Isojen tuulivoimaloiden melu- ja ympäristöongelmat: totta vai tarua? Havainnekuva: Vekkula, Jämsä. Etäisyys 0,9-2 km. http://www.keskisuomi.fi/filebank/22090-tuulivoima_loppurap_keski-suomi.pdf
Esityksen sisältö Taustaa Rakentamisen aikaiset vaikutukset Meluvaikutukset Välkkeen- ja varjonmuodostus Lentoestemerkinnät Muuta
Miksi tuulivoimarakentamisella on hirveä kiire? Tavoitteena tuottaa 6 TWh sähköä uusiutuvalla energialla Suomessa v. 2020 mennessä (= vastaa n. 2500 MW:n tuotantokapasiteettia, nyt n. 200 MW) Valtion tuki rakentamiselle: 12 vuotta, korotettu tuki 2015 loppuun asti + investointeihin jopa 40% => liiketoiminnan riski voimayhtiöille olematon Kunnilla tähtäimessä pikaiset kiinteistövero- ja vuokratulot Raahen hankkeet poikkeuksellisia alueen pieneen kokoon verrattuna (= n. 20 % koko Suomen suunnitellusta kapasiteetista)
Tuulivoimaloiden valmistajien näkemys: Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta. Faktaa ja fiktiota tuulivoimasta, Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Kuva: Tuulivoimayhdistys
. toisaalla uneton naapuri 950 metrin päässä keskikokoisesta tuulivoimalasta on hermoromahduksen partaalla Lähde: Videodokumentti (10 min): www.youtube.com/watch?v=jrnywpiqdsu
Esimerkki: Someronkankaan ja Yhteisenkankaan tuulivoimalat (yht. 63 kpl)* Napakorkeus 120-(150) m Konehuoneen paino 120 tn Roottorin halkaisija 110-150 m Lähtömelu 105-110 db(a), kun tuulen nopeus 8 m/s Pyyhkäisykorkeus max. 225 m * Lähde: YVA-arviointiohjelma, 4/2011
Rakentamisen aikaisia vaikutuksia (jos kaikki 63 voimalaa tulisi alueelle) Teitä rakennettava/uudistettava yli 40 km Leveys (ojineen) 8-12 m (puustoa poistettava, erityisesti kaarteista), kestettävä 120 tn painavien konehuoneiden kuljetus N. 8000 täysperävaunullista maansiirtokuljetutusta N. 3000 betonikuljetusta (à 450 m³/voimala) N. 750 erikoiskuljetusta Muut vaikutukset (= sillat, sähkölinjat, kaapeloinnit ), esim. 110 kv johtoväylä, leveys 46 m Raahen itäiset tuulivoimapuistot, YVA-arviointiohjelma, huhtikuu 2011
Tuulivoimalan pääasialliset melulähteet Vaihteisto, generaattori, jäähdytys 1/3 Roottorin lavat 2/3 (aerodynaaminen melu) Melua kuvataan sanoilla humahdus, tömähdys, matalaääninen humina Carlo Di Napoli, Suomen Ympäristö 4/2007, s. 10.
Selvitys Raahen Tuulivoima Oy:n tuulivoimalan melu- ja varjostusvaikutuksista, Pöyry Oy, 10.10.2011
Esimerkkejä äänenvoimakkuudesta www.lohja.fi/liitetiedostot/kaupunkisuunnittelu/.../melutasoja.pdf
V. 1992 säädettyjä melutason ohjearvoja* ei voi käyttää tuulivoimalamelun häiritsevyyden arviointiin...valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, joita sovelletaan meluhaitan minimoimiseen melulle häiriintyvässä kohteessa, ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Se johtaa suunnittelussa liian suuriin sallittuihin keskiäänitasoihin ja meluhäiriöön. (s. 35). * Valtioneuvoston päätös, VNp 993/1992
Uudet melutason suunnitteluohjearvot Tuulivoimarakentamisen opas. Luonnos 29.2.2012, Ympäristöministeriö
...Tuulivoima-alueen osoittaminen alle kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta tai muusta meluvaikutuksille herkästä kohteesta edellyttää yksityiskohtaisia selvityksiä jo yleispiirteisessä kaavoituksessa (s. 45).
Isot tuulivoimalat tuottavat matalataajuista melua Isojen tuuiivoimaloiden melun taajuusjakauma painottuu matalataajuiselle alueelle (50-300 Hz)
Tuulivoimaloiden koon ja tehon kasvaessa valitukset tuulivoimalamelusta ovat lisääntyneet** Liittyvät erityisesti melun jatkuvaan vaihteluvoimakkuuteen* ja matalataajuiseen (20 150 Hz) meluun. Nämä erityispiirteet ovat tuulivoimamelulle ominaisia ja poikkeavat esim. teollisuus- tai liikennemelusta. Tuulivoimalameluun ei totu * Ns. amplitudimodulaatio ** Tuulivoimalamelun erityispiirteet ja niiden huomioiminen ympäristö-meluarvioinnissa. Siponen D., VTT, tammikuu 2012.
Tuulivoimalan matalataajuinen ääni vaimenee ilmakehässä huomattavasti vähemmän kuin korkeataajuinen ääni (=> matalataajuinen ääni kantautuu pitemmälle) Esim. ilmakehässä yhden kilometrin edennyt ääni on tänä aikana vaimentunut 2000 Hz:n taajuudella noin 9 db, mutta 100 Hz:n taajuudella vaimentuma on noin 0 db. Sisätiloissa ilmakehän äänen absorption lisäksi tähän vaikuttaa myös ulkoseinien äänieristys ja huonejärjestys....viime vuosien aikana ilmaantuneista asukkaiden valituksista tuulivoimalamelusta huomattava osa koskee pientaajuista melua sisätiloissa (vrt. esim. Hamina, etäisyys 3 MW/100 m voimalasta 1,1 km). (Huom. myös ilmakehän ns. inversio-ilmiö Pohjanlahden rannikolla) 1. Tuulivoimalamelun erityispiirteet ja niiden huomioiminen ympäristömeluarvioinnissa. Siponen D., Valtion teknillinen tutkimuskeskus, tammikuu 2012.
Someronkankaan ja Yhteisenkankaan tuulivoimalat Konsulttiyhtiö FCG:n tekemässä meluarvioinnissa on käytetty VNp 993/1992 ohjearvoja, jotka eivät sovellu tuulivoiman meluarviointiin (YM 19/2011) Meluarviolaskelma muutoinkin täysin paikkaansapitämätön: - 120-150 metrin korkuisen voimalan lähtömelu (105-110 db(a) olisi vaimentunut 230 metrin(!) päässä normaalin taustamelun (45 db(a) tasolle ja n. 450 metrin päässä tasolle 40 db(a) - Vrt. tuore mittaustulos Haminasta: 3 MW:n voimalan (napakorkeus 100 m) mitattu melu 600 metrin päässä voimalasta 55 db(a) Johtopäätös: kyseinen FCG:n tekemä meluselvitys on kelvoton eikä sitä pidä käyttää päätöksenteon perustana.
FCG:n meluselvitys on vanhentunut, epäluotettava ja päätöksentekijöitä harhaanjohtava. Vertailtaessa FCG:n raporttia ohjeisiin tuulivoimarakentamisen suunnittelusta (YM19/2011) raportista puuttuu: - Matalataajuisen melun arviointi (kyseisellä melulla on erikoisen häiritsevä vaikutus asumiseen ja terveyteen) - Sisämelun arviointi (tuulivoimamelun voimakkuus tulee arvioida sekä asuintalojen sisällä että pihapiirissä ulkona). - Raportista puuttuu melun jaksollisuus eli amplitudimodulaation arviointi (mittaus) (äänipulssin sykkivä muutos voi vaihdella lisäten melua useita desibelejä, luokkaa jopa 5 db, vrt. YM 19/2011), ja se on myös kuultavissa asunnon sisällä.
Meluselvitysten mielenkiintoinen maailma Kopsan tuulivoimapuiston selvitys (FCG) Raahen Piehingin tuulipuiston selvitys Voimalat (17 kpl) teholtaan 2 3,6 MW, 140 m, roottorin halk. 120 m 2,5 MW voimala (140m), roottorin halk. 104 m. Lähtömelutaso (Lwa, ref) 109,9 db(a), 8,0 m/s tuulennopeudella. Melutasot mallinnettu WindPRO ohjelmalla Perustuvat asiantuntija-arvioon Lähimmät voimalat sijoittuvat n. 1 km etäisyydelle vakituisista asuinrakennuksista. Yhdenkään loma-asunnon tai asuinrakennuksen kohdalla ei ylity 35dB (A):n arvo. Kopsan kaavaselostus 13.2.2012, s. 65 Valmistajan oma arvio äänitehotasosta on 106.2 db(a) +/- 1 db. Siten työssä on käytetty äänitehotasoa LWA = 107 db(a) Mittausmenetelmät, /-pisteet ja tulokset tarkasti esitetty Laskennan mukaan 40 db(a):n vyöhyke leviää noin 1300 metrin etäisyydelle voimaloista sekä 35 db(a):n vyöhyke 2200 metrin etäisyydelle Raahen Piehingin tuulipuisto. Pöyry Finland Oy,10.10.2011
...Melumittaukset tehtiin syysmarraskuun aikana viime vuoden lopulla. Melu oli tulosten mukaan paikoin lupaehtojen raja-arvojen yläpuolella erityisesti myötätuulessa kovemmilla nopeuksilla. Melussa oli tällaisissa olosuhteissa voimakasta vaihteluvoimakkuutta ja impulssimaisuutta. Uuden mittausraportin mukaan vuonna 2006 tehdyn melumittauksen tulokset eivät antaneetkaan todellista kuvaa voimalan aiheuttamasta melusta. Vuoden 2006 raporttia pidetäänkin uudessa raportissa riittämättömänä ja jopa harhaanjohtavana, eivätkä sen tiedot melun luonteesta johtopäätösten mukaan perustu todellisiin melutilanteisiin. Länsi-Uusimaa 19.1.2012, s. 4
Tuulivoimalan välkevaikutukset Isoissa voimaloissa voi ulottua 1-3 km päähän Suomessa ei ole määritelty rajaarvoja kestolle (vrt. esim. Ruotsi: max. 30 min/päivä ja max. 8 h/vuosi)* Esimerkki: Barösund, Inkoo 2 MW, napakorkeus n. 66 m (2 muuta purettu) * Tuulivoimarakentamisen opas (luonnos) Ympäristöministeriö 29.2.2012
Lentoesteluvat Yli 60 metriä korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan hakemista Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) Tuulivoimalan torni tulee varustaa suuritehoisilla A-tyypin ja pienitehoisilla B-tyypin lentoestevaloilla. Lentoestevalot tulee sijoittaa ilmailumääräysten AGA M3-6 mukaisesti. * Ympäristölupa, Raahen Tuulivoima Oy. Sijoituspaikka Arkkukari, Balkintie. Napakorkeus n. 140 m, kokonaiskorkeus 192 m. Raahen ympäristölautakunta, 5, 7.2.2012.
Isojen tuulivoimaloiden ns. maiseman hallitsevuus => kiinteistöjen arvon aleneminen, väestöpako
Maisemavaikutukset: havainnekuvia Keski-Suomesta
Tuulivoimaloista asutukselle aiheutuvia melu- ja muita haittoja voidaan tehokkaimmin ehkäistä osoittamalla ne kaavoissa riittävän etäälle asutuksesta. (YM 19/2011, s. 25).
Tuulivoimaloiden sijoittamisen tulee perustua Ympäristöministeriön antamiin suunnitteluohjearvoihin (19/2011) tuulivoimalamelulle Siksi: (1) Someronkankaan ja Yhteisenkankaan tuulivoimalahankkeet on syytä perua, koska kaikki voimalat tulisivat käytännöllisesti katsoen sijaitsemaan alle 2 km etäisyydellä asutuksesta. (2) Mikäli kaikesta huolimatta suunnittelua jatketaan, - tarvitaan erityiset perustelut joiden perusteella voimalat voi pitäisi rakentaa ko. alueelle ministeriön ohjeistuksen vastaisesti - meluarviointi on suoritettava luotettavien, ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta, joilla ei ole kytköksiä tuulivoimayhtiöihin (3) Mikäli kaikesta huolimatta voimalat rakennetaan ja asukkaat kokevat kohtuutonta häiriötä melusta, asukkailla on oikeus vaatia kenttämittauksia (vrt. Hamina, Inkoo) (4) Mikäli meluarvot toistuvasti ylittävät ympäristöministeriön antamat ohjearvot, voimalat on pysäytettävä.
2-5 MW tuulivoimaloiden tuntemattomia vaikutuksia Raahen olosuhteissa Matalataajuinen melu sisätiloissa? Kymmenien voimaloiden melun yhteisvaikutus? Kymmenien voimaloiden vilkutuksen yhteisvaikutus? Vaikutukset maisemaan? (Someron- ja Yhteisenkankaasta ei ole esitetty havainnekuvia) Lentoestevalot? (punainen kiinteä/vilkkuva tai valk. vilkkuva) Kiinteistöjen arvon lasku? Vaikutus TV- ja datasignaaleihin? Vaikutus linnustoon, vesieläimiin, riistaan? Vaikutus alueiden virkistyskäyttöön?.
Kiitoksia mielenkiinnosta!
Amplitudimodulaatio: mitä se tarkoittaa? Aerodynaamista melua, mutta tarkat syntymekanismit vielä tutkimuksen alla - yhtenä tekijänä tuulen kohtauskulman muutos roottoriin lavan eri asennoissa - jo muutaman asteen muutos kohtauskulmassa aiheuttaa äänitason nousun ( ja samalla tehon heikkenemisen) - amplitudimodulaatio on voimakasta silloin, kun tuulen nopeusero roottorin lavan ala- ja yläasennon välillä on useita metrejä sekunnissa - uusien voimaloiden pitkät lavat (60-75 m => isompi ero ylä- ja alakorkeuden välillä) lisäävät alttiutta tällaisen melun voimistumiseen 1. Tuulivoimalamelun erityispiirteet ja niiden huomioiminen ympäristö-meluarvioinnissa. Siponen D., Valtion teknillinen tutkimuskeskus, tammikuu 2012.
Uuden mittaustekniikan merkityksestä seuraavassa referenssit: Pöyry Finland Oy:n suorittama uusi meluselvitys (laskentaraportti) Barösundin voimalasta, 17.1.2012 (esitetty internetissä). Pöyry Finland Oy suorittama Kalajoen tuulivoimahankkeen melulaskenta Fortum Power and Health Oy:lle, (poisraportti 16 ERE 0080.20.0070002), julkaistu internetissä 10.1.2012. Raportti osoittaa nykyisen melulaskennan (mittauksen) luotettavuustason, mikä tarvitaan arvioimaan suurikokoisten tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua asujamiston läheisyydessä. Pöyry Finland Oy suorittama analyysi Raahen Piehingin tuulipuistosta 10.10.2011. Ympäristöviranomaisten uusien ohjeiden mukaan tuulivoimaloiden meluntorjunta tulee perustua ensisijaisesti niiden sijoittamiseen riittävän etäälle asunnoista. Riittävä etäisyys voidaan määrittää laskennallisesti erilaiselle ympäristölle ja erilaisille voimaloille sään keskimääräinen vaikutus huomioiden.
Onko tuulivoimaloiden melusta syntymässä uusi kansanterveysongelma? Tanskalainen tutkimus, vertailussa 48 tuulivoimalaa, 2 ryhmää: alle 2 MW ja 3-3,6 MW Tuloksia ja johtopäätöksiä (1): Isommista voimaloista enemmän matalataajuista melua (20-200 Hz) Jos kokonaismelu on lähellä 44 db(a) (= Tanskan max. suositus), suurin osa lähialueen asukkaista kokee häiriöitä voimaloiden melusta Isoista voimaloista eniten infraääniä (< 20 Hz) A-äänitaso lisääntyy suhteessa tuulivoimalan sähkötehoon = yksi iso voimala aiheuttaa enemmän meluhäiriötä kuin vastaavan kokonaistehon omaava määrä pienempiä voimaloita yhdessä.
Tuloksia ja johtopäätöksiä (2): Yksittäisen tuulivoimalan melu vaihtelee jopa voimalakohtaisesti, vaikka on sama valmistaja, koko, merkki ja malli => melumittauksissa on käytettävä virhemarginaaleja oikeiden melurajojen varmistamiseksi (tästä olemassa kansainvälinen ohje, mutta voimalayhtiöt eivät monestikaan noudata sitä) Ilmakehän tietyissä olosuhteissa tuulivoimalan melu (erityisesti pientaajuinen) voi levitä paljon kauemmaksi kuin normaalisti on oletettavissa. (vrt. Raahen rannikon virtaukset, huom. myös Di Napolin julkaisu)
TV 1, MOT-ohjelma 26.9.2005 Inkoon tuulivoimaloista (toim. Matti Backman): Seuraavia kannanottoja esitettiin melusta: Antero Topp: Tietyillä tuulilla niin, se on täysin mahdotonta elää täällä jos näitä ei saada hiljaisiksi, niin meidän on pakko myydä tää paikka Se on sellainen jatkuva vumm, vumm, vumm, tulee noin sekunnin välein ja sitten kun nää myllyt on tietyssä asennossa toisiinsa nähden, ne alkaa resonoida ja sitte se on kuin höyryveturi menis tässä pitkin pihaa edestakaisin, et se on ihan kakofooninen ääni. Tästä kaks viikkoo sitten oli niin pahat tuulet, että kahteen yöhön he eivät pystyneet nukkumaan ja toisena iltana äiti soitti poliisille, että tälle pitää tehdä jotain, että tää on kotirauhan häirintää. Max Alfthan: että me ollaan täällä paljon vähemmän kuin aikaisemmin, ja silloin kun olosuhteet ovat sellaiset, ett toi ääni käy todella kovaa täällä, niin kyl sen huomaa, että täällä ei viihdy ja lähtee aikasemmin pois, tai viettää vähemmän aikaa Paitsi että se on humputtava, niin kuin jatkuva ääni, niin tulee semmoinen ihmeellinen konemainen ääni, ei niin kuin semmoinen hyvin jykevä, vähän niin kuin isossa laivassa tai jossain sen tyyppisessä laitoksessa ja se on, se on aika kummallinen ääni.
Tuulivoimalan aiheuttaman melun leviäminen on riippuvainen lukuisista tekijöistä Tuulivoimalan käyntiäänen leviäminen ympäristöön on vahvasti sidoksissa alailmakehän senhetkiseen tilaan tuulisuuden, lämpötilan ja sen pystyjakauman sekä ilmakerroksen termisen stabiilisuuden suhteen. Nämä paikoin monimutkaiset ja toisistaan riippuvat ilmiöt vaikeuttavat oleellisesti melun leviämisen hetkellista ennustettavuutta sekä ovat usein edesauttamassa häiriötilanteiden syntyä, jolloin asukas on kokenut tuulivoimalan melun epätavallisen voimakkaana ja häiritsevänä. Di Napoli C., Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, s. 16. Suomen ympäristö, 2007.
Vindkraftverk brann i stormen http://di.se/artiklar/2011/12/9/253342/v...