Ylijäämämassat pääkaupunkiseudun haasteena Ratkaisuja löytymässä? Maarakennuspäivä 2011 Ala laajenee ja monipuolistuu Aluerakentamispäällikkö 1
Tilanne vuoden alusta Vantaan Pitkäsuo sulkeutui Helsingistä tuleville ylijäämämassoille 31.1.2011 Tämän hetken tilanne varsin rauhallinen Kaupungin kadunrakentamisen massat hallinnassa (Vuosaari, Jätkäsaari, ym. kaupungin rakentamiskohteet) Yhteydenottoja ensi sijassa pien(talo)kohteista ja ulkokuntalaisilta urakoitsijoilta Suuret maanrakentajat selviävät omillaan? Massojen ylivuoto Pitkäsuolle ja Ämmässuolle? Lähiaikoina ei ole näköpiirissä muutosta tilanteeseen 2
Uusiin kohteisiin sijoitettavat massamäärät 3
Maa- ja kiviainesvirrat Helsingissä 2010 Sisään Louhe 1 000 000 m3 HKR Kiviainesostot 400 000 m3 HKR Ulos Ylijäämämassat Pitkäsuolle savi, siltti 340 000 m3 HKR muu kiviaines 190 000 m3 yhteensä 530 000 m Pilaantunut maa-aines 175 000 m3 HKR 4
Tähänastinen ja nykyinen käsittely 1550 1997 Kaupungin omat rantatäytöt ja täyttömäet Paloheinä Vuosaari, kaatopaikka-alue Malminkartano Vuosaari, golfkenttä 1998 2010 Vantaan Pitkäsuo Hgin ylijäämämassat yhteensä n. 5,5 milj. m3 1.2.2011 Ylijäämämassojen hajautus / puskurivarastointi Vanhojen kaatopaikkojen maisemointi Puskurivarastot, muut vastaanottopaikat 5
Onnistuneita massasijoituspaikkoja Vuosaaren golfkenttä Malminkartanonhuippu 6
Onnistuneita massasijoituspaikkoja Kontulan kelkkapuisto Kessa Ylijäämämassojen sijoittelulla täytyy voida tuoda lisäarvoa alueelle. Houkutteleva loppukäyttö muokkaa hankkeen hyväksyttävyyttä. 7
Onnistuneita massasijoituspaikkoja Kivikon liikuntapuisto 8
Ongelmaan haettiin ratkaisua yhteistyössä hankintaklinikalla 9
Klinikan tuloksia, ylijäämämassojen sijoitus Pääkaupunkiseudun yhteistyö on tarpeen, kehyskuntien intressit vähäisemmät Maanomistus on kriittinen sijoituspaikkatekijä Sijoituspaikkojen maankäyttö ja ympäristöarvostukset avaintekijöitä sijoittumisessa Kaava- ja ympäristölupapäätökset ja niitä koskevat valituskierrokset ovat määräävä aikataulutekijä Maanrakennusalan suhtautuminen ylijäämämassojen hallintaan liiketoimintana passiivisen odottavaa. Toiminta koetaan ensi sijassa kuntien tehtäväksi. Miten saadaan lisää ideointia? Ylijäämämassojen jalostus uusiokäyttöön on edistynyt Ylijäämämassojen maapörssi-kierrätyksen potentiaali on suurelta osin vielä käyttämättä 10
Miten tästä eteenpäin Helsinki vähentää ylijäämämassojen muodostumista Katu- ja puistotoimen ylijäämämassojen puolittaminen 2012 Uusiomassojen jalostus tuotanto mittakaavassa Helsinki kilpailuttaa pienimuotoista ylijäämämassojen vastaanottoa Helsinki ei toistaiseksi järjestä yksityisten rakennushankkeiden massojen vastaanottoa. Massojen hallinta on osa hankkeen hanke- ja kustannussuunnittelua. Helsinki jatkaa aktiivista seutuyhteistyötä vastaanottopaikkaverkoston luomiseksi Sijoituspaikat ja niihin liittyvä maanhankinta Kaavoitus- ja lupaprosessien käynnistäminen ja läpivienti Helsinki kehittää ja käynnistää ylijäämämassojen loppusijoitus- ja kierrätyspalvelujen hankintaperiaatteet ja menettelyn. Esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely tms. 11
Ylijäämämassojen hyötykäyttö Hyvälaatuisten maamassojen hyötykäyttö on ongelmatonta. Ylijäämämassojen muodostuminen on vähäistä. Liettyvien maamassojen kunnostusmenetelmiä käytetään yleisesti maapohjan kunnostuksessa. Liettyvien maamassojen kunnostusmenetelmiä käytetään vähäisesti maa-aineksen kierrättämisessä uusiomateriaalina johtuen kalleudesta. Liettyvien massojen hyötykäyttötapoja Käyttö eristys- / tiivistyskerrosmateriaalina Käyttö lujitettuna rakennuspohjana / maakerroksen stabilointi Käyttö stabiloituna uusiomateriaalina / massastabilointi kohteessa tai käsittelylaitoksessa Uusiokäyttöä edistävät kehityshankkeet (ABSOILS, UUMA) 12
Pitkän aikavälin vastaanottopaikkaverkosto Järjestelmä palvelee koko Helsingin seutua minimi: läntinen, pohjoinen ja itäinen vastaanottopaikka maksimi: vastaanottopaikka jokaisen säteittäisen päätien varressa Toiminnassa on pitkä aikajänne (20 50 vuotta) Luodaan edellytykset hyvälle palvelutasolle ja toimivalle yhteysverkolle ja infrastruktuurille Sijoitus- ja tilavaraussuunnittelu maakuntakaavassa Sijoituksen lähtökohdaksi kotikuntaansa hyödyttävä palveluelinkeino eikä sen toimintaa kuormittava rasite 13
Pitkän aikavälin vastaanottopaikkaverkosto 14
Uudet toimintatavat Ylijäämämassojen vastaanotto yksityisenä palveluna Kiviaines- / maanrakennus- / jätehuoltourakoitsijat tuottavat yhdessä tai erikseen palvelun / palvelut Kunnat turvaavat yleisen edun (toiminnan ohjaus) Kunnat kilpailuttavat palvelujen järjestämisen Ylijäämämassojen vastaanotto integroituna palveluketjuna Koko kiviainestoiminnan elinkaari yhtenä prosessina Kiviainestoimitukset ylijäämämassat uusiomassat pilaantuneet massat Toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt, ekologiset arvot Tulevien rakentamisalueiden ennakkovalmistelu esirakentamispalvelu Käytetään pitkäaikaista esirakentamista ylikuormittamalla Kuormitettu alue toimii viereisen tai lähialueiden massojen käsittely ja varastointialueena Alueen luovutus sovitussa valmiustilassa esim 4-5 vuoden päästä kaupungille 15
Tutkimuksesta käytäntöön, Absoils 2010-2014 Arcada 2, Kyläsaari, Helsinki Stabilointitekniikka, savi käsiteltynä kevennysrakenteessa Perkkaan koirapuisto, Espoo Alavan tulvimisherkän savikon korottaminen massastabiloidulla ylijäämäsavella Jätkäsaari, Sedimenttialtaat, Helsinki Ruoppauslietteen massastabilointi energiantuotannon sivutuotteilla 16
Tutkimuksesta käytäntöön Näin on tehty ennenkin - jo v. 1998 rakennettiin Viikin savikatu Savikatu vuonna 2011 Viikin Latokartanon kokoojakatuna 17
Massojen käsittelyä isoilla projektialueilla Kalasatama Jätkäsaari 18
Kaupungin massatyöryhmä valmistelee massaohjelmaa puhtaiden kaivumassojen kehittämisohjelma Massalaskelmat ja massojenhallintasuunnitelma kaikissa suunnittelun vaiheissa Eriasteinen kaavoitus ja siihen liittyvä yleissuunnittelu- tavoitteena alueellinen massatasapaino. Mahdollisesti myös lähialueen massojen sijoitus. Katu- ja puistosuunnittelu sekä yleis- että rakennussuunnittelussa Rakennushankkeiden suunnittelussa osaksi urakka-asiakirjoja Massaselvitys rakennuslupavaiheessa Suurista projektialueista massaneutraaleja (Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Östersundom) Kaikki alueella rakentamisesta syntyvä puhdas massa hyödynnetään sellaisenaan tai käsittelemällä Kiviaineksen otto ja jalostaminen maarakennusmateriaaliksi 19
Kaupungin massatyöryhmä valmistelee massaohjelmaa puhtaiden kaivumassojen kehittämisohjelma 20
Kaupungin massatyöryhmä valmistelee massaohjelmaa puhtaiden kaivumassojen kehittämisohjelma Tulevia kaavoitettuja rakentamisalueita voidaan käyttää hajautettuina massojen käsittelyalueina. Pehmeikköjä voidaan näin esirakentaa pitkäaikaisilla menetelmillä. (esirakentamispalvelu) Tulevien rantatäyttökohteiden kuten Kruunuvuorenranta, Hernesaari ja Kalasatama luvittaminen etuajassa jo osayleiskaavan pohjalta Tontinvarauksissa huomioidaan kestävän kehityksen mukainen massojen hallinta Haetaan mahdollisuuksia rakentaa uusi suuri massojen vastaanottoalue Loppukäyttö alueelle lisäarvoa tuottavaksi Tarvitaan uusia loppukäyttöideoita Kohde on voitava rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain Ideakilpailu rakentajille??? Idea ja paikka 21
Kaupungin massatyöryhmä valmistelee massaohjelmaa puhtaiden kaivumassojen kehittämisohjelma Tavoitteena: Ylijäämämaata ei ole olemassakaan. Se voi olla yksittäisen rakennushankkeen massataseen ylijäämä, mutta ei missään tapauksessa hylättävä maa-aines tai jäte. On vain maa-aineksia, joilla on erilaisia rakennusteknisiä ominaisuuksia. Hyvällä ennakkosuunnittelulla ja uusien rakennustekniikoiden käyttämisellä saadaan rakennuskohteessa massatase tasapainoon. Seppo Uusitalo, ympäristöinsinööri, Soraset Oy, Maarakentaja 8/2011 22