Päätös. Valtioneuvoston päätös Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemukseen saada ydinenergialain 21 :ssä tarkoitettu lupa kaivos- ja rikastustoimintaan

Päätös Valtioneuvoston päätös Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemukseen saada ydinenergialain 21 :ssä tarkoitettu lupa kaivos- ja rikastustoimintaan Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2012 Hakemus Talvivaara Sotkamo Oy (jäljempänä hakija tai Talvivaara) on 20.4.2010 päivätyssä hakemuksessaan hakenut ydinenergialain (990/1987) 21 :ssä tarkoitettua lupaa ydinenergialain 2 1 momentin 2 kohdan mukaiseen kaivos- ja rikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tuottaminen Sotkamon kunnassa Talvivaaran kaivospaikalla, jäljempänä myös uraanin talteenotto. Lisäksi Talvivaara hakee lupaa muualta tuotavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteenottamiseksi, mikäli tällainen toiminta tulevaisuudessa aloitetaan. Hakija on täydentänyt hakemustaan 31.3.2011. Tällöin se katsoi, että Talvivaaran kaivoksen uraanin tuottamista koskevalla hakemuksella ja siihen annettavalla päätöksellä on hallintolainkäyttölaissa tarkoitettu päätöksen välittömän täytäntöönpanon edellyttävä kiireellinen luonne. Hakija on liittänyt hakemukseensa ydinenergia-asetuksen (161/1988) 62 :ssä tarkoitetut selvitykset. Hakemuksen täydennyksen 31.3.2011 liitteenä on selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista ja sen liitteinä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVAselostus) sekä yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta. Hakija on hakemuksessaan tai sen täydennyksessä ilmoittanut hankkeestaan seuraavia tietoja: Talvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmi sisältävät uraania. Hakija suunnittelee aloittavansa uraanin talteenoton ja hyödyntämisen puolituotteena. Uraanin talteenottoa varten ei erikseen louhita malmia, mutta lisäksi suunnitellaan muualta kuin Talvivaarasta tuotettavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteenottoa. Uraanin puolituotteen (ns. yellow-cake asteen uraanioksidi) tuotantomääräksi arvioidaan 350-500 tonnia uraania vuodessa. Tämä puolituote pakataan ilmatiiviisiin teräsastioihin ja kuljetetaan pois Talvivaarasta ulkomaille valvottuun jatkojalostukseen. Puolituotteen ostaja, kanadalainen yhtiö Cameco jalostaa sen edelleen ydinvoimalaitosten polttoaineeseen sopivaksi raaka-aineeksi. Uraanin talteenottamiseksi Talvivaaran nykyistä metallien saostusprosessia muutetaan niin, että uraani voidaan erottaa prosessista sinkkisulfidin saostuksen jälkeen. Uraanin pitoisuus prosessiliuoksessa on alhainen (noin 15-25 mg/l), mutta se on riittävä hyödynnettäväksi kehitetyllä uuttomenetelmällä. Menetelmään kuuluvat nesteneste-uutto, saostus sekä kuivaus ja pakkaus.

2 Hakijan mukaan uraanin talteenotto on taloudellisen kannattavuuden lisäksi edullista myös kansallisen energiaomavaraisuuden lisäämisen sekä kaivoksen tuotteiden laadun ja jätteiden ominaisuuksien parantamisen kannalta. Tällä hetkellä osa Talvivaaran kaivoksen uraanista päätyy nikkelituotteen mukana Harjavallassa sijaitsevan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (jäljempänä Norilsk) nikkelitehtaaseen, jossa nikkelituotteesta otetaan talteen uraani. Säteilyturvakeskus on maaliskuussa 2010 myöntänyt Norilskille luvan ottaa talteen uraania enimmäismääränä 10 tonnia vuodessa. Jos nikkelitoimitukset kasvavat, voidaan niitä joutua rajoittamaan tai ne voidaan joutua keskeyttämään asetetun luparajan vuoksi. Tämä voisi johtaa sopeutustoimiin sekä Talvivaarassa että Norilskissa. Hakemus uraanin talteenotosta Talvivaarassa koskee myös tätä Talvivaaran kaivoksesta peräisin olevan uraania. Se palaa Harjavallasta Talvivaaraan, jossa se syötetään uraanin talteenottolaitokseen. Hakemuksen käsittely ja päätöksentekoa edeltäneet toimenpiteet Lupahakemuksen sisällöstä ja hakijan toimitettaviksi kuuluvista selvityksistä säädetään ydinenergia-asetuksen 61 ja 62 :ssä. Lisäksi on otettava huomioon ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/1994) 13 :n 1 momentin säännös, jonka mukaan lupaa ei saa myöntää, ennen kuin luvan myöntävä viranomainen on saanut käyttöönsä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Hakemuksen käsittelystä säädetään ydinenergialain 21 :ssä sekä ydinenergiaasetuksen 63 ja 63 a :ssä. Näissä luetellaan ne tahot, joilta työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä lausunto tai joille on ilmoitettava hakemuksen vireilläolosta. Edelleen ydinenergia-asetuksen 64 ja 65 :ssä säädetään yleisen kuulemisen toimittamisesta sekä lupapäätöksen sisällöstä ja siitä ilmoittamisesta. Hakemuksesta pyydetyt lausunnot ja yleinen kuuleminen Työ- ja elinkeinoministeriö on ydinenergialain 23 :n ja ydinenergia-asetuksen 63 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon seuraavilta tahoilta: Säteilyturvakeskus (myöhemmin myös STUK), ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastot, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES sekä Sotkamon kunta, Kajaanin ja Kuhmon kaupungit, Paltamon, Ristijärven, Valtimon, Rautavaaran, Sonkajärven, Nurmeksen, Vaalan, Pyhännän, Siikalatvan ja Vieremän kunnat. Lisäksi työja elinkeinoministeriö pyysi näiltä samoilta tahoilta mahdollisia lisälausuntoja 19.4.2011 hakijan täydennettyä hakemustaan 31.3.2011. Säteilyturvakeskus on liittänyt lausuntoonsa ydinenergia-asetuksen 63 :n 2 momentin mukaisesti ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausunnon.

Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lupahakemuksen tiedoksi mahdollista lausuntoa varten seuraaville tahoille: geologian tutkimuskeskus GTK, työ- ja elinkeinoministeriön Innovaatio-osasto, Kainuun pelastuslaitos, Säteilyturvaneuvottelukunta, Natur och Miljö rf, WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Jormaskylä- Korholanmäki -osakaskunta, Tuhkakylän kyläyhdistys, Lahnasjärven metsästäjät ry, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry, Sotkamon luonto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Teknologiateollisuus ry, Kaivannaisteollisuus ry, Metallinjalostajat ry, Suomen Yrittäjät ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK ry, AKAVA ry ja Toimihenkilöjärjestö STTK ry. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi hakemuksen vireilläolosta hallintolain 41 :n mukaisesti 1.12.2010 viidessä sanomalehdessä ilmoituksen, jossa kerrottiin mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä asiasta. Kyseiset lehdet olivat Helsingin Sanomat, Kaleva, Karjalainen, Savon Sanomat ja Kainuun Sanomat. Lisäksi lupahakemus oli esillä Sotkamon kunnan, Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien, Paltamon, Ristijärven, Valtimon, Rautavaaran, Sonkajärven, Nurmeksen, Vaalan, Pyhännän, Siikalatvan ja Vieremän kuntien ilmoitustauluilla. Yhteenveto työ- ja elinkeinoministeriön saamista lausunnoista, mielipiteistä ja hakijan vastineesta niihin sekä pöytäkirja Sotkamossa 26.1.2011 pidetystä julkisesta kuulemisesta on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1. Kaikki ministeriön saamat lausunnot ja mielipiteet on lisäksi julkaistu ministeriön Internet-sivuilla. 3 Euroopan komission kanta Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti Ennen kaivos- ja rikastustoimintaa koskevan päätöksen tekemistä työ- ja elinkeinoministeriön on ydinenergia-asetuksen 63 a :n mukaan varmistauduttava siitä, että investointihankkeesta on saatu Euratom-sopimuksen IV luvussa tarkoitettu Euroopan yhteisöjen komission lausunto ja että hakija on noudattanut Euratom -sopimuksen IV lukua ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Euroopan komission lausunto sisältyy asiakirjaan nro K(2012) 105 lopullinen, Komission kanta Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, annettu 12.1.2012, uraanin talteenottoprosessista Sotkamon Talvivaaran kaivoksessa. Komissio katsoo, että investointi vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Lausunnosta käy ilmi, että hakija on ilmoittanut komissiolle hankkeesta siten kuin Euratom -sopimuksen IV luku ja sen nojalla annetut määräykset edellyttävät. Päätöksenteossa sovellettavat säännökset Luvan kaivos- ja rikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tuottaminen, myöntää ydinenergialain 16 :n perusteella valtioneuvosto. Ydinenergialain 21 :ssä, muu ydinenergian käyttö, säädetään uraanin talteenoton edellytyksistä. Luvansaajasta säädetään ydinenergialain 17 :ssä, jonka mukaan lupa ydinenergian käyttöön voidaan myöntää vain Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövallan alaiselle luonnolliselle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle.

Lupapäätöksen sisällöstä säädetään ydinenergia-asetuksen 65 :ssä. Lisäksi on otettu huomioon YVA -lain 13 :n 2 momentin säännös, jonka mukaan hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Ydinenergialain 24 :ssä säädetään luvan voimassaolosta. Säännöksen mukaan lupa myönnetään määräaikaisena. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon erityisesti turvallisuuden varmistaminen ja toiminnan arvioitu kesto. Luvassa voidaan määrätä, että se lakkaa olemasta voimassa, jollei toimintaa aloiteta määräajassa luvan myöntämisestä. Uraanin talteenottolaitoksen käytön aloittamiselle voidaan tämän säännöksen perusteella asettaa määräaika. 4 PÄÄTÖS 1).Talvivaaran kaivoksesta peräisin olevan uraanin talteenotto V a l t i o n e u v o s t o on ydinenergialain nojalla päättänyt myöntää Talvivaara Sotkamo Oy:lle ydinenergialain 21 :ssä tarkoitetun luvan kaivos- ja rikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on ottaa talteen uraania Sotkamon kunnassa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksesta saatavasta malmista prosessilla, joka yleispiirteiltään ja turvallisuuden varmistamiseen liittyviltä perusratkaisuiltaan vastaa lupahakemuksessa esitettyä. Lupa on voimassa kaivoksen toiminta-ajan, kuitenkin enintään vuoden 2054 loppuun asti. Tämä lupa lakkaa olemasta voimassa, ellei uraanin talteenottoa aloiteta kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupaehdot 1. Uraanin talteenottolaitos ja sen käyttö on suunniteltava siten, että häiriöttömän toiminnan ja odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena eniten altistuvien Talvivaaran laitosalueen lähistöllä asuvien henkilöiden saama vuosiannos ja oletetun onnettomuuden seurauksena eniten altistuvien Talvivaaran laitosalueen lähistöllä asuvien henkilöiden saama vuosiannos eivät ylitä Säteilyturvakeskuksen asettamia raja-arvoja. 2. Mikäli uraanin talteenottolaitoksen käytön seurauksena syntyy uraanintuotantojätteitä, on niiden loppusijoitus suunniteltava ja toteutettava siten, että todennäköisenä pidettävien kehityskulkujen seurauksena eniten altistuvien henkilöiden saaman vuosiannoksen voidaan arvioida olevan alle Säteilyturvakeskuksen asettaman raja-arvon, sekä tilanteissa, joissa loppusijoitusjärjestelmän eristysrakenteet heikentyvät ennakoimattomien luonnollisten prosessien tai ihmisten toiminnan seurauksena, eniten altistuvien ihmisten saaman vuosiannoksen voidaan arvioida olevan pienempi kuin Säteilyturvakeskuksen asettaman raja-arvon. 3. Luvanhaltijan on ennen toiminnan aloittamista toimitettava Säteilyturvakeskukselle turvallisuusseloste ja saatava sille STUKin hyväksyntä sekä pidettävä se ajan tasalla.

4. Luvanhaltijan on ennen toiminnan aloittamista toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi turvajärjestelyjä koskevat lopulliset suunnitelmat ja menettelyt, radioaktiivisten aineiden osalta päivitetty pelastussuunnitelma ja ydinmateriaalikäsikirja sekä saatava näille STUKin hyväksyntä. 5. Talvivaaran uraanin talteenotolle suoritetaan Säteilyturvakeskuksen toimesta ydinenergialain 7 e :ssä tarkoitettu turvallisuusarvio 15 vuoden välein, ensimmäinen vuoden 2027 loppuun mennessä. 6. Luvanhaltijan on ennen toiminnan aloittamista toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle ydinenergialain 28 :ssä tarkoitettu suunnitelma ydinjätehuollon toteuttamisesta. 2) Muualta tuotavat päämetallituotteet Valtioneuvosto on ydinenergialain nojalla päättänyt olla myöntämättä Talvivaara Sotkamo Oy:lle ydinenergialain 21 :ssä tarkoitettua lupaa kaivos- ja rikastustoimintaan, jonka tarkoituksena olisi ottaa talteen uraania muualta tuotetusta malmista, jonka päämetallituote sisältää uraania. Tällaiselle materiaalille tulee hakea ydinenergialain mukainen valtioneuvoston lupa erikseen. 3) Päätöksen täytäntöönpano Valtioneuvosto ei myönnä Talvivaara Sotkamo Oy:lle oikeutta päätöksen välittömään täytäntöönpanoon uraanin talteenottoa koskevassa asiassa. 5 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvansaajaa koskevan edellytyksen täyttyminen Lupahakemuksen liitteenä olevan kaupparekisteriotteen mukaan Talvivaara Sotkamo Oy on suomalainen osakeyhtiö, joten luvan saajaa koskeva ydinenergialain 17 :n mukainen edellytys täyttyy. 1) Ydinenergialain 21 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyminen Talvivaaran kaivoksesta peräisin olevan uraanin talteenotolle 1) Ydinenergian käyttö täyttää tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset ja työntekijöiden ja väestön turvallisuus sekä ympäristönsuojelu on otettu asianmukaisesti huomioon Säteilyturvakeskus katsoo, että ydinenergialain 21 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät sen toimialan osalta. Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan uraanin talteenottoprosessi voidaan suunnitella sellaiseksi, että työntekijöiden säteilyaltistus jää vähäiseksi. Talteenottoprosessi voidaan suunnitella myös sellaiseksi, että ympäristön ja väestön säteilyaltistus jää hyvin vähäiseksi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES edellyttää, että Talvivaaran tulee saada TUKES:lta talteenottolaitoksen rakentamista ja käyttöönottoa varten vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin lupa (kemikaalilupa). TUKESin mukaan uraanin turvallinen talteenotto voi jopa lisätä toiminnan kokonaisturvallisuutta, kun kaivoksen jätteisiin ja tuotteisiin menevä uraani vähenee. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Talvivaaran kaavailema uraanin erottaminen ja puolituotteeksi jalostaminen eivät aiheuta merkittäviä säteilyturvallisuuteen liittyviä riskejä, joskin työturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota muun muassa uraanin kemiallisen toksisuuden vuoksi. Ympäristöministeriön lausunnossa todetaan, että uraanin talteenotto Talvivaarassa on ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Talteenoton seurauksena uraanin määrä kipsisakka-altaassa putoaa noin kymmeneen prosenttiin nykyisestä, ja uraanin aiheuttamat ympäristövaikutukset alueella olisivat täten pienemmät kuin nykytilanteessa. Ministeriö toteaa myös, että uraanin talteenotto lisäisi kemikaalien käsittelyä Talvivaarassa sekä määrällisesti että joillakin uusilla aineilla. Talteenottolaitoksen suunnittelussa työntekijöiden säteilyaltistus on huomioitava, ja lisäksi uraanin kemiallinen myrkyllisyys asettaa vaatimuksia työsuojelulle. Laitoksen ulkopuolella säteilytaso pysyisi jatkossakin matalana. Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (Kainuun ELY-keskus) mukaan ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella päädyttiin perustellusti johtopäätökseen, että uraanin talteenoton seurauksena voidaan olettaa, että uraanin aiheuttamat ympäristövaikutukset kohdealueelle olisivat pienemmät kuin hankkeen toteuttamatta jättämisessä. Uraanin talteenotossa arviointiselostuksessa kuvatulla tavalla pääprosessiliuokseen liukenevasta uraanista päätyy sekä nikkelituotteeseen että kipsisakkaaltaaseen merkittävästi pienempi osa kuin ilman talteenottoa. Kainuun ELY-keskus on todennut Talvivaaran uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta yhteysviranomaisena antamassaan lausunnossa, että Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiselostus täyttää YVA-asetuksessa arviointiselostukselle asetetut vaatimukset. Lausunnossaan se kuitenkin edellytti lisäselvityksiä muualta tuotavien metallirikasteiden koostumuksesta, prosessoinnista sekä niiden ympäristövaikutuksista. Edelleen Kainuun ELY-keskuksen mukaan hankkeen toteutuessa on välttämätöntä tarkkailla ja seurata prosessivesien ja ulosjuoksutettavien jätevesien mahdollisia kemikaalijäämiä. Nämä vaatimukset käsitellään hankkeen ympäristöluvan yhteydessä. Lisäksi yhteysviranomaisen lausunnon mukaan on selvitettävä tiedot uraanin talteenottotoiminnassa syntyvistä jätteistä, niiden laadusta ja loppusijoituksesta sekä tehtävä lisäselvitykset mahdollisten kemikaalijäämien tarkkailusta ja seurannasta. Kainuun ELY-keskus toteaa, että ympäristölupahakemusta laadittaessa tulee ottaa huomioon YVA-selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä edellä esitetyt yhteysviranomaisen lausunnossa olevat lisäselvitysvaatimukset. Valtioneuvosto katsoo, että hanke täyttää ydinenergian käytön turvallisuutta koskevat vaatimukset ja työntekijöiden sekä väestön turvallisuus on otettu asianmukaisesti huomioon. 6

Edelleen valtioneuvosto katsoo, että ympäristönsuojelu on toiminnan suunnittelussa otettu asianmukaisesti huomioon ja että valittua ratkaisua voidaan pitää ympäristönsuojelun kannalta vähintään yhtä hyvänä kuin hankkeen toteuttamatta jättämistä. Kainuun ELY-keskuksen asettamat vaatimukset lisäselvityksistä on otettu huomioon uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksessa. Tällöin YVA -lain 13 :n 2 momentin säännös, jonka mukaan hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon, tullaan ottamaan huomioon Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisen aikanaan antamassa ympäristölupapäätöksessä. Tällöin myös asetetaan mahdolliset ehdot uraanin talteenottolaitoksen aiheuttamille ympäristöpäästöille. 2) Hakijalla on ydinenergian käyttöä varten tarvittavan alueen hallinta Uraanin talteenottolaitoksen suunniteltu sijaintipaikka on Talvivaara Sotkamo Oy:n omistamalla Ruusunmaa-nimisellä asemakaavoitetulla kiinteistöllä (kiinteistötunnus 765-402-69-18) Sotkamon kunnan Jormaskylän alueella. Osa kaivospiirialueesta sijaitsee Kajaanin Lahnasjärven kylän alueella. Valtioneuvosto toteaa, että hakijalla on uraanin talteenottotoiminnan edellyttämän alueen hallinta. 3) Ydinjätehuolto on järjestetty asianmukaisella tavalla ja varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on järjestetty 7 luvun säännösten mukaisesti Säteilyturvakeskus toteaa, että uraanin talteenottoprosessista saattaa huolto- ja korjaustöiden ja lopullisen purkamisen yhteydessä kertyä jonkin verran uraanintuotantojätteeksi luokiteltavaa ydinjätettä, miltä osin toiminnanharjoittaja tulee olemaan ydinjätehuoltovelvollinen. Uraanin talteenottoon liittyvä ydinjätehuolto voidaan hoitaa ydinenergialainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Valtioneuvosto katsoo lausuntojen ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemän hakemuksen tutkinnan perusteella, että uraanin talteenottoon liittyvä ydinjätehuolto on järjestettävissä ja että hakijan tulee toimittaa selvitys ydinjätehuollosta. Ydinjätehuollon kustannuksiin varautuminen ydinenergialain 7 luvun säännösten mukaisesti tulee tapahtua ennen uraanin talteenottolaitoksen käytön aloittamista. 4) Hakijan järjestelyt Säteilyturvakeskuksen ydinenergialain 63 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi kotimaassa ja ulkomailla sekä 63 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi ovat riittävät Säteilyturvakeskus katsoo, että ydinenergialain 21 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät sen toimialan osalta. Valtioneuvosto toteaa, että hakijan järjestelyt ovat ydinenergialain 63 :ssä tarkoitetun valvonnan kannalta riittävät. 5) Hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus sekä toimintaa hoitava organisaatio ja toimintaa hoitavan henkilökunnan kelpoisuus ovat asianmukaiset 7

8 Säteilyturvakeskuksen mukaan hakijalla on käytettävissään asianmukainen organisaatio ja henkilöstöä on mahdollisuus kouluttaa niin, että tarpeellinen asiantuntemus voidaan saavuttaa. Valtioneuvosto toteaa, että hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus ja että toimintaa hoitava organisaatio ja toimintaa hoitavan henkilökunnan kelpoisuus ovat toiminnan tässä vaiheessa asianmukaiset. 6) Hakijalla harkitaan olevan taloudelliset ja muut tarpeelliset edellytykset harjoittaa toimintaa turvallisesti ja Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti Hakemuksen mukaan uraanin talteenottolaitoksen investoinnin suuruus on noin 31,5 miljoonaa euroa ja käyttökuluiksi vuositasoilla on arvioitu 2-3 miljoonaa euroa. Investointi on tarkoitus rahoittaa Talvivaaran toimesta tai yhteistyössä sopivan ja hyväksyttävän uraanintuottajan kanssa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu 33-34 kuukautta. Säteilyturvakeskuksen lausunnossa tarkastellaan kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämistä ja todetaan, että ydinenergialain 21 :n mukaisesti Säteilyturvakeskus varmistaa ennen uraanin talteenottolaitoksen käyttöönottoa, että tarpeellinen valvonta ydinaseiden leviämisen estämiseksi on asianmukaisesti järjestetty. Valtioneuvosto toteaa, että hakijalla on riittävät taloudelliset mahdollisuudet uraanin talteenoton toteuttamiseen ja toiminnan harjoittamiseen turvallisesti ja Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti. 7) Niiden vieraiden valtioiden suostumukset, joita radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetussa neuvoston direktiivissä (2006/117/Euratom) edellytetään, on saatu ja direktiivin määräyksiä voidaan muutenkin noudattaa ja ydinenergian käyttö muutoinkin täyttää 5-7 :ssä säädetyt periaatteet eikä ole ristiriidassa Euratom-sopimuksen velvoitteiden kanssa Talvivaaran uraanin talteenottohankkeessa radioaktiivisia jätteitä ei siirretä pois Suomesta, joten se ei edellytä minkään vieraan valtion suostumusta radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin (2006/117/Euratom) mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön pyytämissä viranomaislausunnoissa ei ole esitetty, että hanke olisi yhteiskunnan kokonaisedun vastainen. Joissakin muissa lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty lausumia, jotka voidaan tulkita siten, että lausunnon antajat tai mielipiteiden esittäjät eivät pidä hanketta yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena. Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan uraanin talteenotto voidaan toteuttaa ydinenergialain 6-7 :n mukaisesti turvallisesti.

9 Euroopan komissio on antanut hankkeesta myönteisen lausunnon, ja sen mukaisesti hanke ei ole ristiriidassa Euratom-sopimuksen velvoitteiden kanssa. Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto toteaa, että hanke täyttää ydinenergialain 5-7 :ssä säädetyt periaatteet eikä se ole ristiriidassa Euratom-sopimuksen velvoitteiden kanssa. Kaivospaikan tai rikastuslaitoksen sijaintipaikan tarkoituksenmukaisuus suunnitellun toiminnan turvallisuuden kannalta Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan Talvivaaran uraanin talteenoton ympäristövaikutuksista tehdyssä selvityksessä ei ole ilmennyt sellaisia ympäristön säteilyturvallisuuteen liittyviä seikkoja, jotka estäisivät talteenottolaitoksen rakentamisen ehdotetulle tehdasalueelle. Uraanin tuotantolaitoksen rakentaminen mahdollisimman lähelle kaivosta vähentää osaltaan uraaniyhdisteiden kuljetuksia. Valtioneuvosto katsoo, että uraanin talteenottolaitoksen sijaintipaikka on tarkoituksenmukainen suunnitellun toiminnan turvallisuuden kannalta. Uraanin talteenotolle ei ole asetettu määrällisiä rajoituksia, koska kaivoksen tuotanto vaihtelee ja uraanin määrä on erilainen kaivoksen eri osista saatavassa malmissa. Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto toteaa, että kaikki valtioneuvoston luvan myöntämiselle asetetut edellytykset täyttyvät. Luvan voimassaoloaika Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto katsoo, että Talvivaara Sotkamo Oy:lle voidaan myöntää lupa uraanin talteenottoon Talvivaaran kaivoksen toiminta-ajaksi, kuitenkin enintään vuoden 2054 loppuun asti. Laitoksen rakentamisen aloittamista koskevan määräajan perustelut Ottaen huomioon hakijan valmiuden jatkaa uraanin talteenottolaitoksen rakentamistöitä, mikä ilmenee hakemuksesta sekä hakijan eri tahojen lausuntoihin antamista vastineista, valtioneuvosto katsoo, että uraanin talteenottolaitoksen käyttö on perusteltua aloittaa viivyttelemättä sen valmistuttua. Toisaalta määräaikaa ei tulisi asettaa niin lyhyeksi, että se rajoittaisi hakijan mahdollisuuksia ajoittaa laitoksen rakentaminen hakijan kannalta edullisimpaan ajankohtaan. 2) Muualta tuotavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteenottoa koskevan päätöksen perustelut Talvivaara esittää hakemuksessaan, että se suunnittelee muualta tuotavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteenottoa. Hakemuksessa ei tarkemmin selvitetä, mistä tällainen tuote tuotaisiin. Hakemuksessa ei myöskään määritellä tuotteen ominaisuuksia. Koska tuotteen alkuperää ei tiedetä, ydinenergialain 21 :n mukaisten edellytysten täyttymistä ei voida riittävästi arvioida. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo lausunnossaan, että tässä vaiheessa lupahakemus tulisi käsitellä pelkästään Talvivaaran omassa toiminnassa sivutuotteena syntyvän uraanin talteenoton osalta. Muualta

tuotavan päämetallituotteen käsittely vaatisi lisäselvityksiä ja tarkempaa vaikutustarkastelua. Lupahakemuksesta tai sen täydennyksestä ei tarkemmin ilmene, mitä muilla päämetallituotteilla mahdollisesti tarkoitetaan ja mistä ne tuotaisiin alueelle. Säteilyturvakeskus on lausunnossaan esittänyt, että muualta tuotavan materiaalin ominaisuuksille voidaan asettaa rajauksia. Kainuun ELY-keskus on todennut, että tällaisen hankkeen ympäristösuojeluun ei voida ottaa kantaa, sillä siitä ei ole tietoja ja että vasta tietyssä paikassa toteutettavassa kaivos- ja rikastustoimintaa koskevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä voidaan saada näitä tietoja. Valtioneuvosto katsoo, että muualta tuotavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteenotto on käsiteltävä aikanaan erillisellä valtioneuvostolle osoitetulla hakemuksella, johon sisältyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. 3) Päätöksen täytäntöönpanoa koskevat perustelut Hakija perustelee asian kiireellisyyttä sillä, että Norilskille myönnetyssä luvassa on asetettu talteen otettavan uraanin enimmäismääräksi 10 tonnia vuodessa, eikä tämä määrä välttämättä ole riittävä Talvivaaran toimittaman uraania sisältävän nikkelirikasteen vastaanottamiseen. Hakijan mukaan Norilskin toiminta jouduttaisiin sopeuttamaan pienempään raaka-ainemäärään. Hakijan mukaan nikkelituotteiden myynnin vähentyessä myös Talvivaaran kaivoksen tuotanto sopeutettaisiin kysyntää vastaavaksi. Toiminnan sopeuttaminen vähentäisi kaivoksen tulorahoitusta, millä olisi hidastavia vaikutuksia nykyisen tuotantotoiminnan kehittämiseen ja laajennusten suunnitteluun. Hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 1 momentin pääsäännön mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin mukaan päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Hallintopäätöksen täytäntöönpano lainvoimaa vailla olevana on siten poikkeus pääsäännöstä, minkä vuoksi sitä on syytä tulkita suppeasti. Valtioneuvosto katsoo, että hakija ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätös olisi yleisen edun vuoksi pantava heti täytäntöön. 10 Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Päätöksestä saa valittaa ydinenergialain 75 :n 2 momentin ja kaivoslain (621/2011) 165 :n mukaisesti. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusosoitus on liitteenä 2.

11 Maksu Tästä päätöksestä on peritty Talvivaara Sotkamo Oy:ltä 42 000 euron maksu, joka on määrätty ydinenergian käytön valvontaan kuuluvista valtioneuvoston päätöksistä suoritettavista maksuista annetussa asetuksessa (1474/2001). Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2012 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Yli-insinööri Jorma Aurela LIITTEET 1) Yhteenveto työ- ja elinkeinoministeriön saamista lausunnoista ja mielipiteistä 2) Valitusosoitus

12 LIITE 1 YHTEENVETO TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN SAAMISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ TALVIVAARA SOTKAMO OY:N URAANIN TALTEENOTTOA KOS- KEVASTA HANKKEESTA Maria Ranta-Muotio 1. Lakisääteiset lausunnot Sotkamon kunnan mukaan Talvivaaran kaivoksen hyödyntämien metallien tuotannolla on erittäin suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen ja elinkeinopoliittinen merkitys Sotkamon kunnalle ja Kainuun maakunnalle. Metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotto on nähtävä osana kaivostoiminnan kokonaisuutta, jossa maaperän ainesosien hyödyntäminen on nykyistä laajempaa. On perustellumpaa ottaa uraani hallitusti talteen ja käyttää hyväksi kuin pitää sitä ikään kuin jätteenä, joka kuitenkin on käsiteltävä jonkinlaisessa prosessissa. Talteenotolla uraani saadaan osaksi energiantuotantoa, mikä hyödyttää koko maan teollisuutta ja kotitalouksia. Sotkamon kunta puoltaa lupahakemuksen hyväksymistä sillä edellytyksellä, että hanke täyttää Säteilyturvakeskuksen ympäristö- ja turvallisuuskriteerit sekä ydinenergialain ja -asetuksen ja muiden säädösten ja määräysten uraanin talteenottoa koskevat ehdot. Kunta puoltaa kuitenkin vain Talvivaaran alueelta sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa. Alueelle ei saa tuoda käsiteltäväksi uraanipitoisia aineksia ulkopuolelta. Sotkamon kunta korostaa Talvivaaran vastuuta valvonnasta, turvallisuudesta ja talteenottoprosessin kierron toteuttamisesta täysin suljettuna. On varmistettava, että yhtiö saa rikkivedystä aiheutuneet hajuhaitat hallintaan ja että ne eivät lisäänny. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vesistövaikutuksiin, sillä hankealueen alapuolisten vesistöjen rannoilla on runsaasti loma- ja pysyvää asutusta. Tuotantoprosessissa ilmenevät haitat vaikuttavat kunnan imagoon, ihmisten mielikuviin ja elinkeinoihin, kuten matkailuun. Uraanin talteenotto voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun jäteveden käsittely on hallinnassa ja haju- ja pölypäästöt on saatu poistettua kaivoksen ulkopuolisilta alueilta. Talvivaarassa käytettävät kemikaalit ja lopputuotteet kuljetettaisiin pääsääntöisesti rautateitse. Kajaanin kaupunki pitää myönteisenä asiana Talvivaaran kaivoksen toiminnan laajentumista ja tuotannon jalostusasteen nousua. Kaupunki muistuttaa Talvivaaran vastuusta toiminnan valvonnasta ja turvallisuudesta. Metallien talteenottolaitos on aiheuttanut merkittäviä hajuhaittoja Kajaanin alueella. Toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat vaikuttavat ihmisten mielikuviin alueen imagosta työ- ja asuinpaikkana sekä matkailukohteena. Ennen uraanin talteenoton aloittamista jätevesien ja savukaasujen puhdistusprosessit on saatava hallintaan, ettei toiminnasta aiheudu kaivoksen ulkopuolelle haju- tai pölypäästöjä eikä vesistöjen pilaantumista. Suunnitellusta uraanin talteenottoprosessista ilmaan tulevat päästöt tulee saada hallintaan, etteivät radon tai

muut haitta-aineet pääse leviämään ympäristöön. Ilmaan tulevien päästöjen puhdistamiseen liittyvissä laitteistoissa tulee olla varajärjestelmät. Kajaanin kaupungin mukaan Talvivaaran jätevesien käsittely on järjestettävä siten, että Laakajärvi Kivijärvi Iso-Soppi -osayleiskaavassa kaavoitetun alueen vesistöjen käyttökelpoisuus loma-asutukseen ja retkeilyyn voidaan turvata eikä vesistöjen laatu huonone. Uraanin talteenottolaitoksen sisäinen vedenkierto varajärjestelmineen on järjestettävä siten, ettei uraaniyhdisteitä tai kemikaaleja pääse poikkeustilanteissakaan kulkeutumaan ympäristöön. Puolituotteiden varastoinnin ja kuljetusten turvallisuus on kyettävä takaamaan myös onnettomuustilanteissa. Turvallisuussyistä puolituotteet ja kemikaalit tulee kuljettaa pääsääntöisesti rautateitse. Kajaanin kaupunki katsoo, että muualta tuotavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteen ottaminen ja muiden metallituotteiden jatkojalostajien prosesseista syntyvien uraanipuolituotteiden käsitteleminen lisää kuljetusten ja talteenottoprosessissa tapahtuvien häiriöiden ympäristö- ja turvallisuusriskiä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan muualta tuotavien raaka-aineiden koostumuksesta ei ole varmuutta. Ympäristövaikutuksia ei ole siten arvioitu sillä tarkkuudella, että lupa muualta tuotavien uraanipitoisten päämetallituotteiden ja uraanipuolituotteiden talteenottoon ja käsittelyyn voitaisiin myöntää. Vaalan kunta toteaa lausunnossaan, että suunniteltu uraanin talteenotto vahvistaisi Talvivaaran kaivoksen toimintaa ja loisi uusia työmahdollisuuksia Kainuuseen. Uraanin talteenotto uuttoliuoksista parantaa niiden käytettävyyttä ja pidentää käyttöikää sekä vähentää merkittävästi kaivosalueen sakka-altaisiin jäävän uraanin määrää. Uuttoprosessi toimii suljetussa kierrossa, joten ympäristöriskit ovat hallittavissa. Toimintajärjestelmä on kuitenkin toteutettava siten, että se toimii luotettavasti myös kaikissa poikkeusoloissa, kuten laajan ja pitkäkestoisen sähkökatkon aikana. Kunta edellyttää, ettei uraania, sen hajoamistuotteita tai muita ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita pääse valumaan tai pölymäisessä muodossa kulkeutumaan vesistöön missään olosuhteissa tuotannon tai kuljetusten aikana. Asutuksen, matkailun ja kalastuksen vuoksi Oulujärven veden hyvä laatu ja puhtaus on turvattava. Oulujoen vettä käytetään myös juomavetenä. Kuhmon kaupungin mukaan Talvivaaran metallien talteenottoprosessi on aiheuttanut hajuhaittoja kaivoksen sijainti- ja naapurikunnissa, myös Kuhmossa. Tuotantoprosessissa ilmenevät haitat saattavat vaikuttaa alueen kuntien imagoon, väestön asenteisiin sekä matkailuun ja muihin elinkeinoihin. Lähialueiden asukkaiden tietoisuutta uraanin talteenoton vaikutuksista tulisi lisätä aktiivisella, avoimella ja jatkuvalla tiedottamisella. Talvivaaran hyödyntämien metallien tuotannolla on suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen ja elinkeinopoliittinen merkitys Kainuun maakunnalle. Uraanin talteenotto vahvistaisi kaivoksen toimintaa ja loisi uusia työpaikkoja Kainuuseen, vaikkakin sen vaikutukset työllisyyteen ja matkailuelinkeinoon ovat Kuhmossa vähäisemmät kuin kaivoksen sijaintikunnissa. 13 On perustellumpaa ottaa uraani hallitusti talteen ja toimittaa se edelleen jatkokäyttöön, jolloin se osana energiantuotantoa hyödyttää koko maan teollisuutta ja kotitalouksia. Kuhmon kaupunki painottaa, että Talvivaarassa otetaan talteen vain sen alueella sivutuotteena saatava uraani. Alueelle ei saa tuoda ulkopuolelta käsiteltäväksi

uraanipitoisia aineksia. Kaupunki myös korostaa Talvivaaran omaa vastuuta valvonnasta, turvallisuudesta ja talteenottoprosessin kierron toteuttamisesta täysin suljettuna. Mahdollisista häiriöistä on ilmoitettava viipymättä viranomaisille ja ulkopuoliseen valvontaan on kohdistettava riittävästi resursseja. Hajuhaitat ja päästöt on saatava hallintaan, eivätkä ne saa lisääntyä. Kemikaalien ja uraanipuolituotteiden kuljetukset tulisi keskittää rautatiekuljetuksiin, joiden riski on pienempi kuin maantiekuljetusten. Mahdollisiin poikkeusoloihin on myös varauduttava. Valtimon kunta puoltaa lausunnossaan Talvivaaran uraanin talteenottoa koskevan lupahakemuksen hyväksymistä sillä edellytyksellä, että hanke täyttää sille asetetut ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset sekä sovellettavien säädösten uraanin talteenottoa koskevat edellytykset. Talvivaarassa voidaan ottaa talteen vain sen alueelta saatava uraani, eikä sinne saa tuoda muualta uraania käsiteltäväksi. Lisäksi hajuhaitat on saatava hallintaan. Sonkajärven kunnan lausunnossa viitataan Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunnan pöytäkirjanotteeseen 21.3.2011, jossa ympäristölautakunta on monipuolisesti arvioinut uraanin talteenoton vaikutuksia ympäristöön. Talteenottoon liittyy lautakunnan mainitsemia riskejä, kuten liikenteestä aiheutuvien ympäristöonnettomuuksien riski. Sonkajärven kunta sijoittuu suurelta osin säteeltään 40 kilometrin vaikutusalueen sisäpuolelle. Kunta ei vastusta uraanin talteenottoa, jos liikennöinnin suhteen huomioidaan Sonkajärven kunnanhallituksen lausunnossa 17.1.2011 esitetyt asiat. Kyseisen lausunnon mukaan uraanin puolituotteiden kuljetus satamiin, uraaniraaka-aineiden vastaanottokuljetukset muilta toimijoilta sekä kemikaalien kuljetukset tulisi keskittää rautatiekuljetuksiin, koska niiden riski on todettu 4 5 kertaa pienemmäksi kuin maantiekuljetusten. Selostuksessa tulee tarkentaa kuljetusriskien hallintaa ja varautumista mahdollisiin onnettomuustilanteisiin kuljetusreittien varrella. Lisäksi Sonkajärven kunta toteaa, että uraanin talteenotto ja hyödyntäminen on rajattava koskemaan ainoastaan Talvivaaran alueelta muiden metallien sivutuotteena saatavaa uraania. Uraanituotteiden kuljetusta muualta Talvivaaraan käsiteltäväksi ei voida sallia. Talteenottolaitoksen sisäinen vedenkierto varajärjestelmineen on toteutettava siten, ettei uraaniyhdisteitä tai käytettyjä kemikaaleja pääse kulkeutumaan ympäristöön. 14 Nurmeksen kaupunki toteaa lausunnossaan, että Talvivaaran uraanin talteenoton ja puolituotteena hyödyntämisen vaikutukset Nurmeksen alueella ovat pitkän etäisyyden vuoksi vähäiset. Hankkeen positiiviset taloudelliset vaikutukset eivät yltäne Nurmeksen alueelle. Uraanin talteenottoa koskevalla aktiivisella tiedottamisella voitaisiin vähentää hankkeeseen liittyvää epätietoisuutta ja pelkoa. Tiedottaminen olisi syytä ulottaa kaikkiin lähialueen kuntiin. Hakemuksessa ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on varsin seikkaperäisesti selvitetty uraanin talteenoton ympäristövaikutukset. Uraanin talteenotto kaivostoiminnan yhteydessä on säästeliään luonnonvarojen käytön mukaista. Pyhännän kunta katsoo, että Talvivaaran lupahakemus uraanin talteenotosta vahvistaa kaivoksen toimintaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Kunnan kannalta merkittävää on, että yksi mahdollinen kemikaalien ja tuotteiden kuljetusreitti kulkee Pyhännän kunnan keskustaajaman läpi valtatietä 28 pitkin. Kuljetusten turvallisuu-

den takaamiseksi reitillä olevat erityisen vaaralliset kohdat on selvitettävä ja niiden turvallisuutta on lisättävä. Etenkin Pyhännän keskustaajamassa olevan valtatien 28 ja kantatien 88 risteysalueen turvallisuutta on parannettava, koska se on osoittautunut erittäin riskialttiiksi ja nämä molemmat tiet ovat vaarallisten aineiden kuljetusreittejä. Siikalatvan kunnan lausunnossa todetaan, että Talvivaaran kaivokselta Siikalatvan kuntaan on lyhimmillään matkaa noin 80 kilometriä. Kunnan alueella kulkee Kajaani-Kokkola-valtatie (nro 28), joka on toinen suunnitelluista puolituotteen maantiekuljetusreiteistä. Koska Talvivaaran alueelta ei suuntaudu pintavesiä Siikalatvan kuntaan, mahdollisessa onnettomuustilanteessa ei alueelle kulkeutuisi haitallisia aineita pintavesien kautta. Kunta katsoo, että uraanipuolituotteen kuljetuksiin liittyy maantieonnettomuusriski, jonka toteutuessa uraanin puolituotetta voi päästä hallitsemattomasti ympäristöön. Ydinaineen kuljetukset tulee toteuttaa ydinenergialain 61 :n mukaisesti, ja lain 2 ja 2 a lukujen turvallisuutta koskevat vaatimukset on täytettävä. Vieremän kunta toteaa, että uraanin talteenotto lisäisi Talvivaaran kaivostoiminnasta aiheutuvia haittoja ja riskejä. Kunta sijaitsee pieneltä osin 40 kilometrin laajuisen vaikutusalueen sisäpuolella. Uraanituotteita ja uraanin talteenottoon tarvittavia kemikaaleja kuljetettaisiin mahdollisesti Vieremää sivuavaa rautatietä ja lähialueella olevaa 5 -tietä pitkin. Uraanin talteenotto lisää liikenteestä aiheutuvien ympäristöonnettomuuksien riskiä. Uraanin varastoimisesta kaivosalueella aiheutuu ympäristöriski, kun otetaan huomioon alueella olevat kaasu- ja kemikaalivarastot. Tulipalo- ja räjähdysonnettomuuksissa uraania voi levitä laajalle alueelle. Muualta tuotavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteen ottaminen ja muiden metallituotteiden jatkojalostajien prosesseissa syntyvien uraanipuolituotteiden käsitteleminen Talvivaarassa lisäisi kuljetuksia sekä ympäristö- ja turvallisuusriskiä, joten tämä toiminta tulisi rajata mahdollisen luvan ulkopuolelle. Säteilyturvakeskus käsittelee lausunnossaan uraanin tuottamiseen liittyvää kaivos- ja rikastustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja muita määräyksiä sekä niiden kehittämistarpeita. Säteilyturvakeskus katsoo, että ydinenergialain 21 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät sen toimialan osalta. Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan uraanin talteenottoprosessi voidaan suunnitella sellaiseksi, että työntekijöiden säteilyaltistus jää vähäiseksi. Ennen laitoksen käyttöönottoa Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi toimitettavassa turvallisuusselosteessa on esitettävä yksityiskohtaisemmat selvitykset säteilyolosuhteista laitoksessa, toimenpiteistä säteilyaltistuksen rajoittamiseksi ja säteilytarkkailusta. Talteenottoprosessi voidaan suunnitella myös sellaiseksi, että ympäristön ja väestön säteilyaltistus jää hyvin vähäiseksi. Toiminnan alettua on järjestettävä ympäristön säteilytarkkailu, jonka tarkoituksena on varmistaa säteilyturvallisuusvaatimusten täyttyminen. Ympäristön säteilytarkkailua koskeva suunnitelma on sisällytettävä turvallisuusselosteeseen tai esitettävä itsenäisenä asiakirjana Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Säteilyturvakeskus toteaa, että uraanin talteenottoprosessista saattaa huolto- ja korjaustöiden ja lopullisen purkamisen yhteydessä kertyä jonkin verran uraanintuotantojätteeksi luokiteltavaa ydinjätettä, miltä osin toiminnanharjoittaja tulee olemaan jätehuoltovelvollinen. Uraanin talteenottoon liittyvä ydinjätehuolto voidaan hoitaa ydinenergialainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Säteilyturvakeskuksen 15

16 mukaan hakijalla on käytettävissään asianmukainen organisaatio ja henkilöstöä on mahdollisuus kouluttaa niin, että tarpeellinen asiantuntemus voidaan saavuttaa. Säteilyturvakeskuksen lausunnossa tarkastellaan kansainvälisiä sopimusvelvoitteita ja todetaan, että ydinenergialain 21 :n mukaisesti Säteilyturvakeskus varmistaa ennen uraanin talteenottolaitoksen käyttöönottoa, että ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tämän vuoksi toiminnan ydinmateriaalivalvontamenettelyt on kuvattava ydinmateriaalikäsikirjassa, jolle on saatava Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä ennen toiminnan aloittamista. Uraanin talteenottoon liittyvien rakennusten suunnittelu ja niihin liittyvien turvajärjestelyiden valmistelut ovat vielä kesken, mutta Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan turvajärjestelyt on mahdollista toteuttaa laitospaikalla ydinenergialainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Hakijan on ennen toiminnan aloittamista toimitettava lopullinen turvasuunnitelma keskuksen hyväksyttäväksi. Säteilyturvakeskuksen mukaan laitoksen pelastussuunnitelma on päivitettävä siten, että myös radioaktiivisista aineista aiheutuvat uhkatilanteet otetaan huomioon. Onnettomuuksien ehkäisemistä ja niihin varautumista koskevien suunnitelmien tarkempi arviointi tehdään yksityiskohtaisten suunnitelmien valmistuttua ennen laitoksen käyttöönottoa. Ydinvastuulain mukaista vakuutusta ei edellytetä luonnonuraania käsittelevälle laitokselle eikä luonnonuraanin kuljetuksiin. Talvivaaran uraanin talteenoton ympäristövaikutuksista tehdyssä selvityksessä ei ole ilmennyt sellaisia ympäristön säteilyturvallisuuteen liittyviä seikkoja, jotka estäisivät talteenottolaitoksen rakentamisen ehdotetulle tehdasalueelle. Uraanin tuotantolaitoksen rakentaminen mahdollisimman lähelle kaivosta vähentää osaltaan uraaniyhdisteiden kuljetuksia. Kuljetusten toteutuksesta vastaavan organisaation tulee toimittaa Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi selvitys kuljetuksista ja niiden turvajärjestelyistä ennen kuljetusten aloittamista. Talvivaaraan muualta tuotavista raaka-aineista Säteilyturvakeskus toteaa, että Harjavallasta tuleva materiaali ei säteilyominaisuuksiensa puolesta juurikaan eroa Talvivaaran omista materiaaleista. Muiden mahdollisten raaka-aineiden koostumus on selvitettävä tapauskohtaisesti sen varmistamiseksi, etteivät niiden säteilyominaisuudet poikkea oleellisesti lupahakemuksessa kuvatuista. Säteilyturvakeskus tulee ennen uraanin talteenottolaitoksen käyttöönottoa varmistamaan, että laitoksen käyttö on asetettujen turvallisuusvaatimusten mukaista, turvajärjestelyt ja valmiusjärjestelyt ovat riittävät, ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty, ydinjätehuolto on järjestetty asianmukaisella tavalla, varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on järjestetty ydinenergialain mukaisesti, hakijalla on tarpeellinen asiantuntemus ja että toimintaa hoitava organisaatio ja henkilökunnan kelpoisuus ovat asianmukaiset. Lisäksi Säteilyturvakeskus esittää, että muun muassa seuraavat lupaehdot sisällytettäisiin mahdollisesti myönnettävään lupaan: 7. Uraanin talteenottolaitos ja sen käyttö on suunniteltava siten, että

a. Häiriöttömän toiminnan ja odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena eninten altistuvien Talvivaaran laitosalueen lähistöllä asuvien henkilöiden saama vuosiannos ei ylitä arvoa 0,1 msv, sekä b. oletetun onnettomuuden seurauksena eniten altistuvien Talvivaaran laitosalueen lähistöllä asuvien henkilöiden saama vuosiannos ei ylitä arvoa 1 msv. 8. Mikäli uraanin talteenottolaitoksen käytön seurauksena syntyy uraanintuotantojätteitä, on niiden loppusijoitus suunniteltava ja toteutettava siten, että a. todennäköisenä pidettävien kehityskulkujen seurauksena eniten altistuvien henkilöiden saaman vuosiannoksen voidaan arvioida olevan pienempi kuin 0,1 msv, sekä b. tilanteissa, joissa loppusijoitusjärjestelmän eristysrakenteet heikentyvät ennakoimattomien luonnollisten prosessien tai ihmisten toiminnan seurauksena, eniten altistuvien ihmisten saaman vuosiannoksen voidaan arvioida olevan pienempi kuin 1 msv. 9. Luvanhaltijan on ennen toiminnan aloittamista toimitettava Säteilyturvakeskukselle turvallisuusseloste ja saatava sille Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä sekä pidettävä se ajan tasalla. Turvallisuusselosteessa on esitettävä ainakin a. selvitys toiminnassa noudatettavista turvallisuusperiaatteista, b. kuvaus kaivoksesta ja rikastuslaitoksesta sijoituspaikkoineen ja käyttötoimintoineen, c. selvitys toiminnassa noudatettavista säteilysuojelujärjestelyistä, d. selvitys toiminnan ympäristövaikutuksista ja kuvaus ympäristön säteilytarkkailuohjelmasta, e. selvitys toiminnassa kertyvien uraanituotantojätteiden huollosta, f. selvitys säteilysuojeluhenkilöstöstä ja sen pätevyydestä sekä g. kuvaus häiriö- ja onnettomuusanalyyseistä 10. Luvanhaltijan on ennen toiminnan aloittamista toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi turvajärjestelyjä koskevat lopulliset suunnitelmat ja menettelyt, radioaktiivisten aineiden osalta päivitetty pelastussuunnitelma ja ydinmateriaalikäsikirja sekä saatava näille STUK:n hyväksyntä. Ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausunnon mukaan on sekä teknisesti että ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista toteuttaa uraanin erotukseen tähtäävä hanke Talvivaarassa. Näin Talvivaaran tuottama nikkelirikaste sisältäisi jatkossa mahdollisimman vähän uraania ja uraaninerotustarve Norilsk Nickel Harjavallan laitoksella vähenisi huomattavasti. On varmistauduttava uraanin talteenottoon ja käsittelyyn osallistuvien käyttöorganisaation henkilöiden riittävästä perehtymisestä säteilynsuojelu- ja turvallisuusvaatimuksiin. Lisäksi yhtiön on huolehdittava siitä, että toiminnassa noudatetaan korkeatasoista ydin- ja säteilyturvallisuuskulttuuria. Neuvottelukunnan käsityksen mukaan on tarpeen täsmentää uraanin louhinnalle ja malmin jatkojalostukselle kansallisesti asetettuja vaatimuksia. Aiheesta tulisi laatia oma YVL - ohje ja mahdollisesti tarvittaisiin myös erillinen asetus sekä muutoksia nykyisiin ydinenergialakiin ja -asetukseen. Neuvottelukunnan mukaan on tärkeää, että Säteilyturvakeskus panostaa riittävän laajasti toiminnan valvontaan myös hankkeen toteutusvaiheessa. Säteilyturvaneuvottelukunnan lausunnossa todetaan, että säteilysuojelullisesti hanke ei ole ongelmallinen. Neuvottelukunta ehdottaa, että tätä asiaa koskevassa säännöksessä säädettäisiin, kuten ydinlaitostenkin osalta, että "muussa ydinenergian käytös- 17

sä" Säteilyturvakeskus liittäisi lausuntoonsa huomassaan olevan säteilyturvaneuvottelukunnan lausunnon. Hanke on kuitenkin haasteellinen ydinsulkusopimuksen ja siihen liittyvien EU:n säädösten noudattamisen kannalta, mikä edellyttää lainsäädännön täsmentämistä. Samassa yhteydessä ydinenergialaissa tai -asetuksessa voitaisiin säätää myös säteilyturvaneuvottelukunnan lausunnon liittämisestä Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvioon vastaavanlaisissa hakemuksissa. Ympäristöministeriön lausunnossa todetaan, että uraanin talteenotto lisäisi kemikaalien käsittelyä Talvivaarassa sekä määrällisesti että joillakin uusilla aineilla. Talteenottolaitoksen suunnittelussa työntekijöiden säteilyaltistus on huomioitava, ja lisäksi uraanin kemiallinen myrkyllisyys asettaa vaatimuksia työsuojelulle. Laitoksen ulkopuolella säteilytaso pysyisi jatkossakin matalana. Lupahakemuksessa on korostettu, että uraanin talteenotto suunnitellaan siten, ettei siinä synny nykyisen toiminnan lisäksi uusia jätteitä. Talvivaaran täydennysmateriaalissa olevassa taulukossa 4 on kuitenkin ilmoitettu, että uraanin talteenottolaitoksella muodostuisi vuodessa 3 000 tonnia lietettä, joka vietäisiin kipsisakka-altaaseen. Lupahakemuksen ja täydennysmateriaalin sisältämät tiedot ovat tältä osin ristiriitaisia. Hakemuksessa on myös arvioitu, ettei talteenoton yhteydessä synny ydinjätteiksi luokiteltavaa jätettä. On kuitenkin huomioitava, että huolto- ja korjaustöiden sekä laitoksen lopullisen purkamisen yhteydessä voi kertyä jätteitä, joiden aktiivisuuspitoisuus on niin korkea, että ne luokiteltaisiin ydinjätteeksi. Ympäristöministeriö katsoo, että yhtiön olisi pitänyt toimittaa nykyistä täsmällisempi jätehuoltosuunnitelma lupahakemuksen yhteydessä. Ympäristöministeriön tiedossa ei ole uraanin talteenottoon liittyvää kaavojen muuttamista edellyttävää maankäytöllistä yhteensovittamistarvetta. Kainuun maakuntakaavassa Talvivaaran alue on osoitettu kaivostoimintaan tarkoitetuksi alueeksi. Alueella on voimassa asemakaava, jossa se on osoitettu teollisuustoimintojen alueeksi. Uraanin talteenotto Talvivaarassa on ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Talteenoton seurauksena uraanin määrä kipsisakka-altaassa putoaa noin kymmeneen prosenttiin nykyisestä, ja uraanin aiheuttamat ympäristövaikutukset alueella olisivat täten pienemmät kuin nykytilanteessa. Lupaa muualta tuotavien päämetallituotteiden sisältämän uraanin talteen ottamiseksi ei ministeriön näkemyksen mukaan kuitenkaan voida myöntää. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa todetaan, että arviointi ei ole tältä osin riittävä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n talteen otettu uraaniyhdiste voidaan kuitenkin palauttaa Talvivaaraan jatkojalostukseen. Ympäristöministeriön mukaan on tärkeää, että Säteilyturvakeskus varmistaa ennen talteenottolaitoksen toiminnan aloittamista, että käyttöorganisaatiolla on riittävä asiantuntemus ja pätevyys, turva- ja valmiusjärjestelyt ovat asianmukaiset, ympäristön säteilyvalvonta on asianmukaisesti hoidettu ja ydinjätehuolto on hyvin järjestetty. Ministeriö esittää, että mahdollisesti myönnettävään lupaan sisällytettäisiin tarkastusvaatimus esimerkiksi viiden vuoden jälkeen toiminnan aloittamisesta. Tällöin toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat todennettavissa mittaustiedoin. Lisäksi ministeriö katsoo, että lupakäsittely olisi tullut aloittaa vasta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päättymisen jälkeen. 18

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että tässä vaiheessa lupahakemus tulisi käsitellä pelkästään Talvivaaran omassa toiminnassa sivutuotteena syntyvän uraanin talteenoton osalta. Muualta tuotavan päämetallituotteen käsittely vaatisi todennäköisesti lisäselvityksiä ja tarkempaa vaikutustarkastelua. Lupahakemuksesta tai sen täydennyksestä ei tarkemmin ilmene, mitä muilla päämetallituotteilla mahdollisesti tarkoitetaan ja mistä ne tuotaisiin alueelle. Itä-Suomen aluehallintovirasto ei näe estettä Talvivaaran metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotolle ja rikastamiselle. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja siitä annettujen asiantuntijalausuntojen perusteella talteenotolla ei ole haitallisia ympäristön säteilyvaikutuksia. Lupaa myönnettäessä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota riittävään varautumiseen käyttöhäiriöihin ja onnettomuuksiin sekä turvallisuuden toteamiseen ja arviointiin myös laitoksen toiminnan päättymisen jälkeen. Toiminnan vaikutusalueen asukkaiden luottamuksen lisäämiseksi ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi toiminnanharjoittajan tulee tiedottaa toiminnastaan, sen vaikutuksista ja seurannoista riittävän usein ja riittävän laajalla alueella, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon pohjoisosat mukaan lukien. Muualta tuotavien päämetallituotteiden koostumus tai alkuperä ei ole tiedossa. Rikastettavaksi saattaisi tulla raaka-ainetta, jolla on muitakin ympäristövaikutuksia kuin arviointiselostuksessa on esitetty, kuten esimerkiksi lisääntynyt ympäristön säteilyvaikutus radioaktiivisten sakkojen ja jätteiden synnyn myötä. Näin ollen muualta tuotavan uraanipitoisen raaka-aineesta olisi esitettävä tarkemmat selvitykset, ennen kuin lupa sen käsittelyyn ja uraanin rikastamiseen voitaisiin myöntää. Kainuun maakunta -kuntayhtymän maakuntahallituksella ei ole huomautettavaa uraanin talteenottohankkeesta maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Hanke on kuitenkin nostanut esiin sosiaalisia pelkoja, joiden ehkäisemistä olisi tullut selkeämmin käsitellä hakemuksessa. Hankealueella on aiemmin ollut ongelmia tiedottamisessa häiriö- ja poikkeustilanteista. Jos uraanin talteenottohanke etenee, toimijan tulisi huolehtia siitä, että vaikutusalueen asukkaat ja viranomaiset saisivat viipymättä tiedon mahdollisista ongelmatilanteista. Toimijan tulee myös arvioida terveysriskit, joita häiriö- ja poikkeustilanteissa syntyvät päästöt saattavat aiheuttaa. Jos lupahakemus hyväksytään ja talteenottohanke käynnistyy, on ennen toiminnan aloittamista toimitettava terveydenhoitoviranomaisille riskianalyysi ja toimintasuunnitelma terveysriskien osalta. Maakuntahallituksen mukaan uraanin talteenottoa koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaasunpesulaitteistojen riittävään tehoon ja toimintavarmuuteen sekä kemikaalikuljetusten ja lopputuotteen kuljetusten turvallisuuteen. Ennen kuin uraanin talteenotto Talvivaaran kaivoksessa voidaan aloittaa, on kaivoksen nykyiset prosessit saatava sellaisiksi, ettei niistä aiheudu hajutai pölypäästöjä kaivoksen ulkopuolisille alueille. Lisäksi jätevedenkäsittelyn tulee olla hallinnassa. Talvivaarassa käytettävät kemikaalit ja lopputuotteet tulee kuljettaa pääsääntöisesti rautateitse. Talvivaaran alueelle ei saa tuoda muualta uraanipitoisia aineksia käsiteltäväksi. Kaivoksen lupaehtojen valvontaan on oltava riittävät resurssit. Tärkeää uraanin talteenottohankkeessa on se, että talteenoton seurauksena uraanin aiheuttamat pysyvät ympäristövaikutukset kaivoksen vaikutusalueella vähenevät siihen verrattuna, että uraani palautettaisiin alueen maaperään. 19

Pohjois-Savon liitolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa alueellisen kehittämisen eikä maakuntakaavoituksen kannalta. Hakemukseen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin osalta viitataan Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntien arviointiselostuksesta antamiin lausuntoihin. Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa, että hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia maakunnan alueelle. Välilliset vaikutukset liittyisivät lisääntyneisiin maantie- ja rautatiekuljetuksiin. Suunniteltuun uraanin talteenottoon ja kuljetukseen ei arvioida liittyvän vakavaa säteilyonnettomuuden tai ympäristön pilaantumisen riskiä. Kuljetustoiminta ei edellyttäisi lupaa, vaan siinä noudatettaisiin vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) viittaa hanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA) 1.3.2011 antamaansa lausuntoon. YVA:ssa tarkasteltiin vaihtoehtona VE 1 Talvivaaran alueella louhittavan nikkeliesiintymän sisältämän luonnonuraanin talteenottoa ja vaihtoehtona VE 0 puolestaan hankkeen toteuttamatta jättämistä. Tuossa lausunnossaan ELY -keskus totesi, että uraanin talteenottoa puoltavat seuraavat seikat: nikkelimalmissa esiintyvistä uraanimineraaleista liukenee bioliuotuksessa uraania pääprosessiliuokseen; alustavien radiologisten määritysten perusteella mineraaleihin kertyneet uraanisarjan tytärnuklidit jäävät liuotuksessa primäärikasaan, koska niitä ei ole havaittu merkittävässä määrin pääprosessiliuoksessa; metallien talteenoton jälkeen poistettavissa vesissä ei ole merkittävästi uraania eikä uraanin tytärnuklideja; uraanin talteenoton saanti on hyvä, yli 90 prosenttia, ja talteenotto vähentää merkittävästi sekä nikkelituotteeseen että kipsisakkaan nyt (VE 0) kertyvää uraanin määrää. Vaihtoehdossa VE 1 ulkoisen gammasäteilyn tilanne Talvivaarassa muuttuu, sillä uraanipitoiset uuttoliuokset, sakat ja lopputuote lähettävät ympäristöönsä normaalin taustan ylittävää gammasäteilyä. On arvioitavissa, että tämä rajoittuu kuitenkin tuotantotiloihin ja kuuluu siten työsuojelun yhteydessä huomioonotettavaksi. Hankkeen jatkosuunnittelun kannalta edellytettiin lisäselvityksiä muualta tuotavien metallirikasteiden koostumuksesta, prosessoinnista sekä niiden ympäristövaikutuksista. Uraanin talteenottotoiminnasta syntyvät jätteet, niiden laatu ja loppusijoitus vaativat jatkoselvityksiä. Hankkeen toteutuessa on myös välttämätöntä tarkkailla ja seurata prosessivesien ja ulosjuoksutettavien jätevesien mahdollisia kemikaalijäämiä. Nämä vaatimukset käsitellään hankkeen ympäristöluvan yhteydessä. ELY -keskuksen mukaan YVA:n perusteella päädyttiin perustellusti siihen johtopäätökseen, että uraanin talteenoton seurauksena uraanin aiheuttamat ympäristövaikutukset kohdealueelle olisivat pienemmät kuin vaihtoehdossa VE 0. Kun uraanin talteenotto toteutetaan arviointiselostuksessa kuvatulla tavalla, pääprosessiliuokseen liukenevasta uraanista päätyy sekä nikkelituotteeseen että kipsisakka-altaaseen merkittävästi pienempi osa kuin ilman talteenottoa. 20 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY -keskus) mukaan uraanin talteenotto on perusteltua, koska se vähentää huomattavasti nikkelituotteeseen ja kipsisakkaan kertyvän uraanin määrää. Lausunnolle lähetetyt hakemusasiakirjat ovat suppeat, sillä esimerkiksi suunnitelmat valvonnasta, ympäristövalvonnasta sekä turva- ja varmuusjärjestelyistä toimitetaan vasta ennen toiminnan aloittamista.