Pääkirjoitus Squash tarjoaa paitsi hauskan harrastuksen myös luvan nau a elämästä oman mielen mukaan ja kaiken lisäksi hyvässä seurassa. Siksi squashissa kanna aisi harkita rennon kesäkauden perustamista tapahtumineen ja ehkä jopa kiertueineen. Kaikki eivät vietä koko kesäänsä mökkeillen ja mökkeilijöistäkin monet etsivät hyviä tekosyitä päästäkseen kentälle. Hanna Rusila kirjoi aa seniorien MM-kilpailuista eli täydellisestä tekosyystä nau a squashintäyteisestä kesästä. Matkailu saa paljon huomiota tässä Squash-lehden numerossa. Toni Lötjönen, Ma as Tuomi ja Hameed Ahmed kertovat kiehtovas, kuinka squash toimii matkalippuna maailmankuvan avartamiselle. Luvassa on elämyksiä, kehi ymistä ja opintoja. Alkava kausi huipentuu Espoossa järjeste äviin joukkueiden EM-kilpailuihin. Pete Saarnivaara ja Poku Salo kirjoittavat tapahtumasta, jonka vertaista vappuohjelmaa ei kerta kaikkiaan ole. Kun tu avasi kutsuvat sinut vie ämään vappua samalla tavalla kuin joka ikinen vuosi tähänkin as, kerro avoimes e et kehdannut kieltäytyä, kun maailman parhaat squashmaajoukkueet kutsuivat sinut vie ämään vapun kanssaan. Ja kutsu tu avasi mukaan! EM-kilpailuihin Ruotsista lainattavaa täyslasiken ää käytetään saman en myös Your Move -nuorisoliikuntatapahtumassa. Tommi Ekholm, Oliver Siitari ja Pia Ojala kirjoi avat, kuinka tällainen massiivinen tapahtuma rakennetaan. Ulkokentän esi ely valtavalle määrälle tulevaisuuden harrastajia ja huippu-urheilijoita rakentaa lajillemme hyvää tulevaisuu a. Tätä Squash-lehden numeroa ovat avustaneet lukuisat vapaaehtoiset. Eikä se leh tähän lopu, vaan lehden uudesta net- lii eestä löytyy lisää! Kiitän teitä kaikkia upeasta työstä. Ja kutsun kaikki muutkin innokkaat mukaamme rakentamaan squashkul uuria. Virallinen kutsu löytyy tuonnempana lehdessä, tervetuloa! Pe eri Repo, päätoimi aja Squash-lehti on Suomen Squashliitto ry:n jäsenjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Pe eri Repo pe eri.repo@squash.fi Taitto Tomi Niinimäki Julkaisija Suomen Squashlii o ry Radiokatu 20 00093 SLU puh. (09) 3481 2400 fax (09) 3481 2411 Ilmoitukset, aineistot ja osoitteenmuutokset Suomen Squashlii o info.office@squash.fi Juttuehdotukset Päätoimi ajalle Paino Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki ISSN 1795-6528 Etukansi Suomessa nähdään lasiken ä pystyssä taas vuonna 2011. Kuva: Tommi Tapola. Tätä numeroa avustivat Hameed Ahmed, Lasse Ekholm, Tommi Ekholm, Leo Hatjasalo, Krister Koivula, Heikki Kononen, Marko Koskinen, Riina Koskinen, Toni Lötjönen, Tomi Niinimäki, Pia Ojala, Felix Paals, Hannu Pou ainen, Hanna Rusila, Poku Salo, Juha Saarentaus, Katri Saarinen, Pete Saarnivaara, Oliver Siitari, Tommi Tapola, Debra Tessier, Jari Tuomi, Ma as Tuomi, Olli Tuominen, Gunnar Wallin, Raimo Yliranta, Harri Valasma. Ne liite osoi eessa squash.fi/leh. Squash-lehden seuraava numero 4.2010 ilmestyy 20.12. ja sen aineistopäivä on 22.11. 3 3.2010
Sisältö 3.2010 Matkailu 8-9 Suomalaista sisua Pietarissa Toni Lötjönen 14-15 Juniorikilpailut kehittymisen paikkana Matias Tuomi 20-21 Vierivä kivi ei... (Seniorien MM) Hanna Rusila Tulevat suurtapahtumat 6-7 Joukkueiden EM-kisat 2011 Suomeen Pete Saarnivaara, Poku Salo 17 Your Move tähtää nuorten lajikokeiluihin Tommi Ekholm, Oliver Siitari Persoonat 12 Lähikuvassa: Nick Matthew Olli Tuominen 13 Riina Koskinen haluaa kilpailla Squashjunioreiden osio 16 Uutena toimistolla Pia Ojala 22 Kesätyö Squashliiton toiminnanjohtajana Lasse Ekholm 23 Pelivuorossa: Olli Tuominen Heikki Kononen 25 Yrittäjävalmentaja Wallin Petteri Repo Squashyrittäminen edellyttää monipuolisuutta 25 48 suomalaista matkasi seniorien MM-kilpailuihin 20 Kehittyminen 10-11 Kausi alkoi hyvissä merkeissä Krister Koivula 24 Helsinkiin tulossa uusi squash- ja sulkapallohalli Raila Luhtala 26-27 Kilpailusta tapahtumaksi 1/2 Harri Valasma 28-29 Yliopistourheilu on suurta Amerikassa Hameed Ahmed 30-31 Vanhemmille lisää roolia vai pois häiritsemästä? Pasi Mäenpää, Reijo Jylhä Palstat 3 Pääkirjoitus Petteri Repo 5 Puheenjohtajalta Leo Hatjasalo 32-33 Päivyri Jari Tuomi 34 Jälkipelit Petteri Repo 4
puheenjohtajalta Leo Hatjasalo Palloa päin seiniä! vai sittenkin kohti valoisampaa ja kaikin puolin laadukkaampaa suomalaista squashia? KYSYIN EDELLISESSÄ KOLUMNISSANI juuri kesän kynnyksellä, koska saamme juhlia suomalaista maailmanmestaria ja PSA/WISPA -listaykköstä Suomessa. Saatuani kesän aikana tavata todellisia squashin amma laisia, luulen etäväni vastauksen kysymykseeni (tai ainakin vastaukseen lii yvät osatekijät). Keskustelin näiden amma laisten kanssa sekä squashiin yleises sekä suomalaiseen squashiin erityises lii yvistä peruskysymyksistä. Ava uani Risto Nikun ja Poku Salon kirjoi aman teoksen Palloa päin seiniä! Suomalaisen squashin tarina (Suomen Squashliitto, 1991), en voi olla lainaamatta kirjan alkusanoista osiota, joka mielestäni sopii kaiken squashtoiminnan perustaksi. Squash on menestynyt siksi, e ä niin monet yksityiset ihmiset ovat vieneet peliä eteenpäin eri puolella maata, ken- llä, seuroissa, liitossa. He ovat tehneet suomalaisen squashin historiaa. Niinpä niin, näitä yksityisiä ihmisiä kaivataan edelleen squashin pariin, ja nyt jos ei koskaan. MIKSI SITTEN ase amani tavoite suomalaisesta maailmanmestarista ja PSA/ WISPA -listaykkösestä on lajille niin oleellinen ja tärkeä kysymys? Tämä tavoi eellisuus luo perustan sisäises järjestyneelle toiminnalle ulottuen squashseuroista liiton kaikkiin työryhmiin ja tuo koko toimintaan sen kipeäs tarvitseman suunnan. Lajin on suuntaudu ava ulospäin ja heräte ävä median kiinnostus seurata lajia ja sen tapahtumia koko maassa. Keskusteltuani kesän aikana niin lajin huippupelaajien, seurojen vetäjien, halliyri äjien kuin liiton eri työryhmähenkilöittenkin kanssa, olen usein saanut kuulla, e ei squash vieläkään ole suuren yleisön tuntema laji Suomessa. Myöskään lajin pelaajilta äärimmäisiä fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia vaa vaa taustaa ei juuri tunneta. Squashilta puuttuu sen ansaitsema kiinnostavas kerro u tarina kertomus siitä, mistä laji on saanut alkunsa ja mikä sen tulevaisuus on. Jos tällaista suurta yleisöä ja etenkin mediaa yleises kiinnostavaa tarinaa ei tuoda esiin, ei myöskään ymmärretä niitä arvoja ja asenteita, joita laji tänään tarvitsee noustakseen seuraavalle tasolle. ELÄMME JUURI NYT aikaa, jolloin meillä on mahdollisuus muutokseen. Tämä muutos lähtee meistä jokaisesta lajin parissa toimivasta henkilöstä ja tahosta. Olemme saaneet lii oon uuden toiminnanjohtajan Hannu Mäkisen, jonka lii o ja Suomen squashväki toivo aa sydämellises tervetulleeksi takaisin hänelle tutun lajin pariin. Hannu avaa meille merki ävän mahdollisuuden palata takaisin Suomen squash-historiaan, missä hän ja hänen valmentamansa Suomen kaikkien aikojen menestynein kilpapelaaja Sami Elopuro muodos vat imin. Tällä imillä asenteet ja tavoi eet olivat paikallaan. He myös näy vät konkree ses muille kilpapelaajille, e eivät mitkään tavoi eet ole mahdo omia, jos oikeaa tahtoa ja asenne a asioi en tekemiseen ja toteu amiseen löytyy. Hannulla on monipuolista osaamista ja kokemusta alalta, ja uskon, e ä hän etää mitä Suomen squash lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tarvitsee. Liiton hallituksessa on jo pitkään käyty krii stä keskustelua liiton työryhmien työsisällöistä ja siitä, miten asioita tulisi analysoida ja konkree ses toteu aa, jotta tavoitteet saavutetaan. Tämä on hyvä alku squashiin lii yviä toimintoja ajatellen, kunhan pidetään myös krii ses mielessä lajin parissa erilaisilla kompetensseilla, erilaisia työsisältöjä tekevien ihmisten työn todellinen arvostaminen ja pyyteetön halumme au aa heitä yhteisten tavoi ei emme saavu amisessa. Kun liiton taloudellinen kokonais la ei vielä ole niin hyvä, e ä se mahdollistaisi monien ammattilaisten palkkaamisen liiton työryhmiin, on toki ymmärre ävää, e eivät kaikki näe ja ymmärrä liiton taloudellisten syiden rajoi avan näitä rekrytoin toimenpiteitä. On kuitenkin tärkeää saada myös nämä lajin amma laiset ymmärtämään, e ä vakaa ja hyvin hoide u talous on kaiken toiminnan perusta ja niillä kokonaistaloudellisilla resursseilla, jotka nyt ovat liitolla käyte ävissä, on toistaiseksi tultava toimeen. Kun liike-elämä näkee ja ymmärtää lajimme yhteistyömahdollisuudet paremmin ja laajemmin ja, kun samaan aikaan myös median kiinnostus on saatu heräämään, niin myös liiton, seurojen ja halliyrittäjien talous kohenee aivan varmas. Näiden tavoi eiden ja asioiden eteen on vain tehtävä paljon yhteistä talkootyötä. OLEMME SAAMASSA kansallisen valmennustoiminnan avuksi squashin ko maasta Englannista jo aiemmin Suomessa vierailleen huippuvalmentaja Mike Harrisin. Hän tuo aivan varmas merki ävää lisäarvoa lajin kiinnostavuudelle ja parantaa asenteita niin pelaajien valmennuksen kuin lajin kokonaistavoi ei enkin osalta. Yhteistyön lisäarvona voitaneen pitää myös kansainvälisen kilpailutoimintamme lisääntymistä ja juniorikilpapelaajillemme tarjoutuvia mahdollisuuksia kilpailla lähitulevaisuudessa myös hänen kotimaassaan. Kuten teille jo kesänumerossa kerroin, uu nen uudesta squash- ja pelihallista Helsingin Talissa ei ollut uu sankka, vaan to sinta to a, josta haluan lausua liiton puolesta lämpimät onni elut ja kiitokset hallin uu eralle puuhamiehelle Hannu Halmeelle ja hänen koko imilleen. Toivotan Suomen squashväelle turvallista menoa sekä tapahtumarikasta ja menestyksekästä loppusyksyä. Parhain syysterveisin, Leo Hatjasalo 5 3.2010
Joukkueiden EM-kisat 2011 Suomeen Euroopan ja maailman terävin squashkärki viettää ensi vuonna vappua Esport Centerissä. Euroopan lii o myönsi joukkueiden EM-kisat Suomelle kesällä ja kisajärjestelyt polkais in käyn in poikkeuksellisen lyhyellä varoitusajalla. Nopea aikataulu johtuu siitä, e ä ensi vuoden kisoille ei tahtonut löytyä halukkaita järjestäjiä. Suomi ilmoi autui lopulta vastuunkantajaksi. Espoossa 27.-30.4.2011 pelattava turnaus on samalla ensimmäinen uudenmallinen joukkueiden EM-kisa. Suomessa pelataan nyt vain turnauksen ykkös- ja kakkosdivisioonat ja 3. divisioona pelataan Unkarissa. Samalla kilpailujen kesto rajattiin neljään päivään. Ennen uudistusta kilpailu oli paisunut jo lähes 50 joukkueen viisipäiväiseksi turnaukseksi. Suomessa pelaa kaikkiaan 20 miesten ja 16 naisten joukkue a. Edellisen kerran EM-kilpailut on järjeste y Suomessa ja Esport Centerissä vuonna 1998, jolloin Suomen miehet voittivat Juha Raumolinin johdolla hopeaa. Naiset sijoi uivat tuolloin kahdensiksitoista. Euroopan ja maailman parasta squashia Vuoden 2010 EM-turnaus keräsi mukaan suuren osan maailman kärkikymmeniköistä. Englannin ja Ranskan välisessä finaalissa kentälle astelivat mm. Nick Matthew (PSA-sijoitus 2), Gregory Gaul er (5), James Willstrop (6), Peter Barker (7), Thierry Lincou (8) ja Daryl Selby (9). Naisten puolella mukana olivat Jenny Duncalf (WISPAsijoitus 2), Madeline Perry (5) ja Camille Serme (9). Kuva: Tommi Tapola Suomi taistelee omissa kisoissaan noususta takaisin Euroopan kärkeen. Espoossa Suomen joukkueet pelaavat kakkosdivisioonissa eli sijoista 9-20. Englannin Walker ja Willstrop tähtäävät EM-kisoihin. 6
Menestys ko kisoissa nostaisi Suomen joukkueet takaisin 8 parhaan joukkoon seuraavaksi vuodeksi. Viime kevään turnauksessa Suomen miesten sijoitus oli 10. ja naisten 14. Vapaaehtoisia kaivataan Tu uun suomalaiseen ja pohjoismaiseen tapaan kisat järjestetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Talkootöihin tarvitaan mm. kuskeja, kentänpysty äjiä, tuomareita ja edo ajia. Järjestelyihin osallistumisesta kiinnostuneet voivat o aa yhtey ä esimerkiksi EM-kisaprojek a johtavaan liiton toiminnanjohtajaan Hannu Mäkiseen (hannu. makinen@squash.fi) tai kilpailujen johtajaan Poku Saloon (poku.home@squash. fi). Pete Saarnivaara Kuva: Petteri Repo Sanna Mantere EM-ottelussaan 1998. Joukkueiden EM-kilpailuhistoriaa Suomen Squashlii o toimii 39. joukkueiden EM-kilpailujen isäntänä Espoossa 27.-30.4.2011. Suomi on osallistunut kilpailuun sen aloi amisesta eli vuodesta 1973 läh en ja ollut muutenkin vahvas mukana eurooppalaisessa squashissa. Tuleva kilpailu on jo neljäs Squashliiton järjestämä EM joukkuekilpailu. Aikaisemmat ovat olleet vuosina 1980, 1989 ja 1998. Ko kisoissa 1980 Suomi saavu ensimmäisen mitalinsa, kun miehet o vat Kuva: Petteri Repo pronssia. Sen jälkeen mitaleita on tullut seuraavas : Miehet Hopea: 1991, 1992, 1995 ja 1998 Pronssi: 1980, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1996, 1997, 2000, 2001 Naiset Pronssi: 1990 Kisojen ns. Fair Play -palkinto on myönne y suomalaisille seuraavas : 2009 Henrik Mustonen ja Elina Kononen 2002 Juha Raumolin 1998 Juha Raumolin 1987 Tuula Myllyniemi 1982 Markku Sainio 1974 Poku Salo Englan on ollut ylivoimainen val as EM-kisoissa. Miesten mestaruuden ovat Englannin lisäksi voi aneet Ruotsi 1980 ja 1983 sekä Skotlan 1992. Naisten kilpailussa Englan on jäänyt ilman mestaruu a ainoastaan tänä vuonna, jolloin Hollan voi mestaruuden Englannin jäädessä perä pronssille. Juha Raumolin voitti Englannin Simon Parken EM-finaalissa 1998. Poku Salo 7 3.2010
Suomalaista sisua Pietarissa Squashin Madventures laittoi kesäkuun alussa mailat bagiin ja otti suunnaksi kössirintamalla tuntemattoman Venäjän maan ja Pietarin. Kuva: Toni Lötjönen Vuosia squashin parissa muutama, pari kansallista cuppia ja liigakierrosta vyöllä ja nyt olin valmis lähtemään maailmanvalloitukseen. Kesäkuun alussa pela u Pietarin avoimet olisi oiva paikka aloi aa tämä valloitus. Yksin ei sentään rookien tarvinnut matkaan lähteä, vaan itänaapuriin suuntaisivat myös Ma as Tuomi, Jaakko-An Peltola ja Kentsu Wennström. Kun viisumit ja rajamuodollisuudet saa in hoide ua oli aika istahtaa Russian Airlinesin ahtaisiin penkkeihin ja olimme enemmän kuin valmiit Suomenlahden ylitykseen. Lentopelkokin karisi he kättelyssä, sillä jos venäläisyh ön kone putoaa veden varaan, istuintyynyt toimivat kellukkeina. Kätevää. Kisajärjestäjät olivat hoitaneet kuljetuksen kentältä hotellille, joten meitä kohdel- in he kä elyssä kuin amma laisia. Ison maailman malliin Aamupalalla pääs in tutustumaan jo muutamiin kilpakumppaneihin. Belgian juniorimyllyn helmi Tom De Mulder ja hänen Rod Stewar n näköinen valmentajansa tunnistivat suomalaiset kössilähettiläät. Seuraavaksi itsensä esitteli englan lainen yläluokan herrasmies Mike Gregory. Viime vuoden mestari, minkä hän mainitsi he nimensä perään. Vanhan siirtomaaherran tavoin Gregory totesi viime vuoden vastustajien olleen täy ä roskaa. Maikki toivoi samaan hengen vetoon e ä pakistanilaiset eivät tulisi tänä vuonna, jo a hän olisi yhtä ylivoimainen kuin vuosi si en. Neljä lasipäätyistä kenttää huippukunnossa Päivällä tallustettiin parit pakolliset nähtävyydet, kunnes oli aika lähteä pääkallopaikalle SBPRO-hallille. Halli oli neuvostoaikaisen teollisuusalueen keskellä, eivätkä rakennuksen tuloaulan miliisiherratkaan hirveäs toivo aneet suomipoikia tervetulleiksi. Tuulahdus aitoa neuvostoaikaista meininkiä hälveni kuitenkin sisällä nopeas. Hissillä nous in aina rakennuksen yhdeksänteen kerrokseen, josta löytyi viimeisen päälle upea squashpyhä ö. Neljä lasipäätyistä ken ää huippukunnossa, ja vaikka lat eivät olleet isot, niin o eluita mahtui mukavas seuraamaan parikymmentä henkeä joko lasin takaa tai yläparvelta. Muutama kuvaaja ja toimittajakin oli eksynyt paikalle ja turnauksen lehdistötilaisuus suoritettiin ison maailman malliin. Kisojen järjestäjä Maxim Brovkov o meidät vastaan kuin ammat- laiset. Maxim puhui myös englan a noin 20 sanaa mikä oli 17 sanaa enemmän kuin tapaamamme venäläiset keskimäärin. Si en pääs inkin itse asiaan, jonka takia Pietariin oli matkuste u. Tosin askiin pääste in vasta ykköstykkimme Ma as, joka tapu eli venäläisen var ssa erin 3-0. Näin ollen kvarte mme pääsi spekuloimaan muiden otteita ja tutustumaan hallin erinomaiseen saunaan. Myös ystävämme Mike Gregory pääsi lauteilla kehumaan itseään sekä pikkumustan e ä venäläisten naisten kesy ämisessä. JokaPaikanSquashia Pietarissa, Lötjönen Vs. Tuomi. Kuva: Toni Lötjönen 8
Palkittujen riemua. Tositoimet alkavat Aamiaisella ei enää Ma askaan o anut pekonia, koska edossa oli aste a kovempi kisapäivä. Lauantai-aamulla oli aika aloi aa myös M1-luokan karkelot. Ensimmäisenä askiin hyppäsi allekirjoi anut. Vastustajalla ei ollut mitään mahdollisuuksia ja kahden erän jälkeen lanne oli 2-0. Tässä vaiheessa vastustaja löi kouran eteen ja selvisi, e ä M1-luokassa pelataankin paras kolmesta systeemillä. Ensimmäisten kierrosten vastustajat eivät Jaakolle ja Kentsulle aiheu aneet sen enempää päänvaivaa, mu a itse jouduin painimaan puolivälierissä taitavan venäläisen Viktor Prefilovin kanssa täydet kolme erää. Toveri Viktorilla oli jo pari matsipalloa, mu a ne hoide in tyylillä ja vihdoin saa in kuulla Lötjösen tu u voi ohuuto Vamos! Jos järjestelyt muuten toimivat moittee omas niin kaavioiden laadinnassa on vielä pikkuviilausta itänaapurin pojilla. Nimi äin Prefilovin kaadu ua ehdin istahtaa vain hieman hikeä pyyhkimään, kun tul in jo ilmoi amaan e ä semifinaalit alkavat 20 minuu n kulu ua. Ja to a kai välissä eh i vielä tuomaroimaan yhden o elun. Välierissä vastaan asettui lähes yhtä vähän huilannut Jaakko-Antti. Tosin kisajärjestäjien papereissa o elu oli Yaki- Anti vastaan Tonni. Oma tossu painoi sen verran vielä ensimmäisessä erässä, e ä Jaakko vei sen lukemin 11-9, mutta seuraavissa erissä nähtiin kuitenkin Lötjönen tutussa ajokoiran roolissaan, joten finaalipaikka irtosi erin 2-1. Toisella puolella kaaviota Kentsu jyräsi finaaliin mene ämä ä erääkään. Suomalaisten amatöörien huikeat o eet pis vät myös kilpailevan turnausjärjestäjän silmään, koska egyptiläissyntyinen Atallah tuli pyytämään meitä heinäkuussa järjeste ävään White Nights Openiin. Turnaus on lai anut kisan palkintoraha kin paremmaksi. White Nights Openissa jaossa on 151 000 ruplaa, kun Pietari Openissa on vain 150 000 ruplaa. Ma aksen vastustajaksi ase ui Venäjän Alexei Severinov (PSA-ranking 150 tai jotain). Matias tykitti ensimmäisen erän 11-0 eikä ollut suurissa vaikeuksissa seuraavissakaan erissä. Ma as siis myös vakuuttavasti finaaliin, jossa vastaan ase uisi kukapas muu kuin ystävämme Mike Gregory. Illalla olikin aika lai aa ratakamat niskaan ja suunnata banke in. Järjestelyt toimivat jälleen kuin vessat idän pikajunassa, kun kössärit tul in noutamaan hotellilta as. Jaakko-An kin saa in reissulla kerran hiljaiseksi kun Mike Gregory kertoi bussiin astuessaan pelanneensa PSA:ta 4 vuo a eikä edes itse ennyt sitä. Jauhot suuhun Oulun pojalle. Venäjän maalla ei banketissa olla köyhiä eikä kipeitä. Ruokaa tuo in lisää vielä neljältä yöllä ja virvokepöytä notkui liitoksissaan. Ravintolaan kokoontunut squashväki sai todeta, että finaalista pudonnut Jaakko-An oli pää änyt ottaa kirkkaimman mitalin tanssila alla. Perhos- ja rystylinjatanssit saivat aplodit koko ravintolalta ja eiköhän nämä pian nähdä jonkun maailmantähden musiikkivideossa. Banketista finaaliin Kuva: Toni Lötjönen Illan pikkutunneilla oli jo selvinnyt, e ä Ma as voi aisi Pro-sarjan, koska Mike Gregory ei eh si pelaamaan finaalia lentoaikataulujensa takia. Järjestäjien toivomuksesta Ma as ja Gregory kohtaisivat jo kello 12 näytöso elussa. Aamupäivän hämärissä tehdaspiippujen varjossa olevalle hallille saavu aessa ole n olevani ainoa joka on todistamassa kisojen finaalia. Venäläisten kisakunnolle on kuitenkin noste ava ha ua. Liekö tulleet suoraan banketista vai mistä, mutta kisoista jo pudonneet venäläiset ja ukrainalaiset olivat hallilla pelaamassa keskenään ja varaamassa istumapaikkoja finaalipäivän o eluihin. Saman en mieleen palautui viime vuoden ESRC Cup, jossa kisojen huipentumaa oli katsomassa minun lisäkseni muistaakseni Ma aksen isä ja pari muuta kössifanaa kkoa. Finaalipäivänä paikalla parveili toimittajia Näytösottelu oli nimensä mukaisesti Ma aksen näytöstä ja aristokraa Gregoryn naamastakin oli lue avissa inhimillisiä piirteitä. Jaakolle pronssipeli meni edellisillan tanssiaskelein ja suomalaisten kolmoisvoi o oli näin varmiste u. Finaalissa pääsin kui aamaan SM-kisoissa Kentsulle kärsityn tappion. Finaalipäivänä paikalla parveili toimi ajia ja paikallinen urheiluruutu. Jälkeenpäin Suomessa pääs in ihailemaan myös miten Matiaksen puhe kääntyi dubattaessa sujuvaksi venäjäksi. Saimmepa kuvammekin maailman suurimmalle squashin ne sivustolle Squashsitelle. Ei hullummin tämän tason tuuppareilta. Palkintojen jako oli jälleen kisajärjestäjiltä todellinen taidon näyte. Puheet olivat pitkiä ja pelaajat hehkute in palkintopallille niin kuin asiaan kuuluu. Kaikesta ais, e ä paikalliset arvos vat sitä, e ä turnaukseen ol in lähde y perä Suomesta as. Moni venäläinen oli todella halukas tulemaan myös Suomeen kisailemaan ja toivottavasti ensi talvena saadaan ko maisiinkin kaavioihin ulkomaalaista mauste a. Väsyneet pelimiehet eivät kovin railakkaita mestaruusjuhlia jaksaneet enää järjestää, mu a pojat (eli voi opokaalit) vie in hotellin saunan lauteille. Reissun päätteeksi tutustuimme vielä Pietarin huonoimpaan taksiin. Ehkäpä vuosimallia -82 olevan Ladan kuskina oli kaukaasialainen veijari, joka kielsi Kentsua lai amasta turvavyötä ja navigaa orina toimi kaveri kännykän toisessa päässä. Hotellille löyde in kuitenkin jälleen kerran. Tuliaiset ja paluu kotikonnuille Maanantai oli pyhite y tuliaisten ostamiselle ja etys kerra in kisojen ja reissun an a, si en Russian Airlinesin punaisilla siivillä takaisin ko maahan. Hauskaa oli, siitä kiitokset kisojen järjestäjille ja upeille matkatovereille. Tätä squashturismia on pakko suositella kaikille! Toni Lötjönen 9 3.2010
Kausi alkoi hyvissä merkeissä Kauden perinteinen avauskilpailu Nääs-Cup pelattiin taas syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Peli näytti ja todistusten mukaan myös maistui hyvältä. Kohtaamisissa syntyi uusia, vanhoja ja uusvanhoja pelikavereita. Kuva: Jari Tuomi Kakkoskaavion mitalikolmikko: Jami Äijänen, Marko Korhonen ja vakuuttavan paluun kentille tehnyt Janne Koskelin. Kuva: Petteri Repo - Kaksi vuo a, vastaa Janne Koskelin, kun kysyn kauanko rankingsijoitukseton mies pi taukoa kössistä ja kilpailuista. - Squash maistuu taas. En ota tästä minkäänlaisia paineita, vaan nyt pelaan ja harjoi elen juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu. Hyvältä se peli näy kin. Villillä kor lla kakkoskaavioon otetun Kossun o eista huokui en sen valioluokan pelaajan rentous, oikea-aikaisuus ja tasapaino. Vasta Jyväskylän Marko Korhonen pystyi Yleisö nauttii näkemästään. 10
Maajoukkuemiesten kesäharjoittelu oli aikaisempaa kovempaa Yhden päivän kilpailu kolmen päivän kilpailumatka Nääs-Cup on vakiintunut useimmille kilpailijoille kompak ksi pake ksi, joka vie viikonlopusta tasan sen yhden päivän. Ykköspelaajamme Olli Tuominen moottoripyörineen on vieraillut meillä monena vuonna päiväseltään. Pyöräharjoi elu huipentui viime kesänä toteutuneeseen kuuluisaan Euroopan-kiertueeseen. Kaikille harrastajille yksi päivä ei kuitenkaan riitä. Oulun Matti Eskelinen, Arto Blomqvist, Sami Kenakkala ja Tapio Ulkuniemi o avat tällaisista tapahtumista kaiken ir. He saapuvat Tampereelle jo perjantaina junalla. Ilta käytetään ken llä valmistaviin harjoituksiin ja aamulla miehet ovat levänneinä huippuvireessä. Erityisen antoisan squashmatkailusta tekee GoGo Liikuntakeskuksen ja Cumuluksen ainutlaatuinen konsep : kilpailupaikka ja hotelli ovat yhtä puuta. Lauantaina pelien pääty yä näillä pelimiehillä ei ole vielä kiire ä mihinkään, vaan iltaa vietetään kaupungin vilkkaassa kul uuritarjonnassa kaikki on kävelymatkan etäisyydellä. Ko in eh i kaikessa rauhassa si en vielä sunnuntainakin. Krister Koivula Kuva: Petteri Repo Olli Tirkkonen näyttää miten pallo kaivetaan hieman syvemmältäkin rystyltä. loppuo elussa taltu amaan come back miehen vakaan etenemisen. Hyvältä näy vät toki myös ykköskaavion pelit. Korkeatasoisessa loppuo elussa Ma as Tuomi löi Ar u Moision. Molempien maajoukkuemiesten kesäharjoi elu oli aikaisempaa kovempaa ja sen hedelmiä odotellaan alkavalla kaudella. Pikkusormen murtuma muutti kesäsuunnitelmia Äijäsen veljekset olivat etenkin mukana. Nuorempi Miko oli tosin murtanut kesällä lentopallossa pikkusormensa, mikä vähensi myös Jamin kössiharjoittelua normaalista. Nyt sormi on kunnossa ja pelihalut molemmilla katossa. Mikolle osui kakkoskaavion alkulohkon vastustajaksi juuri Janne Koskelin, joka oli vielä liian vahva nuorukaiselle. Jami taas hävisi ensimmäisen o elunsa äärimmäisen niukas kokeneelle Timo Annalalle ja purki pe ymystään ehkä liiankin voimakkain elkein mailanhei elyineen. Timo kuitenkin hävisi toisen o elunsa Jussi Vikströmille, ja kun Jami taas voi Jussin, erävertailu osoitti että puolivälieräpaikka meneekin Jamille. Jatkossa sinnikkyys tuo tulosta, ja Jami pokkasi lopulta kakkoskaavion pronssia. Jami Äijäsen paineet purkautuvat voiton varmistuttua. Kuva: Petteri Repo 11 3.2010
Nick Matthew Kuva: Tommi Tapola Rakkaan lajimme synnyinmaa Englan on aina ollut yksi squashin mah maita. Perinteitä pursuava saarival o on kau a aikain onnistunut tuo amaan maailman kärkipelaajia ja ylläpitämään Euroopan maine a Australian sekä Pakistanin rinnalla. Yksi äisiä tähdenlentoja on toki nähty muiltakin mailta, mu a Englan on kyennyt huippujensa lisäksi säily ämään tasonsa laajana aina junioreista terävimpään kärkeen. Nick Matthew edustaa tuota tasokasta perinne ä. Alkuaskeleet kohti ammattilaisuutta Nick Matthew syntyi Sheffieldissä vuonna 1980. Hänen vanhempansa harras vat lajia ak ivises ja veivät Nickin jo nuorena squash-kentälle. Junioriluokissa nuorukaisen lahjat herä vät huomioita, ja pian Nickille aukesi tie huippuvalmennukseen David Pearsonin johdolla. Nuorten luokissa parhaiksi saavutuksiksi kirjataan mm. alle 19-vuo aiden Bri sh Openin voi o vuonna 1999 sekä välierät samaisen luokan MM-kilpailuissa vuo a aikaisemmin. Vaikeuksien kautta maailman ykköseksi Amma laiskilpailuja Nick alkoi pelata vuonna 1998 ja top-100 -rajapyykki puhkesi jo seuraavana vuonna. 2000-luvun alussa miehen ranking oli viidenkymmenen paikkeilla. Tämän jälkeen hän paransi sijoitustaan noin kymmenen sijaa vuodessa ja pääsi kärkikymmenikköön vuonna 2004. Vuonna 2008 äkillinen olkapäävamma pako Nickin kahdeksan kuukauden pelitauolle, mikä oli pudo aa miehen kauas rankingin kärjestä. Pelikuntoon toipuminen tapahtui kuitenkin viime hetkillä ja uskoma oman paluun kruunasi tämän vuoden kesäkuun listasijoitus maailman ykkösenä. Millainen pelaaja on Nick Matthew? Itse kohtasin Nickin ensimmäisen kerran jo juniorivuosina ollen tuolloin aavistuksen niskan päällä. Amma laiso elumme ovat kuitenkin osoittaneet kaapin sijainnin, vaikka edellisissä joukkue EM kilpailuissa voi o oli jo hieman lähempänä o elun venyessä viidenteen erään. Nick on jyrääjä pelityyliltään. Pallon hän ottaa usein ilmasta ennen takaseinää, mikä kasva aa pelin perustempon monia muita huippupelaajia kovemmaksi. Äärimmäinen määrä etoisuus sekä kova työ ovat myös Nickin pelille ominaisia tunnusmerkkejä. Edellä maini uja arvoja tukee myös hänen fyysisyytensä, joka on kiistatta yksi amma laiskiertueen kovimmista. Teknisesti hän ei ole kovin säväyttävä pelaaja. Taidokkaat hämäykset tai hienot yleisöä kohau avat tappolyönnit jäävät yleensä vastustajan harteille. Perusasiat ovat kuitenkin aina mailan valmiudesta tarkkoihin peruslyönteihin as enemmän kuin kunnossa. Nickin nopeus, tarkat peruslyönnit ja hyvä puolustus tekevät pallon tappamisesta tuskaisen vaikeaa häntä vastaan. Tämä taas johtaa usein virheisiin kovan kiireen keskellä. Pelissä on vaikea pysyä mukana koko o elua. Mikäli yhden erän onnistuukin voi amaan, se on vielä kaukana viimeisen pallorallin voitosta. Tasaisuus lähes kaikilla pelin tärkeimmillä osa-alueilla sekä kova tahto ovat saattaneet Nick Ma hewn yhdeksi maailma parhaista pelaajista. Hänestä ei ehkä vielä puhuta yhtenä lajin legendoista. Saavutuksiin kuuluu kuitenkin jo nyt liuta isojen amma laiskilpailuiden voi oja, joiden joukossa British Open voitot vuosilta 2006 ja 2009. Tämä kertoo kiista omas miehen mahdollisuuksista täydentää palkintokaappiaan myös tulevaisuudessa. Olli Tuominen Syntynyt: 25.06.1980 Sheffield, England Pituus ja paino: 1.82m, 77kg Korkein ranking: 1. (Kesäkuu 2010) PSA-kisavoi oja: 15 PSA-finaaleja: 34 Saavutukset: Bri sh Na onal Champion 2006, 2009 & 2010, World Team Champs 2005 & 2007, European Team Champs 2004, 2005, 2006, 2007, 2009 Bri sh Open Champion 2006, 2009 12
Riina Koskinen haluaa kilpailla juniorit esittelyssä Nimi? Riina Koskinen Ikä? 13v. Seura? Squash-Kuopio, SqK Valmentaja/valmentajat? Toivo (Topi) Askonen ja Petri Räbinä. Henkilökohtaisen valmentajan paikka on avoinna. Kiinnostuneet voivat o aa yhtey ä ;D Kuinka kauan olet pelannut squashia ja miten innostuit squashista? Olen pelannut neljä vuo a. Ekat kerrat olin kentällä isin ja äidin kanssa. Pelaaminen tuntui hauskalta, joten otettiin yhtey ä squashseuraan. Kuva: Marko Koskinen Kuva: Petteri Repo Mikä on mukavinta squashissa? Leirit, ulkomaankisamatkat ja etenkin voi aminen. Mitkä ovat tavoi eesi squashin parissa? Pärjätä hyvin SM-kisoissa ja muissa isoissa kisoissa. Kerro hieman harjoittelustasi? Minkä verran pelaat ja kenen kanssa eniten? Mitä muuta harjoi eluusi kuuluu kuin squashia? Pyrin treenaamaan neljä kertaa viikossa. Lähinnä Krista Hartikaisen, Saara Salorannan, Ari Tanskasen ja isin kanssa. Pete pitää kerran viikossa yhteiset harkat Kuopion junnuille. Harrastan myös kilpauintia. Uintiharkkoja olisi seitsemän kertaa viikossa, mu a käyn neljä kertaa viikossa uimassa kaksi tun a. Meillä on myös kuntopiiriä, lihashuoltoa yms. Mitkä ovat mielestäsi vahvuuksiasi kentällä? Entäpä heikkoudet? Vahvuudet ovat hyvä fysiikka, stopparit, crossit. Heikkouksia... Mikä on paras saavutuksesi? Finnish Junior Openin voi o vuosina 2009 ja 2010 sekä Suomen mestaruus vuonna 2010 Onko sinulla esikuvaa squashissa? Eipä ole. Mitä ju uja haluaisit tehdä enemmän lii yen squashiin? Treenata enemmän!! Lisää ulkomaankisoja!! Terveisesi muille squashjunnuille ja harrastajille? Nähdään kisoissa! 13 3.2010
Juniorikilpailut kehittymisen paikkana - Finnish Junior Open 2010 Kansainväliset juniorikilpailut ovat tärkeitä etappeja nuoren pelaajan kehityksessä. Matias Tuomi tarkastelee syyskuussa pelattua Finnish Junior Openia ammattipelaajan ja valmentajan silmin, muistellen omia juniorikokemuksiaan. Kuva: Tommi Tapola nousta. Poikien kuninkuusluokan voiton vei Trinidad ja Tobagon Kale Wilson. Fyysises vahva Wilson voi loppuo elussa koko viikonlopun hyvin pelanneen Tatu Knuu lan 3-0. Toivoa vain saa aa, e ä ensi vuonna kisa jatkaisi kasvamistaan ja paikalle saataisiin en stäkin enemmän myös ulkomaalaista väriä. Havaintoja ja ajatuksia FJO:sta Kisa oli oiva laisuus nähdä suomalaiset juniorit tositoimissa ja verrata heidän osaamisiaan ulkomaalaisiin ikätovereihin. 20 tun a kössiä, 100 väärää syö öä ja 3 litraa kyyneliä myöhemmin analyysini onkin valmis. Esiin nousi paljon eroja suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä, suurin osa ulkomaalaisten hyväksi. tuomarille huude u kyseenalaisesta tuomiosta, vaan keskity in en stä kovempaa seuraaviin palloihin. Mihin toimenpiteisiin suomalaisten pitäisi si en ryhtyä jo a maailman kärki ei karkaisi liian kauas? Kössi on muu umassa aina fyysisempään suuntaan ja fysiikasta tulee pitää huoli. Niin voima-, kestävyys- kuin nopeusominaisuuksiakin pitää harjoitella määrä etoises. Tarvi avan lyön varmuuden ja tarkkuuden saavu amiseen vaaditaan tuhansia tunteja toistoja ja erinomainen tapa harjoitella ovat yksinlyön harjoitukset. Mu a niin kuin vanha sanonta menee, pelaamaan oppii vain pelaamalla. Kisoissa pitää käydä ahkeras ja aina koe aa saada kaikki mahdollinen ir siitä, ja niin kuin Pikku G:kin laulaa virheist oppii ja kokemust kar uu. Pelaamaan oppii vain pelaamalla Emily Whitlock kävi hakemassa Wispapisteitä Suomesta. Finnish Junior Open FJO pela in nyt toisen kerran Esport Centerissä. Paikalle oli saapunut reilut 50 pelaajaa ja mukaan oli saatu myös runsas määrä pelaajia englantilaisen Wycliffe-koulun squashohjelmasta. Valmentaja Dave Morrisin johtama joukko edus montaa kansallisuu a. Mukana oli pelaajia niin Trinidad ja Tobagosta kuin Sveitsistä ja Englannistakin. Turnauksessa oli mukana myös kourallinen ruotsalaisia. Kisoissa nähtiin paljon tiukkoja ja korkeatasoisia otteluita suomalaisten ja ulkomaalaisten vieraiden välillä, viimemainittujen ollen useasti antavana osapuolena. Suomalaisvoittaja saatiin kuitenkin neljässä luokassa. Kisojen selväs nimekkäin pelaaja oli Emily Whitlock, joka näytöstyyliin napsi voiton alle 19-vuo ai en ty öjen luokassa. Maailman ehdo omaan juniorielii in kuuluva Whitlock oli saapunut Suomeen kilpailemaan, koska ESF:n juniorisarjoissa jaetaan arvokkaita pisteitä naisten WISPA-rankingiin, jossa aloittelevan amma laisen on muuten todella vaikea Ensimmäinen huomioni oli, e ä lähes kaikki ulkomaalaiset olivat fyysisesti ylivertaisia suomalaisiin nähden. Pienikokoisemmat suomalaiset jäivät ns. jyrän alle. Teknisessä osaamisessa englan laiset olivat myös askeleen suomalaisia edellä. Etenkin lyön en puhtaus ja lyön varmuus hiveli silmää. Miten si en voi kääntää fyysisen ja teknisen altavastaajan aseman voitoksi pelissä? Hyvällä tak sella pelaamisella ja ennen kaikkea ru inilla. Mutta mitä tämä rutiini ja kokemus on, mistä kaikki puhuvat? No se on sitä, e ei peukalo mene suuhun, kun tuomari puhuu jotain muuta kuin savoa ja sitä, ettei joka toinen syöttö mene yli, kun vastustaja ei olekaan se jokaviikkoinen harjoituskaveri. Tällaiset turnaukset ovat todella hyödyllisiä siinäkin mielessä, että pääsee tuomitsemaan o eluja. Paineensietokyky kasvaa ja kielitaito paranee. Myös käyttäytymisessä kentällä ja sen ulkopuolella suomalaiset voisivat ottaa mallia englan laisista. Esimerkillistä englan laisilla oli vastustajan kunnioi aminen, vaikka vastassa olisi ollut täysi aloi elija. Kentällä ei raivo u tai paisko u mailoja, eikä Juniorien ulkomaan kisat Viime vuosina suosiotaan kasva aneet kansainväliset kisat ovat tärkeä osa nuoren kehitystä huippupelaajaksi. Juniorien ulkomaanturnaukset ovat lähes ainoa e eteenpäin tosissaan harjoi elevalle juniorille. Tosiasiallises Suomen juniori lanne on tällä hetkellä se, e ä joka ikäryhmässä on maksimissaan 4-5 tasaista ja hyvää pelaajaa eikä vaihtelevia ja tarpeeksi haastavia vastustajia tahdo löytyä kaikkein edistyneimmille. Tähän joku voi etys sanoa, e ä ainahan voi mennä aikuisten kisoihin! Ja tottahan se on, e ä sieltä niitä kovia pelejä ja vastuksia saa, mu a on ihan eri asia pelata aikuista kuin samassa kehitysvaiheessa olevaa junnua vastaan. Nuoren junnun kanssa tasaista peliä saavat aikuiset haastavat junnut pelkästään fysiikallaan ja ovat useas paljon junnuja huonompia liikeradoiltaan ja tak ikaltaan. Tämän vuoksi nuoren olisi tärkeää aika ajoin päästä pois eristäytyneestä Suomesta kokeilemaan rajojaan samalla kehitysasteella olevia kilpakumppaneita vastaan. Keski-Euroopassa pelaajat pääsevät koko 14
Kuva: Tommi Tapola Tatu Knuutila ja Kale Wilson P19-finaalissa. ajan pelaamaan ukkoja matseja muunmaalaisia vastaan ja kokemusta kar uu, kun ei saman kauden aikana kisaa 10 kertaa samaa vastustajaa vastaan. Egyp- ssä kuulemma alle 13-vuo aiden poikien sarjassakin on yleensä 128:n kaavio! Juniorikisat ulkomailla ovat kuin ensimmäinen askel koh amma laispelejä. Kaikkien maiden samanikäiset huiput pelaavat vastakkain, mutta pelit eivät kuitenkaan lopu häviöön niin kuin ammat- laisken llä, vaan aina saa vähintään ne luvatut 3-5 peliä. Lähes kaikki maailman kärkipelaajat ovat jo junnuissa pelanneet kovia ulkomaan kisoja, vaikka eivät aina junnuissa aivan parhaita olisi olleetkaan. Itsekin olen kiertänyt samoja kisoja vaikkapa Ramy Ashourin ja James Willstropin kanssa. Koskaan ei ole liian aikaista ruveta keräämään kokemusta. Mitä aikaisemmin haluaa ruveta pärjäämään, sitä aikaisemmin pitää aloi aa. Itse pelasin ensimmäiset ulkomaan kisani sinä viikonloppuna, kun täy n 15 eli jouduin he pojat alle 17 -sarjaan ja vastaan tuli ensimmäisessä pelissä tuleva juniorien Euroopan mestari. Nykyään suuri osa aloi aa kiertämisen jo huoma avas aikaisemmin, enkä näe siinä mitään huonoja puolia. Ei pidä liikaa huolestua, jos tulokset eivät ole totutun loistavia ensimmäisinä vuosina. Pienikokoiset, myöhään kehi yvät suomalaiset ovat yleensä parhaimmillaan vasta alle 17- ja alle 19-vuo ai en sarjassa. Matkailu avartaa Pelaamisen ohella ulkomaan kisat ovat loistava tapa luoda kontakteja muuhun kössimaailmaan. Näistä kisareissuilla tavatuista kavereista tulee useas pitkäaikaisia ystäviä ja on todella kätevää tuntea porukkaa ympäri maailmaa. Heidän luokseen voi seuraavilla reissuilla päästä asumaan ja vastavuoroises he tulevat sinun luoksesi kylään. Esimerkillistä englantilaisilla oli vastustajan kunnioittaminen Useas pohditaan myös, e ä on huonoa, kun joutuu olemaan poissa koulusta niin paljon ja jää jälkeen koulutyöstä. Pötypuhetta! Kisamatkoilla kielitaito paranee enemmän kuin 5 vuoden aikana koulussa, kun oikeas joutuu puhumaan, jo a pärjäisi käytännön asioissa. Myös maailmankatsomus ja kul uurituntemus paranevat, kun on tekemisissä maailman P15 mitalistit: Harry Heathcock ENG, Lyell Fuller ENG ja Miko Äijänen FIN. Kuva: Poku Salo Suomalaismenestystä Finnish Junior Open 2010 P19: 2. Tatu Knuu la 3. Jaakko Vähämaa P17: 1. Tommi Ekholm 2.Olli Turtonen 3. Ilmari Vikström T17: 1. Emilia Soini 2.Emilia Korhonen 3. Aurora Vikström P15: 2. Miko Äijänen T15: 1. Riina Koskinen 3.Maarit Ekholm P13: 1. Mirko Muukkonen 2. Sebas an Lilja 3. Teemu Merivirta T13: 3. Nea Falck joka kolkasta tulevien pelaajien kanssa. Yksi koe sinne tai tänne ei maailmaa kaada. Itse missasin lyhyen saksan yokirjoitukset, kun olimme maajoukkueen kanssa kisareissulla Hollannissa ja matsini venymisen takia myöhästyin ko lennolta. Ylioppilaaksi kuitenkin pääsin ja saksastakin sain seuraavana syksynä E:n! Ulkomaan kisa voi myös olla kiva perheen yhteinen lomakokemus. Kesäinen Amsterdam tai talvinen Zürich voi olla mukava lomapaikka isille ja äidille sinä aikana, kun pikku Liisa pelaa kössiä. Matkustamisen ei kuitenkaan pitäisi olla se pääsyy siihen, e ä lähdetään ulkomaille kilpailemaan. Tarkoitus ei ole kehi ää yleisurheilusta tu uja ns. kisaturisteja. Tosin kaikki tuntemani lapset ja nuoret rakastavat reissaamista ja matka voi olla mukava lisäbonus, joka lisää treenimo vaa ota sekä ennen kisaa e ä si en kisan jälkeen, kun on huomannut e ä minähän pärjään jo hyvin näitä muita vastaan tai e ä ei ne muunmaalaiset mitään koneita ole, vaikka he ovatkin ehkä vielä vähän parempia. Myös juniorikisoja on rankingiltaan eritasoisia. On normaalikisoja (mm. Finnish Junior Open), GP-kisoja (Austrian JO) ja SS (Super Series) -kisoja (Nordic JO, Swiss JO, Bri sh JO, Pioneer JO, Dutch JO). Näistä SS-kisat ovat selväs kovatasoisimmat ja houku elevat paikalle eniten osallistujia. Kaikkiin edellä maini uihin kisoihin on Squashlii o valmis lähe ämään valmentajan, mikäli läh jöitä on vähintään 6. Joten kaikki junnut vain rohkeas mukaan talven ja kevään kisoihin! Ma as Tuomi 15 3.2010
SSqL:n toimisto tiedottaa Uutena toimistolla Squashliitto on lähtenyt mukaan Nuoren Suomen ja SLU:n hallinnoimaan Your Move -projektiin. Projektin tavoitteena on aktivoida 13 19 vuotiaita nuoria liikkumaan enemmän. Kohderyhmänä ovat sekä jo jotakin lajia harrastavat nuoret sekä kaikki muut ikäryhmään kuuluvat, jotka haluavat lähemmin tutustua urheilun laajaan lajikirjoon. Projektin päätapahtuma järjestetään touko-kesäkuussa 2011 Olympiastadionin ympäristössä ja squash on mukana tapahtumassa yhtenä lajina. Allekirjoittanut on palkattu liiton puolesta projektia koordinoimaan lokakuun 2010 alusta alkaen. Monelle teistä olen jo entuudesta tu u ja lopuille tulen toivo avas pian tutuksi. Niille, jotka eivät vielä tunne, lyhyt esi ely on varmasti paikallaan. Squashia olen pelannut 10-vuo aasta as, joten vuosia pelikentällä on kertynyt jo 16 kappale a. Olen Espoosta kotoisin ja koko squashurani olen pelannut ESRC:n riveissä. Pelaan naisten maajoukkueringissä ja muutamaan o eeseen olen saanut kunnian edustaa Suomea kansainvälisissä arvokisoissa. Squashin lisäksi elämääni on mahtunut opiskelua. Valmistuin tämän vuoden toukokuussa diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta, jossa opiskelin biotekniikkaa. Your Move -projektin lisäksi tulen huoleh maan Squashliiton juniorikampanjapäivien sopimisesta koulujen ja seurojen kanssa. Pyrin myös yhdessä seurojen kanssa kehi ämään seurojen juniorityötä. Oman lajin parissa työskentely tulee varmasti olemaan mielenkiintoista ja antoisaa. On mahtavaa päästä näkemään uusia puolia lajista, jota on harrastanut jo pienestä pitäen ja saada olla mukana viemässä lajia eteenpäin. Haasteita tulee varmas olemaan monia, mu a sitä suuremmalla syyllä odotan innolla työn alkamista. Halleilla nähdään! Pia Ojala pia.ojala@squash.fi Pia Ojala ottaa lokakuun alusta päävastuun Squashliiton Your Move -kampanjasta. Kuva: Hanna Rusila 16
Your Move tähtää nuorten lajikokeiluihin Squashnuoret Tommi Ekholm ja Oliver Siitari raportoivat kulissien takaa, kuinka massiivinen nuorisoliikuntatapahtuma rakennetaan. Helsingissä järjeste in 4-5.9.2010 Your Move -syystapaaminen, johon osallistui lajinuoria ja nuorisovastaavia eri lajiliitoista. Squashliitosta oli tällä kertaa lajinuorista paikalla Oliver Siitari, Tommi Ekholm ja Joonatan Jakobsson. Lajivastaavana paikalla oli Pia Ojala. Ohjelma alkoi lauantaiaamupäivällä tutustumisleikeillä Töölönlahden ympäristössä. Maukkaan lounaan jälkeen siirry in Olympiastadionin kokous loihin, jossa suunni elu vasta kunnolla alkoikin. Ensiksi käy in läpi, kuinka pitkälle ol in tultu aikaisemman tapaamisen jälkeen. Tapahtuman mainonnan edistymisestä puhu in ja kerro in myös Your Move Tourin menestyksestä. Tämän jälkeen siirry in takaisin ruokalaan syömään ja käyn stadionin tornissa oli myös mahdollista. Syötyämme lähdimme kiertämään tapahtuma loja ja käymään läpi missä mikäkin laji pidetään. Lasinen squashken ä tullaan pysty ämään aivan Paavo Nurmen patsaan lähettyville. Tämän lähemmäs tapahtuman keskipiste ä ei käytännössä voisikaan päästä, eli aivan mahtava ju u! Sateen varalta kentän päälle pystytetään tel a, jonka alle muitakin pallolajeja tarvi aessa mahdutetaan. Alue ulo uu aivan Helsingin Jäähallilta Helsinginkadulle as. Käytössä on jäähalli parkkipaikkoineen, Olympiastadion parkkipaikkoineen, Töölön Kisahalli ja oikeastaan kaikki siltä väliltä. Teitä saatetaan sulkea alueella. Lajeja tulee olemaan ihan moo oriurheilusta suunnistukseen. Kierroksemme pää yi jäähallin loihin, missä luvassa oli amma laisrullalautailijan haasta elu. Si en olikin jo myöhä ja vetäydyimme pizzerian kau a hotellille. Sunnuntaina tarjolla oli aamupala hotelli Scandicissa yöpyville. Kokous alkoi klo 9.00 jälleen Olympiastadionin kokous loissa. Tommin osalta päivä jäi vähän lyhyeksi, koska hän pää hotellin ovesta ulos tultuaan kokeilla longboardia eli skei n tapaista lautaa. Noin 10 metriä eteenpäin päästyään hän kaatui ja tuloksena olivat venähtäneet nivelsiteet. Olisihan se pitänyt arvata... No Tommi saa in kyseisen laudan päällä työnne yä stadionille, sieltä soi o ko in ja siitä lähtö lääkärin vastaanotolle. Päivän keskustelunaiheina olivat kesän suurtapahtuman arvot. Pohdi in, mitä arvoja tapahtuma tukee ja millaista fiilistä halutaan. Tämän jälkeen aloimme suunnitella vies ntää ja tapahtuman mainontaa. Tarkoituksena oli keksiä uusia ja normaalista mediamainonnasta poikkeavia tapoja mainostaa tapahtumaa. Ruuan jälkeen pohdittiin lajien kesken, millaista ohjelmaa kukin järjestää. Squashpelaajille on luvassa viikonlopun yli kestävä juniorikisa oheistapahtumineen. Käytössä on myös Merihaan palloiluhalli - siitä lisä etoa, kun aikataulut on suunniteltu. Viikonlopun jälkeen kaikille suunnatussa Your Move -osiossa on luvassa lajikokeilua ja näytöso eluita. Eli jos joku haluaa päästä pelaamaan Olympiastadionin lasikentälle ison yleisön eteen, niin tervetuloa. Kertokaa toiveesta meille, niin autamme järjestelyissä. Loppukahvien jälkeen lähde in ko in. Seuraava tapaaminen on tammikuussa, joten sen jälkeen lisää etoa. Jos joku ei edä tapahtumasta yh käs mitään, hakeutukaa osoi eeseen www.yourmove. fi, tai hakekaa joko Facebookista tai IRCgalleriasta hakusanoilla Your Move. Tommi Ekholm & Oliver Siitari 17 3.2010
18
Tulosta itsellesi tarvittava määrä tapahtumakalentereita netistä! 19 3.2010
Vierivä kivi ei... Seniorien MM-squashissa tunnelma nousee totta vie kattoon. Eikä vähiten suomalaiskatsomossa, jonka luo löysi ainakin Kölnissä kuuloaistin perusteella. Kuva: Juha Saarentaus Senioreilla on hauskempaa... Ainakin pelien jälkeen. Ensikertainen odotti seniorien MMkarkeloita uteliaana. Ju uja oli kerro u ja kuvia nähty edellisten reissujen täh hetkistä. Kisojen järjestäminen kaukomaiden sijasta nurkan takana Saksassa ei la stanut lähtöintoa. Ja kannattihan tuo. Paljon puidulle kisajärjestelyjen (epä)onnistumiselle ei jälkeenpäin mahda mitään, mu a pelaajat hoi vat tunnelman ko in. Kun olin sa unut piipahtamaan muutama kuukausi aiemmin Saksassa katsomassa ammattilaisten taituroimaa EM-squashia, onnistuu pieni vertailu näppituntumalta: senioreilla oli hauskempaa. Tästä tunnelmasta on paha pistää paremmaksi! Suurimmassa luokassa eli miesten viisikymppisissä 120 pelaajasta joka kymmenes oli suomalainen. Miesten nelivitosissa pan in vielä paremmaksi: sadasta pelaajasta 15 prosen a finskejä. Tuloksissa emme ehkä loistaneet englan laisten, saksalaisten, irkkujen, aussien ja eteläafrikkalaisten tapaan, mu a yhteishengessä kyllä. Parin kisapäivän jälkeen kisaväki tunsi jo suomalaisten tyylin mistä kuuluu kovaäänisin kannustus, siellä niiden täytyy olla. Kätevää hallissa, jossa kulkeminen oli väentungoksen keskellä hankalaa! Taitoa ja vauhtia Ehkä vielä vuosien päästä muistamme M45-luokan matsin, jossa Määttäsen Tepa taisteli mallipojalta näy äny ä ir- Ääntä lähti Suomalaiset taitavat olla maailman urheiluhulluinta kansaa, oli joku tuumannut kisaporukallemme. Niinpä: pieni Suomi oli Kölnissä 47 osallistujallaan yksi suurimmista seniorisquashmaista. Jarkki Jaakkola ja Jammu Saari, Esrc:n seniorikisakonkarit. Kuva: Jarkki Jaakkola 20