Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen
Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka koostuu kahdesta osasta Vastuuvelan Best Estimate Vastuuvelan Riskimarginaali Vastuuvelan Best Estimate Huomioitava kaikki vastuista aihetuvat tulevat kassavirrat realistisesti (inflaatio, demografinen, lainsäädännöllinen ) Käytettävä vähintään kahta menetelmää joiden avulla vastuuvelka määrätään Diskontattava riskittömällä korolla 2
Menetelmien käyttö kollektiivisen vastuuvelan laskennassa Perinteiset menetelmät (Chain-Lader, BF, Hovinen) antavat valitulla parametrijoukolla korvausvastuulle (satunnaismuuttuja) yhden arvon Menetelmiä voi toistaa eri parametrijoukoilla tai soveltaa samaa parametrijoukkoa eri ajanhetkeen. Näin ollen saadaan kuitenkin vain lisää havaintoja satunnaismuuttujan arvoista eri oletuksilla, mutta ei todellisuudessa tietoa itse satunnaismuuttujan jakaumasta. Mahdollisesti tietoa onko arvioinnissa epävarmuutta? Miten eri ajankohdissa lasketut arvot ovat käytännössä vertailukelpoisia? 3
Menetelmien käyttö kollektiivisen vastuuvelan laskennassa Muita menetelmiä mm. Bootstrapping / simulointia käyttävät menetelmät Tavoitteena on muodostaa joukko kolmioita, joissa erilaiset toteumat mutta sama korvausvastuun jakauma. Korvausten selviämisen mallintaminen Hajonnan mittaaminen esim. Thomas Mack:n menetelmällä Tärkeintä aloittaa tutustuminen nyt 110 100 90 80 70 60 50 Korvausvastuu Korvausvastuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Vuosi 4
Diskonttaaminen Nykysäännöt / Solvenssi I Saa diskontata ryhmät, joissa duraatio yli 4 vuotta Diskonttaus turvaavalla korolla, joka ei ylitä vastuuvelkaa kattavan omaisuuden turvaavasti määrättyä tuottoa vahinkojen selviämisaikana Asetuksessa määrätty maksimikorko (3,5% 2009) Sijoitusten duraation kasvattaminen lisää vakavaraisuusvaatimusta Seuraus: yhtiöillä suuri ero vastuuvelan ja sijoitusten duraatiossa Solvenssi II / QIS 3 Koko vastuuvelka diskontattava Diskonttaus riskittömällä korolla ja sijoitusomaisuuden eroaminen "turvaavasta" tuotosta aiheuttaa vakavaraisuusvaatimuksen kasvun Ei maksimikorkoa Sijoitusten ja vastuuvelan duraatioero kasvattaa vakavaraisuusvaatimusta Seuraus: yhtiöillä kannustin pienentää todellisia riskejä pienentämällä duraatioeroa 5
Miten yhtiö voisi alentaa riskejään Miten voitaisiin hyödyntää S2 oppeja S1 kehikossa? Sijoittamalla diskontatun vastuuvelan kate JVK-lainoihin siten, että vastuuvelan ja sijoitusten kassavirrat kumoavat toisensa (Kassavirtayhteensovitus, "matching") Sitomalla vastuuvelan diskonttauskoron edellä olevan sijoitussalkun tuottotasoon Esimerkiksi tuottotaso - 0,1%. Vähennyksen syy: kassavirtojen arvioinnin epätarkkuus ja JVK sijoitusten spread-riski Seuraukset Vastuuvelan ja varojen käyvätarvot muuttuvat markkinakoron muutoksissa saman verran muutosten kumoten toisensa Varmistetaan vastuuvelan tarvitsema kassavirta ja diskonttauskoron suuruinen tuotto 6
Seuraukset nykyisessä kehikossa (Vakavaraisuus + tilinpäätös) Vastuuvelan ja sijoitusten arvon muutokset eliminoituvat, paitsi jos JVK-salkun korko (vähennettynä turvamarginaalilla) nousee yli asetuksen asettaman maksimikoron. Tällöin sijoitusten arvo alenee enemmän kuin vastuuvelan arvo - > negatiivinen tulos -> potentiaalinen vakavaraisuus ongelma Yhtiön vakavaraisuusvaatimus kasvaa koska sijoitusten vakavaraisuusvaatimus kasvaa S-termissä hajonta kerrotaan luvulla 0,2* sijoitusten duraatio 7
Solvenssi II tulossa 2010 aikataulun mukaan, mutta mikä on toteutuva aikataulu? Pitäisikö osa Solvenssi II opeista hyödyntää jo nyt direktiivin sallimissa rajoissa siten että riskienhallintaan kannustetaan Muutosajatuksia: Kassavirtayhteensovitettu vastuuvelka Maksimidiskonttauskorko on vastuuvelan katteen turvaavasti määrätty tuotto Ei huomioida vakavaraisuusvaatimuksen sijoitusriskin laskennassa vastuuvelkana eikä sijoituksina, koska korkotason muutos ei aiheuta riskiä yhtiön vakavaraisuudelle Muu vastuuvelka Maksim diskonttauskorko turvaava korkotaso, esim nykylainsäädännön mukainen (3,5% 2009) Vakavaraisuuslaskennan sijoitusriski kuten nykylainsäädännössä 8
Diskonttaamisesta Saksan valtion koron ja maksimi diskonttauskoron kehitys 1999-2007 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2 Y 5 y 10 y 30 y Disk 2,5 2 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Q1/2007 9
Asetus maksimikorosta 535/2004 Vastuuvelkaa laskettaessa korkokannan yläraja on 3,5 prosenttia, johon siirtyminen tapahtuu tasaisesti siten, että korkokannan yläraja on 4 % vuonna 2004, 3.9 % vuonna 2005, 3.8 % vuonna 2006, 3.7 % vuonna 2007 ja 3.6 % vuonna 2008. Korkokantaa valittaessa on otettava huomioon kaikki vastuuvelkaa korottavat tekijät 10
Vastuuvelan korkoutus Uusi VYL 9:10 Korkoutuksen käyttö on sallittu eläkemuotoisten korvausten vastuuvelan laskennassa. Korkoutusta voidaan käyttää muissa vastuuvelkalaskelmissa, jos seuraavat edellytykset ovat olemassa: 1) korkoutuksen vaikutus on selvitettävissä; 2) vahinkoryhmän keskimääräisen selviämisajan arvioidaan olevan vähintään neljä vuotta; 3) vakuutusyhtiö ottaa huomioon kokonaiskorvausmenoa arvioidessaan kaikki sitä mahdollisesti lisäävät tekijät; sekä 4) vakuutusyhtiö pystyy johtamaan käyttämänsä laskentamallin luotettavasti omasta aineistostaan tai omaa vakuutuskantaansa vastaaviksi katsottavista vakuutuskannoista laaditusta tilastoaineistosta. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa korkoutus tulee suorittaa turvaavalla tavalla. Käytettävä korko ei saa ylittää vastuuta kattavan omaisuuden turvaavasti määrättyä sijoitustuoton tasoa vahinkojen keskimääräisenä arvioituna selviämisaikana. Vastuuvelan laskennassa käytettävä korko ei saa ylittää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädettyä enimmäiskorkoa. Vastuuvelan laskennassa käytettävän enimmäiskoron asettamisessa sosiaali- ja terveysministeriön on otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto. Noudatettavasta korkoutustavasta on ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle etukäteen. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa korkoutusmenetelmä on esitettävä yhtiön taseen liitetiedoissa. 11
Vakavaraisuuspääoman rajat Uusi VYL 12:9-17 Perustelut 14 Pykälän 2 momentin mukaan, jos oikaistu vakavaraisuuspääoma alittaa tavoiterajan, mutta täyttää vähimmäismäärävaatimuksen, yhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle yksityiskohtainen selvitys vakavaraisuusasemastaan ja arvio sen kehityksestä. Nykyisen määräyksen mukaan yhtiön on tässä tilanteessa toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle vahinkovakuutusyhtiön perustamisvaiheen toimintasuunnitelmaa vastaava suunnitelma. Vaatimusta halutaan muuttaa, jotta siitä käy selkeästi ilmi, että yhtiön pitäisi osoittaa selvityksessään, että pääomavaatimus jollain aikavälillä täytetään. Vakuutusvalvontavirasto voi vahinkovakuutusyhtiön tilaa arvioidessaan ottaa huomioon myös sen, miten yhtiön varojen ja velkojen yhteensovittaminen parantaa sen riskiasemaa. 12