Vuonna 2014 valmistuneiden työllistyminen Työllistymisselvitys 2015 Outi Suorsa
Kyselyn taustatietoja kysely tehtiin huhtikuussa 2015 kaikille vuonna 2014 loppututkinnon suorittaneelle tutkintoja oli tehty kaikkiaan 1516, mutta tutkinnon suorittaneita oli 1514 henkilöä (2 henkilöä suoritti kaksi tutkintoa) Ulkomaalaisten* osuus tutkinnon suorittaneista f.140 eli 9,25% valmistuneista 1400:lle löytyi osoitetieto Suomesta, ulkomailla asuvista 68 tavoitettiin sähköpostitse tavoittamatta jäi 46 henkilöä Kyselyyn voi vastata paperi-tai e-lomakkeella suomen- tai englanninkielellä vastauksia saapui 750, joten vastausprosentti on 51,1 % ulkomaalaisten* osuus vastanneista 6 % (f.46) *ei suomi- tai ruotsi äidinkielenään puhuva
Vastaajat Miehiä vastaajista oli 25,7 % ja naisia 74,3 % Keskimäärin vastaajat olivat valmistumisvuonna 31,5 -vuotiaita, tyypillisin valmistumisikä oli 25 vuotta ja vaihteluväli 21-79 v. ikäryhmittäin vertailtuna tunnollisimmin vastasivat 50-59 v. (63 %) Koulutusaloittain vertailtuna korkeimmat vastausprosentit olivat teologian (56,8 %), farmasian (55,1%:ia) ja yhteiskuntatieteellisen (54,7 %) aloilta (ks. Dia 6) Määrällisesti eniten vastaajia oli kasvatustieteelliseltä alalta valmistuneita (f. 140) ja vähiten psykologiasta (f.15) Vastaushetkellä ulkomailla asuvia oli 1,9 % (f.14) Ulkomaalaisten vastausprosentti oli 31,4 % vastaajista hieman yli puolet asui Pohjois-Karjalassa (21,6 %), Uudellamaalla (16,2 %) tai Pohjois-Savossa (16,1 %),ks. dia 8
Vastaajat yksiköittäin ja kampuksittain Farmasian laitos Skope Lääketieteen laitos Yhteiskuntatieteiden laitos KaPsy Humanistinen osasto Kauppatieteen laitos Oikeustieteen laitos Hoitotieteen laitos Sos. &terveysjoht.laitos HiMa Tietojenkäsittelytieteen laitos Teologian osasto Metsätieteen osasto Fysiikan ja matematiikan laitos Lumet tdk:n hallinto Ympäristötieteen laitos Biologian laitos Kemian laitos Sovelletun fysiikan laitos 18 27 15 37 34 30 27 10 14 25 18 18 16 11 10 10 7 49 26 71 78 86 56 57 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Joensuu Kuopio Savonlinna Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 4
Katoanalyysiä Perusjoukossa % Miehiä 31 25,7 Ulkomaalaisia 9,4 5,1 Ikä, 26-39 v. 60,3 55,4 Maisteriohjelmassa opiskelleita Avoimen väylän kautta tulleita 9,3 5,8 4,2 4,7 Vastanneet %:na Miehet vastaavat hieman laiskemmin, samoin ulkomaalaiset Kun ikä luokitellaan, heikoin vastausprosentti on 26-39- vuotiailla (vastaus % 45) Aloittain vertailtuna huonoin vastausprosentti oli lääkäreiksi (36,5 %) ja kauppatieteelliseltä (39,4 ) alalta valmistuneilla Seuraavassa diassa vastaajien määrä suhteessa perusjoukkoon tutkinnoittain vertailtuna Aineenopettajaksi valmistuneita 11,3 12,9 Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 5
Vastanneet ja ei vastanneet koulutusaloittain Teo Far Yht Luo Psy Kasv Kaikki Terv Hum Met Kaup Lää 54 41 25 81 127 109 15 140 750 77 62 18 94 63 19 66 105 98 14 135 767 81 71 21 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vastanneet ei -vastanneet
Aineiston ryhmittelystä Vastaajia on pääsääntöisesti tarkasteltu tutkinnoittain, koulutusaloittain tai professio-generalistijaottelulla Professio = tutkinto, jolla saadaan tietty ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus, esim. lääkäri, opettaja, sosiaalityöntekijä Generalisti: ns.asiantuntijamaisteri-tutkinto Ryhmiä on voitu yhdistellä vastaajien vähäisen määrän takia, mikäli tulokset saman tyyppiset
Vastaajien koti- ja asuinmaakunnat %:na 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 16,1 15,4 4,0 4,2 7,9 4,6 4,8 4,5 5,1 5,1 10,7 4,6 7,5 17,1 21,3 15,3 4,7 4,6 20,3 15,1 ennen %:na nykyinen % 2,5 4,6 muut Pohjois-Pohjanmaa ulkomailla Keski-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 51 %:ia tuli opiskelemaan lähimaakunnista (Pohjois- Etelä-Savo ja Pohjois-Etelä- Karjala) opintojen jälkeen asutaan useimmiten P-Karjalassa (21 %) P-Savossa (16 %) Uudellamaalla (16 %) Tavoittamatta jääneistä tod.näk. suurin osa asuu ulkomailla, joten heidät huomioiden kaikista valmistuneista 8 %:ia asuu ulkomailla Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 8
Vastaajien opiskeluun liittyviä taustatietoja keskimäärin opiskeluun oli käytetty 5,5 vuotta, vaihteluväli 1-29 v Suorituslukukausia oli keskimäärin 10(sekä netto että brutto) Suoritetut opintopisteet vaihtelivat 120-378 op:n välillä Huom! Tutkintojen laajuudet vaikuttavat, seur.diassa vertailua maisteritutkinnoittain 75 % vastaajista ei ollut tehnyt muita (korkeakoulu)tutkintoja 15 %:illa vastaajista oli aineenopettajan tutkinto Muu opettajatutkinto 14 %:lla Maisteriohjelmista valmistuneita oli 5,1 % Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 9
Opintopistemäärät ylemmissä kk-tutkinnoissa (poislukien LL-tutkinto) 400 350 300 357 329 250 200 150 170 124 243 136 234 243 218 192 183 128 126 128 126 122 122 235 100 50 0 FM, hum FM, luo KM KtM HtM MMM TM TtM YTM Mediaani Keskiarvo Maksimi Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 10
Oman alan työkokemus (ml. harjoittelut) opiskeluaikana Vastaajista oman alan töitä opiskeluaikana oli tehnyt Kokopäivätyötä 64 %:ia Osa-aikatyötä 32 %:ia Free lance tai keikkatöitä 15 % työkokemuksen määrä vaihteli 1 kk -16 v, mediaani oli 6 kk Ei lainkaan opiskeluaikana oman alan töitä tehneitä oli 14 % eniten lastentarhaopettajia (joka kolmas) sekä humanistiselta alalta (27 %) että maisteriohjelmista (27 %) valmistuneita Virhettä vastauksiin luo se, että osa vastaajista ei ollut mieltänyt opiskeluaikana tehtyä (pakollista) harjoittelua oman alan työkokemukseksi vaikka se nimenomaan pyydettiin laskemaan mukaan (esim. lastentarhaopettajilla on useita pakollisia oman alan harjoitteluita, jotka olisi voinut laskea mukaan) Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 11
Vastavalmistuneiden työllistymistilanne - sekä valmistumishetkellä että huhtikuussa 2015 Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 12
Tilanne valmistumishetkellä hieman alle puolet (46 %:ia) vastaajista oli koulutusta vastaavassa kokoaika- tai osa-aikatyössä Paras tilanne farmaseuteilla (80 %:ia oman alan töissä) Kun huomioidaan myös ne, joilla oli oman alan töitä tiedossa valmistumishetkellä, paras tilanne lääkäriksi valmistuneilla, joista 98 %:ia oli oman alan töissä tai työpaikka tiedossa 14 % oli koulutusta vastaamattomassa työssä (eniten terveystieteiden maistereita, joista joka kolmas) joka viides (18 %) oli ilman töitä (ei töissä eikä työpaikkaa tiedossa) Eniten humanisteja, joista 36 %:lla oli em. tilanne Luonnontieteistä valmistuneissa oli suurin osuus jatko-opintoja suunnittelevia (11 %) Tarkempi erittely tutkinnoittain seur.diassa
Tilanne valmistumishetkellä tutkinnoittain 100 % 90 % 80 % 70 % 2 1 1 6 3 14 5 10 8 30 27 8 22 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 45 40 6 15 19 5 52 5 22 39 37 38 5 16 0 % Koulutusta vastaava työ Koulutusta vastaamaton työ Jatkaa opintoja (perus-tai jatkotutkintoon) Työpaikka tiedossa Ei töissä eikä työpaikkaa tiedossa
Tilanne huhtikuussa 2015 63 %:lla oli koulutustaan vastaava kokopäivä-tai osa-aikatyö paras tilanne lastentarhaopettajiksi valmistuneilla, joista kaikki olivat koulutusta vastaavassa kokopäivätyössä Koulutusta vastaamattomassa työssä oli 7 % (eniten KTMtutkinnon tehneitä joista 19,5 %:lla työ ei vastannut koulutusta) Jatko-opiskelijoita/apurahalla olevia oli 5 %:ia Yrittäjänä toimi 0,7 %:ia vastaajista (f.5) ja free lancer tai keikkatöitä tekeviä oli 0,8 % (f.6) Huhtikuussa työttömiä oli 8 %:ia vastaajista Eniten työttömiä oli MMM-tutkinnon tehneitä (22 %:ia), luonnontietelijöitä (18 %) sekä humanisteja (16 %) Jotain muuta: perhevapaa, osittain koulutusta vastaava (osa-aika)työ tai ed.koulutusta vastaava työ, varusmies-tai siviilipalvelus tai päätoiminen opiskelu (perustutkinto, amk-tutkinto), eläköityminen
Tilanne huhtikuussa 2015 koulutusaloittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 1 3 1 7 2 2 5 5 3 4 21 11 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 12 61 48 19 87 27 49 56 21 13 9 46 22 0 % Työ, joka vastaa koulutusta Työ, joka ei vastaa koulutusta Jatko-opiskelija Työtön/tukityölllistetty Free lancer/yrittäjä Jotain muuta
Työpaikan hakeminen valmistumisen jälkeen töitä oli hakenut 59 %:ia vastaajista Haettujen työpaikkojen määrä Mediaani haetuille työpaikoille oli 5 vaihteluväli 1-700 työpaikkaa tyypillisin määrä haettuja paikkoja oli yksi (21 % vastanneista) 5 vastaajaa ilmoitti hakeneensa yli 100:aan paikkaan tieto työpaikasta oli saatu useimmiten ottamalla itse yhteyttä työnantajaan (ml. avoin hakemus) 29 % tai työvoimatoimiston, ml. www.mol.fi-sivuston kautta 23 % jokin muu: lehti-ilmoitus, facebook, cv-netti, rekrytointifirman kautta, alan rekrytointimessuilta, sähköpostilista, suositukset tai sijaisrekisteri Muutama oli saanut kuulla työpaikasta tai oli kehotettu hakemaan sitä toisen työpaikan haastattelun yhteydessä Työmarkkinoissa on alakohtaisia eroja, mm. farmaseuteille harjoittelut oli hyvä keino saada tietoa työpaikoista, humanisteille taas työvoimatoimisto/ mol.fi-sivusto olivat tärkein kanava Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 17
Mistä tieto saatu työpaikasta %:na TE-toimisto tai www.mol.fi 23 % oma yhteydenotto tai avoin hakemus 29 % jokin muu 3 % nettisivu (työnantajan, oman alan tms.) 8 % harjoittelupaikan kautta yliopiston kautta 11 % 4 % työantaja otti yhteyttä 4 % entuudestaan tuttu työpaikka 4 % työkaveri tai esimies kertoi 14 % Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 18
Työpaikan saamiseen vaikuttaneet seikat Työpaikan saamiseen vaikuttaneita seikkoja kysyttiin 4-portaisella Likert-asteikolla (4 = erittäin tärkeä, 1 = ei lainkaan merkitystä) Työllistymisen kannalta tärkeimpiä seikkoja olivat akateeminen tutkinto, oma aktiivisuus, henkilökohtaiset ominaisuudet, tutkinnon tuoma ammatillinen pätevyys ja pääaine Generalisteilla korostuu oma aktiivisuus ja henkilökohtaiset ominaisuudet, professiotutkinnon tehneillä taas itse tutkinto on tärkeä Vähiten työllistymisessä oli vaikuttanut lopputyön arvosana sekä järjestö-tai opiskelijatoimintakokemus Kannattaa kuitenkin muistaa että yksittäisen hakijan kohdalla seikka on voinut olla todella merkittävä! Vastaajilla oli myös mahdollisuus ilmoittaa jokin muu syy, ja näitä olivat mm.: entuudestaan tuttu työpaikka, verkostot, palkkatuki, vuorovaikutustaidot, ei muita hakijoita, epäpätevyys..
Työpaikan saamiseen vaikuttaneet tekijät keskiarvoina, asteikko: 4= erittäin tärkeä 1= ei lainkaan tärkeä, 0 = EOS akateeminen tutkinto oma aktiivisuus henkilökohtaiset ominaisuudet tutkinnon antama ammatillinen pätevyys pääaine oman alan työkokemus atk-taidot sosiaaliset verkostot muu työkokemus kielitaito sivuaineet tuttu työpaikka sattuma opintomenestys muut opinnot tai muu koulutus projektiosaaminen lopputyön aihe harrastukset tutkimusmenetelmien hallinta kv. työ-tai opiskelukokemus järjestö-tai opiskelijatoimintakokemus lopputyön arvosana 2,5 2,89 2,75 2,68 2,66 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5
Työpaikan sijainti Työpaikoista suurin osa sijaitsee Pohjois-Karjalassa (23,3%), Pohjois-Savossa (19,4 %) Uudellamaalla (17,9 %) Ulkomailla työpaikka oli 2 %:lla (f.12) ja viisi henkilöä (0,8 %) ilmoitti työskentelevänsä usealla eri paikkakunnalla. Yksi vastaaja teki etätyötä Kaupungeissa on selkeästi enemmän työpaikkoja tarjolla esim. 26 %:lla vastaajista työpaikat sijaitsivat Kuopiossa tai Joensuussa (molemmissa 13 %) sijoittumiseen vaikuttaa paljolti myös alueen oma koulutustarjonta Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 21
Työpaikan sijainti Espoo-Helsinki-Vantaa 6 % 6 % 12 % 7 % 6 % Muu Uusimaa + Itä- Uusimaa Länsi-Suomen maakunnat Etelä-Suomen maakunnat (ilman Etelä-Karjalaa) Etelä-Karjala 10 % 38 % 13 % Etelä-Savo 9 % Muut maakunnat 4 % 15 % 13 % Muu P-Karjala Muu P-Savo Joensuu Kuopio Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 22
Työllistymisen laatu ja työtehtävien sisältö Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 23
Työsuhde ja työtehtävien vaativuus Vastaajilta kysytään työtehtäviin sekä työllistymisen laatuun liittyviä asioita, koska työllistymisen ohella on tärkeä tietää millaisia vaatimuksia nykyinen työelämä asettaa valmistuneille sekä minkä tasoisiin tehtäviin valmistuneet sijoittuvat Työsuhde: 55 %:lla työsuhde on määräaikainen 41 %:lla työsuhde on vakinainen tai toistaiseksi voimassa oleva Eniten hallintotieteiden (73 %) ja terveystieteiden (70 %) maistereilla Eniten yksityisellä sektorilla työskentelevillä (60 %) Lopuilla 4 %:lla työsuhde oli joko keikkatyötä tai epätyypillistä (esim. apurahalla työskentelyä) valtaosa vastaajista eli 67 % oli ollut valmistumisensa jälkeen yhden työnantajan palveluksessa, enimmillään työnantajia oli ollut 13 kpl
Työantajan sektori, koko aineisto, %:na Järjestö/säätiö 3 % Jokin muu 3 % Yliopisto 8 % Valtio 7 % Yksityinen yritys 26 % Seurakunta 2 % Kunta 51 %
Työnantajan sektori Eniten työpaikkoja oli kunta-alalla, 51 %:lla Professiotutkinnon suorittaneista 62 %:ia työllistyy kuntasektorille, generalistitukinnon tehneistä 17 %:ia Mm. lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä 89 % sekä opettajista 86 % (ml. lastentarhaopettajat) työskentelee kuntasektorilla Seuraavaksi eniten työllistytään yksityiselle sektorille, 21 % Eniten yksityiselle sektorille työllistyy kauppatieteiden maistereita (73%:ia), farmaseutteja (63 %:ia) ja proviisoreita (60 %:ia) Luonnontietelijöitä työllistyi suhteessa eniten yliopistoihin (22 %) ja hallintotieteiden maistereita valtiosektorille (joka kolmas) Järjestöissä tai säätiöissä oli eniten terveystieteiden ( 6 %) ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi (5,5 %)valmistuneita Jokin muu sektori: oma yritys, keikkatyö, apurahalla työskentely, kirkko (muu kuin ev-lut)
Työantajan sektori tutkinnoittain F. ja %:na Sosiaalityöntekijät Opettajat (ml. Lastentarhaopettajat) LL + PsM 59 33 223 TtM 27 YTM + KM 14 FM., hum. 5 Proviisori HTM Farmaseutti FM., luo 4 4 6 6 KTM 2 MMM TM 0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kunta Yliopisto Valtio Yksityinen Muu
Työsuhde ja työn vastaavuus koulutukseen nähden Työtehtäviin vaadittiin 66 %:lla ylempi korkeakoulututkinto 18 %:lla taas alempi korkeakoulututkinto ( heistä puolet lastentarhaopettajan tai farmaseutin tutkinnon suorittaneita) 14 %:illa työtehtäviin ei vaadittu lainkaan kk-tutkintoa 2 % ei osannut sanoa parhaiten tutkintonsa tasoa vastaaviin tehtäviin sijoittuivat lääkärit, psykologit, farmaseutit ja lastentarhaopettajat (ks.seur.dia) Eniten alemman kk-tutkinnon tehtäviin sijoittui kauppatieteiden maistereita (24 %), tai ei lainkaan kk-tutkintoa vaativiin tehtäviin (35 %) Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 28
Vaaditaanko nykyiseen työhön korkeakoulututkinto? Vertailua tutkinnoittain, luvut frekvenssejä LL +PsM KM Aineenopettajat TM Proviisori TtM FM, luo YTM MMM HTM KTM FM, hum. LTO Farmaseutti 2 11 7 6 13 47 36 49 3 65 64 68 12 18 9 4 2 45 9 11 8 4 10 11 13 5 1 3 11 12 4 15 5 1 5 2 2 1 1 4 5 1 4 4 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ylempi alempi ei eos
Miten hyvin nykyinen työtehtäväsi vastaa koulutusalaasi? Ei lainkaan 4 % Jokseenkin huonosti 4 % Jokseenkin hyvin 27 % Täysin 62 % Koulutukseni laajaalaisuuden vuoksi vaikea arvioida 3 %
Työn vastaavuus koulutukseen nähden Työ vastaa koulutusalaa 87,5 %:in mielestä nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa täysin tai jokseenkin hyvin Täysin koulutustaan vastaavissa tehtävissä eniten lääkäreitä (98 %) Huonosti tai ei lainkaan koulutusalaa vastaavissa töissä oli 8,6 % (f.52) Eniten terveystieteiden (f.11), yhteiskuntatieteiden (f.9 ) ja humanistisen alan (f.8) maistereita Vaikeuksia määritellä tai en osaa sanoa 4 %:ia (f.24) Eniten humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä Työn vaativuus suhteessa koulutukseen 73 %:n mielestä työ vastaa koulutustasoa 21 %:n mielestä työn vaativuus oli koulutusta alhaisempi Kaikilta koulutusaloilta, eniten yhteiskunta-, terveys-ja kauppatieteistä koulutukseen nähden liian vaativaa työtä 3,5 %:lla (f. 21) eniten luonnontietelijöitä ja kasvatustieteilijöitä (molempia f.4) ja hallintotietelijöitä (f.3) Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 31
Koulutusta alhaisempi työn vaativuus tutkinnoittain ja prosentteina KTM HTM Proviisori MMM TtM FM, hum YTM FM, luo KM TM Farmaseutti 7 13 15 18 20 24 28 29 29 36 38 0 10 20 30 40
Syyt koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen, %:na Hakemisesta huolimatta en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä Koulutusalaan liittyvän työkokemuksen vähäisyys Koulutusalani heikko työtilanne Taloudellinen pakko Asuinpaikkakunnalla ei ole koulutusta vastaavaa työtä tarjolla Muu koulutus ohjannut alalle Samaa mieltä Eri mieltä Harrastus tai muu kiinnostus ohjannut alalle Nykyinen työ kiinnostavampi Työehdot paremmat nykyisessä työssä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Työtehtävien sisällöt tutkinnoittain ja %:na Aineenopettajat KTM HTM YTM PsM MMM TtM Proviisori LL Farmaseutti FM, hum FM, luo KM TM KK (=LTO) erityis/asiantuntija johtamista tai esimiestehtäviä opettamista/koulutt amista tutkimuksen tekoa Asiakas-tai potilastyö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 34
Työssä tarvittavat taidot Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten taitojen ja tietojen tärkeyttä työssä Likert-asteikollisilla väittämillä (4 = erittäin tärkeä, 1 = ei lainkaan tärkeä) Tärkeimmiksi taidoiksi nousivat: kyky itsenäiseen työskentelyyn, joustavuus, ryhmätyötaidot, oppimiskyky ja viestintätaidot äidinkielellä (=suomen) Vähemmän tärkeitä taitoja olivat viestintätaidot vierailla kielillä sekä projektinhallintataidot Vertailtaessa professio- ja generalistialoilta valmistuneiden vastauksia suurimmat erot tulevat esille väitteissä oman alan teoreettinen osaaminen (0,40 ero prof-gen) ja oman koulutusalan tehtävien käytännön taidot (0,53 ero prof-gen) Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 35
Työssä vaadittavat taidot ja tiedot, keskiarvoina 4= erittäin tärkeä 1= ei lainkaan 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2,54 2,74 3,21 3,15 3,23 3,15 3,22 3,47 3,33 3,5 3,48 3,59 3,56 3,63 3,76 Keskiarvo professio generalisti Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 36
Työttömyys Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 37
Työttömyys ja työttömyyden kesto työttömyyttä oli kokenut 34 %:ia (f. 255) vastaajista Naisista joka kolmas (33 %) ja miehistä 39 % oli kokenut työttömyyttä Ulkomaalaisista (ei suomi tai ruotsi äidinkielenä) 44 %:ia Kyselyhetkellä työttömiä oli 7,9 %, f.54 heistä puolet valmistumisestaan lähtien koko valmistumisen jälkeisestä ajan työttömänä olleita oli 7 % (f. 50), mutta heistä osa teki kyselyhetkellä muuta (mm. opiskeli, oli tukityöllistettynä, teki vapaaehtoistyötä tai keikkatyötä) keskimäärin työttömyys oli kestänyt 4 kk, tyypillisin aika oli 2,5 kk, mediaani 3 kk 2 viikkoa, vaihteluväli 1 vko 11 kuukautta Koko valmistumisen jälkeisen ajan työttömän olleilla työttömyys oli kestänyt keskimäärin 3,5 kk, mediaanin ollessa 2,5 kk Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 38
Työttömyys ja tutkinto useimmiten työttömyyttä olivat kokeneet MMM:t (67 %), FM, hum. alalta (63 %), FM, luonnont. (53 %) ja psykologit (53 %) Kyselyhetkellä työttömistä eniten oli FMtutkinnon suorittaneita(luonnontietelijöitä 32,2 % ja humanisteja 17 %) ja KMtutkinnon suorittaneita (10 %) ks. Kuvio oikealla Kaksi kolmasosaa Joensuun kampukselta valmistuneita Aineenopettajaksi valmistuneita 14 % Ainoastaan lastentarhaopettajan tutkinnon tehneissä ei ollut yhtään työttömyyttä kokenutta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työtön huhtikuussa 3 3 3 4 4 5 6 10 19 Frekvenssit FM, luo FM, hum KM YTM MMM HTM TtM+PsM Teo Far+prov Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 39
Työttömyys tutkinnoittain frekvensseinä FM, luonnont. KM FM, hum. YTM Farmaseutti MMM TM TtM KTM HTM PsM Proviisori lääkäri 2 13 10 7 10 8 7 6 1 1 2 19 2 5 1 2 33 35 3 43 6 22 5 0 10 20 30 40 50 60 työttömyyttä koettu työtön koko valmistumisen jälkeisen ajan Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 40
Työttömyyteen vaikuttaneet tekijät %:na en ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä asuinkunnassa ei ole ollut tarjolla sopivia töitä työsuhteiden väliin on jäänyt työttömyysjaksoja opettajan ns. kesätyöttömyyttä koulutus ei ole antanut riittäviä työelämävalmiuksia en ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä en ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä 0 % 50 % 100 % Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 41
Muita syitä työttömyyteen Vastaajat saivat myös lisätä omia syitä työttömyydelle, näitä olivat: työnantajat eivät tunne koulutusta tai tutkintoa kova kilpailu työpaikoista tai apurahoista, vähän paikkoja työsuhteen alkamista joutui odottamaan Halu hoitaa lapsia kotona yleinen huono taloustilanne lomailu, matkustelu halu vaihtaa alaa tai lukee pääsykokeisiin työkokemuksen puute ylikoulutettu Henkilökohtaiset syyt kuten sairaus, perhesyyt, muutto toiselle paikkakunnalle Yksi vastaaja halusi vielä korostaa, että kovasta hakemisesta huolimatta töitä ei vaan ole löytynyt Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 42
Yliopisto-opintojen arviointia Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 43
Koulutuksen arviointi (ns. laatuväittämät) Kyselyn viimeisessä osassa vastaajia kysytään tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen ja opintoihin sekä koulutuksen antamista työelämävalmiuksista Parhaimmat arvosanat koko yliopiston tasolla tulivat laitoksen ilmapiiristä sekä opetusjärjestelyistä (olivat tukeneet opiskelua), myös väitteen opinnoissani joutui tekemään liikaa töitä suhteessa saatuihin opintopisteisiin kanssa suurin osa vastaajista oli eri mieltä väitteen kanssa, mikä kertonee siitä että opintojen työmäärä oli ollut sopiva (tai jopa helppo) Seuraavassa kahdessa diassa tuloksia on vertailtu tiedekunnittain Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 44
Opetus ja ohjaus asteikko 1 = eri mieltä, 4 = samaa mieltä 4 3,5 3 2,85 2,89 3,09 2,99 3,05 3,11 3,17 3,35 2,5 2,02 2 1,5 1 0,5 0 FIL LUMET TERVEYS YHKA Kaikki Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 45
Akateemisen koulutuksen suhde työllistymiseen tiedekunnittain 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 9 27 9 13 akateeminen tutkinto on ollut huono investointi työllistymisen kannalta 53 59 51 51 26 24 46 52 koulutus oli liian teoreettista Samaa mieltä %:na, koulutus oli liiaksi eristäytynyt työelämästä 72 64 63 52 59 opinnot antoivat riittävästi ammatillista itseluottamusta 49 76 akateemisen koulutuksen suorittaminen on ollut taloudellisesti kannattavaa 54 57 59 56 81 tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita FIL.TDK LUMET TERVEYS YHKA kaikki Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 46
Muutokset tutkintoon 44 %:ia vastaajista suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan tyytyväisimpiä olivat terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneet, joista 67 % ei tekisi mitään muutoksia tutkintoonsa Suosituinta olisi opiskella lisää tai enemmän sivuaineita (52 % vastanneista) 60 %:ia KM-tutkinnon suorittaneista oli valinnut tämän vaihtoehdon 13,5 % suorittaisi kokonaan eri tutkinnon 3 % (f.21) vastaajista ei enää hakeutuisi lainkaan yliopistoon Perusteluina mm. en ole mieluisalla alalla, amk-tutkinnolla työllistyisi paremmin, haluaisin käytännöllisemmän työn (toimistotyö ei kiinnosta), oman alan työmarkkinat pienet, yliopisto ei valmista lainkaan työelämään 5 % tekisi muita muutoksia tutkintoonsa (ks. Dia 51) Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 47
Muutokset tutkintoon tutkinnoittain LL Farmaseutti Proviisori PsM TM HTM+ YTM TtM FM, luo. MMM KM + LTO KTM FM, hum. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei muutoksia tutkintoon Opiskelisi lisää tai laajemmin sivuaineita Vaihtaa sivuainetta Suorittaisi kokonaan eri tutkinnon Vaihtaa pääainetta Ei hakeutuisi lainkaan yliopistoon Jotain muuta Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 48
Mitä opiskelisi lisää? 245 vastaajaa oli vastannut tähän kysymykseen ja mainittuja sivuaineita tai opintoja oli n. 150 erilaista osa oli kertonut hyvinkin tarkkaan ( aineopinnot markkinoinnista 25 op liikunnasta ) ja osalla hieman epätarkemmin ( jokin opetettava aine tutkijan työhön suuntaavia kursseja ) Eniten mainintoja tuli erityispedagogiikasta (f. 33), kauppa/taloustieteistä (f.24) ja psykologiasta (f.20) Usein sivuaine valittaisiin lähitieteistä, mutta myös sen mukaan että sillä saa (lisä)pätevyyttä tai se tukisi nykyisissä työtehtävissä ( esimiestyöskentelyä, projektinhallintaa ) Erityisesti opettajiksi valmistuneilla tuntuu olevan tarve saadaan lisää opetettavia aineita tai lisäpätevyyttä (mm. 55 % aineenopettajiksi valmistuneista ja 71 %:ia luokanopettajiksi valmistuneilla) Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 49
Sivuaineet - vertailua Opettajaksi opiskelleet: Erityispedagogiikkaa 17 % Psykologiaa 5 % Alkukasvatus 5 % Luokanopettajan monialaiset 5 % Ei-opettajan pätevyyttä: Kauppatieteet/liiketalous 10 % Opettajan pedagogiset 6 % Tietojenkäsittely 5,7 % Kieliä 5,7 % Johtamista 5 % enemmän hajontaa työmarkkinat moninaisemmat Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 50
Mitä muita muutoksia tutkintoon? Hankkisi enemmän työkokemusta opiskeluaikana, jotta voisi paremmin päättää mitä sivuaineita kannattaisi tehdä Tekisi käytännönläheisemmän tutkinnon Opiskelisi nopeammin, jättäisi aikaisemman tutkinnon tekemättä Tekisi tutkinnon englanninkielisenä ja hakisi ulkomaille maisteriohjelmaan Vaihtaisi toiseen yliopistoon Kävisi opiskelijavaihdossa Olisi halunnut enemmän opintojen ohjausta Rajaisi tutkintoaan paremmin (pois turhat kurssit, sivuaineista järkeviä kokonaisuuksia) Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 51
Miksi muutoksia tutkintoon? Vastaajat saivat vapaasti perustella miksi he tekisivät muutoksia tutkintoonsa, yleisimmät syyt: paremmat työllistymismahdollisuudet parempi palkkaus! käytännönläheisemmän tutkinnon Vasta nyt tietää, mikä itseä oikeasti kiinnostaa Nykyinen ala ei kiinnosta tai on liian raskas Nykyinen tutkinto on tuntematon työnantajille Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 52
Muuta sanottua opinnoista ja työllistymisestä Kyselylomakkeen lopussa vastaajilla on vielä mahdollisuus kommentoida opintojaan, lomaketta tai antaa lisätietoja, ohessa muutamia poimintoja vastauksista:.. Eri kampusten mahdollisuutta opiskelun apuna ei käytetä hyväksi. Vaikka asuin Kuopion kampuksen vieressä, minun opiskeluni olivat yrityksistä huolimatta tenttejä myöten Joensuun kampuksella. Se on harmi. Tiedekuntien välinen yhteistyö oli olematonta eli tieteiden rajapintoja ei rikota. Myöskin syventävät opinnot ovat liiaksi rajoitettu. Etenkin generalisti-aloilla sivuaineiden tärkeyttä tulisi korostaa. Laajaalainen pääaine kaipaa tuekseen käytännön- ja työelämäläheisiä sivuaineita, jotta voi osoittaa työmarkkinoille omaavansa myös konkreettisia taitoja. Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 53
Ihanaa, kun opiskelijoita kannustetaan lähtemään vaihtoon - itse olin 2 kertaa ja se kannatti todella! --> kokemukset --> työllistyminen Useiden eri kielien opiskelu olisi ollut loistava investointi tulevaisuuteen, ja jos näiden lisäksi olisin opiskellut kauppatieteitä ja/ai kansainvälisiä suhteita, niin työllistymiseni olisi ollut taattua sekä Suomessa että myös ulkomailla. Työharjoittelut tärkeitä, jotta saa kokemusta ja suhteita. ( )vasta työelämässä olen ainakin itse huomannut, miten pienessä roolissa teoria ja opitut asiat ovat. Kk-tutkinnosta on kuitenkin ehdottomasti hyötyä työmarkkinoilla. Olen saanut nykyisen työni sivuainekielen avulla ( ) Opiskeluaikoina osallistuin lähes aina työnvalmennukseen tai urapäiville, mielestäni ne olivat hyödyllisiä ( ) Työkkäristä oli vaikea saada apua ( )Ellen olisi luonteeltani sinnikäs, oma-aloitteinen ja aktiivinen, syrjäytymisen riski olisi ollut suuri! Työllistymisseuranta v.2014 valmistuneet/suunnittelija Outi Suorsa 54
Lisätietoja suunnittelija Outi Suorsalta, opinto-ja opetuspalvelut www.uef.fi