Helsingin Taksi-Data Oy / Taksi Helsinki Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Asia: Viite: Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausuntopyyntö 27.6.2014, LVM/1237/03/2014 Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriö on 27.6.2014 pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tässä lausunnossa käsitellään esityksen tavoitteita, vaikutuksia ja toimenpideehdotuksia maamme taksielinkeinon ja erityisesti Helsingin taksiliikenteen näkökulmista katsottuna. Hallituksen esityksen tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Hallituksen esityksen lakimuutoksista ensisijaiseksi tavoitteeksi todetaan julkisen sektorin vastuulla olevien henkilökuljetuspalveluiden hankinnan tehostaminen ja siten kustannussäästöjen aikaansaaminen. Tavoite on kannatettava. Lakiesitys hakee ratkaisuja pääasiallisesti taksiliikenteen tai suoraan sen kanssa kilpailevan liikenteen kapasiteettia kasvattamalla. Esityksen mukaisesti (1) kiintiölupamenettely ei jatkossa koske esteettömiä eli liikuntarajoitteisille soveltuvia takseja ja (2) pienoislinja-autoissa sallitaan taksamittarin käyttö virallisesti eikä niiltä ei enää edellytetä viiden matkustajan vähimmäismäärää tilausliikenteessä. Huomioitavaa on, että näillä kahdella mainitulla ehdotuksella ei sinänsä ole suoraa merkitystä julkisen sektorin henkilökuljetusten hankinnoille, koska hankinta tapahtuu valtaosin palveluostoina. Ne eivät nykyisinkään ole sidoksissa taksilupiin, taksamittareihin tai enimmäishintoihin.
Taksin nykytilanne Esityksen toimenpide-ehdotuksiin olisi voinut sisältyä myös konkreettinen esimerkki tai esimerkkejä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä, jonka avulla tehostetaan merkittävästi julkisen sektorin vastuulla olevaa henkilökuljetushankintaa. Taksialan nykytilanne ei ole helppo. Samoin kuin kaupan ja ravintola-aloilla, myös taksien liiketoimintaympäristö on vallitsevan taloustilanteen johdosta hyvin haasteellinen ja liikevaihtotrendi on laskeva. Helsingin taksien lukumäärä, noin 1350 autoa, on pysynyt samana vuodesta 2010 lähtien. Ajettujen matkojen lukumäärä on laskenut 2008 2009 tasosta 17 %. Helsingin taksiliikenne on monitahoinen kokonaisuus, joka koostuu vuosittain 7-8 miljoonasta ajetusta matkasta. Matkojen keskipituus on noin 10 kilometriä ja keskihinta hieman yli 20 euroa. Helsingin Taksi-Data Oy (myöhemmin Taksi Helsinki) välittää ja ohjaa taksiliikennettä kokonaisvaltaisesti. Helsingin taksien asiakkaista elinkeinoelämän ja yksityisten kuluttajien osuus on 75 %, ulkomaisten matkailijoiden 15 % ja julkisen sektorin vain 10 %. Taksi Helsingin tilausvälityskeskuksen ja liikenneohjauksen työllistävä vaikutus on yli 60 henkilötyövuotta. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä taksien jatkuva saatavuus varmistetaan ajovuorojärjestelmällä. Operatiivisesta palvelusta, liikenteen sujuvuudesta ja kuluttajasuojan toteutumisesta vastaavat omavalvonta- ja taksitarkastajajärjestelmämme. Laatujärjestelmämme mukaiseen laatusopimukseen on sitoutunut yli 3600 kuljettajaa ja autoilijaa. Taksi Helsingin tietojärjestelmä ohjaa ja tuottaa seurantatietoa koko taksiliikenteestä reaaliaikaisesti ja alueellisesti ympäri vuoden. Taksi Helsingin ICT-investoinnit ovat olleet yli 5 miljoonaa euroa 2010-luvulla. Arvioitaessa taksikapasiteetin riittävyyttä, esille nousee kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä: 1. Näkemys: taksikapasiteettia on liikaa markkinoihin nähden ja lupakiintiöt ovat pikemmin ylisuuret kuin riittämättömät. Tämä johtuu 2010 luvun aikana tapahtuneesta liikennevolyymin vähenemisestä. Tätä näkemystä vahvistavat myös Uudenmaan ELY-keskuksen viime vuosien lupamääräpäätökset.
Ratkaisuehdotus 1 2. Näkemys: etenkin esteetöntä taksikalustoa on liian vähän kohtaamaan vanhusten ja liikuntarajoitteisten kasvava kuljetustarve. Tätä näkemystä tukee liikenne- ja viestintäministeriön esityksen valmistelutyö. Kasvanut tarve johtuu väestörakenteen muuttumisesta ja palveluiden keskittämisestä. Esityksessä ehdotetaan esteettömän kaluston vapauttamista lupakiintiöjärjestelmästä. Esteettömien taksien määrän kasvu näkyisi saatavuuden paranemisena esteettömässä liikenteessä, mutta toisaalta taas ylikapasiteetin edelleen kasvuna muussa taksiliikenteessä. Tämä perustuu siihen, että esteettömät taksit saavat harjoittaa myös muuta kuin esteetöntä liikennettä. Maamme nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, joka ei ennakoi kysynnän lisääntymistä, ylikapasiteetin edelleen kasvu aiheuttaisi helsinkiläisille takseille suuria taloudellisia vaikeuksia. Osa yrityksistä joutuisi lopettamaan toimintansa. Harmaan talouden ilmiöiden riski kasvaisi merkittävästi. Myös taksamittareiden käyttö pienoislinja-autoissa lisäisi taksiliikenteen ja siihen rinnastettavan liikenteen ylikapasiteettia. Helsingin taksien työllistävä vaikutus vähenisi yli 500 henkilötyövuodella. Markkinoille syntyisi myös korvaavia työpaikkoja, mutta niiden pysyvyydestä ei olisi varmuutta, eikä muutosvaiheen merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia voitaisi välttää. Nykyiset lupakiintiöt tulisi analysoida tarkasti ja selvittää vallitsevan kysyntätilanteen mukainen tarvittava lupamäärä kokonaisuutena sekä sen jakautuminen tavanomaisten ja esteettömien taksilupien välillä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa olisi perusteltua pienentää tavanomaisten lupien kiintiötä ja kasvattaa väestörakenteen kehityksen mukaisesti esteettömien lupien kiintiötä. Normaalin poistuman kautta tavanomaisten lupien määrä olisi suhteellisen nopeasti pienentyneen kiintiön mukainen. Ratkaisuehdotuksemme varmistaa taksipalveluiden jatkuvan ja riittävän saatavuuden sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakaskohderyhmillemme. Taksi Helsinki toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa teknologiakumppaneidensa kanssa optimaalisen ja matkojen yhdistelyliikenteeseen soveltuvan esteettömän taksikaluston kehittämiseksi.
Ratkaisuehdotus 2 Nykyisin suuri osa esteettömistä autoista on Caddy -mallia, jonka soveltuvuuden varsinaiseen esteettömään käyttöön ovat kyseenalaistaneet sekä Invalidiliitto että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Caddy -malli ei myöskään palvele vajaan liikuntakyvyn omaavia vanhuksia riittävästi. Suositamme, että esteettömän taksikaluston määritelmää täsmennetään. Nykyinen esteettömän taksin määritelmä ei esimerkiksi tue kustannustehokkuutta lisäävää matkojen yhdistämistä (esteettömässä ajoneuvossa on vain yksi pyörätuolipaikka). Esityksessä ei tuoda esille konkreettisia tapoja lisätä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä julkisen sektorin henkilökuljetusten tehokkaammaksi järjestämiseksi. Edellä mainitun johdosta on perusteltua mainita Kelan ja taksielinkeinon yhteishanke. Suomalainen taksielinkeino on tehnyt merkittäviä investointeja Kelakuljetusten tehostamiseksi. Toimintansa joulukuussa aloittava 2014 pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan taksien uusi yhteinen tilausvälityskeskus Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy (HUT Oy), tuottaa Kelalle osapuolien arvion mukaisesti 6 miljoonan euron säästöt vuodessa. Tällä Uudenmaan taksien kaikkien aikojen suurimmalla investoinnilla mahdollistetaan yhteistyö Kelan kanssa pitkällä aikavälillä. Valtakunnallisesti taksiala on tehnyt vastaavat mittavat investoinnit. Nämä investoinnit ja tilausvälityspalvelut tuottavat Kelalle vuosittain kymmenien miljoonien säästöt. Säästöillä on ratkaiseva merkitys liikenne- ja viestintäministeriön säästötavoitteiden saavuttamisessa. Taksialan kehittämä ICT-teknologia on hyvin hyödynnettävissä myös muissa julkisissa yhteistyöhankkeissa ja yhteisliikennemuodoissa. Suomen taksiorganisaatioiden ICT-infrastruktuuri ja -innovaatiot ovat maailman huippuluokkaa. Pienoislinja-autot takseina Helsingin liikenteessä ovat ongelma Pienoislinja-autot harjoittavat jo nyt laittomasti taksiliikennettä Helsingissä etenkin viikonloppuisin. Pienoislinja-autot soveltuvat heikosti kaupunkiliikenteeseen niin kokonsa kuin ympäristövaikutusten johdosta. Pienoislinja-autojen CO2-päästöt ovat kaksinkertaiset verrattuna henkilöautoihin. Kun taksit ajavat 130 miljoonaa kilometriä vuodessa, on pienelläkin siirtymällä pienoislinja-autoihin suuri ympäristövaikutus.
Takseja koskevat enimmäishinnat eivät esityksen mukaan koskisi taksamittareilla varustettuja linja-autoja. Näin luotaisiin vääristynyt kilpailutilanne, jota ajoneuvojen toisistaan poikkeava verotuskohtelu edelleen kärjistäisi. Eriarvoinen verokohtelu koskee sekä kaluston hankintaa että käyttöä. On myös huomioitava, että linja-auton kuljettajia eivät koske taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (695/2009) määräykset, kuten paikallistuntemus. Toimijoiden määrän lisääntyminen, etenkin toimijoiden, jotka eivät ole Taksi Helsingin omavalvonta- ja tarkastajatoiminnan piirissä, aiheuttaisi viranomaisille erittäin suuren ja hyvin vaikeasti hallittavan valvontavelvoitteen syntymisen. Lakiesityksen selvitystyö ei ole riittävä Lakiesityksen laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset eivät ole riittävät. Liikenne- ja Viestintäministeriön esityksessä on tuotu esille kansainvälisiä esimerkkejä liberalisoinnista taksiliikenteessä. Esityksessä todetaan useamman kerran, että kyseiset liberalisointipäätökset on tehty ilman riittävän perusteellista selvitystä ja siten useassa maassa lainsäädäntöä on jouduttu paikkaamaan jälkikäteen erityisesti harmaan talouden torjumiseksi. Jos lakiesitys toteutuu suoraan esitetyssä muodossaan, on nykyinen luotettava taksijärjestelmämme suuressa vaarassa. Myös esimerkiksi taksielinkeinon Kela-yhteistyöhön liittyvien investointien toteutus vaarantuisi. Kysymyksessä eivät ole pienet muutokset vaan kokonaisvaltainen uhka taksielinkeinolle ja sen työllistävälle vaikutukselle. Vakava asia edellyttää perusteellisemman selvityksen. Helsingissä 4.9.2014 Kunnioittaen Helsingin Taksi-Data Oy / Taksi Helsinki Jukka Kuusisto Hallituksen puheenjohtaja Arto Marttinen Toimitusjohtaja