SATAKUNNAN TULEVAISUUSKUVA 2020



Samankaltaiset tiedostot
Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat

Tulevaisuusverstastyyppinen work shop VT 8 TurPo, Trendit Yrjö Myllylä

Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat

SATAKUNNAN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI

Tekniikan kehittyminen

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Suomen tärkeimpien ihmisten lehti

Kuinka tunnistaa Suomen (tai yrityksen) kannalta lupaavimmat radikaalit teknologiset läpimurrot?

Kurkistus tulevaisuuden osaamiseen

Tavoitteena glokaali kainuulainen biotalous Biotalouden asiantuntijatyöskentely II Jouni Ponnikas & Anu Huotari

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Engineering Intelligence konejärjestelmissä

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely Klo Scandic Hotel Kajanus, alakerta

Radical Technology Inquirer työkalu tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamiseen

Radikaalia teknologiaa vai ei? Väittelyjä muutoksesta ja tulevaisuudesta

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Osaamisen ennakointi 2030

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Megatrendit Miltä maailma saattaisi näyttää 5 vuoden päästä?

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Salo osaksi globaalia biotaloutta? Tulevaisuuden liiketoiminnan ja tuotannon mahdollisuudet aluetasolla Juha Kaskinen

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Hacklab Mikkeli

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet /Matti Mannonen

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

UUDET TEKNOLOGIAT KUNTOUTUKSEN TUKENA GAMES FOR HEALTH TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY

Kaikkien osaaminen käyttöön

Toimintaympäristö muutoksessa. RAKLIn ja RTn ajankohtaisseminaari Jyrki Laurikainen, RAKLI ry

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

tutkimus- ja koulutustarpeet

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Tulevaisuuteen tunkeutumisesta: Vaikuttava ja toimintahakuinen ennakointitoiminta aluekehittämisen moottorina

Helsinki Läpinäkyvä kaupunki Forum Virium, Risto Linturi

Tulevaisuuden aluekehityksen virtoja ja jännitteitä

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Busy in Business. Juha Lehtonen

ISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Teknologiamurros vaikuttaa työhön: Tuotantokustannuksiin Transaktiokustannuksiin Suuruuden ekonomiaan Etsimiskustannuksiin Tuoteominaisuuksiin

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Tie kuntien tulevaisuuteen

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

Talous ja työllisyys

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

Elinkeino-ohjelman painoalat

NAVIGATE

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen. Demos Helsinki Satu Korhonen

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

verkostoista voimaa Elina Eerola, Sitra

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

Sitran trendit Pelastustoimen työpaja Ernesto Hartikainen

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN TULEVAISUUDEN VISIOISSA: MITEN ARVIOIDA TIETEELLISESTI YLIOPISTO-OPINTOJEN KAUPALLISTAMISTA?

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Sulautettu tietotekniikka Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Suomen sata mahdollisuutta Tie kuntien tulevaisuuteen, Risto Linturi

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Pohjoinen on punainen? Kopra, Sanna-Kaisa

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

Transkriptio:

SATAKUNNAN TULEVAISUUSKUVA 2020 Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Satakunnan Tulevaisuusfoorumi Torstai 10.10.2013 kello 8.30 11.30 Ravintola Liisanpuisto, Pori

PERUSTRENDIT (YKSINKERTAINEN TULKINTA) Globalisaatio Väestön ikääntyminen Teknologian kehitys Verkostoituminen

SISÄLTÖ Suomen koskevat päätrendit (PESTE-analyysi) Sitran (2013) näkökulmasta mielenkiintoiset trendit Institute of the Futuren (2013) trendianalyysi Arviot trendeistä ja toimintalinjoista Yhteenveto

MAAILMAN BRUTTOKANSANTUOTTEEN ENNUSTE (PERRY 2011) Lähde: Mark J. Perryn artikkeli 25.11.2011: We're In A New Super-Cycle of Global Economic Growth http://mjperry.blogspot.fi/2011/01/new-super-cycle-of-global-economic.html

ENNAKOINTITOIMINTA YKSILÖN JA ORGANISAATION KANNALTA (HYYRYLÄINEN 2000) Trendit ja toimintaympäristöstä nousevat muutokset Yksilöt Uudet osaamiset Organisaatiot Uudet toimintatavat Toiminnan tulokset Uudet tuotteet ja palvelut

TRENDIT JA SATAKUNTA Tässä yhteydessä arvioidaan Suomen näkökulmasta keskeisiä trendejä muutosilmiöitä Tavoitteen on arvioida eri tulevaisuuskuvan elementtien osuvuutta ja haasteellisuutta suhteessa keskeisiin trendeihin Mitkä asiat vaativat erityishuomiota Satakunnassa?

POLIITTISET TRENDIT PT1 = Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen kylmän sodan päättymisen seurauksena PT2 = Pohjoisen ulottuvuuden ja arktisten alueiden merkityksen kasvu Eurooppalaiselle ja kansainväliselle kehitykselle PT3 = Globalisaatio ja sitä vastaava isojen valtakeskittymien desentralisaatio, kehitys kohti moninapaista globaalia taloutta PT4 = Globaalin hallinnan instituutioiden kehittyminen ja niiden merkityksen kasvu (esim. Arktinen neuvosto ja YK)

TALOUDELLISET TRENDIT TT1 = Raaka-aineiden hintojen nousu (etenkin rajalliset raaka-aineet, mm. öljy, kaasu, mineraalit, myös ravinto ja biomassa > mm. öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden lisääntyminen pohjoisessa) TT2 = Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen TT3 = BRICSA maiden ja N11-maiden taloudellisen merkityksen kasvu globaalissa taloudessa TT4 = Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen

TEKNOLOGISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT TRENDIT TeT1 = Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen (mm. uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät kuljetus- ja energiateollisuuden ratkaisut) TeT2 = Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve TeT3 = Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) TeT4 = Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) TeT5 = Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta

YMPÄRISTÖÖN JA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT TRENDIT YT1 = Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste) YT2 = Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin YT3 = Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla YT4 = Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform)

GREEN GROWTH KNOWLEDGE PLATFORM Future comprehensive wealth Saving/investment Outputs (material and non-material savings) Policies Economic opportunities Production Consumption Inputs Drawing inputs from wealth Current comprehensive wealth Lähde: Green Growth Platform 2013

SOSIAALISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT TRENDIT ST1 = Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä ST2 = Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.) ST3 = Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu ST4 = Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät. ST5 = Monikulttuuristen yhteiskuntien kasvu ja kehittyminen ST6 = Sosiaalisen median merkityksen kasvu, web-pohjainen e-demokratia ja joukkoistuminen

TULEVAISUUSKUVASSA ON VAHVASTI LINKIT SEURAAVIIN TRENDEIHIN PT3 = Globalisaatio ja sitä vastaava isojen valtakeskittymien desentralisaatio, kehitys kohti moninapaista globaalia taloutta TT1 = Raaka-aineiden hintojen nousu (etenkin rajalliset raaka-aineet, mm. öljy, kaasu, mineraalit, myös ravinto ja biomassa > mm. öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden lisääntyminen pohjoisessa) TT2 = Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen TT4 = Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen

TULEVAISUUSKUVASSA ON VAHVASTI LINKIT SEURAAVIIN TRENDEIHIN TeT1 = Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen (mm. uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät kuljetus- ja energiateollisuuden ratkaisut) TeT2 = Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve TeT4 = Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) YT2 = Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin YT3 = Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla

TULEVAISUUSKUVASSA ON VAHVASTI LINKIT SEURAAVIIN TRENDEIHIN ST2 = Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.) ST3 = Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu

TULEVAISUUSKUVASSA EI NIIN SELVÄSTI HUOMIOIDUT TRENDIT PT1 = Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen kylmän sodan päättymisen seurauksena PT2 = Pohjoisen ulottuvuuden ja arktisten alueiden merkityksen kasvu Eurooppalaiselle ja kansainväliselle kehitykselle PT4 = Globaalin hallinnan instituutioiden kehittyminen ja niiden merkityksen kasvu (esim. Arktinen neuvosto ja YK) TT3 = BRICSA-maiden ja N11-maiden taloudellisen merkityksen kasvu globaalissa taloudessa

TULEVAISUUSKUVASSA EI NIIN SELVÄSTI HUOMIOIDUT TRENDIT TeT3 = Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) TeT5 = Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta YT4 = Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform) ST1 = Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä ST4 = Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät. ST5 = Monikulttuuristen yhteiskuntien kasvu ja kehittyminen ST6 = Sosiaalisen median merkityksen kasvu, web-pohjainen e-demokratia ja joukkoistaminen (crowdsourcing)

SITRAN (2013) UUSIN ARVIO KIINNOSTAVIMMISTA TRENDEISTÄ (HTTP://WWW.SLIDESHARE.NET/FULLSCREEN/SITRAFUND/SITRAN-TRENDILISTA- 20132014/1 Globaali kohtalonyhteys Data vaurauden ja vallan lähteenä Euroopan uudistumiskyvyttömyys Superseniorit Kamppailu luonnovaroista kiihtyy Länsimaisen työn radikaali muutos Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Megakaupungit Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa Talousjärjestelmä oirehtii Suuri vallan uusjako Älyteknologia arjessa

NÄISTÄ KESKEISIÄ SATAKUNNAN KANNALTA OVAT Data vaurauden ja vallan lähteenä Globaali kohtalonyhteys Superseniorit Kamppailu luonnovaroista kiihtyy Talousjärjestelmä oirehtii Länsimaisen työn radikaali muutos Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa Älyteknologia arjessa

TRENDIANALYYSI (INSTITUTE OF THE FUTURE, YHDYSVALLAT) Diasporien maailma: Virtuaalinen diaspora Ilmastonmuutos-diaspora Kansainvälinen diaspora Aktivistidiaspora Korporaatiodiaspora Biometriset diasporat Uudet jaetut hyödykkeet: Biöhyödykkeet Identiteettihyödykkeet Politiikkahyödykkeet Ruokahyödykkeet Urbaanit hyödykkeet Rahahyödykkeet Infrastruktuurihyödykkeet Oppimishyödykkeet Terveyshyödykkeet Finanssi-innovaatiot: Eri valuutat Uusvaluutat Pankki- ja finanssimarkkinoiden muutokset Islamilaiset pankit Sosiaalinen media Avoimen lähteen sotajoukot: Uudet malliarmeijat Meemisodankäynti (pehmeä sodankäynti) Avoimen lähteen intellifencetoimimmot Kimmoisuutta lisäävät toiminnot

TRENDIANALYYSI (INSTITUTE OF THE FUTURE, YHDYSVALLAT) Ruokaverkostot: Maatalousmatkailu Ruuan printtaaminen Läpinäkyvä ruoka Ruuan arvoketjut Reilu lähikauppa Vertikaalinen maataloustuotanto Urbaani maatalous Uusluonnonmukaistaminen Pölyttäjien katoaminen Sininen talous: Rannikkoalueiden ekosysteemipalvelut Kalakantojen aleneminen Uusiutuva merienergia Kuolleet merialueet Metaaliuhkat Syvämeren poraus Ilmastonmuutoksen geohallinta Meritutkimuksen kultakausi Supersankariorganisaatiot: Avoin johtajuus Kollektiivinen sensemaking Translukutaito Kryptonumeriteosaaminen:automatisoitu kvantifiointi ja visualisointi Beta-versiokulttuuri Neurotulevaisuus: Harhafiltterit Muistia tukevat lisälaitteet Kognitiivista kuntoisuutta ylläpitävät palvelut Onnellisuutta parantavat toimintatavat Henkinen hyvinvointiosaaminen

TRENDIANALYYSI (INSTITUTE OF THE FUTURE, YHDYSVALLAT) Innovaatioiden mahdollistaminen: Uusi kokemustalous, uusi normaali taso Uudet toiminnan laatuvaatimukset Osallistuttava design Uudet polut ja keinot teknologioiden omaksumisessa

TOP 25 TEKNOLOGIAT SUOMEN KANNALTA (LINTURI, KUUSI, AHLQVIST 2013) 1. Avoin data ja big data Nykyisin joka sekunti erilaisiin tietokantoihin tallentuvat suunnattomat datamäärät mahdollistavat kokonaan uudenlaisen tiedonkäsittelyn. Esimerkiksi Googlen palvelimille tallentuvat, eri puolilla maailmaan tehtävät miljardit päivittäiset tietohaut paljastavat sairausepidemioiden leviämisen tarkemmin kuin mikään muu tapa. Kun tällainen big data ainakin osin myös avautuu avoimeksi dataksi, syntyy aivan uudenlaisia tapoja tehdä asioita. 2. Vapaasti organisoituva etätyö ja netissä muodostuvat organisaatiot Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä kehittänyt Linux yhteisö on varhainen esimerkki tästä. 3. Laajennetun todellisuuden välineet Esimerkiksi Googlen lasit.

TOP 25 TEKNOLOGIAT SUOMEN KANNALTA 4. Yhteistyön ja yhteiskunnan pelillistäminen Strategiapeleistä nousevat mallit, kuten simulaatiot ja itseorganisoituvat joukkueet, muuttavat tapoja oppia ja ratkaista ongelmia. 5. Äärimmäisen tiheät, kvantti-ilmiöt huomioon ottavat prosessorit Tietokoneiden tehot nousevat entisestään. 6. Oppimisen uudelleen organisoituminen Etäläsnäolo ja erilaiset simulaatiot ovat vain yksi osa täydellisesti muuttuvasta alasta. 7. Robottiauto Esimerkiksi Googlen robottiautot ovat ajaneet Kalifornian liikenteessä ilman kuljettajaa jo toista miljoonaa kilometriä ilman kolaria. Karttapalveluihin panostanut Nokia teki hiljattain sopimuksen Mercedes-Benzin kanssa tämän teknologian kehittämisestä. 8. Tauteja, fysiologisia tiloja ja organismien ominaisuuksia nopeasti ja halvalla tunnistavat biosirut tai biosensorit Monimutkaiset ja aikaa vievät laboratoriotutkimukset voidaan automatisoida pikkuruisille siruille. Suomessakin on kehitetty esim. geenien pikatestejä, jotka mahtuvat mikrosirulle.

TOP 25 TEKNOLOGIAT SUOMEN KANNALTA 9. Tavaroiden 3D-tulostus Kolmiulotteisia esineitä tulostavia laitteita on ollut olemassa jo 1980-luvulta alkaen. Mutta nyt ne ovat leviämässä kotikäyttöön, halvimmat laitteet maksavat pari sataa euroa. 10. Pilvilaskenta, massiivinen keskitetty data ja prosessoriteho Jokainen voi käyttää vaikka supertietokonetta omalta kotikoneeltaan verkon yli. 11. Painettavat yms. halvat sensorit. Elektroniikkaa voi valmistaa painamalla vaikka muovikalvoille. Näin elektroniikka saadaan esimerkiksi osaksi design-tuotteen pintaa ja päästään eroon muovirasiaan pakatusta piirilevystä. 12. Nopeasti halventuva aurinkoenergia Aurinkopaneelien jatkuva hinnan lasku merkitsee dramaattista muutosta energiamarkkinoilla. 13. Henkilökohtainen kehon analysaattori Avaruusaikakauden kuumemittari kertoo, kuinka oikeasti voimme.

TOP 25 TEKNOLOGIAT SUOMEN KANNALTA 14. Rutiinimainen kattava DNA-luenta Kymmenen vuotta sitten ihmisen geenien lukeminen maksoin 100 miljoonaa, kohta sen voi tehdä kännykällä. 15. Materiaalitutka Laserteknologia yhdistettynä spektroskopiaan. Lentokentän turvatarkastaja näkee mitä olet syönyt. 16. Dementiaa ehkäisevä lääkitys Taudin hoitoon tähtäävissä tutkimuksissa on edetty ja hoidon löytyminen näyttää mahdolliselta. 17. Modulaarinen robotiikka Robotin ominaisuuksia voi ostaa tarpeen mukaan. 18. Kevyet tehokkaat nopeasti ladattava akut ja kondensaattorit Sähköautoa voisi ladata esimerkiksi liikennevaloissa odottaessa. 19. Antibakteeriset ja muuta likaa hylkivät materiaalit ja pinnat Nanoteknologian avulla tuotettu pintamateriaali voi tuhota haitalliset mikrobit.

TOP 25 TEKNOLOGIAT SUOMEN KANNALTA 20. Ympäristön reaaliaikainen 3D-mallinnus Mahdollistaa esimerkiksi robottien luontevan liikkumisen ihmisten keskellä. 21. Haptiset käyttöliittymät Tuntoaistiin perustuvia teknologioita. 22. Liikkeisiin perustuvat käytönohjaimet Ohjaa laitteita vaikka katseella. 23. Sähköraha, aikapankit Esimerkiksi bitcoin ja paypal. Uusi aika luo uudenlaisia rahan käsitteitä. 24. Robottijalat ja liikkumista vahvistava haarniska Robottihousut jalkaan, niin taakkojen kanto helpottuu. Alaraajahalvauspotilaille ja heikkojalkaisille vanhuksille apua. Kaikkea se japanilainen keksii! 25. Nanosellu ja mikrokuitusellu Ihmeaine nanosellu lujittaa melkein mitä vain. Sitä voi käyttää sekoitteena rakennusaineissa, autoteollisuudessa jne. Ja kotimainen koivusellu on loistava raaka-aine, joka hakkaa eukalyptuksen mennen tullen!

HUOMIOITA Tulevaisuuskuva vastaa moniin keskeisiin trendeihin oivallisesti ja raikkaasti luovalla tavalla Peruspaketti tulevaisuuskuvasta on varsin toimiva Ihmisläheisyys ja konkreettisuus ovat tulevaisuuskuvan selkeitä vahvuuksia Hyvinvointipainotukset ovat ajankohtaisia ja varsin haasteellisia

HUOMIOITA YHDYSVALTOJEN IOFF-TRENDIEN POHJALTA Jakamistalous (Uudet jaetut hyödykkeet) voi olla asia, johon kannattaa syventyä Satakunnassa ja kuntien maakunnallisessa yhteistyössä Myös teemat Ruokaverkostot ja Sininen talous voisivat olla mielenkiintoisia trenditeemoja maakunnan kehittämisen kannalta Tarvitseeko Satakunta Supersankari-organisaatioita? Miten niitä kehitetään? Voidaanko Neurotulevaisuus-trendi ottaa tietoisesti huomioon osaamisen kehittämistyössä Voidaanko Neurotulevaisuus-trendi ottaa tietoisesti huomioon osaamisen kehittämistyössä Satakunnassa?

HUOMIOTA JA LISÄTIETOJA Asioita, joita kannattaa miettiä: - Miten kumppanuuksia hyödynnetään tulevaisuuskuvan toteutuksessa? - Innovaatio-, teknologia ja tieteellisen osaamisen syventäminen (Top 25 teknologia-analyysi) - Biotalous isona mahdollisuutena Satakunnalle (ks. Kohti biotaloutta http://www.tem.fi/files/29342/tem_6_2011_netti.pdf) - Venäjä ja sen tuleva politiikka arktisilla alueilla (vaikutukset Satakunnalle? Venäjä 2017 selvitys, http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${appl}=erekj&${base}=erekj&${thwids}=0.19/138 1067719_352519&${TRIPPIFE}=PDF.pdf) - Joukkoistaminen (crowdsourcing) ja sosiaalinen media aluekehittämisen mahdollisuutena (Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. http://web.eduskunta.fi/dman/document.phx?documentid=uq05313140742401&cmd=download - Ks. myös: http://web.eduskunta.fi/dman/document.phx?documentid=aw11612115514177&cmd=download - Sosiaalinen turvallisuus/turvattomuus erityishaasteena rakennemuutoksessa - Green Growth Knowledge Platform ja sen kehittäminen alueellisen pilottina Satakunnassa (http://www.unep.org/greeneconomy/portals/88/documents/partnerships/ggkp%20moving%20towards %20a%20Common%20Approach%20on%20Green%20Growth%20Indicators.pdf)

KIITOKSET! Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja (Helsingin yliopisto, Suunnittelutieteet, Lapinyliopisto, Innovaatiotutkimus ja ennakointitutkimus), Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Pienteollisuustalo Yliopistonkatu 58 D, 1. kerros 33100 Tampere Puh. (02) 333 9832, (041) 753 0244 Email: jari.kaivo-oja@utu.fi