1 MAJ JA TOR NESSLINGIN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Säätiön toiminnan tarkoitus ja toteuttaminen Säätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaan edistää teknistä ja luonnontieteellistä tutkimusta veden ja ilman saastumisen välittömäksi ja välilliseksi ehkäisemiseksi, saastuneiden vesistöjen puhdistusmenetelmien aikaansaamiseksi sekä muunkin ympäristönsuojelun kehittämiseksi. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan antamalla apurahoja sekä tunnustus- ja muita palkintoja sanotunlaisen teknisen ja luonnontieteellisen tutkimuksen harjoittajille, hankkimalla ja asettamalla käytettäväksi tiloja ja apuvälineitä tällaista tutkimusta varten, tukemalla sellaista tiedotus- ja muuta toimintaa, joka on omiaan saamaan yleisen mielipiteen suosiolliseksi tällaista tutkimusta ja sen päämääriä kohtaan, ynnä muilla tarpeellisilla toimilla. Säännöt mahdollistavat mitä moninaisimmat ympäristönsuojelun ja siihen liittyvän tutkimuksen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä dynaamisen painopisteiden valinnan, jossa huomioidaan tarvittavat yhteiskunnallisten ja teknisten muutosten ympäristönsuojelulle asettamat vaatimukset. Laajasti tulkiten sääntöjen katsotaan mahdollistavan myös Säätiön tarkoitusta vastaavan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tukemisen. Keskeisimpänä Säätiön tarkoituksen toteuttamisen muotona ovat toimintavuonna 2014 olleet aikaisempaan tapaan henkilökohtaiset apurahat, joita on myönnetty ympäristönsuojeluun liittyvissä tutkimushankkeissa toimiville tutkijoille sekä tällaiseen tutkimukseen liittyvien kustannusten (esim. matkat, tarvikkeet, laitteet, analyysipalvelut, aputyövoiman palkkaus) rahoittaminen. Henkilökohtaisia apurahoja on myönnetty sekä väitöskirjatyöskentelyyn että post doc työskentelyyn, ja lisäksi yhtenä kohderyhmänä ovat olleet yliopistojen professorit Säätiöiden professoripoolin kautta. Apurahoja ovat voineet hakea yksittäiset tutkijat, tutkimusryhmät ja yhteisöt. Uutena linjauksena vuonna 2014 lisättiin hakuohjeistuksiin sääntö, että henkilökohtaisen väitöskirjatai post doc- apurahan hakijana tulee toimia stipendiaatin itse. Linjauksen tarkoituksena on sitouttaa nuoria tutkijoita paremmin hankkeisiinsa. Säätiö kokee tärkeänä tarkoituksensa toteuttamiskeinona myös ympäristötutkimustiedosta viestimisen. Tutkimusapurahojen lisäksi säätiöltä on myönnetty vuonna 2014 apurahaa ympäristötutkimustiedon viestintään sekä tieteellisten konferenssien ja seminaarien järjestämiseen. Tutkimuksen rahoittaminen ja asiantuntijalautakunta Säätiön apurahat julistettiin haettaviksi 10.8.2014, ja hakemusten jättämisen määräaika oli 12.9.2014. Syksyn yleisessä haussa käsiteltäväksi saapui 314 hakemusta. Myönnöt/Hakemukset jakaantuivat ympäristötutkimuksen eri lohkoille seuraavasti: ilmakehäntutkimus 12/36 kpl, vesiympäristön tutkimus 28/86 kpl, maaekosysteemien ja pohjavesien tutkimus 26/82 kpl,
2 ympäristötekniikan tutkimus ja kehittäminen 12/47 kpl, ympäristönsuojelun yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tutkimus 11/29 kpl, ympäristötutkimuksen viestintä 5/14 kpl, ympäristökonferenssit ja -kokoukset 9/14 kpl ja muut tutkimukset 1/8 kpl. Näistä hakemuksista hallitus myönsi rahoituksen 104 hankkeelle. Rahoitusmyönnöt olivat yhteissummaltaan 2.552.613,75 euroa (liite 1). Rahoituspäätös oli asiantuntijalautakunnan esityksen mukainen. Myöntösumma sisälsi apurahansaajien lakisääteisen eläke- ja työtapaturmavakuutuksen kustannukset. Säätiö oli mukana 15 säätiön yhteisessä määräaikaisessa professoripoolissa. Vuoden aikana myönnettiin yksi 32.000 euron suuruinen professoriapuraha (sisältää henkilökohtaisen apurahan 27.000 euroa ja 5.000 euron suuruisen matka-apurahan) prof. Heikki Setälälle 23.5.2014. Edellisten myöntöjen lisäksi hallitus myönsi erillisestä hakemuksesta yhden apurahan Ympäristötiedon foorumin toimintaan: 15.000 euron suuruisen apurahan Ympäristöakatemiahankkeelle 10.3.2014. Vuonna 2014 myönnettyjen apurahojen kokonaismäärä oli siis 2.599.613,75 euroa (liite 1). Säätiön apurahojen jaosta ja muista mahdollisista tutkimustoimintaa koskevista asioista tekee esitykset säätiön tutkimuksen painopistealueita edustava asiantuntijalautakunta. Toimintavuonna 2014 lautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet (toimikausi suluissa): Professori Olli Dahl (2012-14) Professori Anna-Stiina Heiskanen (2013-15) Dosentti Tuulia Hyötyläinen (2012-14) Professori Kari Lehtinen (2012-14) Dosentti Matti Leppänen (2013-15) Dosentti Johanna Mattila (2014-16) Dosentti Juha Mikola (2014-16) Dosentti Adriaan Perrels (2012-14) Dosentti Sari Timonen (2012-14) Dosentti Timo Vuorisalo (2013-15) Lautakunnan puheenjohtajana toimi prof. Kari Lehtinen ja varapuheenjohtajana dos. Sari Timonen. Lautakunta kokoontui neljä kertaa. Merkittävä osa lautakunnan työstä tehdään kokousten ulkopuolella lautakunnan jäsenten perehtyessä hakemuksiin ennen käsittelyä kokouksissa. Puheenjohtajalle maksettiin asiantuntijalautakunnan kokousten ulkopuolella tehdystä valmistelutyöstä vuosipalkkiona 2.000 euroa ja muille jäsenille 1.500 euroa. Kokouspalkkiona maksettiin puheenjohtajalle 300 euroa ja muille jäsenille 250 euroa kokoukselta. Kokoukset kestivät kokonaisen päivän kerrallaan. Kaiken kaikkiaan asiantuntijalautakunnan palkkioihin käytettiin 25.200 euroa. Hallitus, asiantuntijalautakunta, tutkimuspäällikkö ja asiamies tekivät toukokuussa 2014 yhteisen kahden päivän ekskursion Ahvenanmaalle. Matkalla vierailtiin Nåtön ja Husön
3 biologisilla asemilla, joissa tutustuttiin Säätiön toiminta-aluetta lähellä olevaan tutkimukseen ja Säätiön rahoittamaan tutkimusyhteistyöhön. Ekskursiolla myös järjestettiin hallituksen ja asiantuntijoiden yhteinen vuosittainen strategiapalaveri, jossa keskusteltiin tulevaan apurahakauteen liittyvistä linjauksista. Säätiön talous Säätiön omaisuus oli toimintavuoden lopussa sijoitettu kirjanpitoarvojen mukaan seuraavasti: Pysyvät vastaavat Metsätilat 687.192,01 Muut kiinteistöt 4.204,70 Sijoitukset Pörssinoteeratut kotimaiset osakkeet 7.607.078,30 Ulkomaiset osakkeet, rahastot ja jvk:t 53.700.486,78 Kiinteistöosakkeet 4.394.211,60 Kotimaiset sijoitusrahastot 1.485.812,58 67.187.589,26 Käyttöomaisuusarvopaperit 98.812,48 Muut pitkävaikutteiset menot ja kalusto 10.286,56 Vaihtuvat vastaavat 718.199,40./. vieras pääoma 3.231.407,59 Oma pääoma yhteensä 65.474.876,82 Tilikauden ylijäämä oli 2.800.420,25 euroa. Maailmantalouden kasvu oli vuoden 2014 aikana ennakoitua heikompaa ja geopoliittiset konfliktit heijastuivat talouskehitykseen. Tästä huolimatta vuodesta tuli suhteellisen hyvä sijoitusvuosi. Osakesijoitusten tuotto oli kaikilla keskeisillä markkinoilla hyvä. Negatiivisista uutisista ja pörssikurssien heilahteluista huolimatta Suomenkin pörssi nousi vuoden 2014 aikana 10,6 prosenttia. Sitä vastoin korkotaso ja luottoriskimarginaalit painuivat ennätysalhaiselle tasolle. Pitkät korot laskivat nopeasti ja tasaisesti koko vuoden ajan, etenkin euroalueella. Vuoden 2014 alkaessa Säätiön salkunhoitajina toimivat Evli Varainhoito Oy (jäljempänä Evli) ja Taaleritehdas Oy. Evlin hoidossa olevien varojen osuus Säätiön arvopaperisalkusta oli noin 3/5 ja Taaleritehdas Oy:n osuus noin 2/5. Suorat kotimaiset osakesijoitukset oli keskitetty Evlin salkkuun. Pian vuodenvaihteen jälkeen Säätiön hallitus päätti yhden salkunhoitajan toimintamalliin siirtymisestä. Helmikuussa Säätiö irtisanoi varainhoitosopimuksen Taaleritehdas Oy:n kanssa ja keskitti arvopaperivarainhoidon Evliin hallussa olevaan salkkuun. Järjestely toteutettiin
4 maaliskuun kuluessa. Pitkään jatkunut yhteistyö Evlin kanssa sekä Evlin rooli kokonaissalkkuraporttien laatijana helpottivat muutoksen toteuttamista. Kokonaisuudessaan Evlin hoitoon siirtyneen arvopaperisalkun vuosituotto 2014 oli 10,6 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto oli 6,0 prosenttia ja osakesijoitusten tuotto 13,7 prosenttia. Voimassa oleva varainhoitosopimus on täyden valtakirjan sopimus, kuitenkin niin, että sopimuksessa määrätään suhteellisen tiukat rajat salkunhoitajan harkintavallalle. Salkkuraportit toimitetaan kuhunkin hallituksen kokoukseen ja hallitus tapaa salkunhoitajia säännöllisesti. Arvopapereiden myyntivoittoja saatiin toimintavuoden aikana 5.234.250,27 euroa. Myyntitappioiden määrä oli 482.436,32 euroa. Sijoitusrahasto-, korko- ja osinkotuottojen yhteismäärä oli 729.598,85 euroa. Vuoden 2014 vuokratuotot olivat 761.260,30 euroa ja maksetut yhtiövastikkeet 276.664,04 euroa. Tapiolan Asuntosijoituksesta saatiin 377.123,60 euron pääoman palautukset. Sijoitusrahasto-, korko-, osinko- ja vuokratuottojen sekä Tapiolan Asuntosijoituksen pääoman palautuksen eli Säätiön reaalisten tulovirtojen yhteismäärä vähennettynä huoneistoista maksetuilla vastikkeilla oli yhteensä 1.591.318,71 euroa. Näillä tuloilla katettiin merkittävä osa kuukausittain maksettavista apurahoista. Säätiön sivutoiminen asiamies ja päätoiminen toimistonhoitaja huolehtivat Säätiön kiinteistöja vuokralaishallinnosta. Vuokrattavat huoneistot ovat pääasiassa toimisto- ja liiketiloja ja niiden kokonaispinta-ala oli vuoden lopussa 4.327 m2. Säätiö myi toukokuun lopussa merkittävän, yli 1.000 m2:n omistuksensa Kiinteistö Oy Commercessa Tampereella. Kauppaa oli valmisteltu pitkään. Viimeisten 10 vuoden aikana Säätiön omistamien huoneistojen kokonaispinta-ala on vähentynyt noin puoleen. Säätiön metsien hoidosta vastasi toimintavuoden aikana edelleen UPM Metsä metsänhoitopalvelu. Metsiä hoidettiin suunnitelmallisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Toimintavuoden aikana saatiin hakkuista 58.778,97 euron metsätuotot. Säätiön hallitus päätti Säätiön metsien luontoarvojen kattavasta inventoinnista, joka toteutetaan kesällä 2015. Apurahapolitiikka ja sen taloudelliset lähtökohdat Säätiön hallitus on määritellyt säätiön harjoittaman apurahapolitiikan taloudelliset suuntaviivat. Säätiö on perinteisesti noudattanut apurahapolitiikkaa, joka perustuu vuosittaisen apurahasumman maltilliseen kasvuun ja näkemykseen, ettei apurahasumman tulisi suoraan korreloida suhdanteiden muutosten kanssa vaan pysyä suhdanteista riippumatta suhteellisen muuttumattomana. Säätiön toiminnassa on pidetty tärkeänä, että Säätiö voi myös huonoina taloudellisina aikoina säilyttää apurahojen kokonaismäärän suurin piirtein aikaisemmalla tasolla. Lisäksi Säätiön apurahapolitiikassa on pidetty tärkeänä, ettei apurahasumma merkittävästi poikkea korkojen, osinkojen ja nettovuokrien eli reaalisten rahavirtojen vuotuisesta kokonaismäärästä. Vuokratulojen määrän laskettua huoneistojen myyntien johdosta tästä tavoitteesta on kuitenkin jouduttu jonkin verran tinkimään.
Sijoitusomaisuuden arvonmuutokset eivät Säätiön perinteisen katsantokannan mukaan suoraan vaikuta vuotuiseen apurahasummaan. Apurahasumman maltillinen kasvattaminen ei ole vaarantanut Säätiön varallisuusasemaa siitä huolimatta, että muutamina vuosina Säätiön tilinpäätös on ollut huomattavan alijäämäinen. Koska Säätiön omaisuudesta valtaosa on sijoitettuna erilaisiin arvopapereihin, on arvopaperisijoittamiseen liittyvillä riskeillä keskeinen merkitys Säätiön apurahapolitiikan toteuttamisessa. Säätiön sijoitusomaisuuden tuotto luo käytännössä reunaehdot Säätiön apurahapolitiikalle ja päinvastoin. Sijoitukset ja varainkäyttö kytkeytyvät vuorovaikutteisesti toisiinsa. On mahdotonta määritellä ennakolta ja toteuttaa sellaista apurahapolitiikkaa, joka toimisi talouden väistämättömissä suhdannevaihteluissa joka vuosi parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjanpidollisesti alijäämäisiä vuosia ei voida välttää, mikäli halutaan välttää huomattavia vaihteluja vuosittaisissa apurahasummissa. Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa tarkasteluperspektiivin onkin oltava olennaisesti kalenterivuotta pidempi. Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina säätiöiden apurahat ja muu tuki ovat arvossaan ja niiden vaikuttavuus suurimmillaan. Nykyisellä sijoituspolitiikalla ja vuotuisella noin 2-2,5 miljoonan euron reaalisella apurahojen jaolla todennäköisyys sille, että Säätiön pääoma säilyy vähintään nykytasolla, on Evlin suorittaman matemaattisen mallinnuksen perusteella merkittävän suuri. Sijoitustoiminnan vastuullisuus Säätiön hallitus on määritellyt vastuullisen sijoittamisen suuntaviivat. Vastuullinen sijoittaminen huomioi ympäristöarvot, ihmisoikeudet ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun. Sijoituskohteiden eettisyyden arvioinnissa käytetään sekä positiivista että negatiivista arvottamista. Positiivisessa arvottamisessa sijoituspolitiikka liitetään Säätiön tärkeinä pitämiin arvoihin. Tämä tarkoittaa sijoitusten liittymistä Säätiön toiminnan tarkoitukseen. Positiivisen arvottamisen kautta valikoituvat sijoituskohteet voivat Säätiön kohdalla liittyä ympäristönsuojeluun, luonnonvarojen suojeluun, kestävään kehitykseen ja näihin liittyvän ympäristöteknologian kehittämiseen. Sijoitustoiminnassa voidaan pyrkiä aktiivisesti löytämään yhtiöitä ja muita sijoitusmuotoja, jotka ovat ympäristöteknisesti ja ympäristönsuojeluun liittyvin perustein edelläkävijöitä. Lähestymistavassa ei suljeta mitään toimialaa pois, vaan sijoituksia pyritään tekemään kunkin toimialan ympäristöteknologisesti johtaviin yrityksiin. Negatiivisessa arvottamisessa on kyse poissulkevasta sijoituspolitiikasta. Säätiön kohdalla vältettäviin toimialoihin kuuluvat tupakka-, alkoholi-, uhkapeli-, porno- ja aseteollisuus. Yritystasolla vältettävät yhtiöt toteuttavat epätoivottua ympäristöpolitiikkaa tai ovat tekemisissä esimerkiksi lapsityövoiman tai ihmisoikeusrikkomusten kanssa. Vastuullisen sijoittamisen lähtökohtana on, ettei Säätiö joudu tyytymään tavanomaista pienempään sijoitustuottoon. Vastuullisesti toimivat yritykset ovat todennäköisesti muita yrityksiä kilpailukykyisempiä pitkällä aikavälillä. Yritykset, jotka huomioivat yhteiskuntavastuun ja ympäristöriskit ovat todennäköisimpiä menestyjiä ja siksikin hyviä sijoituskohteita. 5
6 Negatiivisen arvottamisen ohella myös positiiviseen arvottamiseen kiinnitetään huomiota sijoituskohteiden valinnassa. Sijoituskohteiden valinnassa tyydytään kuitenkin salkunhoitajien tarjoamaan valikoimaan eikä salkkujen ulkopuolisia rahastoja tai muita kohteita etsitä. Rahastoihin, joiden tuotosta osa maksetaan muille yleishyödyllisille yhteisöille, ei sijoiteta. Toimintaan liittyvät riskit ja epävarmuustekijät Säätiö on perustettu määräämättömäksi ajaksi. Sijoitustoiminnassa on sen vuoksi kartettava omaisuuden pysyvyyttä vaarantavia riskejä. Säätiö noudattaa sijoitustoiminnassaan varovaista sijoituspolitiikkaa. Sijoitusten kohdentamisessa otetaan keskivertosijoittajaa paremmin huomioon sijoittamiseen liittyvät riskit ja rajataan niitä varainhoitosopimuksissa. Riskien suuruutta ja toteutumista seurataan aktiivisesti erilaisten mittarien ja analyysien perusteella. Jokaisessa vuosikokouksessa tarkasteltavassa Säätiön sijoitusohjeessa on määritelty, ettei sijoitustoiminnan riskien tai tappion todennäköinen määrä saa ylittää kahtena vuotena apurahoina tai avustuksina jaettavaa määrää. Riskien suuruuden määrittämisessä käytetään varainhoitajien tarjoamia laskentamalleja. Varallisuuden raportoinnissa seurataan varallisuuden arvonkehityksen 30 päivän hajontariskiä eli volatiliteettia (keskihajontaa). Mikäli salkun hajontariski ylittää markkinamuutoksista johtuen asetetun 15 prosentin rajan, tulee varainhoitajan ja hallituksen yhdessä arvioida toimenpiteitä hajontariskin vähentämiseksi. Säätiön omaisuus on kattavasti vakuutettu. Vuokrattaviin huoneistoihin liittyy myös menetettävän vuokratulon kattava keskeytysvakuutus sen varalta, että vuokrauskohde vahinkotapahtuman johdosta tulee käyttökelvottomaksi. Säätiön huoneistosalkun sisällössä on riskien välttämisen tarkoituksessa kiinnitetty huomiota siihen, ettei yksittäisen vuokrasuhteen osuus saa liian suurta merkitystä vuokratulojen kokonaismäärässä. Tyhjilleen jäämisen riskin kannalta on perustellumpaa pitää salkussa useita kooltaan suhteellisen pieniä huoneistoja kuin vain muutamia isoja kohteita. Suorien huoneistosijoitusten riskejä on myös vähennetty suuntaamalla kiinteistösijoitusten painopistettä rahastosijoituksiin kuten edellä mainittu Tapiola Asuntosijoitus. Potentiaaliset taloudelliset riskit liittyvät lähiaikojen sijoitusnäkymiin. Vuoden 2015 sijoitusnäkymiä koskevien arvioiden mukaan lyhyet korot säilyvät edelleen ennätysalhaisella tasolla eikä pitkissä koroissakaan ole odotettavissa nopeaa nousua. Osakemarkkinoilla näkymä on muuttunut epävarmemmaksi ja riski osakekurssien heilahtelun jatkumisesta on kasvanut selvästi. Ennustettuun taloudelliseen kehitykseen ei kuitenkaan sisälly tekijöitä, jotka vaarantaisivat Säätiön kyvyn suoriutua apurahojen maksatuksesta tai muuten olennaisesti vaikeuttaisivat Säätiön toimintaa. Toiminnan kehittyminen Säätiön vuotuiset apurahojen yhteissummat ovat viime vuosina kasvaneet hyvin maltillisesti. Tarkoituksena on tukea korkeatasoista tutkimusta vakiintuneella ja ennustettavalla tasolla suhdanteista riippumatta. Säätiön apurahatoiminnan voidaan valitun toimintalinjan mukaisesti olettaa jatkossakin säilyttävän vähintään nykyisen tasonsa.
7 Apurahojen kohdentamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristön tilaan liittyvien uusien ongelmien aktualisoituminen sekä uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen. Sen lisäksi, että tutkimuksilla kerätään ja hankitaan parasta saatavilla olevaa tietoa tutkittavasta teemasta, tarkoituksena on myös tunnistaa uusia tiedontarpeita ja avata uusia näkökulmia. Myös lisääntyvä tutkimusympäristön kansainvälistyminen, poikkitieteellisyys sekä tiedonvälityksen tarpeen kasvu vaikuttavat Säätiön toiminnan suuntaamiseen. Säätiön apurahapolitiikka halutaan pitää dynaamisena. Säätiön säännöt mahdollistavat toiminnan joustavuuden ja nopean reagoinnin uusiin ympäristöongelmiin ja tutkimusympäristön muutoksiin. Säätiö suuntaa ja kohdentaa toimintaansa vastaamaan kulloisenkin ajan vaatimuksia ja etsii tarvittaessa uusia toimintamuotoja säännöissä määrätyn tarkoituksensa tehokkaaksi toteuttamiseksi. Säätiön toiminta tähtää siihen, että myönnettävillä tutkimusapurahoilla ja muulla panostuksella saavutetaan ympäristönsuojelun kannalta vaikuttavia ja ratkaisuhakuisia tutkimustuloksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että tällaiset tutkimustulokset saatetaan tehokkaasti myös yhteiskunnallisten päättäjien ja muiden sidosryhmien tietoon. Tiedon tuottajien ja käyttäjien välisen tiedonsiirron vahvistamiseksi apurahan hakijoilta vaadittiin vuoden 2014 hakulomakkeessa hankkeen viestintäsuunnitelma. Apurahan hakijoiden tuli nimetä hankkeesta saatavan tiedon käyttäjätahot sekä selvittää miten tiedon käyttäjätahoille viestitään tutkimuksesta sen aikana ja hankkeen päätyttyä. Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisen tiedonkulun ja vuoropuhelun vahvistamiseksi Säätiö on mukana vuonna 2010 perustetussa Ympäristötiedon foorumissa, joka järjestää erilaisia tapahtumia ympäristöalan uusimman tieteellisen tiedon välittämiseksi yhteiskunnallisen päätöksenteon ja hallinnon tarpeisiin. Vuonna 2014 foorumin kokopäiväinen, Nesslingin ja Koneen Säätiöiden puoliksi rahoittama, työntekijä aloitti toimessaan. Työntekijän avulla Ympäristötiedon foorumin toiminta on huomattavasti laajentunut ja foorumin tunnettuus lisääntynyt: vuoden 2014 aikana Ympäristötiedon foorumi järjesti 9 tilaisuutta eri yhteistyötahojen kanssa. Säätiö itse järjesti toukokuussa 2014 foorumin tapahtumana seminaarin Mitä metsien hoito eri-ikäisrakenteisina merkitsee metsien kasvun, talouden, monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen näkökulmista?, jonka annista koottiin päätöksentekijöille suunnattu yhteenveto. Lisäksi Säätiö tuki rahallisesti Ympäristöakatemian seminaaria Kestävä kalastus ja vesiluonnon monimuotoisuus elinkelpoisten kalakantojen edellytyksenä. Myös Säätiön omaa viestintää kehitettiin vuoden 2014 aikana yhteistyössä viestintätoimiston kanssa. Viestinnän yhteistyökumppanina toimi maalis-kesäkuussa viestintätoimisto Deski ja syyskuun 2014 alusta alkaen viestintätoimisto Kaskas Media. Molemmat viestintätoimistot valittiin kilpailutuksen perusteella. Viestinnän tehostamiseksi Säätiö liittyi vuonna 2014 Twitteriin ja Facebookiin, joiden kautta Säätiö viestii sekä omista että rahoittamiensa tutkijoiden ajankohtaisista uutisista.
Hallinto 8 Säätiön hallitukseen kuuluivat toimintavuoden aikana: Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Filosofian tohtori Timo Kairesalo Oikeustieteen lisensiaatti Asko Sasi Filosofian tohtori Jari Niemelä Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tuula Varis Kauppatieteiden maisteri Kristina Pentti von Walzel Hallituksen puheenjohtajana toimintavuoden aikana toimi Kylä-Harakka-Ruonala ja varapuheenjohtajana Kairesalo. Hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan, joka valmistelee talousasioita, kuuluivat puheenjohtajana Sasi sekä jäseninä Kylä-Harakka-Ruonala ja Pentti von Walzel. Asiamies neuvotteli toimintavuoden aikana lukuisista sijoitustoimintaan liittyneistä käytännön kysymyksistä työvaliokunnan kanssa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Hallituksen tutkimusvaliokuntaan kuuluivat Kairesalo puheenjohtajana sekä Niemelä ja Varis jäseninä. Tutkimusvaliokunta toimi asiantuntijalautakunnan ja hallituksen välisenä yhteistyöelimenä sekä valmisteli hallituksen päätettäviksi tulleita tutkimusasioita. Tutkimusvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja lisäksi tutkimuspäällikkö keskusteli muutamista toimintaan liittyvistä kysymyksistä tutkimusvaliokunnan kanssa sähköpostitse ja puhelimitse. Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 6.000 euron ja jäsenille 5.000 euron vuosipalkkio. Hallituksen palkkioihin käytettiin yhteensä 31.000 euroa. Säätiön tilintarkastajina toimivat KHT Christian Hällström ja KHT Nina Johansson. Heidän varamiehinään toimivat KHT Jorma Nurkkala ja KHT Sixten Nyman. Tilintarkastajille maksettiin palkkioita yhteensä 15.062,90 euroa. Säätiön päätoimisena tutkimuspäällikkönä toimi toimintavuoden alkaessa dosentti Päivi Tikka, jonka siirtyessä toisen työnantajan palvelukseen hänen tilalleen valittiin filosofian tohtori Minttumaaria Jaakkola 1.3.2014 lukien. Sivutoimisena asiamiehenä toimi varatuomari Jarmo Hirvonen ja päätoimisena toimistonhoitajana HSO-sihteeri Leena Pentikäinen. Vakituisen henkilökunnan palkkoihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 137.607,25 euroa. Säätiön kirjanpidon hoiti edelleen Suomen Säätiötilipalvelu Oy. Kirjanpidon kulut olivat yhteensä 13.158,85 euroa. Säätiöllä on henkilökuntansa kautta edustus vuonna 2014 seuraavissa luottamus- ja asiantuntijaelimissä: Säätiön tutkimuspäällikkö oli jäsenenä Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVIn neuvottelukunnassa, Ympäristötiedon foorumin ohjausryhmässä sekä varajäsenenä Säätiöiden professoripoolin johtoryhmässä. Säätiön toimisto sijaitsi osoitteessa Fredrikinkatu 20 B 16, Helsinki.
9 Helsingissä maaliskuun 24. päivänä 2015 Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Asko Sasi Timo Kairesalo Jari Niemelä Tuula Varis Kristina Pentti von Walzel Jarmo Hirvonen Minttumaaria Jaakkola