HELSINGIN YLIOPISTO SEISMOLOGIAN LAITOS RAPORTTI T-75

HELSINGIN YLIOPISTO SEISMOLOGIAN LAITOS RAPORTTI T-75 Pekka Heikkinen SEISMOLOGIAN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Helsinki 2004

Kansikuva: FIRE-projektin heijastusluotauslinjat Suomessa.

HELSINGIN YLIOPISTO SEISMOLOGIAN LAITOS RAPORTTI T-75 Pekka Heikkinen SEISMOLOGIAN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Helsinki 2004

Toimittaja Julkaisija Pekka Heikkinen Seismologian laitos PL 26 (Teollisuuskatu 23) 00014 Helsingin yliopisto ISSN 7081-9579 Helsinki 2004 Yliopistopaino Puhelin 191 444 11 Faksi 191 444 30 www.seismo.helsinki.fi

SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 3 2. JOHTOKUNTA 5 3. HENKILÖKUNTA 5 4. ANALYYSI- JA HAVAINTOTOIMINTA 6 4.1. Pohjoismainen havaintoyhteistyö 6 4.2. Maailmanlaajuinen havaintoyhteistyö 7 5. ASEMAT, TIETOKESKUS JA TEKNINEN KEHITYSTYÖ 8 5.1. Asemaverkko 8 5.2. Tietokeskus 8 5.3. Elektroniikan laboratorio ja työpaja 8 6. VALVONTASEISMOLOGIA 10 7. TUTKIMUSTOIMINTA 10 7.1. Valvontaseismologinen tutkimus 10 7.2. Seismiset rakennetutkimukset 11 7.3. Seismisyystutkimukset 14 7.4. Laitoksen työntekijät ulkomailla 2003 16 7.5. Ulkomaiset tutkijavierailut 2003 17 8. ESITELMÄT TIETEELLISISSÄ KOKOUKSISSA 17 9. JULKAISUT 22 9.1. Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa (arviointijärjestelmä) 22 9.2. Raportit ja yleistajuiset artikkelit 23 10. JÄSENYYDET TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ 23 11. OPETUS 24 12. KIRJASTO JA TIEDOTUS 25 12.1. Kirjasto 25 12.2. Tiedotus 25

2

3 1. YLEISTÄ Seismologian laitos on Helsingin yliopiston konsistorin alainen valtakunnallinen erillislaitos, jonka tehtävinä on suorittaa seismologista havainto- ja tutkimustyötä, pitää yllä Suomen seismistä asemaverkostoa, huolehtia Suomen kansainvälisestä seismologisesta yhteistyöstä, suorittaa valvontaseismologisia tehtäviä viranomaisten toimeksiannosta ja luoda edellytykset seismologian opetukselle. Laitos osallistuu kansainväliseen havaintoyhteistyöhön ja tutkimushankkeisiin, jotka luovat myös käytännön edellytykset seismologian opetukseen liittyvälle harjoittelulle ja opinnäytetöille Helsingin yliopistossa geofysiikan opetusohjelman mukaisesti. Viranomaisten (Ulkoasiainministeriö) toimeksiannosta laitos on osallistunut projektirahoituksen turvin maanalaisten ydinkokeitten valvontaan niin kattavan ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) voimaansaattamiseen kuin kansallisen valvonnankin tarpeisiin. Vuonna 2003 laitoksen henkilökunnan määrä oli 26, jonka lisäksi laitoksella työskenteli kaksi siviilipalvelumiestä ja osapäiväisesti kuusi opiskelijaa. Henkilökunnasta noin kolmasosa (9) oli akateemisen koulutuksen saanutta tutkijahenkilökuntaa, kolmasosa (8) teknistä henkilökuntaa ja kolmasosa (9) analyysihenkilöstöä, tutkimusavustajia ja hallintohenkilöstöä. Arvioilta noin puolet akateemisen tutkijahenkilöstön työajasta kuluu viranomaisluontoisiin tehtäviin ja observatoriotoimintaan liittyviin tehtäviin. Tärkeimmät tutkimusalueet laitoksessa ovat olleet valvontaseismologinen tutkimus, litosfäärin rakenteen selvittäminen sekä alueellisen seismisyyden tutkiminen. Tutkimusalueiden valinta on luonnollista seurausta siitä, että laitos on Suomessa alansa ainoa tutkimuslaitos. Rakennetutkimuksissa on käytetty hyväksi joko keinotekoisten lähteitten (luotaukset, luotaustomografia) tai maanjäristyksien (tomografia) tuottamia seismisiä aaltoja. Tärkeimmät näistä tutkimuksista ovat FIRE-heijastusluotausprojekti, SVEKALAPKOtomografiatutkimus ja kansainväliset seismiset syväluotaukset Itä- ja Keski-Euroopassa. Valvontaseismologian ja seismisyystutkimuksen tarpeisiin on tutkittu menetelmiä seismisten tapausten paikantamiseen ja tunnistamiseen. Lisäksi on tutkittu mm. lähialueiden seismistä hasardia ja Suomen maanjäristysten lähdemekanismia. Laitoksen asemaverkon laajennus jatkui Kilpisjärvellä, jossa uusi asema saatiin valmiiksi syksyllä 2003. Seismologian laitoksen ylläpitämään seismografiasemaverkkoon kuuluu tällä hetkellä 12 seismistä asemaa: 11 yksittäistä havaintoasemaa sekä FINES-monipisteasema, joka sisältää 16 aliasemaa. Seismologian laitoksella analysoidaan ja tallennetaan lisäksi tiedot Oulun yliopiston ylläpitämiltä Maaselän, Sodankylän ja Oulun asemilta. Seismologista havaintotoimintaa on jatkettu kansainvälisen seismologisen yhteisön ja Wienissä sijaitsevan ydinkoekieltosopimusjärjestön (CTBTO) tietokeskuksen (IDC) tarpeisiin. Vuonna 2003 FINES-aseman ylläpitoa varten solmittiin CTBTO:n kanssa jatkuva sopimus. Vuonna 2003 valmistui Suomen Akatemian yhdessä KTM:n ja OPM:n kanssa tekemä geotieteiden arviointi, jonka tavoitteena oli selvittää mm. tutkimuksen laatua, yhteistyötä ja työnjakoa eri yksiköiden välillä. Seismologian laitoksen osalta arviointiraportissa pannaan ensinnäkin merkille laitoksen osallistuminen kansainväliseen ydinkoevalvontaan CTBTOyhteistyön kautta. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, että laitos on merkittävästi vaikuttanut litosfäärin rakenteen ymmärtämiseen erityisesti panoksellaan FIRE-hankkeessa, kuten myös laajoissa eurooppalaisissa luotausprojekteissa. Yleisesti todetaan, että

4 tarkasteltaessa laitoksen tutkimusprojektien laajuutta ja laatua, laitos pitää jatkuvasti yllä korkeaa profiilia: laitoksen kansallinen ja kansainvälinen, erityisesti eurooppalainen, yhteistyöverkosto on laaja ja laitoksen tutkijat osallistuvat aktiivisesti myös kansainvälisten tieteellisten organisaatioiden toimintaan. Raportissa todetaan myös, että laitoksen julkaisujen määrää 1999-2003 ei voi pitää erityisen korkeana ja että monet artikkeleista on julkaistu ns. low impact -lehdissä. Osasyyksi paneeli arvioi sen, että ko. vuosina ei valmistunut väitöskirjoja seismologiasta. On selvä, että julkaisujen määrän suhteen laitoksella on parantamista. Tosin paneelin arvioon on todennäköisesti vaikuttanut se seikka, että paneelin raportin mukaan laitoksella työskentelee 14 akateemista henkilöä, kun oikea määrä arviointivuosina oli vuositasolla keskimäärin 8. Koska useiden laitosten kohdalla oli ilmeisesti samanlaisia virheellisyyksiä, Suomen Akatemia on tekemässä lisäselvityksiä ja tarkennuksia. Kommentti low impact -julkaisuista on kyseenalainen. Geofysiikan erityisjulkaisujen suhteen laitoksen tutkijoiden artikkelit eivät ole ilmestyneet erityisen low impact -lehdissä; ongelma lienee siinä, että arvostetuimpienkin geofysiikan alan erityisjulkaisujen impaktitekijät ovat alhaiset. Arviointiraportti toteaa myös, että yhteistyö laajemman yksikön kanssa, voisi tulevaisuudessa olla laitokselle eduksi. Tämä osin toteutunee, laitos siirtyy 2004 Kumpulaan, jossa jo sijaitsevat geologian ja geofysiikan laitokset. Tämä on sopusoinnussa myös paneelin yleisten suositusten kanssa: eräs raportin yleisestä yhdestätoista suosituksesta on, että Kumpulan kampuksen tarjoamaa geotieteiden laitosten keskittymää käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti hyväksi.

5 2. JOHTOKUNTA Seismologian laitoksen johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet: Prof. Matti Leppäranta, puheenjohtaja Kommodori Hanno Strang Prof. Juha Karhu Seismologi Päivi Mäntyniemi Lähetystöneuvos Liisa Maunula Tutkimusteknikko Eva Pelkonen Tutkimusprof. Pekka Nurmi Johtokunnan sihteerinä toimi Katriina Arhe. 3. HENKILÖKUNTA Laitoksen henkilökuntaan vuonna 2003 kuuluivat: Heikkinen, Pekka, FT, johtaja Arhe, Katriina, FM, amanuenssi Franssila, Maija, tutk.teknikko Grönholm, Pauli, tutk.teknikko Grönholm, Pirjo, lab.mestari Hakulinen, Anja, taloussihteeri Hannula, Aarre, tutk.teknikko Hyvönen, Tellervo, FL, seismologi Juntunen, Anssi, lab.mestari Karilas, Mona, tutk.teknikko Karkkulainen, Kati, tutk.avustaja Keskinen, Jukka, sovellussuunnittelija Korja, Annakaisa, FT, seismologi Kortström, Jari, FM, amanuenssi Osa-aikaiset tai osapäivätyötä tehneet: Heikkinen, Tuomas Kalliokoski, Matti Koivisto, Emilia Lakio, Antti Kuusisto, Minna, tutk.avustaja Lindblom, Pasi, yliteknikko Mäntyniemi, Päivi, FM, seismologi Nurminen, Seppo, lab.insinööri Pelkonen, Eva, tutk.teknikko Raime, Merja, lab.mestari Tarvainen, Matti, FT, erikoistutkija Taylor, Stuart, pääsuunnittelija Tiira, Timo, FT, seismologi Uski, Marja, FL, seismologi Vasamies-Leppänen, Leena, lab.mestari Westerlund, Kari, asemanhoitaja Rautioaho, Elisa Silvennoinen, Hanna Valasti, Petri Siviilipalvelusmiehet: Inkinen, Janne Valasti, Petri Emeritusprofessori: Luosto, Urmas

6 4. ANALYYSI- JA HAVAINTOTOIMINTA 4.1. Pohjoismainen havaintoyhteistyö Pohjois-Euroopassa sattuneita seismisiä tapauksia analysoitiin 6486. Niistä 110 oli maanjäristyksiä (kuva 1), loput teollisia räjäytyksiä. Suomessa maanjäristyksiä sattui 27. Tapauksista 16 kuuluu pienten (magnitudi 0.6-2.1) maanjäristysten sarjaan Anjalankoskella 9.-29. toukokuuta. Suomen lähialueen voimakkain maanjäristys, magnitudiltaan 3.2, tapahtui Perämerellä (Ruotsin puolella) 22. lokakuuta. Analyysitulokset julkaistiin kuukausibulletiineissa "Seismic Events in Northern Europe", joita jaettiin pohjoismaisille seismologisille laitoksille ja pyynnöstä myös Pohjois-Euroopan ulkopuolelle. Erityisesti valvontaseismologian piirissä työskentelevät laitokset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat olleet halukkaita saamaan julkaisun. Tapausten paikannukseen käytettiin Suomen seismografiasemaverkoston havaintojen lisäksi myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan seismografiasemaverkostojen havaintoja. Nämä ns. parametritiedot tallennetaan seismologian laitoksen ylläpitämään pohjoismaisten seismisten tapausten tietopankkiin (Nordic Data Bank), josta ne ovat kaikkien osallistujien saatavissa. Kuva 1. Suomen asemaverkon havaitsemat lähialueiden maanjäristykset vuonna 2003.

7 Osana maanjäristysten havainnointia seismologian laitos kerää myös nk. makroseismisiä havaintoja eli ihmisten aistimuksia järistyksistä. Niitä ovat Suomen oloissa tavallisimmin tärinä- ja äänihavainnot sekä irtaimiston liikahtelu kuten ikkunoiden helinä. Makroseismisten havaintojen keruu on tärkeää nykyaikanakin, koska niistä määritetään eri järistysparametreja kuin laitehavainnoista. Esimerkiksi järistyksen tuntuvuusalue selviää vain kattavan makroseismisen selvityksen avulla. Instrumentaaliset ja makroseismiset tiedot yhdistämällä maanjäristyksestä saadaan parempi käsitys kuin pelkästään laitteita käyttämällä. Lisäksi tiedot auttavat ymmärtämään historiallisia maanjäristyksiä, joista on saatavilla yksinomaan makroseismisiä havaintoja. Tiedonkeruumenetelmänä ovat makroseismiset kyselylomakkeet, jotka lähetetään järistyksen tuntuvuusalueen asukkaille. Ne on perinteisesti lähetetty kirjeitse, mutta kyselylomake on ollut jo jonkin aikaa myös laitoksen kotisivuilla. Itäisellä Uudellamaalla 10.-11. toukokuuta alkanut pienten maanjäristysten sarja tuotti paljon ihmisten havaintoja nimenomaan internetin välityksellä. Tarkoituksena on kehittää edelleen makroseismisten havaintojen keruuta internetissä ja laitokselle lähetettyjen tuntuvuushavaintojen automaattista käsittelyä. 4.2. Maailmanlaajuinen havaintoyhteistyö Vuonna 2003 laitoksessa rekisteröitiin ja analysoitiin noin 3500 maanjäristystä eri puolilta maapalloa. Tapausten parametritiedot lähetettiin päivittäin kansainvälisille keskuksille NEIC:lle Denveriin, EMSC:lle Bruyeres-le-Chateliin Ranskaan, RAS:lle Obninskiin Venäjälle ja Tarton yliopistoon, Eestiin. Tarkistetut kuukausiraportit toimitettiin kansainväliseen seismologiseen keskukseen (ISC) Englantiin. Merkittävistä maanjäristyksistä tehtiin välittömästi ilmoitus kotimaisille tiedotusvälineille. Kuva 2. Suomen seismografiasemien rekisteröintejä 26. joulukuuta 2003 klo 01-56-23 (UTC) Kaakkois-Iranissa tapahtuneesta maanjäristyksestä (magnitudi 6.6). järistyksessä kuoli yli 20 000 ihmistä.

8 Vuonna 2003 maapallolla tapahtui 15 maanjäristystä, joiden magnitudi oli yli 7. Vuoden voimakkain maanjäristys (magnitudi=8.3) sattui 25. syyskuuta Japanin edustalla merialueella, Hokkaidolta kaakkoon. Siinä ei kuollut ihmisiä, mutta noin 600 ihmistä loukkaantui, rakennuksia vaurioitui laajalti, tapahtui maanvyöryjä ja sähkökatkoja. Se aiheutti lisäksi neljän metrin korkuisen tsunamiaallon Hokkaidon kaakkoisrannikolla. Eniten ihmisuhreja vaati 26. joulukuuta Kaakois-Iranissa tapahtunut, magnitudiltaan 6.6:n maanjäristys (kuva 2), jossa kuoli yli 20 000 ihmistä ja 30 000 loukkaantui. Bamin kaupungin rakennuksista tuhoutui 85 %. Järistys aiheutti maan pinnalla näkyviä siirroksia Bamin ja Baravatin kaupunkien välisellä alueella. 5. ASEMAT, TIETOKESKUS JA TEKNINEN KEHITYSTYÖ 5.1. Asemaverkko Laitoksen asemaverkon laajennus jatkui Kilpisjärvellä, jossa uusi asema saatiin valmiiksi syksyllä 2003. Seismologian laitoksen ylläpitämään seismografiasemaverkkoon kuuluu tällä hetkellä 12 seismistä asemaa: 11 yksittäistä havaintoasemaa sekä FINES-monipisteasema, joka sisältää 16 aliasemaa. Seismologian laitoksella analysoidaan ja tallennetaan lisäksi tiedot Oulun yliopiston ylläpitämiltä Maaselän, Sodankylän ja Oulun asemilta. Vuonna 2003 asemaverkon LINUX-pohjaiset DAS98-tiedonkeruulaitteistot päivitettiin uudempaan käyttöjärjestelmän versioon ja laitteistojen kovalevyt vaihdettiin suurempiin. Metsähovin asema liitettiin yliopiston tietoliikenneverkkoon, jonka jälkeen asemaa on voitu käyttää tosiaikaisesti. Kuusamoon ja Taivalkoskelle perustettiin kolme väliaikaista seismografiasemaa. Näiden asemien avulla on tarkoitus parantaa alueella havaittavien maanjäristysten paikallistustarkkuutta, jolloin myös maanjäristysmekanismit pystytään selvittämään paremmin. Olkiluodon ympäristössä toimii puolentoista vuoden ajan kolmen aseman seismografiverkko. Neljäs asema perustetaan vuonna 2004. Tämän asemaverkon tarkoitus on selvittää alueen seisminen peruslinja ennen ydinjätteiden loppusijoituspaikan rakentamista. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistaan STUKin raporttisarjassa vuoden 2004 alussa. Vuonna 2004 laitos hankki viisi uutta laajakaistaseismometriä rekisteröintiyksikköineen. Nämä laitteistot korvaavat asemaverkon vanhentuneita laitteistoja. 5.2. Tietokeskus Seismologian laitoksen tietokonekantaa on uudistettu ja samalla on lisätty tehoa, turvallisuutta ja toimintavarmuutta entisestään. Uusia tiedonkeruulaitteista ja seismometrejä hankittiin vuoden 2003 lopulla. 5.3. Elektroniikan laboratorio ja työpaja Seismologian laitoksella on parannettu seismografiasemilla olevia laitteistoja. FINES-asemalla alettiin testata langatonta tiedonsiirtojärjestelmää Wienin sihteeristön pyynnöstä. Testien tulokset esitellään vuoden 2004 WGB-kokouksissa Wienissä.

Kuva 3. Suomen seismografiasemat. Kilpisjärven aseman (KIF) valmistui syksyllä 2003. 9

10 6. VALVONTASEISMOLOGIA Seismiset menetelmät ovat tehokkaimpia tapoja havaita ja paikantaa mahdollisia maanalaisia ydinkokeita. Tästä syystä laitoksen perustehtäviä on huolehtia niin kansallisesta seismisestä valvonnasta kuin Suomen osallistumisesta kansainväliseen ydinkoekieltosopimuksen seismiseen valvontatoimintaan. Tämä toiminta on tapahtunut pääosin Ulkoasianministeriön rahoituksen turvin. Kattavassa ydinkoekieltosopimuksessa (CTBT) on Sysmässä sijaitseva monipisteasema FINES määritelty osaksi sopimukseen kuuluvaa primääriasemaverkkoa. Vuonna 2003 solmittiin CTBTO:n kanssa jatkuva Operation and Maintenance -sopimus FINES-aseman. Datan siirto Norjaan jatkui Internet-yhteyden kautta, mikä satelliittiyhteyden ohella on toiminut moitteettomasti. Yhdysvaltain kansallinen tietokeskus (AFTAC) oikeutettiin FINES-rekisteröintien suoraan tiedonsiirtoon Norjan keskuksen (NORSAR) kautta Suomen kansallisen viranomaisen, Ulkoministeriön, annettua siihen suostumuksensa. Kattavan ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) toimeenpaneva komitea (PrepCom) jatkoi maailmanlaajuisen asemaverkoston kehittämistä. Laitoksen tutkijoita osallistui Suomen asiantuntijaedustajina PrepComin B-työryhmän kokouksiin sekä muihin työkokouksiin. Laitoksen edustajia on myös osallistunut PrepComin työryhmien toimintaan asiantuntijoina. Pohjoismainen valvontaseisminen seminaari, 34th Nordic Seminar on Detection Seismology and Workshop on CTBT Monitoring Technologies, pidettiin Flåmissa, Norjassa, 4.-6. kesäkuuta. Suomesta kokoukseen osallistui neljä henkilöä. Vuoden aikana ei havaittu ydinkokeita. Muutamista ydinkoealueiden lähellä havaituista seismisistä tapauksista tiedotettiin viranomaisille. 7. TUTKIMUSTOIMINTA Laitoksen tutkimustoiminnassa painopistealueita ovat olleet seismiset rakennetutkimukset, valvontaseismologiaan liittyvä menetelmäkehitys sekä maanjäristystutkimus Fennoskandian alueella. Tutkimusalueiden valinta on luonnollista seurausta siitä, että laitos on alansa ainoa tutkimuslaitos Suomessa. Rakennetutkimukset sekä alueellinen maanjäristystutkimus palvelevat niin geofysikaalista kuin geologistakin perustutkimusta Fennoskandian kilven alueella. Seismologian laitokselle kuuluvat myös seismiseen valvontaan liittyvät viranomaistehtävät pelastuspalvelun ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan ydinkoevalvonnan osalta. Näiden tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää myös riittävää tutkimuspanostusta. 7.1. Valvontaseismologinen tutkimus Epälineaariset tunnistamismenetelmät (Matti Tarvainen) Itseorganisoituviin karttoihin perustuvia menetelmiä kehitettiin erottamaan räjäytykset luonnollisista maanjäristyksistä. Testiaineistona on käytetty säännöllisesti toimivia tunnistettuja räjäytyspaikkoja Fennoskandiassa. Myös Gabor-suodattimien käyttöä tapausten tunnistamisessa on kehitetty.

11 Asemapaikkatutkimukset (Matti Tarvainen & Pasi Lindblom) Kuusamon uusien asemapaikkojen kartoitusta tehtiin useita kertoja vuoden aikana selvittämällä paikkojen kohinatasoa ja muuta soveltuvuutta seismiseen rekisteröintiin. Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta koskevat tutkimukset: LOSKA-projekti (Matti Tarvainen, Pasi Lindblom, Jukka Keskinen, Aarre Hannula, Pauli Grönholm ja Seppo Nurminen) Säteilyturvakeskuksen yhteistyöprojekti (LOSKA) työllisti seismologian laitoksen henkilökuntaa uusien asemien perustamistehtävillä ja tutkimustöillä vuoden 2003 loppupuolella. 7.2. Seismiset rakennetutkimukset FIRE-heijastusluotausprojekti (Pekka Heikkinen, Annakaisa Korja, Timo Tiira & Jukka Keskinen) Seismisen heijastusluotausprojektin FIRE (Finnish Reflection Experiment) syksyllä 2001 aloitetut kenttätyöt päättyivät kesällä 2003. Koko projektin tuloksena saatiin mitatuksi 2135 km heijastusluotauslinjoja neljällä eri linjalla. Aineiston prosessointi saatettiin myös loppuun vuoden 2003 aikana. Projektin kenttätyöt ja aineiston alustavan prosessoinnin suoritti venäläinen tutkimusorganisaatio Spetsgeofizika ja se rahoitetaan Venäjän velan takaisinmaksuohjelman puitteissa. Projekti on Geologian tutkimuskeskuksen, Seismologian laitoksen ja Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen muodostaman konsortion yhteishanke. Kenttätöiden järjestelyistä huolehti Geologian tutkimuskeskus. Seismologian laitos toi hankkeeseen seismologisen asiantuntemuksen. Laitos osallistuu aktiivisesti niin hankkeen ohjaus- ja johtoryhmien toimintaan kuin käytännön tutkimustyöhön. Heijastusluotausaineisto vaatii erittäin laajan tietokoneprosessoinnin, josta vastuu oli seismologian laitoksella. Aineiston jatkoprosessointi ja yksityiskohtaisempiin tutkimuksiin liittyvä prosessointi tehdään seismologian laitoksella. Tämä luotausohjelma on yksi suurimmista geotieteellisistä projekteista mitä maassamme on tehty. Tulosten tulkinnan ensimmäinen vaihe valmistuu 2005, jolloin hanke päättyy. Syvät seismiset heijastusluotaukset ovat tehokkaimpia työkaluja kallioperän rakenteen ja kehityksen selvittämiseksi. Alustavien tulosten perusteella on ilmeistä, että FIRE-luotaukset tulevat olemaan suuntaa-antavia kallioperän rakennetta ja kehitystä koskevalle tutkimukselle Suomessa. SUDETES 2003 luotaus (Timo Tiira) Seisminen syväluotaus SUDETES 2003 kattaa Kaakkois-Puolan, Tsekin tasavallan sekä osia Saksasta, Slovakiasta ja Unkarista. Projektin tieteellinen tavoite on tutkia kuoren alaosien rakennetta ja geodynamiikkaa Böömin massiivin pohjoisosassa, joka on suurin myöhäispaleozooisen variskaanisen vuoriston palasista Keski-Euroopassa. Projektissa tutkitaan lisäksi variskaanisen vuoriston suhteita läheisiin kaledoniseen vuoristoon ja Teyssier-Törnquist-vyöhykkeeseen. 40 räjäytyksen synnyttämät signaalit rekisteröitiin n. 1000 liikuteltavalla seismisella mittauslaitteella kesäkuussa 2003. Kenttätöiden yhteydessä suoritettiin pitkäkestoinen passiivinen mittaus sekä 3D-tomografia mittaus GRUNDY. SUDETES projektin tuottama aineisto nivoutuu saumattomasti yhteen aiempien

12 CELEBRATION ja ALP2002 projektien aineiston kanssa. Projektit antavat mahdollisuuden tuottaa 3-ulotteisen seismisen mallin kuoresta ja vaipan litosfääristä sekä niihin vaikuttaneista laattatektonisista prosesseista. ALP 2002 luotaus (Timo Tiira) ALP 2002 on kansainvälinen seisminen yhteistyöprojekti, jonka tieteellinen tavoite on lisätä tietoa litosfäärin rakenteesta ja kehityksestä Alppien itäosissa ja ympäröivillä alueilla. Projektin kenttätyöt toteutettiin kesä- ja heinäkuussa 2002. Kenttätyöt sisälsivät aktiivisen taittumisluotauksen 13 linjaa pitkin sekä passiivisen mittauksen 2 linjalla. Mittauslinjojen kokonaispituus oli noin 4300km. Mittauslinjat sijaitsivat Itävallan, Unkarin, Kroatian, Slovenian, Italian, Tsekin ja Saksan alueilla. Projektiin osallistuu lisäksi ryhmiä Yhdysvalloista, Kanadasta, Tanskasta, Puolasta ja Suomesta. ALP 2002 projekti suunniteltiin siten, että saatava data täydentää saumattomasti CELEBRATION 2000 projektin tuottamaa dataa. Projektien data antaa mahdollisuuden luoda 3-ulotteinen malli kuoren ja vaipan litosfäärin rakenteesta, joka auttaa selvittämään laattatektonisia yksityiskohtia. Tulokset auttavat suunnittelemaan ja tulkitsemaan heijastusluotauslinjoja sekä helpottavat alueen maanjäristysaktiivisuuden ymmärtämistä. Tärkeimpien linjojen 2-ulotteinen tulkinta on lähes valmis. CELEBRATION 2000 luotaus (Timo Tiira) CELEBRATION 2000 luotaus on suurin Euroopassa järjestetty seisminen syväluotaus. Luotaus käsittää 15 linjaa Puolan, Tsekin, Unkarin, Slovakian, Itävallan, Saksan, Valko- Venäjän ja Venäjän alueilla. Projektiin osallistuu ryhmiä myös USA:sta, Kanadasta, Suomesta, Tanskasta ja Turkista. Itä-Euroopan mannerlaakion lounaisreunaan liittyvät alueet ovat yksi tärkeimmistä tektonisista ongelma-alueista Euroopassa. CELEBRATION 2000 projekti antaa tietoa tämän vyöhykkeen rakenteesta ja seismisestä nopeusjakaumasta. Tuloksia voidaan hyödyntää tutkittaessa alueen mannerlaatan historiaa ja syntyprosesseja sekä määritettäessä seismistä riskiä itäisen Keski-Euroopan alueella. Tarkempi tieto maankuoren rakenteesta parantaa myös seismisten tapausten paikannustarkkuutta ja parantaa siten maanjäristysten ja räjäytysten seismistä valvontaa. Data antaa mahdollisuuden laajan 3- ulotteisen seismisen nopeusmallin luomiseen. Luotausalue sisältää erilaisia tektonisia alueita ja rajapintoja, joiden rakenteesta saadaan uutta tietoa. Linjat on tulkittu 2-ulotteisella säteen seurantamenetelmällä sekä käyttäen seismisiä tomografiamenetelmiä. POLONAISE-luotaus (Urmas Luosto & Timo Tiira) POLONAISE-projekti käsittää 5 taittumisluotauslinjaa Pohjois- ja Keski-Puolassa sekä heijastusluotausmittauksia osalla linjoja. Linja 4 ulottuu myös Liettuan ja Saksan alueille. Taittumisluotausten rekisteröintien tulkinnassa on selvitetty maankuoren rakennetta alueella kansainvälisenä yhteistyönä. Luotauslinjojen 2-ulotteinen tulkinta on saatu valmiiksi ja tärkeimmän linjan 4 tuloksista julkaistiin artikkeli vuonna 2003. EUROBRIDGE-luotaus (Urmas Luosto & Timo Tiira) EUROPROBE-tutkimusohjelmaan kuuluva EUROBRIDGE-taittumisluotaus käsittää vuosina 1994-1996 mitatun luotauslinjan Ruotsista Itämeren poikki Liettuaan ja edelleen Valko- Venäjälle sekä vuonna 1997 mitatun Pohjois-Etelä-suunnassa Valko-Venäjältä Ukrainaan kulkevan linjan. Luotauksen tulkinta on valmistunut. Artikkeli 1997 mitatun linjan tuloksista julkaistiin 2003.

13 BABEL-luotaukset (Annakaisa Korja & Pekka Heikkinen) BABEL-luotaustulosten perusteella esitetään Svekofennidien syntyneen usean pienen kappaleen törmäyksen seurauksena. Linjoista on laadittu 1200 km kattava yhtenäinen tulkinta Perämeren pohjukasta Itämeren eteläosiin. Tulkintaa on käytetty hyväksi uudessa laattatektonisessa mallissa (Lahtinen, Korja, Nironen), joka julkaistaan Suomen kallioperä - kirjan englanninkielisessä versiossa. Samoin BABEL-tulkintaa hyödynnetään EUROPROBEprojektin kokoomateoksessa European Lithophere Dynamics (ELD), johon myös on tulossa laattatektonisen mallin muokattu versio. Seismiset luotaukset Suomenlahdella (Pekka Heikkinen, Annakaisa Korja, Minna Kuusisto & Kati Karkkulainen) Hampurin yliopiston meriseismisen luotausaineiston prosessoinnista valmistui Minna Kuusiston pro gradu-työ. Prosessointityön esimerkkialueeksi valittiin Ahvenanmeren altaan kaakkoiskulma, jossa on jyrkkiä topografisia vaihteluita ja jossa sedimettiallas erottuu erityisen hyvin. Altaan pohjoisreunalta löydettiin pienempi. kambrikautinen painanne, joka on syntynyt graben-horst- rakenteeseen. Kati Karkkulainen Helsingin yliopiston geologian laitokselta käyttää aineistoa pro gradutyössään, jossa on tarkoitus tarkentaa pohjoisen Itämeren rakenteen ja erityisesti sedimenttialtaiden muodostumisen selvittämiseksi. Lokaalitomografiatutkimus (Tellervo Hyvönen, Timo Tiira & Annakaisa Korja) Kansainvälinen EUROPROBE/SVEKALAPKO tomografiahanke jatkuu lokaalitomografiatutkimuksena, jonka tavoitteena on määrittää kolmiulotteiset seismiset P- ja S-nopeusmallit litosfäärin yläosalle, pääosin kuorikerrokselle, Etelä-Suomen alueella. SVEKALAPKOtomografiaprojektin seismisen asemaverkon rekisteröimistä lähitapauksista luetut P- ja S- aallon tuloaikahavainnot tarkistettiin ja syötettiin Jive3d-tomografiaohjelmalle. Tomografiainversion alkumalleina käytettiin kohdealueen (Etelä-Suomi) keskinopeusgradientin avulla laskettua kuori-ylävaipan yksikerrosmallia ja aikaisempien luotaustulosten perusteella laskettua P-kuorimallia. Vastaavat S-alkumallit laskettiin käyttämällä aikaisemmista tutkimuksista saatuja Vp/Vs-keskinopeussuhteita syvyyden funktiona. Inversio osottautui riippumattomaksi alkumallista. SVEKALAPKO-havaintojen lisäksi tomografiainversioon otettiin mukaan aikaisemmin luettuja lähitapausten tuloaikahavaintoja (vuosilta 1992-1993) sekä seismisten syväluotauslinjojen havaintoja. Saadut ensimmäiset nopeusmallit sopivat hyvin yhteen seismisistä luotauksista saatuihin malleihin. Tuloksista valmistellaan julkaisua.tutkimusta esiteltiin SVEKALAPKOtomografiatyöryhmän kokoksessa Lammilla muiden SVEKALAPKO-tutkimusten ohella. Tutkimukseen on osallistunut osapäiväisenä FYO Elisa Rautioaho. Seisminen anisotropia litosfäärissä Etelä-Suomen alueella (Tellervo Hyvönen) Fennoskandian seismistä anisotropiaa koskevaa tutkimusta jatkettiin yhteistyössä Tsekin tiedeakatemian ja Oulunyliopistojen kanssa,.

14 7.3. Seismisyystutkimukset Siirrostaso tutkimukset (Marja Uski, Tellervo Hyvönen, Annakaisa Korja & Timo Tiira) Tutkimus on osa geofysikaalista yhteistyöhanketta, jonka tavoite on kartoittaa maanjäristysten syntymekanismeja ja kuoren jännitystilaa Suomessa. Edellisessä osassa kehittelimme uuden menettelytavan harvalla asemaverkolla rekisteröityjen maanjäristysten lähdemekanismin ja fokussyvyyden määrittämiseksi P- ja S-aaltojen polariteettien ja amplitudien sekä synteettisten seismogrammien perusteella. Aineistona oli kolme Suomessa suhteellisen voimakasta maanjäristystä vuosilta 2000 ja 2001. Siirrostasoratkaisuja tulkittiin yhdessä lähdealueiden geologisen ja aeromagneettisen aineiston kanssa. Tulokset julkaistiin Tectonophysics-lehdessä. Tutkimusta jatkettiin määrittämällä siirrostasoratkaisuja ja lähdeparametrejä vuoden 2002 lähijäristyksille sekä Anjalankosken vuoden 2003 maanjäristyssarjalle. Vuoden 2002 lähijäristysten fokussyvyyksistä ja siirrosmekanismeista pidettiin esitelmä Geofysiikan päivillä Oulussa. Anjalankosken 16 maanjäristyksen sarja toukokuussa 2003 mahdollisti suhteellisen paikannusmenetelmän sovittamisen ensimmäistä kertaa suomalaiseen maanjäristys-aineistoon. Vertailuaineistoksi koottiin tarkat tapaustiedot lähdealueella suoritetusta 21 räjäytyksestä. Suhteelliseen paikannukseen käytetty HypoDD -algoritmi minimoi tapaus-parien havaittujen ja teoreettisten kulkuaikojen välistä erotusta kullakin asemalla samalla linkittäen kaikki havaitut tapaus-asemaparit. Näin tapauksille saatiin tarkempi paikka ja tarkempi suhteellinen paikka järistysten hyposentrien välille. Kuusamon seismisesti aktiivisella alueella aloitettiin keskitetty maanjäristystutkimus. Hankkeen tavoitteena on koota kattavampi mekanismitietokanta ja selvittää järistysten liittymistä alueen siirroksiin. Viisi kolmikomponenttiasemaa sijoitetaan 50 km:n etäi-syydelle Oulun yliopiston Maaselän asemasta. Kolme asemaa saatiin toimintakuntoon vuoden 2003 aikana. KUUSES- verkon toimintaa tullaan jatkamaan muutaman vuoden ajan. Pohjois-Euroopan historialliset maanjäristykset (Päivi Mäntyniemi) Kertomusvuoden aikana on koottu Pohjois-Euroopan historiallisen seismologian työryhmää. (Pohjois-Eurooppa sisältää tässä perinteiset Pohjoismaat sekä Baltian maat ja Luoteis- Venäjän. Historiallinen tarkoittaa seismologista instrumentointia edeltänyttä aikaa, joka kattaa pääosin vuodet 1700-1960.) Työryhmällä on kaksi päätavoitetta: tuottaa digitaalinen historiallisten havaintojen datapankki verkkoon ja tutkia alueen vanhoja maanjäristyksiä uusien tutkimusmenetelmien avulla. Ensimmäinen tavoite on lähinnä käytännöllinen. Alueelta tunnettujen historiallisten maanjäristysten tiedot löytyvät tätä nykyä lukuisista kansallisista raporteista, joiden etsiminen ja lukeminen vaatii kohtalaisesti vaivaa. Digitaalisesta datapankista sen sijaan saa nopeasti etsimänsä tiedon. Datapankin rakentamisen ohella työryhmässä pyritään tutkimaan historiallisia maanjäristyksiä viimeaikaisen tiedon ja uusien menetelmien avulla. Järistyksistä tehdyt selvitykset ovat hyvinkin vanhoja ja nykyajan näkökulmasta katsoen riittämättömiä, mutta niiden havainnot ovat usein käytettävissä.

15 Suomen alueelta projektiin on valittu mukaan pääosa vuosina 1880-1945 sattuneista voimakkaista maanjäristyksistä, joista osa havaittiin myös naapurimaiden puolella. Yhteistyössä Venäjän tiedeakatemian tutkijan tri Andrei A. Nikonovin kanssa tutkitaan nimenomaan Suomen ja Venäjän raja-alueilla, erityisesti Kuusamossa sattuneita maanjäristyksiä. Työryhmän [(P.M., E.S. Husebye ja T.R.M. Kebeasy (Norja), A.A. Nikonov (Venäjä), V. Nikulin (Latvia) ja A. Pacesa (Liettua)] katsausartikkeli Pohjois-Euroopan historiallisten maanjäristysten tutkimuksesta on hyväksytty julkaistavaksi. Seismisen hasardin tutkimus (Päivi Mäntyniemi) Seisminen hasardi tarkoittaa todennäköisyyksiä, että tietty magnitudi (tai muun maanjäristysparametri arvo) ylittyy tarkasteltavalla alueella tietyssä ajassa. Ajanjaksot ovat yleensä melko pitkiä, ainakin 30-50 vuotta. Seismisen hasardin määritys on seismisen riskin vähentämisen ja järistystuhojen torjunnan välttämätön edellytys, minkä vuoksi se on sangen maailmanlaajuinen aihe. Tekeillä on ollut tutkimuksia Kreikan ja Iranin, kahden hyvin korkean seismisyyden alueen seismisestä hasardista. Niille on laadittu seismisen hasardin karttoja ja tehty myös joitakin paikallisia maanliikkeen voimakkuuksien arvioita. Töissä on käytetty uutta estimointimenetelmää, joka sallii niin historiallisten kuin instrumentaalisten havaintojen hyödyntämisen sekä välttää monissa muissa menetelmissä esiintyvän, tekijän subjektiivista arviointia vaativan osan. Myös varhaisiin havaintoihin liittyvä järistyskeskuksen ja voimak-kuuden epävarmuus otetaan siinä huomioon. Kreikassa yhteistyötä on tehty prof. Theodoros M. Tsapanoksen (Thessalonikin yliopisto, Kreikka) kanssa. Irania koskevaa työtä on tehty tri Mehdi Zarén (International Institute of Earthquake Engineering and Seismology, Teheran, Iran) ja tri Andrzej Kijkon ja Mayshree Bejaichundin (Council for Geoscience, Pretoria, Etelä-Afrikka) kanssa. Tulivuori Heklan seismisiä tutkimuksia (Heidi Soosalu) Viimeistelyvaiheessa oleva väitöskirja käsittelee Islannin Hekla-tulivuoren 1991 sattuneeseen purkaukseen liittyvää seismistä aktiivisuutta sekä Heklan ja sen itäpuolisen tulivuoren, Torfajökullin magmasäiliöiden sijainnin kartoittamista seismisten rekisteröintien avulla. Euroopan maanjäristysten parametrit (Matti Tarvainen, Marja Uski & Katriina Arhe) "Earthquake Parameters and Standardized Information for a European-Mediterranean Bulletin" (EPSI) on EU:n rahoittama projekti, jonka tarkoituksena oli aikaansaada yhtenäiset standardimenetelmät Euroopan seismisten tapausten perusparametrien laskemiseen. Projektissa saatiin aikaan Euroopan alueen yhteisbulletiini, joka löytyy EMSC:n kotisivulta www.emsc-csem.org. Projektin loppuraportti valmistui keväällä 2003.

16 7.4. Laitoksen työntekijät ulkomailla 2003 Arhe, Katriina 22.-24.09. Tarto, Eesti Geological Survey of Estonia Heikkinen, Pekka 06.-10.01. Taupo, Uusi-Seelanti Seismix2003 17.02.-07.03. Wien, Itävalta WGB-20/CTBTO 06.-11.04 Nizza, Ranska EGS-AGU-EUG 04.-06.06 Flåm, Norja 34th Nordic Seminar on Detection Seismology 01.-12.09. Wien, Itävalta WGB-21, Part II/CTBTO 22.-26.09. Moskova, Venäjä Spetsgeofizika Karkkulainen, Kati 04.-06.06. Flåm, Norja 34th Nordic Seminar Korja, Annakaisa 22.-26.02. Bologna, Italia IODP/SSP 06.-11.04 Nizza, Ranska EGS-AGU-EUG 26.-30.07. New York, USA IODP/SSP 05.-07.09. Norrland, Ruotsi NorFA-ekskursio 27.-30.09 Strasbourg, Ranska ODP/SSP/ECOD Kuusisto, Minna 04.-06.06. Flåm, Norja 34th Nordic Seminar Lindblom, Pasi 17.-21.02. Wien, Itävalta WGB-17/CTBTO 04.-06.06. Flåm, Norja 34th Nordic Seminar 30.11.-04.12. Amman, Jordania CTBTO Evaluation Workshop Mäntyniemi, Päivi 30.06.-11.07 Sapporo, Japani XXIII General assembly of IUGG Nurminen, Seppo 08.-12.09. Wien, Itävalta WGB-21, Part II/CTBTO Tarvainen, Matti 17.02.-07.03. Wien, Itävalta WGB-20/CTBTO 26.05.-06.06. Wien, Itävalta WGB-21, Part I/CTBTO 08.-12.09. Wien, Itävalta WGB-21, Part II/CTBTO Tiira, Timo 06.-11.04. Nizza, Ranska EGS-AGU-EUG 30.05.-22.06. Varsova, Puola Puolan tiedeakatemia 15.-20.11. Varsova, Puola SUDETES Workshop Uski, Marja 22.-24.09. Tarto, Eesti Geological Survey of Estonia

17 7.5. Ulkomaiset tutkijavierailut 2003 Heinloo, Olga 11.-15.08. Eesti, Geological Survey of Estonia Bödvarsson, Reynir 15.-16.10. Ruotsi, Upsalan yliopisto 8. ESITELMÄT TIETEELLISISSÄ KOKOUKSISSA Seismix2003, 10 th International symposium on deep seismic profiling of the continents and their margins, 6.-10.1.2003, Taupo, New Zealand Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: J. Keskinen, T. Tiira): Lower crust in the Fennoscandian Shield beneath the transect FIRE-1: Comparison of velocity models and reflectivity (oral & poster) Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: J. Keskinen, T. Tiira): Break-up of the Fennoscandian Archean Craton and its collision with Proterozoic Arc Complexes: Results from transect FIRE-1 SVEKALAPKO Seismic Tomography Working Group Meeting, 6.-9.2.2003, Lammi Heikkinen, P.: Project FIRE Deep reflection profiles in Finland Hyvönen, T.: Remarks on SVEKALAPKO local data Korja, A., Lahtinen, R. and Nironen, M.: The Svecofennian A Collage of Microcontinents Workshop: Syväseisminen heijastusluotaushanke FIRE 2001-2005, 12.2.2003, Espoo Korja, A., Lahtinen, R., Heikkinen, P., Kukkonen, I.T. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): A tectonic model for Paleoproterozoic crocodile structures at Karelian - Svecofennian boundary - Results from FIRE1 and BABEL2&3 Heikkinen, P., Kukkonen, I. and FIRE Working Group (mukana: A. Korja, T. Tiira, J. Keskinen): FIRE-aineiston saatavuus ja tilanne 12.2.2003 Kukkonen, I., Heikkinen, P. ja FIRE Working Group (mukana: A. Korja, T. Tiira ja J. Keskinen): Outokumpu-jaksolla mitattu korkean resoluution heijastusluotaus Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Break-up of the

18 Fennoscandian Archaean craton and its collision with Proterozoic arc complexes: Results from transect FIRE-1 (posteri) Heikkinen, P., Kukkonen I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Lower crust in the Fennoscandian Shield beneath the transect FIRE-1: Comparison of velocity models and reflectivity (posteri) Comprehensive Test Ban Treaty Organization / Working Group B, 20 th Session, 17.2.- 7.3.2003, Wien, Austria Lindblom, P. & Tarvainen, M.: Mission capability and data availability Helsingin yliopiston Geologian laitoksen seminaarisarja, 10.3.2003, Helsinki Korja, A.: Mitä BABEL- ja FIRE-profiilit kertovat kuoren kehityksestä? (kutsuttu) Geologian 2. tutkijapäivät, 12.-13.3.2003, Helsinki Karkkulainen, K. ja Korja, A.: Ahvenanmeren sedimenttimuodostuman rakenne BABEL C linjan perusteella (posteri) Kuusisto, M., Heikkinen, P. ja Korja A.: Pohjoisen Itämeren geofysikaaliset tutkimukset (posteri) European Geophysical Society American Geophysical Union European Union of Geoscience Joint Assembly, 6.-11.4.2003, Nice, France ALP 2002 Working Group, CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira), Brückl, E., Gosar, A., Hegedus, E., Hrubcova, P., Sumanovac, F.: Alp 2002 Seismic experiment and first results (posteri) Bielik, M., Vozar, J., Hegedus, E. and CELEBRATION Working Group (mukana T. Tiira): 2D first break tomographic processing of data measured for celebration profiles: CEL01, CEL04, CEL05, CEL06, CEL09, CEL11 (poster) Bossu, R. and the EPSI Team (mukana: K. Arhe, M. Tarvainen ja M. Uski): The European- Mediterranean seismological bulletin Bruneton, M., Pedersen, H.A., Farra, V. and the SVEKALAPKO Seismic Tomography Working Group (mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen ja A. Korja): 3D surface-wave tomography in the central Baltic Shield CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira) and Keller, G.R.: Lithospheric structure along a CELEBRATION 2000 seismic experiment trans-carpathian profile extending from the East European craton to the Pannonian basin

19 CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira) and Malinowski, M.: Seismic crustal structure of the Alpine Pannonian area revealed by the CELEBRATION 2000 experiment. Profiles CEL08 and CEL07 CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira) and Malinowski, M.: Terranes in the foreland of the East European Craton imaged by the CELEBRATION 2000 experiment (posteri) CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T, Tiira) and Sroda, P.: Crustal structure along CELEBRATION 2000 profiles extending from precambrian Europe towards the Carpathians Heikkinen, P., Kukkonen I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Lower crust in the Fennoscandian shield beneath FIRE-transect: A comparison of velocity models and reflectivity Kissling, E., Sandoval, S., Ansorge, J., SVEKALAPKO (mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen ja A. Korja) and TOR Working Group: Structure of the continental lithosphere in Northern Europe Korja, A., Lahtinen, R., Heikkinen, P., Kukkonen, I.T. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): A Tectonic model for paleoproterozoic crocodile structures at Karelian Svecofennian boundary results from FIRE-1 and BABEL 2&3 (posteri) Kozlovskaya, E., Elo, S., Korhonen, J., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Pirttijärvi, M. and SVEKALAPKO, STWG (mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen ja A. Korja): 3-D density model of the crust of southern and central Finland obtained from joint interpretation of SVEKALAPKO crustal Vp velocity model and gravity data Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): FIRE-1 transect: Break-up of the Fennoscandian archean craton and its collision with proterozoic arc complexes (posteri) Lahtinen, R., Korja, A. and Nironen, M.: Paleoproterozoic accretionary growth of Fennoscandian and the formation of supercontinent POLONAISE 97 Working Group (mukana T. Tiira) and Guterch, A.: Lithospheric structure of the Trans European suture zone in central Europe from POLONAISE 97 seismic experiment. Summary of results Yliniemi, J., Kozlovskaya, E., Hjelt, S.-E., Komminaho, K. and SVEKALAPKO STWG (mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen ja A. Korja): Lithosphere structure beneath southern and middle Finland derived by the SVEKALAPKO seismic array research using local events

20 XXI Geofysiikan Päivät, 22.-23.5.2003, Oulu, Finland Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. ja FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): FIRE Suomen kallioperän heijastusluotaustutkimukset Kortström, J.: Pohjois-Skandinavian seismisten tapausten automaattinen havainnointi yksittäisiä kolmikomponenttiasemia käyttäen (posteri) Kuusisto, M., Heikkinen, P. ja Korja, A.: Pohjoisen Itämeren linjojen seismisen aineiston prosessointi ja alustavia tuloksia Ahvenanmereltä (posteri) Mäntyniemi, P. ja Nikonov, A.A.: Vuoden 1926 Kuusamon maanjäristyksen makroseismisistä havainnoista (posteri) Uski, M., Hyvönen, T. ja Korja, A.: Vuoden 2002 lähimaanjäristysten fokussyvyydet ja alustavat siirrostasoratkaisut (posteri) Valasti, P.: Moderni seisminen mittaussysteemi 34th Nordic Seminar on Detection Seismology, 4.-6.6.2003, Flåm, Norway Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Lower crust in the Fennoscandian shield beneath the transect FIRE-1: Comparison of velocity models and reflectivity Lindblom, P.: From stone age to modern seismic stations Karkkulainen, K. and Kuusisto, M.: New tools in Finnish earthquake studies (poster) Kuusisto, M., Karkkulainen, K., Korja, A. and Heikkinen, P.: Data processing and preliminary results from northern Baltic Sea geophysical survey (posteri) Mazet-Roux, G., Bossu, R., Godey, S., Schlittenhardt, J., Hofstetter, R., Maraini, S., Carreno, E., Di Giovambattista, R., Padzirkova, J., Storchak, D., Arhe, K., Cansi, Y., and Chouliaris, G.: A unified seismological bulletin at the European-Mediterranean scale (poster) XXIII General Assembly of the International Union of Geodesy and Geophysics (IUGG), 30.6.-11.7.2003, Sapporo, Japani Zare, M., Mäntyniemi, P., Kijko, A. and Bejaichund, M.: A new seismic hazard map for Iran 7th Biennial Meeting of the Society for Geology Applied to Mineral Deposits, 24.- 28.8.2003, Athens, Greece

21 Lahtinen, R., Nironen, M. and Korja, A.: Palaeoproterozoic orogenic evolution of the Fennoscandian Shield at 1.92-1.77 Ga with notes on the metallogeny of FeOx-Cu-Au, VMS, and orogenic gold deposits The Nordic Network: Transition from orogenic to anorogenic magmatism in the Fennoscandian shield, 1.-7.9.2003, Oulu - Lapland Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Lahtinen, R., Yliniemi, J., Ekdahl, E., Hjelt, S-E., Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): FIRE Finnish Reflection Experiment (kutsuttu) Helsingin yliopiston geofysiikan osaston seminaarisarja, 24.10.2003, Helsinki Korja, A.: The Dawn of the Baltic the Formation of the Earth's Crust in the Baltic Sea Area (kutsuttu) Geofysiikan XIV Neuvottelupäivät, 4.-5.11.2003, Rovaniemi Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Ekdahl, E., Korja, A., Lahtinen, R., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Berzin, R. ja FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Alakuoren rakenne FIRE-1 linjalla heijastavuuden ja nopeusjakautuman perusteella Koivisto, E., Heikkinen, P. ja FIRE working group (mukana: A. Korja, T. Tiira ja J. Keskinen): Outokummun heijastusluotausaineiston prosessointiesimerkkejä Kukkonen, I., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Lahtinen, R., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Berzin, R., ja FIRE working group (mukana: A. Korja, T. Tiira ja J. Keskinen):Break-up of the Fennoscandian Archean Craton and its collision with Proterozoic seismic transect FIRE-1, Finland Turun yliopiston geologian laitoksen seminaarisarja, 1.12.2003 Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Lahtinen, R. ja FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): FIRE 1-4 linjojen esittely (kutsuttu) CTBTO Evaluation Workshop, 30.11.-4.12.2003, Amman, Jordan Lindblom, Pasi: Experiences of timing errors and the GPS-system used at FINES (kutsuttu) American Geophysical Union 2003 Fall Meeting, 8.-12.12.2003, San Francisco, USA Behm, M., Brueckl, E., Chwatal, W., Rumpfhuber, E.-M., CELEBRATION 2000 Working Group and ALP 2002 Working Group (mukana: T. Tiira): A 3-D seismic model of the Eastern Alps derived from CELEBRATION 2000 and ALP 2002 data (posteri) Guterch, A., Grad, M., Spicak, A., Brueckl, E., Hegedus, E., Keller, G.R., Thybo, H. and CELEBRATION 2000 Experiment Working Group (mukana: T. Tiira): A New

22 Generation of Large Seismic Refraction Experiments in Central Europe (1997-2003) (posteri) Grad, M., Guterch, A., Keller, G.R. and CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira): Central European Lithospheric Experiment - CELEBRATION 2000: Summary of the Results (posteri) 9. JULKAISUT 9.1. Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa (arviointijärjestelmä) Grad, M., Jensen, S.L., Keller, G.R., Guterch, A., Thybo, H., Janik, T., Tiira, T., Yliniemi, J., Luosto, U., Motuza, G., Nasedkin, V., Czuba, W., Gaczynski, E., Sroda, P., Miller, K.C., Wilde-Piórko, M., Komminaho, K., Jacyna, J., Korabliova, L., 2003. Crustal structure of the Trans-European suture zone region along POLONAISE'97 seismic profile P4, J. Geophys. Res., 108(B11), 2541, doi:10.1029/2003jb002426. Lahtinen, R., Korja, A. & Nironen, M., 2003. Paleoproterozoic tectonic evolution. In: Lehtinen, M., Nurmi, P.A. & Rämö, O.T. (eds.). Precambrian Geology of Finland Key to the Evolution of the Fennoscandian Shield. Elsevier, Amsterdam. In press. Mäntyniemi, P., Marza, V.I., Kijko, A. & Retief, P., 2003. A new probabilistic seismic hazard analysis for the Vrancea (Romania) seismogenic zone. Natural Hazards 29, s. 371-385. Soosalu, H., Einarsson, P. & Jakobsdottir, S., 2003. Volcanic tremor related to the 1991 eruption of the Hekla volcano, Iceland. Bull. Volcanol., Vol. 65, s. 562-577, doi:10.1007/s00445-003-0285-y. Thybo, H., Janik., T., Omelchenko, V.D., Grad, M., Garetsky, R.G., Belinsky, A.A., Karatayev, Zlotski, G., Knudsen, M.E., Sand, R., Yliniemi, J., Tiira, T., Luosto, U., Komminaho, K., Giese, R., Guterch, A., Lund, C.-E., Kharitonov, O.M., Ilchenko, T., Lysynchuk, D.V., Skobelev, V.M., Doody, J.J., 2003. Upper lithospheric seismic velocity structure across Pripyat Trough and the Ukrainian Shield along the EUROBRIDGE'97 profile. Tectonophysics, Vol. 371, s. 41-79. Uski, M., Hyvönen, T., Korja, A., Airo, M.-L., 2003. Focal mechanisms of three earthquakes in Finland and their relation to surface faults. Tectonophysics, Vol. 363, s. 141-157. Uski, M. & Lindblom, P., 2003. The Finnish seismograph network. In: Sharov, N.V. (ed.). Structure and dynamics of the Karelian region. Petrozavodsk. In press.

23 9.2. Raportit ja yleistajuiset artikkelit Karkkulainen, K., Korja, A., 2003. Ahvenanmeren sedimenttikerrostuman rakenne BABEL C-linjan perusteella. Geologian 2. tutkijapäivät 12.-13.3.2003, Helsinki, s. 37. Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Lahtinen, R., Berzin, R. ja FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen), 2003. FIRE - Suomen kallioperän heijastusluotaustutkimukset. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 63-66. Kortström, J., 2003. Pohjois-Skandinavian seismisten tapausten automaattinen havainnointi yksittäisiä kolmikomponenttiasemia käyttäen. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 73-78. Kuusisto, M., Heikkinen, P. ja Korja, A., 2003. Pohjoisen Itämeren linjojen seismisen aineiston prosessointi ja alustavia tuloksia Ahvenanmereltä. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 85-88. Kuusisto, M., Heikkinen, P., Korja, A., 2003. Pohjoisen Itämeren geofysikaaliset tutkimukset. Geologian 2. tutkijapäivät 12.-13.3.2003, Helsinki, s. 41-42. Mäntyniemi, P. ja Nikonov, A.A., 2003. Vuoden 1926 Kuusamon maanjäristyksen makroseismisistä havainnoista. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 109-112. Mäntyniemi, P.,2003. Maanjäristysseismologia, luentomoniste, 163 s. Uski, M., Hyvönen, T. ja Korja, A., 2003. Vuoden 2002 lähimaanjäristysten fokussyvyydet ja alustavat siirrostasoratkaisut. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 155-158. Valasti, P., 2003. Moderni seisminen mittaussysteemi. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 159-161. 10. JÄSENYYDET TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ Heikkinen, P. European Seismological Commission, Suomen edustaja EUROPROBE/SVEKALAPKO projektin suunnitteluryhmä, heijastusluotauksen koordinaattori IASPEI/Finnish National Committee, puheenjohtaja ILP/Kansallinen komitea, jäsen IUGG/Kansallinen komitea, jäsen Geofysiikan seura, hallituksen jäsen

24 Hyvönen, T. Korja, A. Mäntyniemi, P. EUROPROBE/SVEKALAPKO Deep Seismic Tomography Group, jäsen ILP/ Finnish National Committee, sihteeri The NorFA Nordic Network on the transition from orogenic to anorogenic magmatism in the Fennoscandian Shield, jäsen ODP/SSP/ECORD, jäsen IODP/iSSP/ECORD, jäsen IODP/ESSAC, jäsen EUROPROBE/SVEKALAPKO Deep Seismic Tomography Group, varapj. Pohjoismainen vulkanologinen instituutti, johtokunnan varajäsen Geophysica, toimituskunnan jäsen Geofysiikan seura, sihteeri 11. OPETUS Laitoksen tutkijat ovat osallistuneet tuntiopettajina matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan geofysiikan opetusohjelman mukaiseen seismologian opetukseen. Opetus on tapahtunut seismologian laitoksen havaintomateriaaliin tukeutuen. Laitos on aktiivisesti tukenut geofysiikan ja geologian opinnäytetöiden tekijöitä. Opiskelijoita on työskennellyt laitoksella opinnäytetöihin liittyvissä tutkimusprojekteissa minkä lisäksi laitoksen tutkijat ovat toimineet opinnäytetöiden ohjaajina. Kurssi tai luento laitos opettaja Maanjäristysseismologia Geofysiikan laitos FM P. Mäntyniemi Opinnäytetyön tekijä opinnäyte ohjaaja Kati Karkkulainen pro gradu FT A. Korja Vuonna 2003 valmistuneet pro gradu työt Jari Kortström: Kolmikomponenttidetektori ja sen käyttö Kevon seismografiaseman aineiston analyysissä Minna Kuusisto: Pohjoisen Itämeren seisminen heijastusluotaus: Ahvenanmeren aineiston prosessointi ja tulokset Seismologian laitoksella valmisteilla olevat väitöskirjat: Tellervo Hyvönen: Päivi Mäntyniemi: Marja Uski: Three dimensional lithosphere structure solved by seismic phases of SVEKALAPKO array in southern Finland Aspects of seismicity and probabilistic seismic hazard assessment in a low-seismicity region: Examples from Fennoscandia, especially Finland Source parameters of seismic events in the Fennoscandian Shield