uusi miksi loviisaan, miksi juuri nyt

Samankaltaiset tiedostot
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen. Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5.

LOGISTICS Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Missio ja arvot. Missio

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

Kehä III:sta uusi Vaalimaa Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Aki Marjasvaara Loviisan kaupunki Kehittämispalvelut

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Energiaa ja elinvoimaa

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

Täyskäännös kotimaiseen

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Strategiapeli Yhteenveto

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Kiertotalous Porin seudulla

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

NordPoint Consulting Finland Oy

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Energiaa ja elinvoimaa

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Odotukset ja mahdollisuudet

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry VAALIMAA. Seminaari

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Etelä Suomen näkökulmasta

Kampanjan tavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen

Transkriptio:

uusi YDINVOIMALAitos miksi loviisaan, miksi juuri nyt

Valmiit suunnitelmat Olemassa olevat valmiudet Käynnistetyt kärkihankkeet UUSI YDINVOIMALAitosyksikkö ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMISEN NRO. 1 Vuoden 2010 alussa muodostunut uusi Loviisa on täysillä mukana tukemassa Fortumin kolmannen ydinvoimalaitosyksikön toteutusprosessia. Loviisan kaupungin pitkäjänteisen suunnittelu- ja strategiatyön lopputuloksena projektin toteuttamiselle ja sen tuoman lisäarvon hyödyntämiselle on luotu erinomaiset valmiudet ja toteuttaminen voi alkaa. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö liittyy läheisesti muihin kaupungin alueelle sijoittuviin lähivuosien suuriin hankkeisiin, jotka yhdessä toteutettuina muodostaisivat ainutlaatuisen kehittämiskokonaisuuden Loviisan maaseutukaupungille. 1 Uusi moottoritie sujuvampi työssäkäynti Loviisan ohittava E18-tie on tarkoitus rakentaa kokonaisuudessaan moottoritieksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on noin 654 miljoonaa euroa. Loviisan keskustan itäinen liittymä palvelee jatkossa myös Fortumin ydinvoimalaitoksille suuntautuvaa liikennettä. Uusi tie tekee ydinvoimarakentamisessa ja -tuotannossa työskentelevien työssäkäynnistä sujuvampaa erityisesti tärkeästä Kymenlaakson suunnasta. 2 Alihankinta- ja tukipalveluverkosto kehittyvää osaamista ja pysyviä työpaikkoja Loviisan kaupunki ja Fortum ovat telemassa verkostoutumishanketta, jonka päätavoitteena on luoda edellytykset alueen yritysten osallistumiselle uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen. Verkostohankkeen kautta voidaan hyödyntää kaupungin kansallisesti korkeaa yritystiheyttä ja tarjota palveluntuotantomahdollisuuksia yrityksille, jotka ovat aiemmin olleet toimintakapasiteetiltaan ja volyymiltään liian pieniä osallistuakseen alihankintaja tukipalveluiden tarjoamiseen. Hankkeen tavoitteita ovat mm. pää- ja alihankkijoiden liiketoimintaprosessien kehittäminen, osaamisen kerryttäminen, pienempien yritysten valmentaminen suurempien päähankkijayritysten kumppaneina toimimiseen ja hyödyn realisoiminen alueen pienyrittäjien saamien työmahdollisuuksien kautta. Palvelut hankkiva asiakas hyötyy toimittajien kasvavasta volyymistä. 3 Liiketoiminta- ja logistiikka-alue pysyvää infrastruktuuria Sijoittamalla uuden ydinvoimayksikön rakentamisen vaatimia logistiikkatoimintoja E18- moottoritien liittymän yhteyteen voidaan luoda laajemmin hyödynnettävissä olevaa infrastruktuuria ja pysyviä työpaikkoja. Ydinvoimaprojektit tulevat työllistämään Loviisassa myös jatkossa. Sijaintinsa vuoksi logistiikka- ja liiketoimintakeskus ei häiritse Loviisan historiallisen keskustan kulttuuriympäristöä. Useiden satamien ja kasvukeskittymien läheisyys, idänkauppa ja valtaväylät luovat edellytykset keskuksen rakentamiselle ja menestymiselle tulevaisuudessa. 4 Vihreä moottoritie -hanke yhteistyötä kehityksen puolesta Hanke toteutetaan johtavien yritysten ja tuotekehittäjien ainutlaatuisen laajana ja kilpaileviakin toimijoita yhdistävänä kehittämisfoorumina. Tavoitteena on, että E18-moottoritiestä kehitetään hankekokonaisuuden toteuttamisen myötä kestävän kehityksen mukaisen liikenteen mahdollistava tie. Hanke yhdistää Loviisan alueen energiatuotannon osaamisen rakentuvan moottoritien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. 5 Uusi kaupunginosa ta tilaa uusille asukkaille Loviisan asemakaavaehdotusvaiheessa oleva Harmaakallion alue tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa kokonaan uusi kaupunginosa keskustan välittömään läheisyyteen kaupungin omistamalle maalle. 6 Tuulivoima uusiutuvaa energiaa Loviisassa halutaan panostaa myös uusiutuvan energian tuotantoon; tuulivoimateknologian tuotantoa kaupungissa jo onkin. Tuulipuistoalueen sijainti ydinvoimatuotantoalueen välittömässä läheisyydessä mahdollistaa kustannustehokkaat ratkaisut. 7 Ydinvoimalaitosyksikkö Hästholmenille todistetusti menestyksellinen konsepti Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet jo 1960-luvulla tehtyjen ydinvoiman sijoituspäätösten menestyksellisyyden. Uuden energiantuotannon sijoittamista Loviisan Hästholmeniin puoltaa infrastruktuuri. Loviisan sijainti ja edut ovat edelleen kiistattomat. Muita hankkeen mahdollistavia tekijöitä ovat mm. Varaus energiantuotantoalueelle johtavalle, uudelle erikoiskuljetuksia helpottavalle tieyhteydelle Uusi omakotitaloalue ja muut asuinaluevaraukset Ympäristövaikutusten arviointiprosessin läpäisseet uuden voimalinjan varaukset Valmis suunnittelu uudelle rantaradalle Tuotantoalueen oma satama ja meriväylä Saariston Natura-alue on otettu huomioon suunnittelussa. loviisassa on pitkälle viety valmius projektin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen. Avaa ja katso oheinen kartta nähdäksesi valmiudet kokonaisuutena

asemakaava tuu keväällä 2010 Loviisa ratavaraus 4 Kotka 44 Työ käynnistyy 2011 8 1 uusi moottoritie Uusi liittymä 3 liiketoiminta- ja logistiikka-alue Tesjoki kehä III 75 asemakaava tuu keväällä 2010 uusi kaupunginosa n. 2500 uutta asukasta 5 KAUPUNKI- KESKUSTA taajaman ulkopuolinen tieyhteys asuinaluevaraukset uusi omakotitaloalue voimalinjat n. 500 uutta asukasta asemakaava lisäkapasiteetin yva tehty kiviylimäärän hyödyntäminen satama Raskas metalliteollisuus Merirakentaminen kaukolämpömahdollisuus Loviisa 2 Loviisa 1 Valko tuulipuistovaraus 6 Laivaväylä ( 9,5 ) Loviisa 3 2 energiahuolto, palvelu- ja tukitoiminnot asemakaava Toinen kulkuyhteys Hästholmen energiantuotantoalue 7 Satama kaukolämpövalmius toteutetaan Master Plan loviisan kaupungin TAVOITTEET: 1) Hankkeen mahdollistaminen 2) Projektin sujuvan etenemisen varmistaminen 3) Alueen saaman lisäarvon realisointi 5 km säteellä alle 200 asukasta natura-alue huomioitu Väylä useita vaihtoehtoja jäähdytysveden ottamiseen ja purkamiseen

65 km Lahti Kouvola Orimattila Mäntsälä työssäkäyntietäisyydellä miljoona asukasta Järvenpää lämmön tuomia mahdollisuuksia runkoverkko kehä iii 75 vaalimaa 95 Loviisa Pyhtää Kotka Hamina Kerava Vantaa Sipoo Porvoo kaukolämpömahdollisuus Hästholmen Fortum Loviisan voimalaitos kehä iii Espoo Helsinki suomen merkittävin tuleva uusi asutuskeskittymä Erinomainen sijainti Valmis infrastruktuuri Pitkä kokemus ja vankka osaaminen Fortumin sähköä ja kaukolämpöä TUOTTAVA YDINVOIMAlaitos on kokonaistaloudelliselta kannattavuudeltaan ylivoimainen Työtä Loviisan energiantuotantoalueesta muodostuu lähivuosikymmeninä valtakunnallisesti merkittävä rakentamis- ja tuotantokeskittymä, jonka työllistävä vaikutus ulottuu Eteläja Kaakkois-Suomen alueelle. Loviisa on noin miljoonalle suomalaiselle toimivan työssäkäyntietäisyyden päässä. Yhteydet pääkaupunkiseudulle ja Kymenlaaksoon ovat erinomaiset, ja Koskenkylästä Vaalimaalle ulottuva uusi moottoritie lisää entisestään työssäkäynnin sujuvuutta. Työssäkäyntialueelta löytyy projektin toteuttamiseen tarvittava osaaminen. Metsäteollisuuden rakennemuutos on viime vuosina vaarantanut Kotkan, Kouvolan ja Haminan kaltaisille teollisuuspaikkakunnille kertyneen osaamisen säilymisen. Loviisassa toteutettu hanke tarjoaisi työtä näille osaajille ja mahdollistaisi osaamisen edelleen kehittämisen. Energiaa Fortumin Loviisan voimalaitos sijaitsee lähellä kulutusta, energiaintensiivisen ruuhka- Suomen ja Itä-Suomen välissä. Loviisa 3 on uusista ydinvoimalahankkeista ainoa, jossa yhdistyvät sekä sähkön että lämmön tuotanto taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys sillä hankkeen toteuttamisessa on sitouduttu myös kaukolämmön tuotantoon. Ydinkaukolämpöä Ydinvoimalla tuotettu lämpöenergia olisi merkittävä ympäristöteko. Erityisesti ydinkaukolämmön CO 2 - ja hiukkaspäästöttömyys tekevät siitä houkuttelevan fossiilisten polttoaineiden korvaajan. Pelkästään pääkaupungin lämmittäminen ydinkaukolämmöllä vähentäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä 4 prosenttia, mikä vahvistaa Loviisa 3 -hankkeen asemaa osana pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa. Helsingin ja Porvoon välille suunniteltuun Suomen suurimpaan uuteen asutuskeskittymään on arvioitu muuttavan noin 150 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Ympäristöystävälliselle lämpöenergialle syntyy tilausta myös tällä alueella. Ydinkaukolämpö tarjoaa lisäksi uusia mielenkiintoisia liiketoiminta- ja työllistymismahdollisuuksia. Edullinen lämpöenergia lisää mahdollisuuksia muun muassa laajamittaisen kasvihuone- ja kuivaamotoiminnan, kylpylä- ja vapaa-ajantoiminnan sekä teollisen ja kaupallisen toiminnan kehittymiselle. Ydinkaukolämpöyhteyden varrelle sijoittuminen olisi selkeä kustannus- ja lisäarvotekijä monelle toiminnolle.

Uusi Loviisa - palvelut ja kehitys Uusi Loviisa on Loviisan kaupungin sekä Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien vuoden 2010 alusta muodostama maaseutuja merenrantakaupunki, jolla on ihanteellinen maantieteellinen sijainti ja aluerakenne. Ydinvoimatuotannon takaaman tulopohjan varmistuminen edistäisi ratkaisevasti uuden Loviisan mahdollisuuksia kehittää kaupunkia ja sen laajaa maaseutualuetta sekä tarjota palveluita tasapuolisesti koko kunnan alueella. Ydinvoimatuotannon verotulot muodostavat tällä hetkellä lähes viidenneksen kaupungin tuloista. Monien kaupungin ja maakunnan kärkihankkeiden, kuten alihankinta- ja tukipalveluverkoston, logistiikka-alueen sekä vihreä moottoritie -hankkeen, toteutuminen on epävarmaa ilman periaatepäätöstä, joka takaa sähköntuotannon jatkumisen Loviisassa. Aiemmin kilpailuasemassa olleiden Loviisan seudun kuntien yhdistyminen paransi entisestään kaupungin edellytyksiä uuden ydinvoimalaitosyksikön vastaanottamiseen. Loviisa 3 on kaupungille suuri mahdollisuus. Loviisan asukkaiden selvä enemmistö antaa tukensa Hästholmenin saarelle nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden läheisyyteen sijoitettavalle kolmannelle ydinvoimalaitosyksikölle. Myös uuden Loviisan valtuusto totesi heti toimintansa aloitettuaan, että ydinvoiman lisärakentaminen on kaupungin elinkeinojen kehittämisen ykkösstrategia. Loviisa 3 -projekti hyödyttää myös toista kansallisesti merkittävää hanketta, uutta E18-moottoritietä, jonka on määrä tua vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusiutuvaan energiaan panostetaan alueella muun muassa tuulivoimapuiston ja tuulivoimakoneikkojen teollisen kokoonpanon kautta. Suomalainen ydinvoimatuotanto aloitettiin ensimmäisenä Loviisassa 60-luvulla tehtyjen päätösten ohjaamana. Loviisan kaupunki, voimayhtiö ja valtio sitoutuivat tuolloin ydinvoiman tuottamiseen Suomen tarpeisiin. Vuosikymmenien myötä tämä ratkaisu on osoittautunut erittäin menestykselliseksi. Loviisan kaupunki ja energiayhtiö Fortum ovat sitoutuneet Loviisa 3-hankkeeseen ja niillä on omalta osaltaan kaikki valmiudet sen toteuttamiseen. Myös valtion on tunnettava vastuunsa aiemmin tekemistään päätöksistä ja ydinvoimatuotannon jatkumisesta Loviisassa. Oheinen aikajana kertoo, miksi Fortumin Loviisa 3 hanke tarvitsee myönteisen periaatepäätöksen nyt jo tällä kierroksella. Näin varmistetaan sähköntuotannon katkeamaton jatkuminen Loviisassa ja siihen liittyvien työpaikkojen ja verotulojen säilyminen. loviisa 3 projektin alustava aikataulu YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTI periaatepäätöshakemus Poliittinen päätös televat työt rakentaminen kaupallinen käyttö alkaa LO1 käyttölupa päättyy LO2 käyttölupa päättyy Loviisa 3 -hanke 2005 2010 2015 2020 2025 2027 2030 muut telut kaavoitus E18 moottoritien rakentaminen Korvaavan kapasiteetin rakentamisesta on päätettävä nyt. Lisätietoja: Loviisan kaupunki Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva 0440 555 212 Kehittämisjohtaja Risto Nieminen 050 3827 548 e-mail: etunimi.sukunimi@loviisa.fi, www.loviisa.fi Lay-out: peak press, Paino: Print Mill, 10.3.2010