Pelisäännöt Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin

Pelisäännöt Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, Yt-toimikunta 4.4.2016 8 Henkilöstöjaosto 4.4.2016 29

SISÄLLYSLUETTELO: 1 PELISÄÄNTÖJEN MERKITYS... 1 2 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS... 2 2.1 KEHITYSKESKUSTELUT... 2 2.2 PEREHDYTTÄMINEN... 2 2.3 KOULUTUS... 3 2.3.1 Omaehtoinen täydennyskoulutus... 4 2.3.2 Hakemusten käsittely... 4 2.3.3 Uudelleen koulutus... 5 2.3.4 Jatkokoulutus... 5 2.3.5 Ammattiyhdistyskoulutus... 5 2.3.6 Oppisopimuskoulutus... 6 3. VUOSILOMA... 7 3.1 VUOSILOMASTA YLEISESTI... 7 3.2 VUOSILOMAN SIIRTO... 8 3.3 SÄÄSTÖVAPAA... 8 4. VIRKA- JA TYÖVAPAAT, PERHEVAPAAT, SAIRAUSPOISSAOLOT... 10 4.1 VIRKA- JA TYÖVAPAAT YLEISESTI... 10 4.2 PERHEVAPAAT... 11 4.3 MUUT VIRKAVAPAAT/TYÖVAPAAT... 12 4.4 HARKINNANVARAISET VIRKA-/TYÖVAPAAT... 12 4.4.1 Palkaton harkinnanvarainen virka-/työvapaa... 13 4.4.2 Palkallinen harkinnanvarainen virka-/työvapaa... 14 4.5 TILAPÄINEN HOITOVAPAA... 14 4.6 POISSAOLO PAKOTTAVISTA PERHESYISTÄ... 15 4.7 POISSAOLO PERHEENJÄSENEN TAI MUUN LÄHEISEN HOITAMISEKSI... 16 4.8 SAIRAUSPOISSAOLOT... 16 4.8.1 Käytäntö sairauspoissaolotilanteissa... 16 4.8.2 Seurantarajat sairauspoissaoloissa... 17 5 TYÖAIKA... 19 5.1 TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA... 19 5.2 TERVEYDENHOIDOLLISET TUTKIMUKSET... 19 5.2.1Tutkimukset ja tarkastukset, joihin kulunut aika luetaan työajaksi... 19 5.2.2 Tutkimukset ja tarkastukset, jotka pyrittävä järjestämään työajan ulkopuolella... 19 5.2.3 Tutkimukset ja tarkastukset, jotka tapahtuvat aina työajan ulkopuolella... 19 5.3 TUPAKOINTI... 20 5.4 INTERNETIN, SOSIAALISEN MEDIAN JA HENKILÖKOHTAISEN KÄNNYKÄN KÄYTTÖ... 20 5.5 SIJAISUUDET JA YLITÖIDEN TEETTÄMINEN... 20 5.5.1 Sijaisuudet... 20 5.5.2 Ylityöt... 20 5.6 LYHENNETTY TYÖAIKA... 21 5.7 VUOROTTELUVAPAA... 21 1

5.8 OSA-AIKALISÄ... 22 5.9 OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA... 23 6 VIRAN / TEHTÄVÄN HAKUMENETTELY... 24 6.1 REKRYTOINNIN YLEISET PERIAATTEET... 24 6.2 TYÖHÖNTULOTARKASTUS... 25 7 ELÄKKEEN HAKEMINEN... 26 7.1 VANHUUSELÄKEPROSESSI... 26 7.2 OSA-AIKAELÄKEPROSESSI... 26 8 PALKANMAKSU... 27 9 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN... 27 10 LUOTTAMUSTEHTÄVIEN HOITAMINEN... 28 11 OSALLISTUMINEN ULKOPUOLISTEN JÄRJESTÄMIIN TILAISUUKSIIN... 28 11.1 ULKOPUOLISTEN KUSTANTAMAT MATKAT... 28 11.2 YRITYKSEN JÄRJESTÄMÄT TILAISUUDET... 29 11.3 LAHJAT... 30 12 SISÄINEN VIESTINTÄ... 30 2

1 PELISÄÄNTÖJEN MERKITYS Liperin kunnan yhteiset pelisäännöt koskevat kaikkia kunnan työntekijöitä ja viranhaltijoita. Esimiehet ovat velvollisia perehdyttämään henkilöstönsä kunnan yhteisiin pelisääntöihin, sekä seuraamaan niiden noudattamista. Osastot ja työyksiköt voivat halutessaan täydentää pelisääntöjä yksikkökohtaisilla säännöillä ja ohjeilla. Nämä ohjeet eivät saa olla ristiriidassa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen kanssa. Pelisääntöihin sisältyy harkinnanvaraa, josta vastaa esimies. Mikäli esimies ei ole varma harkintansa lopputuloksesta, on suositeltavaa kääntyä kollegoiden, osastopäällikön tai henkilöstösuunnittelijan puoleen. Pelisääntöjen tulkintaan liittyviä ristiriitoja voidaan ratkoa henkilöstöjaostossa, joka tekee asioissa myös lopulliset päätökset. Pelisääntöjen lisäksi Liperin kunnassa noudatetaan virka- ja työehtoihin liittyviä valtakunnallisia ja paikallisesti tehtäviä sopimuksia. Pelisääntöihin avattuja virka- ja työehtosopimusmääräyksiä on syytä lukea rinnakkain varsinaisten virka- ja työehtosopimustekstien kanssa, koska esim. sopimuksiin kirjattuja kaikkia poikkeuksia ei ole mahdollista sisällyttää pelisääntöihin. Muut henkilöstöhallintoon liittyvät ohjeistukset (esim. merkkipäivän muistamisohjeet, matkapuhelimen käyttöohjeet) pelisääntöjen ohella löytyvät Liperin kunnan intrasta. Pelisäännöt on hyväksytty alun perin 9.2.2009 henkilöstöjaostossa. Päivitykset on hyväksytty henkilöstöjaostossa 4.4.2016. 1

2 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS 2.1 Kehityskeskustelut Esimies käy työntekijöiden kanssa vähintään kerran vuodessa tai vähintään joka toinen vuosi (isot yksiköt) yksilö- tai ryhmäkehityskeskustelut, joiden avulla he yhdessä arvioivat edellisessä keskustelussa sovittujen tavoitteiden toteutumista ja onnistumista työssä. arvioivat työntekijän työkykyä, työtä sekä siihen liittyviä odotuksia, vaatimuksia ja tavoitteita. arvioivat työyhteisön, työympäristön ja keskinäisen yhteistyön toimivuutta. laativat työntekijän henkilökohtaisen kehittymis- ja koulutussuunnitelman ja sopivat siihen liittyvistä toimenpiteistä. Ryhmäkehityskeskustelujen ohella yksilökehityskeskusteluihin on oltava mahdollisuus vähintään joka toinen vuosi. Kehityskeskustelut käydään vakituisten ja pitkäaikaisten (työssä vähintään toiminta-/lukuvuoden) sijaisten kanssa. Ennen kehityskeskustelua kumpikin osapuoli valmistautuu kehityskeskusteluun etukäteen täyttämällä lomakkeen, jonka pohjalta keskustelu käydään sovittuna ajankohtana. Kehityskeskustelulomake ja kehityskeskustelujen käymiseen liittyvät ohjeet löytyvät intranetistä. Vuoden 2016 alusta lukien kunnassa on käytettävä populuksen sähköistä kehityskeskustelulomaketta. 2.2 Perehdyttäminen Perehdyttäminen on osa henkilöstön kehittämistoimintaa ja huolehtimista henkilöstöstrategian arvojen mukaisesti. Sen tarkoituksena on tutustuttaa uusi henkilö tuleviin tehtäviinsä, työympäristöönsä ja työolosuhteisiin, Liperin kunnan ja sen virastojen/laitosten sekä sen toimintayksikön toimintaan, jossa hän työskentelee. Jotta työntekijä pääsisi hyvin työnsä alkuun, tarvitaan suunnitelmallista perehdyttämistä, jonka tehtävänä on myös välittää tietoa sekä työntekijän että työyhteisön odotuksista. Perehdyttämisen tavoitteena on: luoda myönteinen asennoituminen työhön, Liperin kuntaan ja henkilöstöön. työntekijän mahdollisen alkuepävarmuuden poistaminen ja tätä kautta hänen itsenäisen ja aktiivisen työhön suhtautumisensa edistäminen. auttaa tulokas tutustumaan kunnan organisaatioon. luoda riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet työtehtävien hoitamiseen. edistää turvallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä. tukea uuden henkilön yhteistyövalmiuksia sekä rohkaista aloitteelliseen ja vastuulliseen toimintaan ja huolehtimiseen. 2

Perehdytys toteutetaan uusille työntekijöille, uusiin tehtäviin siirtyville, lyhyt- ja pitkäaikaisille sijaisille ja pysyvälle varahenkilöstölle. Myös pitkään poissaolleet (esim. työloma, virkavapaa, äitiysloma) tulee perehdyttää uudelleen tehtäviinsä. Perehdyttämisen päättyessä tulee järjestää palautekeskustelu, jossa työntekijällä on mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksensä ja kokemuksensa perehdyttämisestä. Näitä kokemuksia esimies ja muut perehdyttämiseen osallistuneet voivat käyttää perehdyttämistoiminnan kehittämiseksi. Perehdyttämisohjeet ja lomakkeet (mm. perehdyttämissopimus) löytyvät kunnan intranetistä. 2.3 Koulutus Kuntien henkilöstö kuuluu kunta-alan koulutussopimuksen piiriin. Suositusluonteisen sopimuksen mukaan henkilöstökoulutuksen suunnittelun on tapahduttava organisaation tarpeista käsin ja sen tulee olla työyksikön tavoitteiden mukaista. Ammattitaidon ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Myös määräaikaisilla ja pitkäaikaisilla sijaisilla on oikeus kouluttautumiseen. Henkilöstön koulutuksen suunnittelu on osa vuotuista henkilöstösuunnitelmaa, jossa pyritään ottamaan huomioon palveluiden kehittämistarpeet, työnantajan tarpeet sekä henkilöstön omat toiveet (henkilöstöstrategia). Jatkossa koulutussuunnitelma laaditaan yhteistoiminnassa. Koulutukset voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin koulutuksiin. Koulutukseen osallistuja hakee koulutusvapaata tätä tarkoitusta varten olevalla lomakkeella Populuksessa (lomakkeet/muutokset). Mikäli kysymys on täydennyskoulutuksesta, käytetään sille erikseen tarkoitettua täydennyskoulutuslomaketta. Esimies hyväksyy hakemuksen, johon hakija on merkinnyt osallistumismaksun ja mahdolliset kulut. Koulutuksesta aiheutuvat kulut maksetaan KVTES:n mukaisesti. Kunnan järjestämä koulutus katsotaan sisäiseksi koulutukseksi (esim. esimiesten koulutuspäivät, henkilöstön tiedotus- ja koulutustilaisuudet, osastojen omat koulutukset). Populukseen kirjataan kaikki yli 1 tunnin kestävät koulutukset (myös vesot pl. koulunaloitus-veso) sekä ulkoiset että sisäiset koulutukset. Iltaisin, viikonloppuisin tapahtuva koulutuksen osalta esimies harkitsee työajan käytön ja osallistumiskorvauksen. Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista virka- tai työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, voi työnantaja määrätä viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen virka-/työmatkana. Mikäli koulutukseen osallistuminen ei ole virka- tai työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä, voi työnantaja siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan/työntekijän osallistumaan koulutukseen ja osallistua harkintansa mukaan palkka -, matka- sekä muihin koulutuskustannuksiin. 3

2.3.1 Omaehtoinen täydennyskoulutus Omaehtoinen: koulutukseen hakeutuminen pohjautuu hakijan omaan halukkuuteen kouluttautua. Täydennyskoulutus: ammatillinen henkilöstökoulutus (ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus, liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen, ei ole kuitenkaan tutkintoon johtavaa koulutusta) Pitkän aikavälin täydennyskoulutus: Pitkä aikaväli: lukukaudelle / vähintään 4 kk:lle ajoittuva koulutus, joka voi sisältää etäopintoja ja erimittaisia lähiopetusjaksoja. koulutuksen tulee olla tulosalueen/tulosyksikön tavoitteiden mukaista. koulutuksen tulee liittyä hakijan perustehtävään hakija on ollut työssä Liperin kunnan palveluksessa välittömästi ennen täydennyskoulutusta vähintään yhden vuoden. osa-aikatyötä tekevällä oikeus ko. täydennyskoulutukseen, koulutusaika suhteutetaan työaikaan. Lyhyen aikavälin täydennyskoulutus: Lyhyt aikaväli: esimies määrittelee Edellytyksenä osallistumiselle ei ole vuoden työssäoloehtoa 2.3.2 Hakemusten käsittely Esimies arvioi hakijan koulutuksen tarpeellisuuden ja koulutusohjelman tarkoituksenmukaisuuden edellä esitettyjen kriteerien perusteella sekä koulutuksen toteuttamismahdollisuuden tulosyksikön koulutussuunnitelman ja talousarvion rajoissa. Esimies asettaa tulosyksikkönsä omaehtoisen koulutuksen koulutushakemukset / koulutukset tärkeysjärjestykseen Esimies arvioi pitkän aikavälin koulutusvapaan myöntämismahdollisuuden siten, että palkallista koulutusvapaata voidaan myöntää enintään 15 päivää. Koulutusoikeutta voi käyttää yhden kerran 5 vuoden aikana. Palkallisen koulutuksen myöntämisen ehtona on, että työntekijä käyttää omaa vapaata vähintään 50 % myönnetyn vapaan määrästä (esim. 10 pv koulutus, palkallinen vapaa 5 pv, työntekijän omaa aikaa 5 pv). 15 päivää palkallista vapaata koulutusta kohden on maksimi. Koulutuksen myöntämiseen liittyy harkintaa ja työantajan tarve on olennainen tekijä koulutuksen myöntämisessä. Pitkän aikavälin koulutukseen hakijalle ei korvata esim. majoitus- ja/tai ravintokustannuksia eikä matkakuluja (esimiehen velvollisuus on selvittää/tarkistaa nämä hakijalta). Esimies harkitsee työnantajan mahdollisuuksia korvata varsinaista osallistumismaksua tai myöntää apurahaa 4

Pitkän aikavälin koulutukseen enimmäiskorvaus osallistumismaksusta lukukautta / lukukauteen verrattavaa aikaa kohti on 250, lukuvuotta / lukuvuoteen verrattavaa aikaa kohden enimmäiskorvaus on 500, apurahan enimmäismäärä on 150 Lyhyen aikavälin koulutukseen esimies harkitsee, mutta osallistumismaksusta korvataan enintään 200. Koulutukseen mahdollisesti sisältyvistä ulkomaan matkoihin liittyvistä koulutusjaksoista, opintomatkoista ja kulukorvauksista korvataan harkinnan mukaan kohtuullisiksi katsottava kustannukset, kuitenkin enintään 200. Koulutettava sitoutuu antamaan palautetta saamastaan koulutuksesta ja sitoutuu hyödyntämään koulutusta työssään. Täydennyskoulutuksessa olevan edellytetään valitsevan opinnäytetyön/tutkimustyön/kehittämistehtävän aiheen siten, että se on hyödynnettävissä Liperin kunnassa. 2.3.3 Uudelleen koulutus Uudelleenkoulutus mahdollistaa viranhaltijan/työntekijän siirtymisen toisiin tehtäviin kunnassa. Mainittu muutos on esimerkiksi viranhaltijan/työntekijän muuttunut työkyky, jolloin uudelleenkoulutuksella voidaan ehkäistä työkyvyn alenemista tai edistää työkyvyn palautumista. Mikäli viranhaltija/työntekijän uudelleenkoulutus on kunnan toiminnan kannalta välttämätöntä, maksetaan hänelle koulutukseen osallistumisen ajalta virka- ja työehtosopimuksen mukainen palkka ja matkakustannusten korvaukset. Muussa tapauksessa kunta osallistuu palkan ja korvausten maksamiseen harkintansa mukaan. 2.3.4 Jatkokoulutus Jatkokoulutus tapahtuu palkattoman virkavapaan/työloman aikana eikä työnantaja osallistu muihinkaan koulutuskustannuksiin. Virkavapaan tai työloman myöntämisen vähimmäisedellytyksistä on säädetty opintovapaalailla (63/86) ja asetuksella (812/86). Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin vaativampiin tehtäviin ja se on tutkintoon johtavaa. Mikäli työnantaja katsoo jatkokoulutuksen tarpeelliseksi, voidaan soveltaa pitkäkestoisen omaehtoisen koulutuksen korvausperiaatteita 2.3.5 Ammattiyhdistyskoulutus Ammattiyhdistyskoulutusta on pääsopijajärjestön järjestämä yhteistoimintakoulutus, luottamusmieskoulutus sekä työsuojelukoulutus. Ammatillisen osaamisen lisäksi on tärkeää hallita yleisiä työelämän valmiuksia, joiden kehittämiseen järjestökoulutus sopii hyvin ja voi olla myös täydennyskoulutusta. Sovelletaan lyhyen aikavälin omaehtoisen koulutuksen korvausta 5

2.3.6 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa hankitaan todellisessa työsuhteessa hyvä käytännön ammattitaito ja opiskelija suorittaa perus- tai ammattitutkinnon. Oppisopimuskeskus suunnittelee ja käynnistää koulutuksen yhteistyössä opiskelijan, työnantajan ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, joka ei sido osapuolia oppisopimuksen päättymisen jälkeen. Työnantaja saa lomauttaa oppisopimuksessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (Työsopimuslaki 5 luku 5 ). Työnantaja sitoutuu ohjaamaan ja opettamaan opiskelijaa työtehtävissä. Oppisopimus voidaan keskeyttää kesän ajaksi, jos työn luonne on sellainen, ettei työtä kesäajaksi ole. Työpisteen muutoksista oppisopimuksen aikana tulee käydä neuvottelut oppisopimustoimiston kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa voi saada myös ammatillista täydennys- tai jatkokoulutusta, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään ammattitaitoa. Koulutus tähtää yleensä ammattitai erikoisammattitutkintoon, mutta se voi oppisopimuskoulutuksessa olla myös eitutkintotavoitteista. Korvaukset Työnantaja maksaa opiskelijalle vähintään työehtosopimuksen mukaisen palkan sekä siihen liittyvät sivukulut. Oppisopimuskeskus osallistuu kustannusten maksamiseen tietopuolisen opetuksen ajalta sekä maksaa opintososiaaliset etuudet. Oppisopimuskeskus maksaa työnantajalle sovitun koulutuskorvauksen opiskelijasta. Vakinaisen henkilöstön osalta sovelletaan pitkän aikavälin omaehtoisen täydennyskoulutuksen korvaamisen periaatteita tietopuolisen opiskelun aikana. Määräaikainen henkilöstö: työnantaja myöntää tietopuolisen opiskelun ajalle palkatonta työ-/virkavapaata. Ennen oppisopimuksen aloittamista tulee työvoimahallinnolta selvittää työnantajan oikeus palkkatukeen. 6

3. VUOSILOMA 3.1 Vuosilomasta yleisesti Vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaisesti. Loma myönnetään työnantajan määräämänä ajankohtana (pääsääntö) henkilökunnan toiveet huomioiden siten, että lomavuoden lomakauteen (2.5. 30.9) sijoitetaan 20 lomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % ansaitusta lomasta ja loput lomakauden jälkeen yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. Loma annetaan ajanjaksolla, joka alkaa lomavuonna 1.1. ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua 30.4. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä 30.9. Vuosilomaa voidaan pitää ennakkoon ennen kuin oikeus vuosiloman pitämiseen syntyy, kuitenkin vasta 1.1. lukien ja vain sen verran, kuin vuosilomaa on ansaittu. Mikäli työntekijän palvelussuhde päättyy ennen kuin työntekijällä olisi oikeus pitää vuosilomaansa, työantaja ja työntekijä voivat palvelussuhteen aikana sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä eli mahdollisesti jo ennen 1.1. Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosisidonnaisen lisän palveluajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Hallintosäännön 38 :n mukaisesti kunnanjohtaja, osastopäällikkö, tulosalueen esimies tai tulosyksikön esimies myöntävät alaisiaan koskevat vuosilomat ja päättävät tehtävien hoitamisesta vuosilomien aikana. Kullakin työyksiköllä on vuosilomalistat Populuksessa (loma-ajat/hyväksyntä), joihin vuosilomat merkitään ja jotka esimies hyväksyy. Myönnetyt vuosilomat ovat kaikkien yksikön työntekijöiden nähtävissä. Vuosiloman ajankohta ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asianomaisen kanssa toisin sovita (KVTES luku IV 10 ). Mikäli viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomalle lähtöhetken täysi varsinaisen kuukausipalkka lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä, ellei lomaoikeutta ole voitu järjestää lomapäivinä. Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. 7

3.2 Vuosiloman siirto Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija/työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä. Viranhaltijalla/työntekijällä on vastaava oikeus loman tai säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Määräykset tulevat voimaan 1.3.2014 alkaen ja niitä sovelletaan siitä riippumatta, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta on kysymys. Työntekijän tulee toimittaa loman siirtoa pyytäessään terveydenhuollon ammattilaisen laatima todistus mahdollisimman pian. Ilmoitus asiasta esimiehelle on tehtävä välittömästi kun asia tulee tietoon. Todistus on toimitettava viimeistään 7 päivän kuluessa, ilmoitus on tehtävä heti. Esimiehen luvalla vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi ei ole mahdollista tehdä, vaan asiasta on toimitettava kirjallinen todistus. Mikäli kesälomaa joudutaan siirtämään, tulisi loma antaa lomakauden loppuun mennessä, jollei se ole mahdollista, saman kalenterivuoden 31.12. mennessä. Siirretty talviloma tulisi pitää ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua tai mikäli se ei ole mahdollista, seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli loman pitäminen estyy tästä pidemmälle (esim. jos työkyvyttömyys jatkuu), työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman antamisesta muuna ajankohtana tai maksetaan pitämätön loma lomakorvauksena. 3.3 Säästövapaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan viranhaltija/työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/työntekijän kanssa. Säästövapaa annetaan viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan edustajan sopimana aikana ko. vuosiloman lomakautta seuraavan lomakauden jälkeen. ESIM. Työntekijä halua jättää lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2013-31.3.2014 päiviä pidettäväksi säästövapaana. Säästövapaat voidaan pitää aikaisintaan 2.5.2015 30.9.2015 lomakauden jälkeen eli aikaisintaan 1.10.2015. Viranhaltijalla/työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vuosiloman osan muuttamiseen säästövapaaksi. Toisaalta myöskään työnantaja ei voi velvoittaa viranhaltijaa/työntekijää muuttamaan vuosiloman osaa säästövapaaksi. Säästövapaan pitäminen edellyttää molempien osapuolten kesken tapahtuvaa sopimista. Työntekijän/viranhaltijan tulee anoessaan säästövapaita Populuksessa (lomakkeet/muutokset) perustella työnantajalle, miksi haluaa säästää vuosilomapäiviä säästövapaina pidettäviksi. Samalla esimies ja työntekijä/viranhaltija sopivat, milloin työntekijä/viranhaltija aikoo pitää säästössä olevat vuosilomapäivät. 8

Kerrytetty säästövapaa maksetaan korvauksena pitämättömistä päivistä tilanteissa, joissa työntekijän työaika muuttuu olennaisesti (esim. muutos osa-aikaiseksi) tai tilanteessa, jossa työntekijä lomautetaan toistaiseksi. 9

4. VIRKA- JA TYÖVAPAAT, PERHEVAPAAT, SAIRAUSPOISSAOLOT 4.1 Virka- ja työvapaat yleisesti Hallintosäännön 38 :n mukaisesti kunnanjohtaja, osastopäällikkö, tulosalueen esimies tai tulosyksikön esimies myöntävät alaisiaan koskevat: Virkavapaudet tai työvapaat, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus. Harkinnanvaraiset virkavapaudet ja työvapaat enintään 6 kuukaudeksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä. Virkavapaata ei myönnetä, mikäli työntekijä on saanut vakinaisen, toistaiseksi voimassa olevan työn toiselta työnantajalta. Mahdollista koeaikaa varten voidaan harkinnan mukaan myöntää palkatonta virkavapaata. Virkavapaus-/työvapaahakemukset tehdään Populuksessa kohdassa lomakkeet/muutokset. Pidempiä virka-/työvapaita suositellaan haettavan vähintään kuukausi etukäteen. Osastopäällikkö voi harkintansa mukaan myöntää maksimissaan kuuden kuukauden pituisen virkavapaan, tätä pidemmistä harkinnanvaraisista virkavapaista päättää henkilöstöjaosto. Mikäli virka-/työvapaata ei voida myöntää hakemuksen mukaisesti, hakemus on joko hylättävä tai se voidaan viranhaltijan/työntekijän kirjallisella suostumuksella myöntää muulla tavalla. Työnantajan edustaja ei saa muuttaa hakemusta ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta. Jos viranhaltija on ollut pakottavista syistä poissa virantoimituksesta, eikä hänelle ole myönnetty virkavapaata, poissaolo merkitään jälkikäteen virkavapaaksi, mikäli työnantaja toteaa poissaolon johtuneen ylivoimaisesta esteestä tai muusta pätevästä syystä (työsopimussuhteisten osalta sovelletaan samoja periaatteita). Palkattomien vapaiden (yli 1 kk palkaton virka-/työvapaa, hoitovapaa, vuorotteluvapaa, äitiysloman palkaton aika) aikana työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus käyttää ainoastaan työterveyshuollon lakisääteisiä palveluja (terveystarkastukset, työkykyarviot), ei sairaanhoitopalveluja (lääkäri-/työterveyshoitajakäynnit ja niihin liittyvät tutkimukset). Sairausloman aikana työntekijä/viranhaltija on oikeutettu käyttämään kaikkia työterveyshuollon palveluja riippumatta siitä, onko sairausloma palkallista vai palkatonta. Liikuntaedut eivät ole voimassa yli 1 kuukauden pituisten palkattomien vapaiden aikana. Viranhaltijalain sekä virka- ja työehtosopimusten lisäksi Liperin kunnassa sovelletaan sen toimivaltaisten elinten vahvistamia harkinnanvaraisten virka-/työvapaiden myöntämisessä sovellettavia periaatteita. Mikäli virkavapaa/työloma on myönnetty ja kyseiseksi ajaksi on hankittu jo sijainen, hakemusta ei voida perua ilman painavia syitä. 10

4.2 Perhevapaat KVTES V Luku 6 ; Työsopimuslaki 4 luku: Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. Poissaolon johtuessa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamisesta, työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle. Perusteltuna syynä pidetään sellaista ennalta arvaamatonta ja olennaista muutosta lapsen hoitamisedellytyksissä, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon ilmoittaessaan loman ajankohdasta. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman pitkäaikainen ja vakava sairastuminen tai kuolema taikka lapsen vanhempien avioero tai muu lapsen hoitoedellytyksissä tapahtunut olennainen muutos. Oikeuskäytännön mukaan säännöksessä tarkoitettuna perusteltuna syynä ei ole pidetty puolison työttömyydestä johtuvia toimeentulovaikeuksia. Työntekijällä ei myöskään katsottu olleen oikeutta hoitovapaan yksipuoliseen keskeyttämiseen sillä perusteella, että lapsenhoitoon tarjoutuu hoitovapaan aikana joku muu järjestely kuin lapsen hoitaminen kotona (KKO 1994:65). Vanhempainloman ja hoitovapaan ajankohdan muuttamisesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Isyysloman ajankohdan muuttamiselle ei ole säädetty vähimmäisilmoitusaikaa. Työsopimuslain 2 luvun 11 :n perusteella työntekijällä on sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden perusteella oikeus sairaslomaan. Lainkohtaa sovelletaan myös tapauksiin, joissa työntekijä sairastuu raskaudesta johtuvasta syystä ennen äitiysloman alkamista. Perhevapaan päättyessä synnytyksen vuoksi työkyvyttömänä olevan työntekijän oikeus sairaslomaan määräytyy niin ikään edellä mainitun lainkohdan mukaisesti. Vanhempainvapaan ajalta työntekijän oikeusasema perustuu työsopimuslain 4 luvun sekä sairasvakuutuslain päivärahaa koskeviin säännöksiin. Julkissektorin osalta vastaavat määräykset sisältyvät valtion yleiseen virka- ja työehtosopimukseen ja kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin. (HE 88/2001). Työsopimuslain 4 luvun 9 takaa työntekijälle oikeuden palata perhevapaiden päättyessä ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä tai jos tämä ei ole mahdollista, aikaisempaa vastaavaan työsopimuksen mukaiseen työhön. Ellei tämäkään ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos työnantaja ei voi tarjota perhevapaalta palaavalle työntekijälle työsopimuksen mukaista muuta työtä, on hänen vielä ennen irtisanomista mahdollisuuksien mukaan tarjottava muuta työtä tai koulutusta lomautus- ja irtisanomissäännösten edellyttämällä tavalla. 11

4.3 Muut virkavapaat/työvapaat Työpäiviksi sattuvat 50- tai 60-vuotispäivät, oma vihkimispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä. Vapaapäiviksi sattuvat (esim. la tai su) em. päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana. Muun syyn takia haettavasta virkavapaudesta/työvapaasta tulee neuvotella esimiehen kanssa 4.4 Harkinnanvaraiset virka-/työvapaat Harkinnanvaraisella virka-/työvapaalla tarkoitetaan sellaisia virka-/työvapaita, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään. Muun kuin lain tai sopimusmääräyksen perusteella myönnetyn virka-/työvapaan osalta työnantaja harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa vai ei. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 27 :n mukaan virkavapaan myöntäminen ja sen pituus ovat työnantajan harkinnassa, jollei laista tai sopimusmääräyksestä muuta johdu. Hallintosäännön 38 :n mukaisesti kunnanjohtaja, osastopäällikkö, tulosalueen esimies tai tulosyksikön esimies myöntävät alaisiaan koskevat harkinnanvaraiset virkavapaudet ja työvapaat enintään 6 kuukaudeksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä. Yli 6 kuukauden kestävän harkinnanvaraisen virkavapaan/työloman myöntämisestä päättää henkilöstöjaosto. Haettaessa osittaista virka- tai työvapaata (esim. osa-aikaeläke, osa-aikalisä, osatyökyvyttömyyseläke, vapaaehtoinen esim. 50 % työajalle siirtyminen), asiasta päättää lähiesimies virkavapauden pituudesta riippumatta. Mikäli tarvitaan sijaista, sijaisen palkkaamiseen antaa täyttöluvan osastopäällikkö. Harkinnanvaraiset vapaat myönnetään yhdenjaksoisesti (ei mahdollisuutta esim. lomarahan laskentakuukauden ajaksi katkaisuun) 12

4.4.1 Palkaton harkinnanvarainen virka-/työvapaa 1. Kun palkatonta virka-/työvapaata anotaan kaikiksi viikon työpäiviksi, virka- /työvapaa tulee anoa ja myöntää myös lauantaiksi ja sunnuntaiksi. 2. Mikäli vapaata haetaan sellaista kuntoutusta varten, johon hakija saa Kelan kuntoutuspäivärahaa, vapaa anotaan ja myönnetään kuntoutuksen tosiasiallisen keston mukaisesti (yleensä ma-pe). Lisäksi jaksotyössä lauantai ja sunnuntai anotaan ja myönnetään palkallisiksi vapaapäiviksi. 3. Kun palkatonta virka-/työvapaata anotaan yhtä päivää lukuun ottamatta kaikiksi viikon työpäiviksi, tulee virka-/työvapaata anoa ja myöntää myös joko lauantaiksi tai sunnuntaiksi siitä riippuen kumpaan viikonpäivään virka-/työvapaa rajoittuu. 4. Kun palkatonta virka-/työvapaata anotaan vähemmän kuin edellä 1. ja 2. kohdissa on mainittu, ei virka-/työvapaata tarvitse anoa eikä myöntää lauantaiksi ja sunnuntaiksi 5. Jos palkaton virka-/työvapaa jakautuu kahdelle kalenteriviikolle, noudatetaan edellä mainittuja määräyksiä kumpaankin viikkoon erikseen, huomioiden seuraava: 6. Jos kahden kalenteriviikon aikana pidettävä yhdenjaksoinen palkaton virka- /työvapaa sisältää vähintään viisi työpäivää, tulee vapaaseen sisältyä myös yksi lauantai ja sunnuntai ja neljä työpäivää sisältävään palkattomaan virka- /työvapaaseen tulee sisältyä yksi lauantai tai sunnuntai. 7. Jos virka-/työvapaan sisään jää ylimääräisiä työaikaa lyhentäviä ns. arkipyhäpäiviä, esimerkiksi muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva jouluaatto, joulupäivä tai vapunpäivä, ei niitä anota virka- /työvapaapäiviksi, huomioiden kuitenkin kohtien 1. ja 2. ohjeistus 8. Kaksi viikkoa pidemmät virka-/työvapaat tulee anoa yhdenjaksoisina. 9. Ei-terveydellisiä toimenpiteitä varten (esim. kauneus- ja taittovirhe-leikkaukset) anottu virka-/työvapaa myönnetään palkattomana. 13

4.4.2 Palkallinen harkinnanvarainen virka-/työvapaa Palkallisella virka-/työvapaalla tarkoitetaan sellaista ajanjaksoa, jolloin viranhaltija/työntekijä on vapautettu hoitamasta varsinaisia virka- ja työtehtäviään. Viranhaltija/työtekijä saa tällaiselta ajanjaksolta palkan, mutta työnantaja harkitsee tapauskohtaisesti vapaan aikana mahdollisesti syntyvien matka-, päiväraha-, majoitus- tai muiden vastaavien kulujen korvaamisesta. 1. Henkilöstöjaosto päättää yli viikon kestävät palkalliset virka-/työvapaat (Hallintosääntö 37 ). 2. Enintään yhden viikon (7 päivää) kestävän palkallisen virkavapauden myöntää jäljempänä kohdassa 3 esitettävien perusteiden ollessa kyseessä osastopäällikkö 3. Palkallinen virka-/työvapaa on mahdollista myöntää seuraavin perustein: a) Viranhaltija/työntekijä osallistuu virka-/työvapaan aikana oman ammattialansa sellaiseen tapahtumaan, josta on olennaista hyötyä viranhoidon/työtehtävien kannalta. Näitä ovat esimerkiksi osallistuminen ammattialansa kansallisiin tai kansainvälisiin kongresseihin, kokouksiin tai muihin vastaaviin tapahtumiin. Virkavapaata ei kuitenkaan myönnetä palkallisena silloin, kun henkilöllä on oikeus saada opintovapaalain mukaista opintovapaata. b) Viranhaltija/työntekijä osallistuu merkittäviin kansainvälisiin urheilu- tai kulttuuritapahtumiin. Edellytyksenä palkallisen virkavapauden myöntämiselle on lisäksi se, että henkilö osallistuu tapahtumaan tai kilpailuun keskeisessä roolissa (esim. esiintyjänä, urheilijana, valmentajana tai huoltajana). 4. Mikäli virka-/työvapaata anonut henkilö saa tehtävästä palkkaa, palkkiota tai näiden luonteista etuutta joltain muulta taholta tai organisaatiolta, ei vapaata myönnetä palkallisena. 5. Mikäli palkallista virkavapautta/työvapaata anotaan muilla kuin kohdassa 3 kerrotuilla perusteilla, asian ratkaisee henkilöstöjaosto (Hallintosääntö 37 ) 6. Virantoimitus- ja virkamatkoihin sovelletaan virka- ja työehtosopimuksen asianmukaisia sopimusmääräyksiä. 4.5 Tilapäinen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa (KVTES V luku 9 ): Äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi on huoltajalla/vanhemmalla oikeus saada tilapäistä hoitovapaata neljäksi työpäiväksi kerrallaan. Tilapäisen hoitovapaan ajalta (lapsen sairauden alkamisesta seuraavilta päiviltä) maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli 14

lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Työnantajan vaatiessa lapsen sairaudesta tulee olla lääkärin/hoitajan/luotettavan todistajan todistus, jossa on oltava myös huoltajan/vanhemman nimi. Vapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää riippumatta siitä kumpi vanhemmista vapaata käyttää. Mikäli vanhemmat jakavat vapaan keskenään, lasketaan päivät yhteen. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai vuosiloma, tai viranhaltija/työntekijällä voi olla oikeus poissaoloon pakottavista perhesyistä. Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkallinen päivä riippumatta siitä, onko lapsi sairastunut viranhaltijan/työntekijän vapaapäivänä vai kesken tämän työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen palkallinen virka-/ työvapaapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalenteripäivää riippumatta siitä, ovatko ne työpäiviä vai eivät. Jos viranhaltija/työntekijä ei lapsen sairastumispäivänä lainkaan saavu työhön, tämä päivä on ensimmäinen palkallinen virka-/työvapaapäivä. Tilapäiseen hoitovapaaseen on oikeus jokaista lasta ja sairautta kohden erikseen. ESIM. Lapsi on sairastunut äkillisesti perjantain vastaisena yönä ja A jää perjantaiksi kotiin hoitamaan lasta. Lauantai ja sunnuntai ovat A:n säännöllisiä vapaapäiviä. A:lla on käytettävissään enintään neljä perättäistä työpäivää lapsen hoidon järjestämiseen eli perjantai, maanantai, tiistai ja keskiviikko. Palkka maksetaan kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä eli perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta. ESIM. Lapsi sairastuu kesken työvuoron keskiviikkona ja A lähtee hoitamaan lasta kotiin kesken päivän. Torstai ja perjantai ovat A:lla vapaapäiviä ja lauantai ja sunnuntai työpäiviä. A:lla on käytettävissään torstain ja perjantain lisäksi lauantai, sunnuntai, maanantai ja tiistai lapsen hoidon järjestämiseksi. Palkka maksetaan torstailta, perjantailta ja lauantailta. 4.6 Poissaolo pakottavista perhesyistä Työsopimuslaki 4 luku 7 :Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta. Poissaolo pakottavista perhesyistä on palkatonta. 15

4.7 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Työsopimuslaki 4 luku 7a : Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta. 4.8 Sairauspoissaolot Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtänsä. 4.8.1 Käytäntö sairauspoissaolotilanteissa Jokainen työntekijä tekee sairauslomastaan hakemuksen Populukseen (lomakkeet/muutokset) viimeistään työhön palatessaan. Esimies hyväksyy hakemuksen. Poikkeustilanteissa (äkillinen pitempiaikainen sairaus) esimies hoitaa hakuprosessin kokonaisuudessaan Populuksessa. Lääkärintodistukset toimitetaan esimiehelle ja esimies toimittaa alkuperäisen lääkärintodistuksen palkkatoimistoon (terveydenhoitajan todistukset tms. selvitykset jäävät esimiehelle). Palkkatoimisto liittää lääkärintodistuksen Kelan korvaushakemukseen. HUOM!!! Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa todistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton (KVTES V LUKU 1 3 mom.). 1 5 päivän sairauslomat (flunssat, mahataudit, migreeni tms. vaivat, jotka paranevat levolla) Oma ilmoitus puhelimitse esimiehelle, joka antaa luvan, jos asia on selvä. Esimies voi myöntää sairauslomaa 1-2 päivää kerrallaan, maksimissaan 5 päivää. Mikäli on syytä olettaa, että sairaus tulee jatkumaan tai sairaus vaatii terveydenhoidon ammattilaisen hoitoa, ei esimies voi myöntää sairauslomaa, vaan työntekijä tulee ohjata työterveyshuoltoon/lääkäriin. Jos työntekijällä on työssä jaksamiseen liittyvää pulmaa, ohjataan työntekijä työterveyshuoltoon. Muualta kirjoitetuissa sairaslomissa esimiehellä on mahdollisuus ohjata työntekijä työterveyslääkärin arvioon työhön paluun suunnittelemiseksi. Epäselvissä tapauksissa on edelleen mahdollisuus ohjata työterveyshoitajan arvioon. KVTES V luvun 1 :n perusteella sairausloman hyväksyjällä eli esimiehellä on kaikissa tilanteissa oikeus pyytää terveydenhoitajan/lääkärin todistus poissaolosta, käyttäen esimiehen harkintavaltaa. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijällä on toistuvia lyhyitä sairauslomia. Työ- tai työmatkatapaturman perusteella aiheutuvasta työkyvyttömyydestä on toimitettava lääkärintodistus ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien. Yksiköissä, joissa esimies ei ole paikalla esim. viikonloppuvuoroissa, tulee sopia kuinka asia hoidetaan esimiehen poissa ollessa tapahtuvissa vuoroissa. 16

Pidemmät sairauslomat oltava aina lääkärintodistus työntekijä ilmoittaa puhelimitse tai henkilökohtaisesti sairauslomasta mahdollisimman pian esimiehelle Jos vuosilomaa pyydetään siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, on toimitettava aina terveydenhuollon ammattilaisen laatima todistus. Mikäli esimies epäilee poissaolon taustalla olevan jotain muuta kuin ilmoitettu sairaus, esimiehen velvollisuus on ottaa asia puheeksi. Tarvittaessa esimiehellä on oikeus pyytää työntekijältä lisäselvitys (työntekijä pyytää lisäselvityksen todistuksen kirjoittaneelta lääkäriltä ja toimittaa sen esimiehelle). Esimiehellä on myös mahdollisuus ohjata henkilö työterveyshuoltoon. Työntekijä on velvollinen puhelimitse tai henkilökohtaisesti ottamaan yhteyttä esimieheen, jos sairauslomaa jatketaan. Tavoitteena on suunnitella mahdollisimman varhain myös työhön paluuta ja työhön paluun vaatimia toimenpiteitä. Tarvittaessa työhön paluun suunnitelma tehdään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 4.8.2 Seurantarajat sairauspoissaoloissa Jos työntekijä on ollut kalenterivuoden aikana esimiehen luvalla (1 5 pv) sairauslomalla viisi kertaa, niin seuraavalla kerralla hänen on esitettävä esimiehelle hoitajan- tai lääkärintodistus. Esimiehen tulee käydä keskustelut varhaisen tuen mallin mukaisesti työntekijän kanssa viiden esimiehen luvalla pidetyn poissaolon jälkeen. Jos työntekijä on kalenterivuoden aikana 30 päivää sairauslomalla (joko kertymä tai yhtäjaksoinen), esimiehen tehtävänä on keskustella asiasta ja pyrkiä yhdessä arvioimaan keinoja tilanteen parantamiseksi. Esimies saa Populuksesta yhteenvedot. Keskustelusta laaditaan kirjallinen yhteenveto, josta kopio tarvittaessa työntekijän luvalla myös työterveyshuoltoon. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Pitkän (yli 30 pv) sairausloman ajalle tehdään yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa suunnitelma, jossa sovitaan mm. yhteydenpitotavoista poissaolon aikana. Sairauslomalta työhön paluulle tehdään hyvissä ajoin suunnitelma. Jos sairausloma kestää yli 30 päivää, ottaa esimies yhteyttä työntekijään viimeistään kolmannella viikolla, ellei työntekijä ole sitä ennen ollut yhteydessä esimieheen. Jos sairausloma jatkuu tai on oletettavissa ettei henkilö tule selviytymään entisessä työtehtävässä, ottaa esimies yhteyttä työterveyshuoltoon. 17

4.8.3 Väliaikaisesti mukautettu työ Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään oman tehtäväkuvansa mukaisia tehtäviä täysipainoisesti, voi sairausloman sijaan kuitenkin kyetä terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta tekemään osaa tehtävistään, tai muita työpaikalla tarpeellisia tehtäviä. Tehtäväkuvajärjestelyjen aikana työntekijä saa varsinaisesta työstä saamaansa palkkaa. Mikäli työntekijä siirretään työskentelemään toisessa yksikössä, palkkakustannuksista huolehtii oma työyksikkö. Siirto toiseen työyksikköön vaatii yhteisen sopimuksen. Työaikajärjestelyistä sovittaessa palkka määräytyy sovitun työaikaprosentin mukaisesti. Tehtäväjärjestelyt ovat aina määräaikaisia, pitkittyvissä työkykyongelmissa tulee aina aloittaa varhaisen tuen-mallin mukaiset toimenpiteet. Työntekijän toimittaessa esimiehelle lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään, esimies voi selkeissä tilanteissa hyväksyä todistuksen silloin kun katsoo, ettei työntekijälle ole tarkoituksenmukaista tarjota soveltuvaa muuta työtä. Työntekijän toimittaessa esimiehelle muualta kuin työterveyshuollosta saadun lääkärintodistuksen ja esimies katsoo, että työntekijän työkyky voisi riittää muokattujen työtehtävien tekemiseen, esimies voi pyytää työntekijää hankkimaan lääkärintodistuksen työterveyshuollosta, ennen kuin hyväksyy lääkärintodistuksen rajattuun tehtäväkuvaan. Esimiehen ohjatessa työntekijä työterveyshuoltoon, työntekijä ottaa yhteyttä ensisijaisesti omaan työterveyshoitajaan (mikäli ei tavoiteta, työterveyshoitajien puhelinneuvontaan), hoitaja kartoittaa tilanteen ja ohjaa alkukartoituksen jälkeen työntekijän lääkärin vastaanotolle. Lääkäri arvioi työntekijän työkykyrajoitteen ja kirjoittaa sairauslomatodistuksen, jossa todetaan rajoite sekä sen arvioitu kesto. Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja esimies ja työntekijä sopivat tehtävistä, joita työntekijä voi lääkärin toteamasta työkykyrajoitteesta huolimatta tehdä määräajan. Tehtäväjärjestelyjä toteutettaessa järjestelystä ja sen toteutusajanjaksosta tulee informoida henkilöstösuunnittelijaa. Esimies harkitsee tapauskohtaisesti sijaistarpeen rajoitettua tehtäväkuvaa teetettäessä. Tapaturmavakuutus on voimassa silloin kun työntekijä työskentelee sairausloman sijaan. Myös lyhyissä sairaslomissa esimies ja työntekijä voivat keskustella korvaavan työn mahdollisuuksista. Työskentelyn edellytyksenä on, että 1) esimies arvioi yhdessä työntekijän kanssa lääkärinlausunnon perusteella työntekijän työkyvyn riittävän rajoitettujen tehtävien suorittamiseen. 2) tällaisia tehtäviä on järjestettävissä työpaikalla. 3) työturvallisuusnäkökohdat kyetään huomioimaan. 4) tehtäväjärjestelyistä ei aiheudu ylimääräisiä palkkakustannuksia suhteessa tilanteeseen, jossa työntekijä olisi koko sairausloma-ajan pois työstä (ja tilalla olisi sijainen). 18

5 TYÖAIKA 5.1 Työajaksi luettava aika Siirtyminen kotoa työpisteeseen ja työpisteestä kotiin ei ole työajaksi luettavaa aikaa (KVTES III Luku 4, kohta 2). Ainoastaan työpisteestä toiseen käytettävä siirtymäaika on työaikaan luettavaa. Työajan käyttö yksityisasioiden hoitoon, pyydettävä lupa esimieheltä! 5.2 Terveydenhoidolliset tutkimukset KVTES III LUKU 4, KOHDAT 4 JA 5 soveltamisohje 5.2.1Tutkimukset ja tarkastukset, joihin kulunut aika luetaan työajaksi 1.1 Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset (esim. työhöntulo- ja terveyden seurantatarkastukset,4 v. tai yli 54-vuotialla 2 v. välein) 1.2 Viranhoidon/työn edellyttämät lakimääräiset tarkastukset (erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tehtävät tarkastukset) 1.3 Työterveydenhuollon terveydenhoidolliset tutkimukset (esim. verikokeet, röntgen (ei jatkuvina) 5.2.2 Tutkimukset ja tarkastukset, jotka pyrittävä järjestämään työajan ulkopuolella 2.1 Työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotto 2.2 Terveyskeskuslääkärin vastaanotto 2.3 Liperin kunnan alueella annettu hammashoito 2.4 Lääkärin/terveydenhoitajan lähetteellä määräämät tutkimukset (katso KVTES) - esim. verikokeet, röntgen tai lähete yksityiselle lääkärille tai keskussairaalaan, myös säännöllisesti toistuvina (ja myös työterveyshuollon määrääminä) 2.5 Raskauteen liittyvät tutkimukset (katso KVTES) 2.6 Akuutti hammashoito (katso KVTES) 2.7 Työterveyslääkärin/terveyskeskuslääkärin määräämä fysikaalinen kuntoutus, tunti/käyntikerta (käyntikertoja ei ole rajoitettu) 2.8 A-klinikan tai päihdesairaanhoitajan vastaanottokäynnit; 1 tunti/käyntikerta, mikäli käynti perustuu työnantajan kanssa tehtyyn hoitoonohjaussopimukseen Ennakkoon tiedetyistä terveydenhoidollisista tutkimuksista ja tarkastuksista, jotka osuvat työajalle, on ilmoitettava esimiehelle välittömästi tutkimusajan selvittyä. Jos tutkimuksia ei voida järjestää työajan ulkopuolella, voi viranhaltija/työntekijä esimiehen luvan saatuaan käyttää niihin työaikaa. Kulunutta aikaa ei tarvitse korvata, mutta sitä ei lueta työajaksi esim. lisä- tai ylityötä laskettaessa. HUOM! Lupamenettelyä on noudatettava 5.2.3 Tutkimukset ja tarkastukset, jotka tapahtuvat aina työajan ulkopuolella Kulunut työaika on joko korvattava tai ko. ajaksi myönnetään palkatonta virkavapautta/ työlomaa. 3.1 Yksityislääkärin vastaanotto (ja siihen liittyvät jatkotutkimukset esim. keskussairaalassa) 19

3.2 Muu kuin Liperin kunnan alueella annettu hammashoito 3.3 Muu kuin työterveyslääkärin/terveyskeskuslääkärin määräämä fysikaalinen kuntoutus ja hoito 3.4 Jatkuva hoito (esim. säännöllisin välein toistuva, sarjassa annettava; mm. allergian, astman, mielenterveyden hoito/kuntoutus kenen tahansa lääkärin lähetteellä) 3.5 Erilaiset seulontatutkimukset (esim. mammografia) 5.3 Tupakointi Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty mm. päiväkotien ja koulujen sisätiloissa ja ulkoalueilla, sekä perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana. Tupakointi on sallittua ainoastaan sille osoitetuilla tupakointipaikoilla. Työnantajan suosituksena on, että työssä tupakointi ajoitetaan normaaleille ruoka- ja kahvitauoille. 5.4 Internetin, sosiaalisen median ja henkilökohtaisen kännykän käyttö Internetin ja sosiaalisen median käyttö työaikana on sallittua pääsääntöisesti vain työhön ja työtehtävien hoitamiseen liittyvissä asioissa. Henkilökohtaisten asioiden hoitaminen kännykällä on ajoitettava työajan ulkopuolelle. (ks. tarkemmin Käyttäjän tietoturvaopas, viestintäohje) 5.5 Sijaisuudet ja ylitöiden teettäminen 5.5.1 Sijaisuudet Sijaisuudelle on aina oltava perusteet. Pääsääntöisesti sijaisuusmääräys tehtävä samalle ajalle kuin virkavapaa / työloma tai tehtäväjärjestelyjen mukaan. Jollei muuta ole sovittu, sijaisen määräaika kestää määräajan päättymiseen saakka Sijaisen määräaika voidaan työsopimuksessa määritellä esimerkiksi: kunnes vakinainen sijaistettava (nimi) palaa tehtäväänsä, kuitenkin enintään 31.12.2008 saakka. Tällöin määräaika päättyy silloin, kun vakinainen työntekijä/viranhaltija palaa työhönsä. 5.5.2 Ylityöt Korvausperusteet virka- ja työehtosopimusten mukaan: Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että KVTES:ssä määritellyt ylityörajat (Luku III; 15, 1 mom.) Ylityöksi ei lueta työaikalain ulkopuolella olevan viranhaltijan/työntekijän osallistumista kokoukseen, josta suoritetaan kokouspalkkio. Ylityö korvataan viranhaltijalle/työntekijälle työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työaikana siten kuin KVTES:ssä on jäljempänä määritelty. Esimies vahvistaa ylityöt (Titaniassa, ProConsonassa, Lomanetissa tai Populuksessa). 20

5.6 Lyhennetty työaika Työaikalaki 3 luku, 15 : Työntekijän oikeudesta osittaiseen hoitovapaaseen säädetään työsopimuslain 4 luvun 4 ja 5 :ssä. Jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työnantajan ja työntekijän on tehtävä edellä tarkoitetusta osa-aikatyöstä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus. Jos työntekijä siirtyäkseen osa-aikaeläkkeelle haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Viranhaltijoiden osalta noudatetaan tarvittaessa lakia kunnallisesta viranhaltijasta, 23 (virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen). 5.7 Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaan edellytykset1.1.2016 alkaen: Vuorotteluvapaata suunniteltaessa työntekijän tulee keskustella ensin lähimmän esimiehen kanssa. Vuorotteluvapaa on harkinnanvarainen vapaa. Vuorotteluvapaan myöntämisen päättää esimies. Myönnetylle vuorotteluvapaalle ei tarvitse hakea erikseen täyttölupaa henkilöstöjaostolta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on vähintään 20 vuoden työhistoria ennen vuorottelun alkua. Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa ja vuorotteluvapaan kesto on 100-180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voimassaolevat ehdot tulee tarkastaa te-toimistosta. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Opetusalalla vuorotteluvapaa tulee hakea koko lukukaudeksi mukaan lukien loma ajat. Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaiseksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Malli sopimuksesta löytyy esim. TE-toimiston internet-sivuilta. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut, mutta kuitenkin saman työnantajan palvelukseen. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi (esim. jäljennös työsopimuksesta) on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista siihen TE-toimistoon, jonka alueella vapaalle jäävän työpaikka on. Vapaalle jäävän työntekijän on ennen vapaan alkamista toimitettava TE-toimistolle selvitys vapaata edeltävän 13 kuukauden työssäolosta ja sen kokoaikaisuudesta. Mikäli hakemuksessa 21