Toimintakertomus 2015 hyväksytty hallituksen kokouksessa 16. 18.2.2016 kevätkokoukselle esitettäväksi Imetyksen tuki ry:n perustehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Vision saavuttamiseksi yhdistys organisoi luotettavaa ja laadukasta imetyksen vertaistukea välittää tutkittua ja ajantasaista tietoa imetyksestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä raskaana oleville ja imettäville äideille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja päättäjille tuo julkiseen keskusteluun tietoa imetyksen kansanterveydellisestä merkityksestä sekä imeväisten ja imettävien äitien tarpeista. Vuonna 2015 vertaistukea tarjottiin useilla foorumeilla, ja erityisesti Facebookin rooli vertaistukikanavana jatkoi voimakasta kasvua. Myös imetyksen vertaistukijoita koulutettiin erilaisilla kursseilla. Imetyksen tuki ry:n toimisto oli vuoden 2015 alussa muutostilanteessa, kun kolmesta työntekijästä kaksi siirtyi uusiin tehtäviin muihin organisaatioihin. Toimistossa työskenteli vuonna 2015 toiminnanjohtaja, vertaistukikoordinaattori ja uutena toimenkuvana koulutuskoordinaattori. Työyhteisö keskittyi erityisesti uuden tiimin rakentamiseen ja työkentän entistä parempaan haltuunottoon. Lisäksi jatkettiin sisäisten toimintatapojen kehittämistä, jotta edellytykset työnteolle olisivat mahdollisimman toimivat. Imetyksen vertaistukitoiminta ja yhdistyksen hallinto rahoitettiin Raha automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta avustuksella. Yhdistys sai lisäksi paikallisesti järjestettävään toimintaan avustuksia Helsingin, Espoon, Porvoon ja Hämeenlinnan kaupungeilta. 1 Toiminnan periaatteet Imetyksen tuki ry:n tarjoama vertaistuki on asiantuntevaa ja lähtee tuettavan äidin ja lapsen tarpeista. Yhdistyksen arvoja ovat: Yhteistyö, joka tarkoittaa avoimuutta, keskustelua, verkostoitumista ja hyvän kierrättämistä.
Asiantuntijuus, joka on uskottavaa, kiihkotonta, luotettavaa, tietoon ja kokemukseen perustuvaa sekä ajankohtaista. Lapsi ja perhelähtöisyys, joka tarkoittaa lapsentahtista imetystä, yksilöllisyyttä sekä perheen ja valinnanvapauden kunnioittamista. Tukeminen, jonka perustana on kuuntelu, kiireettömyys ja inhimillisyys sekä WHO:n Baby Friendly ohjelma. Yhdistyksen perusarvoja ovat ilo, lempeys, inhimillisyys ja tunteiden huomioiminen. 2 Yhdistystoiminta Sääntömääräiset jäsenkokoukset järjestettiin 28.3.2015 Helsingissä ja 11.10.2015 Oulussa. 2.1 Hallitus Imetyksen tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jaana Reinikka. Muina hallituksen jäseninä toimivat Noora Askinen, Heini Kettunen (varapuheenjohtaja), Saara Kuutti, Christina Pönkkö (hallituksen sihteeri), Satu Orajärvi sekä Elina Rauhala. Varajäseninä toimivat Outi Einistö (rahastonhoitaja) ja Meri Niinimäki. Hallituksella oli 10 kokousta vuonna 2015. Kokouksista kuusi pidettiin sähköisellä keskustelufoorumilla Maitolaiturilla. Hallitus tapasi järjestäytymiskokouksessa 17. 18.1. Helsingissä, kevätkokousviikonlopun kokouksessa 29.3. Helsingissä, suunnittelukokouksessa 23.8. Helsingissä ja syyskokousviikonlopun kokouksessa 10.10. Oulussa. 2.2 Talous Imetyksen tuki ry sai 2015 Raha automaattiyhdistykseltä kohdennettua toiminta avustusta imetyksen tukemiseen vertaistuen ja materiaalien avulla. Vertaistukikoulutuksiin osallistuvilta perittiin koulutukseen sitouttava kurssimaksu. Ensi ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin Imetys ilman stressiä projekti maksoi Imetyksen tuki ry:lle jokaisesta synnytysdoulille suunnatusta koulutuksesta 820 euroa/kurssi kattamaan kurssin järjestämisestä aiheutuvia kuluja. Imetyksen lohtukirjaa, Tukiäidin opas Laktivistin opas kirjaa ja Imetysopasta myytiin kiinnostuneille. Yhdistys sai Helsingin kaupungin sosiaali ja terveysviraston 5000 euron avustuksen helsinkiläisiin äiteihin kohdistuvaan vertaistukitoimintaan ja Espoon kaupungilta 500 euron avustuksen espoolaisiin kohdistuvaan toimintaan. Porvoon kaupungin sosiaali ja terveyslautakunnalta saatiin 700 euron avustus paikalliseen vertaistukitoimintaan ja imetystiedon peruskurssin järjestämiseen Porvoossa. Hämeenlinnan kaupunki myönsi Hämeenlinnan imetystukiryhmän käyttöön 400 euron avustuksen. 1
Rintanappeja ja kangaskasseja oli myynnissä varainhankintatuotteina, mutta niiden kysyntä oli vähäistä. Varainhankinnan keskeisin osa oli jäsenmaksutuotot, joita kertyi vuonna 2015 yhteensä 15 419,99 euroa. Imetysuutisia lehti rahoitettiin suurimmaksi osaksi jäsenmaksutuotoilla. Lehti sai jonkin verran omia tuottoja mainosmyynnistä sekä irtonumeroiden ja vuositilausten myymisestä. Imetyksen tuki ry:n kokonaistuotot julkiset avustukset mukaan luettuina olivat 191 418,07 euroa ja kokonaiskulut olivat 184 99,45 euroa. Tilikauden tulos oli 6418,62 euroa ylijäämäinen. Tase oli 73 377,48 euroa. Tilikauden voitolliseen tulokseen vaikutti jäsenmäärän kasvu ja jäsenmaksujen aiempaa aktiivisempi laskuttaminen. Tilikauden 2015 ylijäämäinen tulos vastaa suuruusluokaltaan tilikauden 2014 tuloksen alijäämää. Imetyksen tuki ry:ltä jäi vuonna 2015 käyttämättä Raha automaattiyhdistyksen kohdennettua toiminta avustusta 30968,61 euroa. Asiaan vaikutti mm. se, että henkilöstökulut ja matkakulut olivat arvioitua pienemmät alkuvuoden henkilöstövaihdosten vuoksi sekä se, että toiminnan aktiivisuudesta johtuen vertaistukikoulutusten ja opaskirjojen myyntituotot olivat arvioitua suuremmat. Koska RAY:n ak avustuksen käyttöaika on kaksi vuotta, käyttämättä jäävä avustus siirtyi käytettäväksi vuonna 2016. Yhdistyksen taloushallinto ostettiin Tilitoimisto Leerma Oy:ltä. Tilintarkastuksesta vastasi Jarmo Tähtinen Tilitoimisto Count Deal Oy:stä. 2.3 Toimitilat Imetyksen tuki ry toimisto sijaitsi Helsingissä osoitteessa Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki. Toimistoon kuului kaksi huonetta, joista toinen alivuokrattiin Sexpo Säätiöltä ja toinen vuokrattiin suoraan kiinteistön omistajalta Kriminaalihuollon tukisäätiöltä. Kokous, koulutus ja tapaamistiloja vuokrattiin tarpeen mukaan. 2.4 Henkilöstö ja ulkopuoliset palvelut Imetyksen tuki ry:n henkilöstö vuonna 2015 oli: toiminnanjohtaja Aino Sarkia 31.1.2015 saakka (28 h/vko) toiminnanjohtaja Lotta Viinikka 12.1.2015 lähtien (30 h/vko, 1.9. alkaen 37,5 h/vko) vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem (30 h/vko, 1.9. alkaen 37,5 h/vko) vertaistukikoordinaattori Liisa Ansio 31.1.2015 asti (vanhempainvapaalla määräaikaisen työsuhteen loppuun) järjestösihteeri Henriikka Sundell 31.1.2015 asti (28 h/vko) koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen 2.4.2015 lähtien (28 h/vko, 1.10. alkaen 37,5 h/vko) Vakinaisen henkilöstön lisäksi yhdistys palkkasi mm. kouluttajia ja lastenhoitajia yhdistyksen tilaisuuksiin. Työntekijöiden työterveyshuolto ostettiin Vantaan työterveys liikelaitokselta. Graafisia palveluita Imetyksen tuki ry:lle tuottivat Nettienkelit ja Grafemi. Internet palvelut hankittiin 2
Katto Meny Osuuskunnalta 11.9. asti, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään Capnova Oy:n internet palveluita. Joomlan ylläpitopalveluita ostettiin Clicker Oy:ltä, mutta loppuvuodesta myös Joomla ylläpito siirrettiin Capnova Oy:lle. It tukea ostettiin Expletio Productionsilta. Imetysuutisia lehti painettiin Tammerprint Oy:ssä. Koulutus ja vertaistukimateriaalien painopalveluja ostettiin kilpailutusten perusteella mm. Keuruskopio Oy:ltä, Paintek Pihlajamäki Oy:ltä ja Picaset Oy:ltä. 2.5 Jäsentoiminta ja Imetysuutisia lehti Imetyksen tuki ry:llä oli 1.1.2015 yhteensä 557 (532 varsinaista jäsentä ja 25 kannatusjäsentä). Vuoden lopussa 31.12.2015 jäseniä oli 795 (771 varsinaista jäsentä ja 24 kannatusjäsentä). Jäsenmäärän kasvuun vaikutti erityisesti järjestön aktiivinen toiminta sosiaalisessa mediassa. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 340 uutta jäsentä, eroavia jäseniä oli 30. Maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi eronneeksi katsottiin 103 jäsentä. Jäsenmaksun suuruus oli 20 euroa, kannatusjäsenmaksu oli 40 euroa. Vuonna 2015 oli mahdollista maksaa myös kolmen vuoden jäsenmaksu, joka oli kolme kertaa vuoden jäsenmaksun suuruinen. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille jäsenille lähetettiin kaksi sähköistä Itunen uutiskirjettä. Lisäksi lähetettiin kaksi jäsenkirjettä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saivat vuoden aikana ilmestyneet Imetysuutisia lehden numerot. Imetysuutisia lehdestä ilmestyi kaksi numeroa, jotka päätoimitti Heini Kettunen. Huhtikuussa ilmestyneen lehden teemana oli imetys raskauden ja synnytyksen näkökulmasta. Lokakuussa ilmestyneessä lehdessä käsiteltiin työn ja imetyksen yhdistämistä. 2.6 Jäsenyydet Imetyksen tuki ry on Sosiaalialan työnantajaliiton jäsen. Tämän lisäksi yhdistys on Naisjärjestöjen keskusliitto ry:n, Kultti ry:n, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry:n, World Alliance of Breastfeeding Action WABA:n sekä International Baby Food Action Network IBFAN:in jäsen. Imetyksen tuki ry kuuluu myös PuhEet neuvottelukuntaan (Vapaaehtoisen puhelin ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta). Neuvottelukunta huolehtii siitä, että sen piiriin hyväksyttyjen auttavien palvelujen toiminta toteutuu mahdollisimman laadukkaana ja eettisesti perustellusti. Neuvottelukunta tapaa noin kaksi kertaa vuodessa. 3 Imetyksen vertaistuki Imetyksen tuki ry:n tarjoaman koulutetun vertaistuen muotoja ovat: valtakunnallinen Imetystukipuhelin 3
eri puolilla Suomea kokoontuvat imetystukiryhmät, imetystukikahvilat ja imetystukiäitien päivystysvuorot perhekahviloissa ym. internetin vertaistukipalvelut Maitolaituri foorumilla sekä Facebookissa. Muiden tukimuotojen lisäksi imetystukiäidit järjestävät imetysaiheisia tapahtumia, vierailevat synnytyssairaaloiden vierihoito osastoilla, pitävät imetyksen vertaisvalmennuksia yhteistyössä terveydenhuollon kanssa sekä vastaavat perheiden tukipyyntöihin omalla puhelimellaan, sähköpostillaan tai tekemällä kotikäyntejä. Vuosi 2015 oli vertaistuen ja koulutusten osalta kasvun ja kehittämisen aikaa. Imetystukityön eettiset periaatteet uudistettiin ja ne nivottiin entistä tiiviimmin osaksi vapaaehtoisten tukiäitien saamaa koulutusta. Vertaistukityön rajausten valmistelutyö aloitettiin myös vuoden aikana. Imetystiedon peruskursseille osallistui runsaasti tukityöstä kiinnostuneita äitejä ja suurin osa heistä tuli mukaan toimintaan. Koulutettuja tukiäitejä oli aktiivisessa toiminnassa mukana vuoden alussa 190. Vuoden päättyessä tukiäitejä oli 293. Vuonna 2015 aikana imetystukiäidit vastasivat yhteensä 21 300 tukipyyntöön. Eri tukimuotojen ja tapahtumien kautta tukiäidit kontaktoivat 25 866 aikuista ja lasta. 3.1 Imetystukipuhelin Imetystukipuhelin on valtakunnallinen, anonyymi tukimuoto, joka mahdollistaa tuen saajalle kiireettömän kohtaamisen ja kehittää tukijan aktiivisen kuuntelun taitoa. Vuonna 2015 Imetystukipuhelin päivysti 1 4 päivänä viikossa, 1 2 tuntia kerrallaan. Imetystukipuhelimeen soitettiin noin 3100 puhelua, joista vastattiin 528 puheluun. Puhelimessa päivysti 40 päivystäjää, joista jokainen teki päivystämisen ohella myös muuta tukityötä. Imetystukipuhelimen toimintaa mainostettiin sosiaalisessa mediassa sekä flyereilla ja käyntikorteilla, joita jaettiin perheille suoraan tai neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kautta. 3.2 Vertaistuki imetystukiryhmissä Imetystukiryhmien kävijätietoja ja muita tukikontakteja ilmoitti 38 ryhmää. Näistä ryhmistä kolme toteutti toimintansa yhden tai useamman tukiäidin päivystyksenä perhekerhossa, muut olivat perinteisiä avoimia tukiryhmiä. Ohjaajia näissä ryhmissä toimi yhteensä 202. Imetystukiryhmät kokoontuivat vuoden aikana 455 kertaa. Ryhmien kokoontumisissa kävi vuoden aikana 5561 henkilöä, joista aikuisia oli 3053 ja lapsia 2508. Valtaosa lapsista oli vauva tai taaperoikäisiä. Aivan pieniä, alle neliviikkoisia vauvoja ryhmissä kävi 196. Imettävien perheiden: äitien, vauvojen, sisarusten ja puolisoiden lisäksi ryhmissä kävi myös isovanhempia, tukihenkilöitä ja odottavia äitejä sekä terveydenhuollon ammattilaisia ja alaa opiskelevia. 4
Ryhmissä vieraili myös asiantuntijavieraita, jotka alustivat keskustelua. Useilla paikkakunnilla tukiryhmä järjesti odottajille suunnattuja imetysvalmennuspainotteisia iltoja 1 2 kertaa vuodessa. Imetystukiryhmät tekivät monipuolista yhteistyötä paitsi neuvoloiden, synnytyssairaaloiden ja imetyspoliklinikoiden, myös kuntien varhaiskasvatuspalvelujen, seurakuntien lapsityön, MLL:n paikallisyhdistysten, paikallisten kätilöyhdistysten ja lapsiperhetoimintaa organisoivien yhdistysten kanssa. Näitä olivat muuun muassa Tampereen Napapiiri ry, Liekku ry, Mammakeidas ry, Kestovaippayhdistys ry ja KiVa ry. Yhteistyötä tehtiin myös muiden imetystukiryhmien, synnytysdoulien ja kantoliinatukihenkilöiden kanssa. Helsingissä pilotoitiin uudentyyppistä, matalan kynnyksen imetyskahvilatoimintaa yhteistyössä Petrus församlingenin omistaman Café Torpetin kanssa. 3.3 Verkkotuki Facebookissa ja Maitolaiturilla Yhdistyksen verkkotuki tekee imetystuesta aidosti valtakunnallista ja helposti tavoitettavaa. Imetyksen tuki ry:n sosiaalisen median imetystukiryhmä Facebookissa vakiintui yhdeksi merkittävimmistä vertaistuen kanavista. Maitolaituri on keskustelufoorumi, jossa on mahdollisuus saada vertaistukea imetyksen eri vaiheissa. Keskustelufoorumilla voi tutustua ja osallistua vapaaehtoistyöhön, kuten Imetysuutisia lehden tekemiseen. Jäsenalueella on myös mahdollisuus keskustella yhyhdistyksen Facebook ryhmän jäsenmäärä nousi vuoden 2015 aikana 9200 henkilöllä (tammikuussa 5100 jäsentä, joulukuun lopussa 14 300 jäsentä). Tukipyyntöjä ryhmään tuli vuoden alussa noin 20 vuorokaudessa ja vuoden loppua kohti noin 30 vuorokaudessa. Nopeatempoiselle tuelle on tarvetta ja tukimuotoa kehitettiin vuoden aikana mahdollisimman toimivaksi ja turvalliseksi muun muassa tarkentamalla ryhmän sääntöjä ja moderoimalla ryhmää säännöllisesti. Ryhmän luotettavuus ja imetystukiäitien antama tuki sai kiitosta ryhmän jäseniltä. Vuoden aikana imetystukiäidit antoivat Facebook ryhmässä tukea arviolta 9100 tukipyyntöön. Lisäksi tukiäidit osallistuivat ryhmässä kaikille ryhmän jäsenille avoimiin vertaistukikeskusteluihin. distyksen toiminnasta. Äitejä varten Maitolaiturilla on avoin vertaistukialue, jonne voivat kirjoittaa rekisteröityneet käyttäjät. Suurinta osaa keskusteluista voi lukea vierailijanakin. Vertaistukea äidiltä äidille alueelle kirjoitettiin vuoden aikana 64 tukipyyntöä. Aktiivisimpia keskustelualueita olivat imetyksen alkuviikot, Alle puolivuotiaan vauvan imetys ja Yli yksivuotiaan lapsen imetys. Facebook tuen suosion kasvaessa Maitolaiturin rooli tukikanavana on kaventunut. 3.4 Muut tukikontaktit sekä tapahtumat 5
Muiden tukimuotojen ohessa tukiäidit saavat myös suoria yhteydenottoja perheiltä esimerkiksi omaan puhelimeensa ja sähköpostiinsa. Tukiäideille suoraan tulleita tukikontakteja ilmoitti 149 tukiäitiä. Tukiäidit olivat antaneet imetystukea sähköpostitse 711 kertaa, henkilökohtaisella puhelimellaan 2127 kertaa ja kotikäynneillä perheiden luona tai omassa kodissaan 230 kertaa. Verkkotukea muualla kuin yhdistyksen Facebook ryhmän seinällä tukiäidit antoivat 5402 tukikontaktille. Tukea annettiin keskustelufoorumeilla, Facebookin muissa ryhmissä, yksityisviesteinä, blogivastauksina ja skypen kautta. Tukiäidit osallistuivat tai järjestivät 87 imetysaiheista paikallistapahtumaa, joissa kohdattiin arviolta 1298 aikuista ja lasta. Tapahtumat olivat perhepiknikkejä, perhekahvilavierailuja, imetysaiheisia pop up tapahtumia kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja sairaaloissa, imetyskahviloita sekä lapsiperheille järjestettyjä tapahtumia, kuten paikallisia messuja ja lastentarvikekirpputoreja. Tapahtumia järjestettiin ympäri vuoden, aktiivisinta toiminta oli imetysviikolla lokakuussa. Imetyksen tuki ry oli mukana Lapsimessuilla Helsingissä yhteisosastolla Aktiivinen synnytys ry:n, Suomen Doulien ja Sexpon kanssa. alueellisesti osallistuttiin pienemmille paikallismessuille. 3.5 Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Imetyksen edistämisen toimintaohjelman vakiintuessa osaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaa osa neuvoloista ja synnytyssairaaloista on lähtenyt kehittämään yhteistyötä imetystukiäitien kanssa. Imetystukiäidit vierailivat vuoden 2015 aikana luennoimassa imetyksen vertaistuesta kätilöille, terveydenhoitajille ja alojen opiskelijoille muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Lisäksi yhdistyksen työntekijöitä ja tukiäitejä osallistui Imetyksen tuki ry:n edustajina alueellisiin imetystoimijoiden yhteistyöpalavereihin mm. pääkaupunkiseudulla, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Yhteistyöpalaverit kokosivat yhteen imetyksen kanssa tekemisissä olevia toimijoita: synnytyssairaalan, neuvolan ja oppilaitosten henkilökuntaa sekä järjestöjen edustajia. Yhteistyöpalavereja organisoi Folkhälsanin ja Ensi ja turvakotien liiton Imetys ilman stressiä hanke. Osa hanketta ovat moniosaiset seminaarit Turussa ja Oulussa, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa Imetyksen tuki on ollut mukana. Terveydenhuollon toimijoiden kanssa järjestettiin myös useita tapahtumia, etenkin imetysviikolla lokakuussa. Yhteistyössä järjestettyjä tapahtumia oli muun muassa pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Rovaniemellä ja Seinäjoella. Tukiäidit osallistuivat neuvoloiden perhevalmennusten imetysvalmennusosioon 16 paikkakunnalla. Tukiäitien osuus käsitteli pääosin vertaistukitoiminnan esittelyä ja osin myös imetystietoa. Tukiäidit osallistuivat yhteensä 81 valmennukseen, joihin osallistui 760 tulevaa vanhempaa. Tukiäidit vierailivat synnytyssairaaloiden lapsivuodeosastoilla seitsemällä paikkakunnalla. Osastovierailuilla tuettiin yhteensä 85 vastasynnyttänyttä äitiä alkuvaiheen imetyksessä. 6
Imetyksen tuki ry käynnisti ja koordinoi vuonna 2015 Lisämaitojen purkusuunnitelma näkyväksi yhteistyöhankkeen, joka tuotti materiaalia terveydenhuollon, vertaistuen ja perheiden käyttöön. Mukana hankkeessa olivat Ensi ja turvakotien liitto, Folkhälsan, Suomen Kätilöliitto ry, Suomen terveydenhoitajaliitto sekä Vauvamyönteisyyskouluttajat ry. 3.6 Koulutus Imetyksen tuki ry järjesti kaikille kiinnostuneille avoimia koulutuksia, joiden tarkoituksena oli antaa ajantasaista imetystietoa sekä kouluttaa uusia imetystukiäitejä. Koulutukset ovat tärkeä osa tukiäitien tukemista, toiminnan arviointia ja imetystuen kehittämistä. 3.6.1 Vertaistukikoulutus Koulutustoiminta oli vuonna 2015 vilkasta. Imetystiedon peruskursseja järjestettiin 14, joista 3 oli Ensikodin doulille suunnattuja yhteistyökursseja. Peruskurssin suoritti yhteensä 198 naista. Jatkokursseja, eli Imetystukiäitikursseja järjestettiin neljä, joista kaksi jatkuu vuodelle 2016. Jatkokursseille osallistui 60 tukiäitiä. Vuonna 2014 alkaneelta Imetystukiäitikurssilta valmistui kevään 2015 tukiäitijuhlan yhteydessä 16 tukiäitiä. Koulutusmateriaalia päivitettiin niin perus kuin jatkokurssin osalta. Myös kouluttajien materiaaliat uudistettiin kokonaan vastaamaan paremmin kouluttajatukiäitien tarpeita. 3.6.2 Koulutusyhteistyö Vuonna 2013 alkanutta koulutusyhteistyötä jatkettiin Imetys ilman stressiä hankkeen kanssa. Imetys ilman stressiä on Ensi ja turvakotien liiton sekä Folkhälsanin yhteinen projekti, jonka osana on Doula varhaisen imetyksen tukijana koulutus. Vuonna 2015 Imetyksen tuki ry tarjosi koulutukseen imetystiedon peruskurssia vastaavan koulutuksen, jonka lisäksi doulat saavat Ensi ja turvakotien liitolta lisäkoulutusta tukemiseen ja reflektiiviseen työotteeseen. Imetys ilman stressiä hankkeen yhteistyökoulutuksia järjestettiin 3 paikkakunnalla: Iisalmessa, Tampereella ja Vaasassa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Kurssipalautteen mukaan doulat ovat kokeneet kurssin tarpeelliseksi. Yhdistys on ollut mukana myös järjestämässä imetysaiheista lisäkoulutusta kätilöille, terveydenhoitajille ja alan opiskelijoille pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Tarkoitusta varten on tuotettu imetysluottamusaiheista koulutusmateriaalia. 3.6.3 Kouluttajien koulutus Myös vapaaehtoiskouluttajille järjestettiin koulutusta ja perehdytystä. Imetystiedon peruskurssin ja Imetystukiäitikurssin kouluttajamateriaali uudistettiin kokonaan. Yhdistys järjesti kaksipäiväisen kouluttajakoulutuksen Helsingissä tammikuussa 2015. Koulutukseen osallistui 30 kouluttamisesta kiinnostunutta ja kouluttajana jo toimivaa tukiäitiä. Lisäksi kouluttajat saivat perehdytystä kouluttamiseen ennen kurssin alkua, ja yhteydenpitoa jatkettiin läpi kurssin. 3.6.4 Tukiäitien saama tuki 7
Yhdistyksen imetystukiäidit saivat tukea vapaaehtoistyöhönsä yhdistyksen koordinaattoreilta, kouluttajatukiäideiltä sekä toisilta tukiäideiltä. Tukea saatiin puhelimitse, sähköpostitse ja yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. Yksi tuen väylä oli myös tukiäitien oma, suljettu Facebook ryhmä sekä pienemmät, paikalliset ryhmät. Työntekijöiden kanssa purettiin erityisesti haastavia tukikontakteja ja tukitilanteita. Osa punaisista tukikontakteista siirtyi toimiston jatkohoidettaviksi, jolloin työntekijä selvitti ammattilaistahon johon perhe voi ottaa yhteyttä. 3.7 Valtakunnalliset Tukiäitipäivät Valtakunnallisia Tukiäitipäiviä järjestettiin kevät ja syyskokouksen yhteydessä. Keväällä täydennyskoulutuspäiviä oli yksi, syksyllä kaksi. Tapahtumiin osallistui 96 tukiäitiä ja 36 lasta eri puolelta Suomea. Kevään tukiäitipäivässä Helsingissä HUS:n imetyskoordinaattori, kätilö Johanna Koivisto kertoi synnytystavan ja synnytyksen hoitokäytäntöjen vaikutuksesta imetyksen käynnistymiselle. Syksyn tukiäitipäivillä Oulussa ProMama ry:n kouluttaja, terveydenhoitaja Salla Joutsen koulutti otsikolla Naiseus, kehonkuva ja rintojen omatarkkailu. Lisäksi Jyväskylän tukiäidit Liisa Ansio ja Salla Joutsen kertoivat toteuttamastaan perhevalmennuksen imetysosuudesta. Imetystukiäidit Minna Mäkinen, Liisa Ansio sekä yhdistyksen koordinaattorit ohjasivat vertaistukityötä tukevaa työpajatyöskentelyä. Pajojen aiheina olivat Negatiiviset tunteet tukiäitityössä, Tukiäidin etiikka ja Ryhmänohjaajan taidot. 3.8 Aluetoiminta Vuonna 2015 vahvistettiin eri puolilla Suomea tapahtuvaa imetyksen vertaistukitoimintaa järjestämällä alueellisia tapahtumia, joiden tarkoituksena oli tarjota yhdistyksen vapaaehtoisille imetystukiäideille mahdollisuuksia paikallistoiminnan suunnitteluun ja arviointiin, verkostoitumiseen, keskinäiseen vertaistukeen, kouluttautumiseen, materiaalintuotantoon ja virkistäytymiseen. Alueellisia tapahtumia järjestettiin loka, marrasja joulukuussa yhteensä kuudellatoista paikkakunnalla. Niihin osallistui arviolta 145 imetystukiäitiä. 4 Imetyksen edistämistyö Imetyksen vertaistuen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina. Suurimmat muutokset koskevat imetyksestä julkaistun tiedon määrää, laatua ja jakelua sekä tapaa, jolla äidit puhuvat imetyksestään. Sosiaalisen median merkitys imetyksen edistämisessä on kasvanut entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettama työryhmä laati uuden lapsiperheiden ravitsemussuosituksen, johon pyydettiin kommentteja sähköisen palautelomakkeen kautta syyskuussa 2015. Imetyksen tuki ry jätti korjaus ja muutosehdotuksensa imeväisikäisten ravitsemussuosituksen osalta. Kommentit koottiin yhdistyksen hallituksen ja työntekijöiden yhteistyönä. 8
Ammattilais ja järjestöyhteistyönä toteutetun Lisämaitojen purkusuunnitelma näkyväksi hankkeen Imetysviikolla julkaistut materiaalit (Lisämaitojen vähennysohje ammattilaisille, Vähennyspäiväkirja ja Vauvantahtinen pulloruokinta ohje) on otettu kiitellen vastaan niin terveydenhuollon, tukiäitien kuin perheidenkin toimesta. Yhdistys kävi hankkeen tiimoilta keskustelua myös THL:n edustajien kanssa lisämaitojen vähentämisohjeen saamiseksi Lastenneuvolakäsikirjaan. THL tarttui keskustelunavaukseen ja otti imetystilastoissa näkyvän lisämaitohaasteen Imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuonna 2016 ilmestyvää päivitystä valmistelevan työryhmän käsittelyyn. 4.1 Imetysviikko Imetysviikkoa vietettiin viikolla 42. The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) oli valinnut vuoden teemaksi Breastfeeding and Work Let's Make it Work!, joka suomennettiin muotoon Työ ja imetys kyllä onnistuu!. Imetyksen tuki ry osallistui Kansallisen imetyspäivän seminaarin järjestämiseen 13.10.2015 yhdessä Ensi ja turvakotien liiton, Folkhälsanin, Metropolia ammattikorkeakoulun, Suomen Kätilöliiton, Suomen Terveydenhoitajaliiton sekä Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n kanssa. Vertaistukikoordinaattori ja koulutuskoordinaattori pitivät seminaarissa esityksen työn ja imetyksen yhdistämisestä imetysviikon teeman mukaisesti. Seminaari järjestettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa Bulevardilla Helsingissä. Tilaisuudessa oli noin 150 osallistujaa eri puolilta Suomea. Lisäksi tilaisuutta oli mahdollista seurata internetin välityksellä. Imetyksen tuki ry myönsi Imetyksen edistämisen palkinnon Imetys Kolmen kauppa sivustolle, joka toimii blogina ja Facebookissa. Imetysviikolla julkaistiin tiedote, joka käsitteli imetyksen kansantaloudellista ja kansanterveydellistä merkitystä. Imetysviikolla käynnistyi Folkhälsanin ja Ensi ja turvakotien liiton yhteishankkeen Imetysrauha Amningsfred kampanja. Imetyksen tuki ry oli alusta asti mukana kampanjan suunnittelussa ja osin myös markkinoinnissa omia kanaviaan pitkin. Kampanjassa nostettiin esille tavallisten perheiden imetysarki tarinoiden, kuvien ja videoiden avulla. Kampanja toteutettiin pääosin verkossa sekä printtimateriaalina imetysjulisteiden muodossa. Verkkosivulla www.imetysrauha.fi perheillä oli mahdollisuus täyttää kiitoskortti imetystä tukeineille tahoille ja Imetyksen tuen tukiäidit saivat mukavasti tunnustusta. Kampanja uusitaan myös tulevina vuosina imetysviikolla. Paikallistoiminta oli Imetysviikolla runsasta ja toimintaa järjestettiin yli kymmenellä paikkakunnalla. Tukiäidit päivystivät synnytyssairaaloiden vierihoito osastoilla, kävivät tervehdyskäynneillä neuvolassa ja perhekahviloissa sekä esittelivät imetystä ja vertaistukitoimintaa kirjastoissa, kahviloissa ja kauppakeskuksissa. 4.2. Imetyshetkiä valokuvanäyttely Esteetön imetys projektin aikana syntynyt Imetyshetkiä valokuvanäyttely kiersi vuoden 2015 aikana yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Näyttely sai hyvin näkyvyyttä mm. paikallislehdissä. 9
5 Yhteistyö Imetyksen tuki ry teki yhteistyötä neuvoloiden, synnytyssairaaloiden ja muiden imetykseen liittyvien terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Järjestöyhteistyötä yhdistys teki eri sosiaali ja terveysjärjestöjen ja lapsiperhetoimijoiden, esimerkiksi Ensi ja turvakotien liiton, Folkhälsanin, Metropolia ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen, ProMama ry:n, Sexpo Säätiön, Suomen Kätilöliiton, Suomen monikkoperheet ry:n, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n kanssa. Imetyksen tuki ry:n paikallisesti toimivia yhteistyökumppaneita olivat mm. ovat Liekku ry, Jyväskylän Imetystukiryhmä ry, Tampereen Napapiiri ry, Mammakeidas ry, Kiintymysvanhemmuusperheet ry sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset. Vuonna 2015 tehtiin yhteistyönä Imetysuutisten lehtivaihtoa Kätilöliiton lehden sekä Tehy lehden kanssa. Imetyksen tuki ry.n koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen osallistui Amningshjälpenin järjestämään Pohjoismaiseen Imetyskonferenssiin Tukholmassa 24. 25.9.2015. 6 Viestintä Yhdistyksen tärkeimmät viestintäkanavat ovat www.imetys.fi internet sivusto, sosiaalisen median ryhmät sekä yhdistyksen sivu Facebookissa, Maitolaituri keskustelufoorumi ja yhdistyksen Twitter tili. Imetyksen tuki ry:n ryhmä Facebookissa jatkoi kasvuaan: vuoden 2015 lopussa jäsenmäärä oli 14 300 henkilöä ja uusia jäseniä oli vuoden aikana tullut yhteensä 9200. Muita viestintäkanavia olivat tukiäitien oma ryhmä, korvikekoodiryhmä Facebookissa ja Imetyksen tuki ry:n Facebook sivu. Vuonna 2015 uudistettiin järjestön esite ja flyer, joita jaettiin eri puolilla Suomea tilaisuuksissa ja paikoissa, joissa vauva ja lapsiperheet liikkuvat. Huhtikuussa Lapsimessujen yhteydessä julkaistiin tiedote, joka käsitteli imetystuen kasvavaa kysyntää. Imetysviikon tiedotteessa lokakuussa yhdistys nosti esiin imetyksen kansantaloudelliset ja kansanterveydelliset vaikutukset. Imetyksen tuki ry sai vuonna 2015 aiempaa enemmän medianäkyvyyttä, ja järjestön edustajia oli asiantuntijoina niin tv, radio kuin lehtihaastatteluissa liittyen mm. julki imetykseen, pikkulasten ravitsemussuosituksiin ja imetyspettymyksiin. Lisämaitojen purkusuunnitelma näkyväksi hankkeen tiedotus lisäsi osaltaan medianäkyvyyttä. Uudet imetystukiryhmät saivat hyvin näkyvyyttä paikallislehdissä. 10
Imetyksen tuki ry:n jäsenille lähetettiin vuonna 2015 kaksi sähköistä Itunen jäsenkirjettä, joissa kerrottiin yhdistyksen ajankohtaisista asioista. 7 Toiminnan arviointi Alkuvuonna yhdistyksen toimintaa arvioitiin laajasti kyselyillä, joissa kartoitettiin imetyksen vertaistukitoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta niin työntekijöiden, vapaaehtoisten, yhteistyökumppanien kuin kohderyhmän kannalta. Kyselyjen tuloksia käytettiin Raha automaattiyhdistyksen tuloksellisuus ja vaikutusselvityksen laadinnassa. Selvityksessä todettiin, että toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu ja osin jopa ylitetty keskittymällä perustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kohderyhmä eli tuettavat perheet kokivat saamansa tuen laadukkaaksi. asiantuntevaksi ja ystävälliseksi. Perheet saivat tukea tarvitsemiinsa asioihin ja pystyivät tuen avulla ratkomaan imetyksen ja vuorovaikutuksen ongelmia. RAY:lta saadun palautteen mukaan yhdistyksen vertaistukitoiminta vaikuttaa saavuttavan hyvin kohderyhmää eri välinein ja toiminta on laajentunut alueellisesti hyvin. Verkossa tarjottava tuki täydentää erittäin hyvin muuta tukitoimintaa. Toiminnan kehittämisalueena RAY näkee eri sidosryhmistä kerättävän palautetiedon. Tehtyjen kyselyjen avaaminen hieman nykyistä laajemmin ja saadun tiedon analysointi parantaa vielä järjestön jo nyt hyvää toimintaa. 11