen vertailuvuonna 2005 oli 99 698 MWh (~100 GWh). Vuonna 2007 luku oli 95 320 MWh. Vähennystä on ollut 4,4 %. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti ei lämmönkulutuksia ole korjattu lämmitystarveluvulla (muuntaa eri vuosien lämmönkulutuksen vertailukelpoiseksi), vaan ne kuvaavat toteutunutta todellista energiankulutusta. 3.2 KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Kaupunginjohtajan nimeämä Hyvinkään kaupungin energiansäästötyöryhmä toimii kaupungin energiankäytöstä vastaavien tahojen yhteistyöelimenä ja vastaa kaupungin energiankulutuksen seurannasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 seurannasta, raportoinnista ja energiatehokkuusohjelman päivityksestä. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaupungin energiansäästötyöryhmä 3.3 ENERGIAHUOLLON RISKIT Selvitetään energiahuoltoa uhkaavat riskit kaupungin omissa kohteissa ja resurssien mukaan myös laajemmin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Kaupungin valmiussuunnittelujohtoryhmä 3.4 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on kaupungilla mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen yhdyskuntarakenne Hyvinkäälle muodostuu. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa henkilöautoriippuvuuden vä- 6
henemisen, parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä lähiliikkumisessa sekä minimoi energia-, vesi- ja viemäriverkostojen pituudet. Energiatehokkuuden mittaaminen: Ympäristöhallinnon yhdyskuntarakenteen (YKR) ja elinympäristön seurantajärjestelmän (Elyse) tiedot. TAVOITTEET 2009-2013 Hyvinkään kaupungin tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisesti pitää yhdyskuntarakenne eheänä, mikä tukee joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia ja pienentää henkilöautoriippuvuutta sekä optimoi verkostopituudet. Hyvinkään kaupungin energiankulutus 2005 ja 2007 Kohteet Vastuutaho Sähkönkulutus 2005 (MWh) Sähkönkulutus 2007 (MWh) 7 Lämmönkulutus 2005 (MWh) Lämmönkulutus 2007 (MWh) Lämpö + sähkö yht. 2005 (MWh) Lämpö + sähkö yht. 2007 (MWh) Julkiset rakennukset Tilapalvelu 11 714 12 075 31 373 27 636 43 087 39 711 Rentto Reka 336 386 - - 336 386 Jäähalli Liikunta 1 487 1 451 486 530 1 973 1 981 Uimahalli Liikunta 662 644 2 595 2 593 3 257 3 237 Urheilupuisto Liikunta 229 177 420 444 649 621 Kentät ja muut Liikunta 430 262 276 220 706 482 Yhteensä 14 858 14 995 35 150 31 423 50 008 46 418 Wanha Villatehdas Oy 1 835 1 707 3 850 3 408 5 685 5 115 Hyvinkään Vuokraasunnot HyVa 2 250 2 450 22 988 22 396 25 238 24 846 Konsernin KiOy:t Oy:t 444 442 2 433 2 604 2 877 3 046 Muut yht. 4 529 4 599 29 271 28 408 33 800 33 007 Kiinteistöt yht. 19 387 19 594 64 421 59 831 83 808 79 425 Katuvalaistus Kun.tekn. 7 534 7 355 - - 7 534 7 355 Vesi ja jätevesi Hyv. Vesi 5 220 5 571 - - 5 220 5 571 Muu kulutus yht. 12 754 12 926 - - 12 754 12 926 Yht. ei ajoneuvoja 32 141 32 520 64 421 59 831 96 562 92 351 Ajoneuvot Polttoaine 2005 l/v Polttoaine 2007 l/v Polttoaine 2005 (MWh) Polttoaine 2007 (MWh) Ajoneuvot yht. Konekesk. 263 536 249 533 3 136 2 969 Kaikki yhteensä 99 698 95 320
TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. Keskustaajaman yleiskaavan tarkistuksella tuetaan eheän yhdyskuntarakenteen syntymistä ja säilymistä. Aikataulu: 2011 Vastuutaho: Kaavoitus 2. Kehitetään Hyvinkäälle sopivaa tiivistä ja matalaa rakentamistapaa mm. Yli-Jurvan alueella. Aikataulu: 2010-2011 Vastuutaho: Kaavoitus 3. Edistetään kaupallisten palveluiden säilymistä ydinkeskustassa ja aluekeskuksissa. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaavoitus 4. Edistetään uusien asuinalueiden liittymistä kaukolämpöverkkoon. Aikataulu: Nummenmäki 2011 Vastuutaho: Kunnallistekniikka ja Hyvinkään Lämpövoima 5. Pyritään ohjaamaan uusi asutus asemakaava-alueelle ja kyläalueille. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaavoitus 6. Vuoden 2013 asuntomessualueella kehitetään energiatehokkaita ratkaisuja. Aikataulu: 2011-2012 Vastuutaho: Asuntomessujen projektipäällikkö 7. Varaudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Kaavoitus, kunnallistekniikka, Hyvinkään Vesi 3.5 YRITYSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Yritykset ovat oleellisessa asemassa energiatehokkuuden parantamisessa ja ilmastonsuojelussa. Toisaalta yritykset voivat parantaa omaa energiatehokkuuttaan ja valita vähäpäästöisiä energialähteitä, toisaalta ne voivat kehittää energiatehokkaampia tuotteita ja palveluita sekä tehdä muita ilmastonsuojelua edistäviä innovaatioita. Hyvinkäällä on muutama energiaintensiivinen suuryritys, mutta pääasiassa yritykset ovat vähän energiaa kuluttavia pienyrityksiä. Hyvinkään sähkönkulutuksesta 30 % kuluu palveluissa ja rakentamisessa sekä 33 % teollisuudessa. TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. Edistetään energiankäytön tehostamista yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa sekä energiatehokkaan liiketoiminnan syntymistä. Aikataulu: Koko ohjelmakausi Vastuutaho: Liiketoimintajohtaja, KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Hyvinkään Yrittäjät 8
2. Järjestetään seminaari Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa. Aikataulu: 14.5.2009 Vastuutaho: Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari 3. Järjestetään seminaari energiatehokkuusasioissa yrityksille. Aikataulu: Syksy 2009 Vastuutaho: Hyvinkään Yrittäjät, liiketoimintajohtaja, kaupungin ympäristöpalvelu 4. Rakennetaan eri toimijoiden kotisivuille osio energiatehokkuusinfosta yrityksille. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Hyvinkään Yrittäjät, kaupungin energiansäästötyöryhmä 5. Jaetaan vuosittain energiatehokkuuspalkinto parhaiten energiankäyttöä tehostaneelle yritykselle. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Hyvinkään kaupungin energiasäästötyöryhmä, Hyvinkään Lämpövoima, Hyvinkään Yrittäjät 9
6. Edistetään yritysten liittymistä kaukolämpöverkkoon tai muihin vähäpäästöisiin energialähteisiin. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Hyvinkään kaupungin tekniikan ja ympäristön toimiala 7. Liitetään rakennuslupiin energiatehokkuusnäkökulma. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Rakennusvalvonta 8. Edistetään yritysten energiasertifikaattien käyttöönottoa. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Hyvinkään Yrittäjät, kaupungin ympäristöpalvelu 9. Vahvistetaan kaupungin energiansäästötyöryhmää ottamalla yritysedustaja mukaan. Aikataulu: 2009-2010 Vastuutaho: Kaupungin energiansäästötyöryhmä, Hyvinkään Yrittäjät 3.6 KUNTALAISTEN ENERGIATIETOISUUDEN JA KOTITALOUKSIEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Jokainen voi tehdä energiatehokkaita ja ilmastoystävällisiä valintoja kotonaan. Kotitalouksien energiankulutus jakaantuu välittömään ja välilliseen kulutukseen. Välitön energiankulutus koostuu asuntojen lämmityksestä, valaistuksesta, ilmastoinnista, kodinkoneiden kulutuksesta sekä ajoneuvojen polttoaineenkulutuksesta. Välillinen energiankulutus koostuu tuotteisiin ja palveluihin sitoutuneesta energiasta, joka tavallisesti tilastoidaan teollisuuden ja palveluntuottajan energiankulutukseksi. Motivan mukaan pientalossa välittömästä energiankulutuksesta noin puolet kuluu asunnon lämmitykseen, viidennes lämpimään käyttöveteen ja loppu kolmannes kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen. 20 000 km vuodessa ajavan perheen auton polttoaineenkulutus on samaa suuruusluokkaa kuin pientalon energiankulutus, kahden auton taloudessa jopa kaksinkertainen. Adaton Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -tutkimuksen mukaan kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää ovat valaistus (22 %), kylmälaitteet (13 %) ja kodin elektroniikka (12 %). Kylmälaitteiden kulutus on viime vuosina pienentynyt ja kulutuselektroniikan osuus kasvanut ja on jo nyt samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa. Keskeinen tekijä kodin elektroniikan kulutuksessa on valmiustilan virrankäyttö, myös siirtyminen pöytätietokoneista kannettaviin tietokoneisiin ja erillisistä digisovittimista televisioon integroituihin digisovittimiin pienentäisivät virrankulutusta. Kotitalouksien sähkönkäyttö on vuodesta 1993 vuoteen 2006 kasvanut kokonaisuudessaan 8,5 terawattitunnista 10,6 terawattituntiin, kun ei huomioida asuntojen sähkölämmitystä. Eniten sähkön kokonaiskulutus on kasvanut omakotitaloissa, noin 60 %, kerrostaloissa kasvu oli 29 % ja rivitaloissa 13 %. Uusissa kerrostaloissa keskikulutus on nousussa huoneistokohtaisen ilmanvaihdon yleistymisen myötä. Pientaloissa kulutuksen kasvua selittää koneellisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja sekalämmitysjärjestelmien yleistyminen. Hyvinkäällä kotitaloudet ja maatalous käyttävät kaikesta sähköstä noin 37 %. Luvussa on mukana myös sähkölämmitys. 10
TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. Joukkoliikenne 1.1 Nostetaan linja-autoliikenteen tukea 2009. 1.2 Selvitetään joukkoliikennetuen kohdistaminen moottorin vähäpäästöisyyden mukaan. Aikataulu: Linja-autoliikenteen tuki 2009 Vastuutaho: Kunnallistekniikka/liikennesuunnittelu Mittaaminen: Joukkoliikenteen käyttäjämäärät 2. Kaupunki markkinoi aktiivisesti energia-avustuksia kuntalaisille. Markkinointiin liittyviä toimenpiteitä ovat lehti- ja netti-ilmoittelu sekä neuvontapalvelu. Ilmoittelun tarkoituksena on lisätä neuvontapalveluja. Markkinoinnin tavoitteena on avustuksiin liittyvän tiedon jakaminen ja eri yhteistyötahojen palvelujen markkinoiminen (esim. energiatehokkuuteen liittyvien nettipalvelujen, Motivan, markkinoiminen). Markkinoinnin tärkeänä tehtävänä on aktivoida, tiedottaa sekä löytää positiivinen ja innostava ote asuntojen korjausasioihin. Aikataulu: Vuosittain Vastuutaho: Tilapalvelu/asuntosihteeri 3. Neuvotaan rakentajille ja saneeraajille energiatehokkaita ratkaisuja Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Rakennusvalvonta 11
4. Järjestetään kuntalaisille yleisötilaisuuksia energiankäytöstä ja laaditaan materiaalia energiankäytön tehostamisesta. Aikataulu: 2009-2013 Vastuutaho: Ympäristöpalvelu, Hyvinkään-Riihimäen ympäristöosaamisen keskus KEKO, Hyvinkään vuokra-asunnot 5. Selvitetään mahdollisuus rakentajille ja saneeraajille suunnatun energianeuvonnan yhteistyön kehittämiseen Hyvinkää-Riihimäki alueella. Aikataulu: 2009-2010 Vastuutaho: Tekym/toimialajohtaja 12
3.7 JULKISTEN RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään kaupungin julkisia rakennuksia hallinnoi tilapalvelu. Energiatehokkuussopimuksen piiriin kuuluva rakennuskanta vertailuvuonna 2005 oli 795 738 m 3. Tästä kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä oli 780 000 m 3 (99,7 %). Rakennustilavuudella mitattuna on energiakatselmuksia tehty 72 % kiinteistöistä. Sopimuksessa tehtyjen energiakatselmusten tavoitteena on kattaa 80 % rakennuskannasta. Julkisissa kohteissa lämmön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) on tehostunut, mutta sähkönkulutus lisääntynyt. Sähkönkulutuksen lisääntyminen johtuu talotekniikan lisääntymisestä (ilmastointi, valaistusvoimakkuuden lisääminen) ja tilojen käyttäjien sähköisten laitteiden lisääntymisestä (tietokoneet ym.). Rakennusten lämmönkulutukseen pystytään vaikuttamaan rakennusautomaatiojärjestelmällä, joka Hyvinkäällä kattaa käytännössä kaikki julkiset kiinteistöt. Julkisissa kiinteistöissä voi energiatehokkuuteen vaikuttaa uusien kohteiden rakentamisvaiheessa tai olemassa olevien kohteiden saneerauksissa. TAVOITTEET 2009-2013 Rakennusten lämmön ominaiskulutus vähenee 2 % Rakennusten sähkön ominaiskulutuksen kasvua hillitään Energiakatselmuksia on tehty 80 % rakennuskannasta TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. Uusien kohteiden hankesuunnitteluun sisällytetään tavoitteet energiatehokkuudelle. Tilapalvelu ottaa PromisE-kiinteistöjen ympäristöluokitusjärjestelmän käyttöön. Aikataulu: Koehankkeena uuden keskuskeittiön hankesuunnittelu 2009 Vastuutaho: Tilapalvelu 2. Selvitetään uusiutuvien energialähteiden käytön edellytykset haja-asutuskohteissa uudisrakentamisen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Tilapalvelu 3. Käytetään vaihtoehtoisia energiamuotoja Tanssikallion päiväkodin lämmitysjärjestelmän toteuttamisessa. Vaihtoehtoisina lämmitysmuotoina hankkeelle ovat aurinkokeräin- ja maalämpöpumppujärjestelmän yhdistelmä sekä öljykattilalaitos. Laskennallinen energiansäästö on 7950 kwh/a. Aikataulu: 2009-2010 Vastuutaho: Tilapalvelu 4. Kauniston vanhainkodin laajennus- ja perusparannushankkeessa toteutetaan energiatehokkuutta parantavia elinkaareltaan pitkäjaksoisia hankkeita, jotka kohdentuvat lämmöneristävyyteen (ulkovaippa, tavoitteet vuoden 2010 määräysten mukaiset), energialähteisiin (vaihtoehtoiset energiamuodot, selvitys suunnittelun yhteydessä mahdollisuuksista), jätehuoltoon (jätteen muodostuminen, vaippajäte, jätteen kuljetus ja varastointi, jätehuoltosuunnitelma) ja valaistukseen (turvallisuus). Aikataulu: Toteutus 2009-2010 Vastuutaho: Tilapalvelu 5. Energiatehokkuutta lisääville toimille tehdään elinkaarilaskelma ja lasketaan takaisinmaksuaika. Toteuttamiskelpoiset, takaisinmaksuajaltaan järkevät investoinnit toteutetaan hankkeen yhteydessä. Muut tahot 13
osallistuvat elinkaarilaskelman teon harjoitteluun. Aikataulu: 2009-2011. Suunnitteluvaihe menossa, suunnitelmat L2-vaiheessa 2009 Vastuutaho: Tilapalvelu. Harjoitteluun osallistuvat kunnallistekniikka, Hyvinkään Vesi ja konserniyhtiöt 6. Kaupunkisillan päiväkodin lämmityksen osittainen korvaaminen aurinkokenno- ja maalämpöpumppujärjestelmällä. Laskelmavaihe meneillään. Aikataulu: Toteutus 2009-2010 Vastuutaho: Tilapalvelu 7. Selvitetään energiakatselmusten päivitystarve. Tavoitteena on, että energiakatselmuksia on tehty 80 % rakennuskannasta. Aikataulu: Toteutus 2009-2013 Vastuutaho: Tilapalvelu 8. Suhtautuminen toimitilojen jäähdytysjärjestelmien rakentamiseen ohjeistetaan toimitilastrategiassa. Aikataulu: Toteutus 2009-2010 Vastuutaho: Tilapalvelu MITTAAMINEN: Lämmön- ja sähkönkulutusta mitataan ominaiskulutuksella (kwh/m 3 ). Vuosien 1992-2008 lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutus on esitetty viereisellä sivulla olevissa kaavioissa. 3.8 LIIKUNTATILOJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään kaupungin liikuntakiinteistöjä hallinnoi liikuntapalvelut. Suurimmat kiinteistöt ovat jäähalli, uimala ja urheilupuisto. Lisäksi liikuntapalvelut hallinnoi kenttiä ja liikuntareittejä huoltorakennuksineen. Sveitsin uimalassa ja Urheilupuistossa on tehty energiakatselmus vuonna 2006. Suurimmat liikuntakiinteistöt ovat kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä, muusta energiankulutuksesta arviolta noin puolet. Liikuntapalveluilla on lisäksi käytössään työkoneita ja muita ajoneuvoja. Työkoneet ja ajoneuvot ovat kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä. MITTAAMINEN: Lämmön- ja sähkönkulutusta mitataan ominaiskulutuksella (kwh/m 3 ) Ajoneuvojen polttoaineenkulutusta mitataan litraa/100 km (henkilö- ja kuorma-autot) Työkoneiden polttoaineenkulutusta mitataan litraa/käyttötunti (Jäähallin jäänhoitokoneet menevät kiinteistön sähkökuluihin) TAVOITTEET 2009-2013 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus laskee 3 %. TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. KUNNOSSAPITO JA SEURANTA Seurataan liikuntalaitosten ja -paikkojen sähkön, veden, kaukolämmön, polttoöljyn ja uimalan kiukaiden 14
Koko kaupunki lämpö kwh/m 3 47,0 45,0 43,0 41,0 39,0 45,4 43,7 42,4 42,5 41,2 41,0 40,1 39,4 39,6 42,0 42,2 42,5 41,7 41,3 40,8 40,7 39,7 37,0 35,0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko kaupunki sähkö kwh/m 3 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 13,0 13,0 13,2 13,3 12,9 13,1 12,9 13,4 13,6 14,3 15,2 15,3 15,0 14,7 15,6 15,4 15,5 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko kaupunki vesi l/rak.m 3 170 160 150 140 130 120 110 100 90 164 148 154 151 142 134 121 126 118 125 122 117 117 115 112 102 106 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kaavioissa on esitetty tilapalvelun hallinnoimien kiinteistöjen sähkön-, lämmön- ja vedenominaiskulutus (kwh/m 3 ) vuosina 1992-2007. 15
lämmityksessä käytettävän nestekaasun kulutusta päivätasolla. Koostetaan yhteenvedot kulutuksista kuukausittain, lämmitys korjattuna lämmitystarveluvulla Säädetään huonelämpötilat, iv-koneiden käyntiajat, valaistuksen käyttöajat tarkoituksen mukaisiksi Aikataulu: 2009-2013 Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 2. HANKINNAT Toteutetaan laite- sekä materiaalihankinnoissa ensisijaisesti energian säästöön tähtääviä hankintoja. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3. ENERGIAN SÄÄSTÖÖN TÄHTÄÄVÄT INVESTOINNIT 3.1 SVEITSIN UIMALA: Teetetään uimalassa energiakatselmus Selvitetään allaspeitteillä saavutettava energiansäästö ja investoinnin kuoletusaika Selvitetään vedenkäsittelylaitteiden kuormitusperusteinen käyttö (taajuusmuuntajat) Selvitetään aurinkoenergian käyttömahdollisuus Aikataulu: 2010-2013 Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.2 JÄÄLIIKUNTAKESKUS: Selvitetään kilpahallin lämmönsäteilyn ja valaistuksen tehostamiseksi hallin kattoon asennettavan ALU-katteen merkitys energian kannalta ja lasketaan investoinnin kuoletusaika 16
Jäädytysveden käsittelyyn on tullut uusi laite, jolla poistetaan vedestä ilmakuplat. Tällä toimenpiteellä vesi jäätyy nopeammin tiiviimmäksi jääksi huomattavasti alhaisemmalla veden lämpötilalla. Tänä päivänä jäädytysveden lämpötila on +50-+60 astetta. Jäädytysveden käsittelylaitteen energiansäästöt ja investoinnin kuoletusaika on laskettu Uudistetaan vanha vuonna -96 hankittu suorasähkökäyttöinen jäänhoitokone nykyaikaisemmaksi akkukäyttöiseksi koneeksi Aikataulu: Jäädytysveden käsittelylaite hankitaan 2009, muut 2009-2013 Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.3 URHEILU- JA PALLOILUKENTÄT SEKÄ ULKOILUREITIT: Nykyaikaisella valaisintekniikalla päästään merkittävästi pienempiin energiankulutuksiin, teetetään alueille valaistus ja sähkösuunnitelmat energiansäästölaskelmineen Investoidaan suunnitelman mukaisiin ja energiaa säästäviin valaisimiin Aikataulu: 2009-2013 Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.9 YLEISTEN ALUEIDEN HOIDON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Kunnallistekniikka vastaa yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä katuvalaistuksesta. Katuvalaistuksen sähkötyöt ja lamppujen vaihdot tekee tuotantoryhmän sähköyksikkö. Valaisinpisteitä on Hyvinkäällä noin 13 500. Katuvalaistuksen sähkönkulutuksen seuranta perustuu vuoden mittaan tehtyihin mittarien lukuun perustuvaan kulutusarvioon. TAVOITTEET 2009-2013 Katuvalaistuksen saneeraussuunnitelma pyrkii sähkönkäytön vähentämiseen noin 50 % vuoteen 2016 mennessä. TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. Katuvalaistus 1.1 Toteutetaan katuvalaistuksen saneeraussuunnitelmaa. Katuvalaistus saneerataan sähkökeskusalue kerrallaan. Vuonna 2009 laaditaan välitilinpäätös katuvalaistuksen saneeraussuunnitelman toteutumisesta. Aikataulu: Välitilinpäätös 28.2.2010 mennessä ja tilinpäätös 28.2.2013 mennessä Vastuutaho: Sähköyksikkö Tavoite: Projektin välitavoitteen mukainen sähkönkulutus valaisinpistettä kohden vuonna 2010-20 % ja 2013-35 % vuoden 2005 tasosta Mittari: Sähkönkulutus valaisinpistettä kohden (kwh/pylväs/v) 2. Kunnallistekninen kunnossapito ja rakentaminen 2.1 Rakennetaan alueelliset hiekkapisteet ja imulakaisimen tyhjennyspisteet. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Raportoidaan vuosittain Vastuutaho: Katukunnossapitoyksikkö Tavoite: Kunnossapidon palvelupisteitä rakennetaan 1 kpl/vuosi. Kunnossapidon aluepisteitä rakennettu 17
yhteensä 5 kpl rahoitusmahdollisuuksien puitteissa Mittari: Toteutetut aluepisteet (kpl) 2.2 Uusille alueille suunnitellaan lumenkasausalueita. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Raportoidaan vuosittain Vastuutaho: Kaavoitusyksikkö vastaa tietojen keräämisestä ja katukunnossapitoyksikkö tietojen tuottamisesta Tavoite: Uusien asemakaavojen yhteydessä arvioidaan kunnossapidon tarpeet Mittari: Uusissa asemakaavoissa osoitetut lumenkasauspaikat (kpl) 2.3 Selvitetään kunnallisteknisen rakentamisen maamassojen käsittelynmahdollisuus syntypaikalla. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Pilottihanke toteutetaan Hakakallion-Vt25 kadunrakennustöiden suunnittelun yhteydessä (arvio 2011) Vastuutaho: Suunnitteluyksikkö vastaa selvityksen teettämisestä ja rakentamisyksikkö vastaa tietojen tuottamisesta Tavoite: Maamassojen käsittely ja käyttö voidaan hoitaa rakennuspaikalla edellyttäen että kalliomassojen murskaus sekä massojen seulonta voidaan toteuttaa alueella Mittari: Alueella jatkokäytettävät maamassat (m 3 itr) 3.10 AJONEUVOJEN ENERGIA-TEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Kaupungin ajoneuvoja hallinnoi ja hoitaa tuotantoryhmän alainen konekeskus. Ajoneuvoja ja työkoneita oli 2008 yhteensä 92, josta 52 kevyttä ja 40 raskasta kalustoa. MITTAAMINEN: Ajoneuvojen polttoaineenkulutusta mitataan litraa/100 km (henkilö- ja kuorma-autot) Työkoneiden polttoaineenkulutusta mitataan litraa/käyttötunti TAVOITTEET 2009-2013 Ajoneuvojen ja työkoneiden ominaiskulutuksen väheneminen 1,5 % vuodessa ajosuoritetta kohden. TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. Uuden kaluston hankinnassa energiantehokkuus on yksi ohjaavista kriteereistä. Seurataan alan kehitystä. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Konekeskus 2. Selvitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuus omissa ajoneuvoissa. Aikataulu: Seuranta käynnissä, kokeiluja käynnistetään mahdollisuuksien parantuessa sopimuskauden aikana Vastuutaho: Konekeskus 3. Paketti- ja henkilöautojen kuljettajille järjestetään ennakoivan ajon koulutus. Selvitetään myös muiden suurimpien autonkäyttäjien, kuten vanhusten ja vammaistenpalveluiden kotihoidon osallistuminen. 18
Aikataulu: 2009-2010 talvikautena Vastuutaho: Konekeskus 3.11 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOON OTTAMINEN HANKINNOISSA Hyvinkään kaupungin hankintaohjeessa (8.12.2003/ 478) ohjeistetaan, että hankinnoissa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan kestävä kehitys, tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin elinkaaren aikana. Hankinnan keskeiset elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat yksi kokonaistaloudellisuuden kriteeri. Ympäristökriteereihin sisältyvät myös energiatehokkuusvaatimukset. Tavoitteena on ollut ottaa huomioon ympäristökriteerit mukaan luettuna energiatehokkuusvaatimukset hankinnoissa silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi hankinnan suuren volyymin tai sen vaikutusten merkittävyyden kannalta. Hankintapalvelut-yksikölle keskitetyissä tarvikkeiden vuosisopimuskilpailutuksissa ympäristökriteerit on huomioitu hyvin. Niille on annettu painoarvoa noin 21:ssa vuosisopimushankinnassa. Kaikissa kaupungin tekemissä hankinnoissa pyritään lisäämään energiatehokkuutta. TAVOITTEET 2009-2013 Kokonaistaloudellisuuden ja energiatehokkuuden huomioonottaminen hankinnoissa. TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2013 1. Ympäristökriteereiden ja energiatehokkuuden huomioimista hankinnoissa jatketaan tapauskohtaisesti. Vastuutaho: Hankintapalvelut ja toimialat 19
Mittaaminen: Ympäristökriteerit on huomioitu vähintään 20 hankinnassa. Ympäristökriteerien kilpailutuksissa käytettävä painoarvo kilpailutuksissa on vähintään 20 % 2. Tehdään HYMONET hankintojen ympäristötietokanta ja sen käyttömahdollisuus tunnetuksi hankintoja valmisteleville yksiköille ja edistetään sen hyödyntämistä. Hyvinkään kaupungilla on lisenssi kymmenelle Hymonetin käyttäjälle, mutta käyttäjiä vuoden 2009 alussa on vain neljä. Aikataulu: 2009 Vastuutaho: Hankintapalvelut ja toimialat Mittaaminen: Hymonetin käyttäjä- ja käyttömäärät Hyvinkäällä 3. Painotetaan energianhankinnassa ympäristöarvoja ja ilmastonsuojelua. Aikataulu: 2009-2013 Vastuutaho: Hankintapalvelut 3.12 VESIHUOLLON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään Vesi huolehtii vesihuollosta kaupungin alueella. Yhtiö on osa Tekniikan ja ympäristön toimialaa, ei kuitenkaan teknisen lautakunnan alainen, vaan sillä on oma johtokuntansa. Veden- ja jätevedenkäsittelytoiminnot ja pumppaus ovat merkittäviä sähkönkuluttajia. MITTAAMINEN: Sähkönkulutus vesikuutiota ja verkostoon liitettyä asukasta kohden (kwh/m 3, kwh/hlö). 20