JO 15 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 15 vuotta 1/2011 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2011 Hannu Alén Urpu-Kaarina Yli-Laurila Vuolteenkoskea säännöstellään automaattisesti Teuron-Puujoen vesien tilaa pyritään parantamaan ja tulvia vähentämään muun muassa Vuolteenkosken säännöstelyllä. Sivu 6. Hämeenkylmänkukka punaisella listalla Punaisen listan kasvit ja eläimet ovat uhanalaisia. Lisäksi listalla on silmällä pidettäviä lajeja. Syynä uhanalaisuuteen on yleensä ihmisen toiminta. Sivu 2. Urpu-Kaarina Yli-Laurila alssi niskanen Joutsenten kevät Riihimäen Arolammilla pesii jälleen laulujoutsenpari. Tässä kuvassa on tosin vuonna 2008 Arolammilla pesinyt joutsenpari. Sivu 4. Vanhalle ikkunalle uusi elämä Mieti toisenkin kerran ennen kuin kuskaat vanhoja huonokuntoisia ikkunoita kaatopaikalle. Lassi Tudeer puhaltaa niihin uuden elämän Lopen Pilpalassa. Sivu 3. Taistelu Hirvijärven levää vastaan pekka seitovirta Hirvijärven Suojeluyhdistys on aloittanut sinilevän vastaisen taistelun. Korttoonlahteen laskevassa purossa oli huhtikuussa runsaasti vettä. Sivu 6.
2 Toukokuu 2011 Lapsen luontoelämykset ovat lähellä Kodin takainen pusikko kantoineen ja kivineen voi olla lapselle seikkailupuisto ja lähioja on kuin vuolas joki. Lasta ei välttämättä tarvitse kyyditä pidemmälle. Hän löytää luonnon ihmeet lähempääkin, jos niitä vaan on tarjolla. Monet lapset elävät kuitenkin jo meilläkin niin kaupungistuneessa ympäristössä, että luontoa saa etsimällä etsiä. Miten ihailinkaan taas pääsiäisen aikaan englantilaisten mutkatonta suhdetta luontoon. Lämpiminä päivinä lontoolaiset kerääntyivät suurina joukkoina pääkaupungin keuhkoiksi jätettyjen isojen puistojen nurmikolle istumaan, leikkimään, syömään lounasta tai välipalaa. Missään ei kielletty astumasta nurmikolle. Kukaan ei hätistellyt ketään pois. Britannian nurmikot kestävät kulutusta ihan eri tavalla kuin meikäläiset, mutta ihailen sikäläistä sallivaa linjaa. Lapsen luontosuhde suomalaisessa kaupungissa on ikävä kyllä aika usein sitä, että hän kuulee toistuvasti: Älä poimi kukkia! Kävellään tässä polulla, ei nurmikolla. Älä vaan koske siihen vesilätäkköön, siinä voi olla likaista vettä. Lasten luontoelämysten mahdollistajana on avainroolissa aikuinen. Siksi Luontoliitto luotsaa nyt Lapset luontoon kampanjaa, jossa on mukana liuta muita järjestöjä. Kampanjan avulla halutaan kertoa, että luontosuhde on tärkeä kaikille lapsille ja että sen tukemiseen tarvitaan niin vanhempien, opettajien kuin yhteiskunnankin apua. Päiväkodit ja koulut ovat tärkeässä roolissa. Toivoa pitää, että nykyisessä sentin venyttämisen ajassa opettajat jaksavat itse kouluttautua ja viedä lapsia lähiluontoon. Alkaneen hankkeen puitteissa lukuisat järjestöt tarjoavat ympäristökasvatuksen tukea ja osaamista. Hyvät opettajat, hyödyntäkää tarjousta! Ennen kaikkea tarvitsemme päättäjiä, jotka uskaltavat puhua ja äänestää sen puolesta, että turvataan mahdollisuudet ja puitteet lasten lähipiirin luontokokemuksille ja siten heidän ympäristösuhteensa vahvistamiseen. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Loppijärvellä on vesiskoottereilla ajo kielletty. On käyty myös keskustelua Loppijärven moottorivenekiellosta tai nopeuksien rajoittamisesta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole. Moottorivenekiellot järvikohtaisia Muistathan, että Lopen järvien vedenlaadusta ja virkistyskäyttökelpoisuudesta löytyy tietoa netistä. Kun menet Lopen kunnan etusivulta tekniikka ja ympäristösivujen ympäristönsuojelukohtaan, sen linkeistä löytyy otsikko Tietoa järvistä, joka ohjaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Kevään tullessa me ihmiset aktivoidumme pitkän talven jälkeen ja alamme touhuta monenlaisten harrastusten ja vapaa-ajan puuhien kimpussa. Myös vesille tulee halu päästä, kuka kalastamaan, kuka ajelemaan huviajelua moottoriveneillä ja vesiskoottereilla. Moottorikäyttöisillä vesipeleillä liikuttaessa on ennalta huomattava selvittää, onko omalle mökki- tai kalastusjärvelle asetettu rajoituksia tai kieltoja moottoriveneille. Moottoriveneillä, vesiskoottereilla ja muilla laitteilla liikuttaessa on myös huomioitava se, ettei aiheuta kohtuutonta viihtyisyys- tai muuta haittaa tai vaaraa muille järven käyttäjille ja ranta-asukkaille. Vesiliikennelaissa annetaan ohjeet kieltojen tai rajoitusten asettamiselle. Hakemuksen järvikohtaisesta Netissä tietoa Lopen järvistä kokoamaan tiedostoon. Valitsemalla kohdekunnaksi Lopen, löydät luonnehdinnan 110 Lopella sijaitsevan järven tilasta. Tarkempaa tietoa mm. järvikohtaisista tutkimustuloksista on Lopen järvitiedoston paperiversiossa, johon voit tutustua esimerkiksi Lopen kirjastossa. kiellosta tai rajoituksesta voi esittää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esimerkiksi kunta tai kunnan jäsen tai sellainen viranomainen, yhteisö tai vesialueen omistaja, jota asia koskee. Viime aikoina Lopella on käyty keskustelua Loppijärven moottorivenekiellosta tai nopeuksien rajoittamisesta. Laajemmin on pohdittu mahdollisuutta yhtenäisen nopeusrajoituksen saamisesta Lopen kalastusalueen toiminta-alueen järville. Riihimäen seudulla on voimassa seuraavat moottorivenekiellot ja rajoitukset. Hausjärvi l Hausjärvellä ei ole kieltoja tai rajoituksia. Loppi l Hirvijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Kaartjärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Kerityllä kielto moottoriveneillä 4 hevosvoimaa suuremmilla moottoreilla. l Kesijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Loppijärvellä vesiskoottereilla ajo kielletty. l Pikku-Punelialla nopeusrajoitus 6 km/h sekä vesihiihto ja vesiskoottereilla ajo kielletty. l Pääjärvellä moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo kielletty. Riihimäki l Hirvijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Suolijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Paalijärvellä on tehty herrasmiesopimus mökkien omistajien kesken, että moottoriveneitä ei käytetä. Niitä on käytetty vain kaloja istutettaessa. Teksti ja kuva: JUHA VIINIKKA LUONTOKOLUMNI Hannu Alén HANNU ALÉN Punaisen listan hämeenkylmänkukka kasvaa Lopellakin. Luonnon punainen lista Suomen eliölajiston uhanalaisuutta on arvioitu neljä kertaa, vuosina 1986, 1992, 2000 ja 2010. Viimeisimmässä arvioinnissa todettiin Suomen kasvi- ja eläinlajeista joka kymmenennen olevan uhanalainen. Tosin maamme kaikkiaan noin 45000 eliölajeista vain 47 prosenttia tunnetaan niin hyvin, että arviointi voitiin suorittaa. Uhanalaisista lajeista hieman yli 1340 on eläimiä, noin 380 on kasveja ja sammalia. Sieniä ja jäkäliä on noin 520. Punaisen listan, joka sisältää myös silmälläpidettävät, lajeista 38 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä, varsinkin lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Perinneympäristöissä elää 22 prosenttia uhanalaisista. Suurimmat syyt lajien uhanalaisuuteen tai häviämiseen ovat avointen perinne- ja muiden kulttuurialueiden sulkeutuminen hoidon ja käytön loputtua sekä metsien käytön ja käsittelyn aiheuttamat muutokset. Kolmanneksi tärkein elinympäristö on rannat, jotka ovat ensisijaisia elinympäristöjä 12 prosentille uhanalaisista lajeista. Vaikka metsät ja perinneympäristöt ovatkin listan kärjessä, on niissä asustavien lajien uhanalaistuminen hidastunut. Uhanalaistuminen on taas kiihtynyt soilla, rannoilla, vesissä, kallioilla sekä tuntureilla. Metsissä ja perinneympäristöissäkin on silti enemmän lajeja, joiden uhanalaisuus on kasvanut, kuin lajeja, joilla se on vähentynyt. Useille tuttuja tai helposti tunnistettavia Punaisen listan kasvilajeja Lopella ovat esimerkiksi harjuilla kasvava erittäin uhanalainen hämeenkylmänkukka sekä uutena listalle nostettu silmälläpidettävä kangasajuruoho. Kulttuuriympäristöjen lajeista voisi mainita mm. silmälläpidettävät kissankäpälä, ketoneilikka sekä kelta-apila. Linnuista listalle ovat nousseet mm. mökkirannoilta tuttu rantasipi, peltojen yllä saalistava hiirihaukka sekä niityillä asusteleva keltavästäräkki. Mukana on myös useita vesilintuja kuten punasotka, tukkasotka, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Punaiselta listalta on poistettu 25 lintulajia, joiden kannoilla on katsottu olevan suotuisaa kehitystä. Tästä joukosta lienevät tutuimpia käki, varpunen ja kottarainen. Ekokaaret löytyvät helposti netistä Ekokaari löytyy sähköisesti netistä useankin osoitteen kautta. Osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto avautuu sivu, jonka vasemman laidan palkista löytyy sana Ekokaari-lehti. Sitä napsauttamalla avautuu näkymä, jolla ovat kaikki Ekokaaret numerosta 2/2000 lähtien. Niistä voi tarkastella vanhojakin juttuja. Myös www.loppi.fi ja www.hausjarvi.fi -sivujen kautta pääsee Ekokaaren sivuille.
Toukokuu 2011 Windows vaihtui ikkunoihin Tietotekniikan diplomi-insinööri Lassi Tudeer jätti palvelupäällikön tehtävät isossa it-firmassa ja vaihtoi sähköiset windowsit käsin kosketeltaviin ikkunoihin. Nyt hän korjaa ja kunnostaa vanhoja ikkunoita omassa yrityksessään Pilpalan Pokassa Lopella. Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun perhe osti vanhan talon Pilpalasta, ja osa ikkunoista korjautettiin Satakunnan vankilassa. Rupesin miettimään, että kyllä minäkin oppisin ikkunoita korjaamaan, Lassi Tudeer hymyilee. Hän hakeutui Rakennusapteekin järjestämään ikkunaentisöijän koulutukseen, jota kesti reilut puoli vuotta, ja johon kuului myös työharjoittelua. Kotipihasta löytyi ulkorakennus, joka oli omiaan työpajaksi, ja siihen syntyi oma yritys. Ensimmäinen iso investointi oli yli tuhat euroa maksanut kittilamppu, jolla vanhat ikkunakitit saa lämmitettyä pehmeiksi, jonka jälkeen ne on helpompi poistaa. Ajan mittaan hän on käytännössä oppinut ja itse kehittänyt uusia kikkoja ja homma on nopeutunut. Töitä on ihan kohtuullisesti, ja yritystä on nyt tarkoitus laajentaa. Voisin ehkä palkata tähän toisen tekijän, jos töitä tulee nykyistä enemmän, ikkunaentisöijä pohtii. Vanha on uutta parempi Hän käsittelee vanhaa ikkunapokaa, joka on peräisin jämsänkoskelaisesta 30-luvun funkistalosta. Kitit ovat irti, maalia on irronnut, lasin ja pokan välissä on rakoja ja koloja. Moni olisi tämän pistänyt jo kaatopaikalle. Lassi Tudeerin käsissä siitä syntyy vielä hieno ja hyvä ikkuna. Tudeer käyttää perinteisiä materiaaleja, joista on satojen vuosien kokemus. Pellavaöljymaalilla maalattu ikkuna on helppo huoltaa ja puu säilyy maalin alla hyväkuntoisena. Pellavaöljykitillä kiinnitetyt lasiruudut ovat tiiviit ja estävät veden pääsyn puitteeseen. Työ on vanhan säästämistä ja kierrätystä. Tudeer irrottaa löysinä hölskyvät lasit ja pokan korjattuaan asentaa kaikki ehjät lasit takaisin paikoilleen. Kaikki pokat maalataan uudelleen, mutta ennen sitä on vanha maali irrotettava kuumailmapuhallinta ja maalikaavinta käyttäen. Periaatteena on, ettei aina osteta kaikkea uutena, jos vanha on aivan käyttökelpoista. Ikkunoita pitää huoltaa Moni on unohtanut, että ikkunat tehtiin ennen kestämään yhtä kauan kuin talokin, niitä vaan pitää huoltaa välillä, Tudeer tuumaa. Hän suosittelee perushuoltoa 5-10 vuoden välein ja isompaa huoltoa esimerkiksi 50 vuoden välein. Hänen korjaamansa vanhimmat ikkunat ovat olleet 1700-luvun taloista. Nykyikkunoita ei voi huoltaa, koska puuaines ei ole hyvää ja lasit on usein kiinnitetty silikonilla tai vastaavalla liimalla. Korjaaminen kannattaa Vanhat ja huonokuntoiset ikkunat on harvoin pakko vaihtaa uusiin. Vanhat ikkunapuitteet on yleensä tehty valikoidusta, hyvälaatuisesta puusta, ja ne voidaan kunnostaa alkuperäistä vastaavaan kuntoon, Lassi Tu- Monien työvaiheiden jälkeen vanha ikkuna herää uuteen eloon Lassi Tudeerin käsissä. deer vakuuttaa. Huolellisesti, oikeita materiaaleja käyttäen entisöidyt ikkunat on helppo pitää kunnossa, eikä niitä myöhemminkään tarvitse vaihtaa uusiin. Kun ikkunat tiivistetään ja varmistetaan, että ne aukeavat ja sulkeutuvat kunnolla, vanhat ikkunat ovat uusia vastaavat eikä energiatehokkuus juurikaan häviä kolmilasisille teollisuusikkunoille. Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Vanhat kauniit myrsky- ja sormihaat on irrotettu ja maalattu uudelleen ja odottavat kiinnitystä. Uudelleen maalatut ikkunapuitteet kuivuvat, jonka jälkeen lasi on vielä puhdistettava ja haat kiinnitettävä paikoilleen. Ikkunasanasto Ikkunapuite, -poka tai pelkkä puite tai poka on se osa ikkunasta joka kääntyy saranoiden varassa ja johon lasi/lasit on kiinnitetty. Karmi on kiinni rakennuksessa ja puitteet ovat sen sisäpuolella ikkunan ollessa suljettuna. Jakopuite, välipuite erottaa lasiruudut toisistaan moniruutuisessa ikkunassa. Myrskyhakaa eli tuulihakaa käytetään pitämään ikkunaa auki. Sormihakaa käytetään ikkunan kiinni pitämiseen. Puhallettu lasi on vanhaa, yleensä ennen 1930-lukua valmistettua eläväpintaista lasia. Sitä on saatavilla myös uustuotantona, joskin se on monta kertaa kalliimpaa kuin muut ikkunalasilaadut. Vedetty lasi, eli konelasi, on tavallisin lasityyppi 1930-luvun ja 1970-luvun välillä asennetuissa ikkunoissa. Se on eläväpintaista, joskin yleensä tasaisempaa kuin puhallettu lasi. Sitä on edelleen saatavilla ja se on huomattavasti halvempaa kuin puhallettu lasi, joskin jonkin verran kalliimpaa kuin tasolasi. Tasolasi on yleistä 1970-luvun jälkeen asennetuissa ikkunoissa ja rikkoutuneisssa korjatuissa ikkunoissa. Se on pinnaltaan täysin tasaista. Tasolasia ei pitäisi asentaa ikkunoihin vanhoissa taloissa, joissa muissa ikkunoissa on puhallettua tai vedettyä lasia. Tasolasiruutu erottuu muista ruuduista kuin musta silmä. Riihimäki matkalla Reilun kaupan kaupungiksi Riihimäen Reilun kaupan kaupunki -kampanja käynnistyi maaliskuussa 2010. Kampanjan tavoitteena on edistää Reilun kaupan tuotteiden tarjontaa ja käyttöä kaupungissa sekä saada aikanaan Riihimäelle Reilun kaupan kaupunki arvonimi. Avaustilaisuudessa perustettiin myös arvonimen edellyttämä Riihimäen Reilun kaupan kannatustyöryhmä. Reilun kaupan tuotteiden käytön kartoitus Riihimäen alueen ravintoloissa, kahviloissa ja majoitusliikkeissä oli tehty jo aiemmin tammi-helmikuussa 2010. Vuoden aikana kannatustyöryhmä on kampanjoinut monissa tapahtumissa ja käynneillä kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa. Reilun kaupan kunta ja Reilun kaupan kaupunki ovat arvonimiä kaupungeille ja kunnille, jotka haluavat edistää eettistä kuluttamista valitsemalla Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteita omissa hankinnoissaan. Saadakseen Reilun kaupan kaupungin tai kunnan arvonimen, tulee kaupungin tai kunnan täyttää arvonimeen vaadittavat kriteerit. Riihimäellä vaikeimmin saavutettavaksi kriteeriksi on osoittautunut Reilun kaupan tuotteiden tarjonta kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa. Riihimäellä Reilun kaupan kahvia pitäisi olla tarjolla vähintään kahdeksassa kahviossa, ravintolassa tai hotellissa, mutta niitä tarjotaan toistaiseksi vain viidessä paikassa. Muilta osin kriteerit saadaan täyttymään. Näissä paikoissa Riihimäellä tarjotaan Reilun kaupan kahvia: Feeniks-café, Pieni kauppa ja kahvio Pompoti, Ravintola Apollo, Riihimäen Martat ry:n kesäkahvila sekä Viialan leipomon kahvila Hämeenkatu 14:ssä. Suomessa on kuusi Reilun kaupan kaupunkia ja kuntaa, nimittäin Utajärvi, Tampere, Pori, Espoo, Joensuu ja Lohja. Maailmalla niitä on jo yli 700. Reilun kaupan sertifiointimerkki on takuu siitä, että tuotteita ja niiden raaka-aineita viljelevät kehitysmaiden perheviljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen ja heidän työehtonsa ovat oikeudenmukaiset. Tuotteista maksetaan myös Reilun kaupan lisää, joka käytetään mm. elinolojen parantamiseen ja koulutukseen. Reilun kaupan periaatteisiin kuuluu myös, että lapsityövoiman käyttö on kielletty. Reilun kaupan tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä. MARKKU KYÖSTILÄ Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija. Biohajoavat muovipussit eivät kuulu enää biojätteisiin Biojätteiden lajitteluun muutoksia Kiertokapulan biojätteen keräysohjeet ovat taas muuttuneet. Nyt pitää toimia seuraavan ohjeen mukaan. Biojätteistä bioetanolia Lajittele biojäte edelleen omaan astiaansa. Pakkaa biojätteet muovipussiin, sanomalehteen tai paperiseen pussiin. Ei siis biohajoavaan muovipussiin niin kuin tähän asti! Biojätteeseen laitetaan nyt hedelmien ja juuresten kuoret, lihan ja kalan perkuujätteet, kahvinporot, suodatin ja teepussit, ruuantähteet, pienet luut, munankuoret ja pilaantuneet elintarvikkeet. Biojätteet toimitetaan St1 Bionolix laitokselle Karanojalle Hämeenlinnaan. Siellä niistä jalostetaan bioetanolia. Prosessin vuoksi lajitteluohjeisiin on tehty muutoksia. Biohajoavia pusseja ei enää voi käyttää, sillä ne liisteröityvät laitteisiin ja hankaloittavat laitoksen toimintaa. Kuivajätteet Ekokemin polttoon Biojätteisiin ei enää saa laittaa talouspapereita ja lautasliinoja, multaa, haravointijätteitä ja kuihtuneita kasvinosia, lemmikkien ulosteita ja häkkien siivousjätteitä eikä siis biohajoavia muovipusseja. Kaikki nämä kuuluvat nyt kuivajätteisiin, jotka päätyvät Ekokemille polttoon. Lisätietoja lajittelusta: Kiertokapula Oy, neuvonta 075 753 0011, neuvonta@kiertokapula.fi www.kiertokapula.fi 3
4 Liito-orava Riihimäen Nahkurinkujalla Istuimme vaimoni kanssa 23.3.2011 katselemassa telkkaria klo 21.30, kun yhtäkkiä eräästä olohuoneen ikkunasta kuului kova pamaus. Kaikkien muitten sen huoneen ikkunoitten eteen oli vedetty rullakaihtimet, paitsi tämän yhden, joka on terassilla, siis Patastenmäkeen päin. Ensimmäinen luuloni oli, että joku heitti lumipallon ikkunaan. Menin kuitenkin heti katsomaan ja hämärässä näkyikin jotain ikkunalaudalla. Juoksin hakemaan äkkiä kameran ja sain kerran räpsäytetyksi. Kun yritin ottaa toista kuvaa, eläin alkoi laahustaa pois pimeään lumihankeen. Eipä siitä silloin oikein osannut sanoa, mikä se oli. Lähetin kuvan Riihimäen Luonnonsuojeluyhdistyksen Petri Mäkelälle. Sieltä tulikin nopea vastaus, että sehän on liito-orava. Katselin seuraavana päivänä lumessa olevia jälkiä. Sieltä terassilta se oli laahustanut reilut kymmenen metriä ja mennyt koivuun. Siihen loppuivat jäljet. Parasta kuitenkin oli, että se oli tärähdyksestä huolimatta pystynyt jatkamaan matkaansa. Keskusteltuani seuraavana päivänä puhelimessa Petrin kanssa, sain kuulla, että havainnosta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle. Sovimme, että hän tekee sen puolestani. Eläin osoittautui vahvasti suojelluksi ja uhanalaiseksi, ja selvisi myös, että niitä asustaa jopa Riihimäellä. Tuskinpa niitä täällä meidän omakotialueella pesii. Alue on entistä peltoa, jossa kasvaa istutuksien lisäksi pääasiassa koivuja. Sain myöhemmin kuulla, että niitä pesisi muun muassa Vantaan joen varrella jossakin lähettyvillä. Toinen vaihtoehto on, että se on kotoisin Patastenmäestä, jossa onkin hyvin säilynyt vanha puusto. Ikävintä tietysti olisi, jos se oli joutunut lähtemään Vahteristosta pakoon uuden omakotialueen katutöitä. Niitähän siellä parhaillaan tehdään. Teksti ja kuva: PEKKA SALONEN Liito-orava vieraili maaliskuun iltana omakotipihassa Riihimäen Nahkurinkujalla. Kerro luontokokemuksestasi! Jos olet tavannut harvinaisen eläimen tai kasvin/ kukan tai kokenut erikoisen luontokokemuksen ja onnistunut kenties vielä kuvaamaankin sen, lähetä pieni tarina ja kuva Ekokaareeen! Jos tilaa on, julkaisemme sen muidenkin nautittavaksi. Kirjoitus- tai kuvauspalkkiota emme maksa. Lähetä aineisto osoitteella: urpu. ylilaurila(at)kolumbus.fi Oravakysely osoittaa: Riihimäen seudun oravat näyttävät vähentyneen Viime syksyisen kyselyn mukaan oravakannat ovat Riihimäen seudulla vähentyneet. Sitä mieltä oli 85 vastaajaa 204:stä. Päinvastaisia havaintoja oli 43 vastaajalla, ja 76 oli sitä mieltä, että kannat ovat ennallaan. Vähentymistrendistä huolimatta vastaukset osoittavat oravien voivan taajamissa suhteellisen hyvin. Vastauksista suurin osa tuli Riihimäen taajama-alueelta, muutamia tuli myös Hyvinkäältä, Hausjärveltä, Lopelta ja Janakkalasta. Havainnot on talletettu Suomen Metsästysmuseon arkistoon. Kyselyn tekivät yhteistyössä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen Metsästysmuseo ja Aamuposti. Moni vastaaja kertoi ruokkivansa lintuja, ja lintulaudoilla käy myös oravia. Lintujenruokinnan avulla oravat löytävät taajamista paremmin ravintoa kuin metsästä. Liito-oravahavaintoja Hausjärveltä ja Riihimäeltä Liito-oravista tuli kyselyssä kaksi havaintoa, joista on tiedotettu ympäristöviranomaiselle. Riihimäellä kaupungin tekemä liito-oravaselvitys on vuodelta 2004. Liito-oravatietoutta täydennetään, kun rakentamista suunnitellaan uusille alueille. Hausjärven liito-oravahavainnossa toivotaan, että kunta hakkaisi varovaisemmin taajaman lähimetsikköjä. Ympäristöstä on kaadettu vanhat kuusimetsät, joten oravien poikasilla on huonot ennusteet löytää uusia asuinsijoja. Myös savenottopaikan lampien rantapuustojen toivotaan säilyvän avohakkuilta. Hajanaisten asuinsijojen välille toivotaan jätettäväksi puustoisia kulkukäytäviä, etteivät metsiköstä toiseen matkaavat oravat joutuisi petojen saaliiksi Tupsukorvasta riitti tarinointia Kyselyn parasta antia olivat ihmisten omakohtaiset tarinat pihapiirinsä oravista. Monella oli tarkat tiedot vuosienkin takaa, ja oravaperheiden jäsenille oli annettu jopa nimiä. Tarinat osoittavat, että taajamaoravilla on ihmisille tärkeä merkitys kosketuksena lähiluontoon. Moni on myös huomannut oravien yhteyden pihapuihin. Huolenaiheena pidetään puistometsien köyhtymistä ja puiden kaatoa. Sen on todettu vähentäneen oravien elinoloja ja näkymistä. Laulujoutsen pesii Riihimäen Arolammilla Laulujoutsenpari sai Arolammista hyvän reviirin itselleen. Suomen kansallislintu laulujoutsen on pariuskollinen koko elämänsä ajan. Se on myös pesäpaikkauskollinen, joten se palaa tutulle pesäpaikalleen vuodesta toiseen. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että pari saa pesiä alueelle rauhassa. Arolammilla pesi laulujoutsen ensimmäistä kertaa vuonna 2005. Pesintä onnistui hyvin ja viisi nuorta Arolammin joutsenpari saapui reviirilleen jo ennen jäiden lähtöä. Useassa vastauksessa ihailtiin oravien taitavuutta ja uteliaisuutta. Moni havaitsi oravien tulleen rohkeammaksi, ja käyvän hakemassa pesäaineita eristevillasta, villalapasista ja nakertamalla auton tuulilasin suojaksi tuotua huopaa. Tämäkin kertoo ympäristön muutoksesta. Pesän tilkitsemiseen ei enää löydy puista naavaa, joten pehmeitä aineksia on hankittava muutoin. Tätä mieltä oravista joutsenta selvisi siivilleen. Edellisenä vuonna paikalle asettui kihlapari, joka rakenteli kyllä pesäkekoa, muttei vielä pesinyt. Tämän vuoden pesivä pari on uusi (todennäköisesti viimevuotinen kihlapari) onnettomien tapaturmien vuoksi. Laulujoutsenelle mieluisia elinympäristöjä ovat rehevät suojärvet, aapasoiden rimpeiköt, viljelyseutujen runsaskasviset lintujärvet ja rauhalliset suorantaiset metsäjärvet. Korterantaiset suo- ja metsäjärvet ovat suosikkeja. Ravinnokseen laulujoutsen käyttää kasvien versoja ja siemeniä poikaset syövät pieneliöitä. Reviirin koko on suuri, 30-50 hehtaaria (2-5 paria / 100 neliömetriä), joten Arolammille ei mahdu toista pesivää paria. Laulujoutsen rakentaa kekomaisen pesänsä vesikasvien osista rantakasvillisuuden suojaan. Laulujoutsen on hyvin varovainen ja valpas. Hautova emo seuraa ympäristöään tarkkaavaisesti ja poistuu pesältään vaaran uhatessa. Pesän lähistöllä koiras vartioi pesärauhaa. Yleisön toivotaan seuraavan joutsenen pesintää vain lampea kiertävältä tieltä ja silloinkin on syytä välttää äkkinäisiä liikkeitä, jottei hautova joutsen poistuisi pesältään. Vuosien saatossa joutsenpari kotiutuu paikalle, eikä ole myöhemmin yhtä arka ihmisen suhteen. Laulujoutsen pariutuu koko iäkseen ja pari on uskollinen pesäpaikalleen. Joutsenperhe pysyy yhdessä vuoden ajan. Seuraavana keväänä nuoret joutsenet saavat hatkat kotilammeltaan. Jommankumman kuollessa eloon jäänyt pariutuu myöhemmin uudelleen. Tavallisesti laulujoutsen Toukokuu 2011 Juha Mälkönen Kino Sammon viereisessä metsässä asuu orava. Nyt sen asuinpaikan tilalle ollaan rakentamassa kerrostaloa. Oravat ovat hautausmaalla vähentyneet, kun suuret kuuset kaadettiin. Harmi. Otsolanmäessä oli runsas oravakanta kesä-heinäkuussa. Loppukesällä oravat hävisivät vapaana kulkevan kissan saaliiksi. Viimeisin kuollutta oravaa retuuttava kissa näkyi lokakuussa. Oravia Lopentiellä suojaisalla takapihalla pihapiirissä on ollut yleensä kaksi, ovat leikkineet yhdessä puissa. Olemme seuranneet turkkien värien vaihtelua vuodenaikojen mukaan. Pihan harakat ovat jahdanneet oravia ja myös toisinpäin. Kotipihassa asustelee useampi orava. Tänä kesänä yksi oravista kantoi juuri syntyneet kuusi poikastaan pihan läpi yksitellen kuusesta toiseen kuuseen. Opintiellä 2-3 oravaa on päivittäin kovalla kiireellä tyhjentänyt tammea terhoista. Lähitienoon pensaiden ja vuorimäntyjen alla on runsaasti kätköjä talven varalle. Välillä käydään terhoista lähes nyrkkitappeluja. Osaavat pyytää ruokaa näin syksyllä. Kesyyntyvät helposti. Tekevät kai tuhojaan talon välikatossa - on siellä talvipesä. munii 3-7 munaa pesyeeseen. Naaras hautoo 34-41 vuorokautta. Emot huolehtivat yhdessä poikasista 55-65 vuorokauden ajan, jonka jälkeen perhe liikkuu yhdessä seuraavaan kevääseen. Laulujoutsen saavuttaa sukukypsyyden 4-vuotiaana. Kanta-Hämeessä pesii suunnilleen 150 laulujoutsenparia. Riihimäen alueelta tiedetään vain Arolammin pesivä pari. Pesimättömiä nuoria lintuja on lähes tuplaten ja niitä näkee reviirien ulkopuolisilla alueilla. Muun muassa Riihimäen Sammalistonsuolla (Vankilan pellot) luppoilee näitä joutsenia. Onnekasta pesintää laulujoutsenparille toivottaa ALSSI NISKANEN.
Toukokuu 2011 Riina Tamminen Koekuoppia kaivetaan Kirkonkylän kaatopaikalla. HAPPI on jo tutkinut Hausjärven pohjavesiä Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallintahanke HAPPI on tehnyt pohjavesija kaatopaikkatutkimuksia tammikuusta 2011 alkaen. Ensimmäisen vaiheen tutkimukset kohdistettiin Oitin alueelle, jossa tutkitaan liuottimilla pilaantuneen pohjaveden nykytilaa, sekä kunnan vanhoille kaatopaikoille Ryttylässä ja Kirkonkylässä. Tutkimustulosten raportointi valmistuu toukokuun aikana. Oitin maastotutkimuksilla tarkennettiin tietoa alueen kallionpinnan tasosta ja pohjaveden virtauskuvasta. Alueelle asennettiin seitsemän uutta pohjaveden havaintoputkea. Uusista ja vanhoista havaintopisteistä otettiin pohjavesinäytteitä, joille tehdyillä laboratorioanalyyseillä selvitettiin veden tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuutta. Saatujen tulosten perusteella liuotinpitoisuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten viiden vuoden aikana. Korkein havaittu tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuus oli 180 µg/l, mutta useimmissa tutkituissa pisteissä pitoisuus oli 10 100 µg/l. Tri- ja tetrakloorieteenin yhteismäärä saa olla talousveden kemiallisten laatuvaatimusten mukaan enintään 10 µg/l. Ryttylässä ja Kirkonkylässä tehdyissä kaatopaikkatutkimuksissa selvitettiin vanhojen kaatopaikkojen jätetäytön laatua ja laajuutta kaivamalla alueille koekuoppia. Yleisessä käytössä olleet kaatopaikat on täytetty muun muassa yhdyskunta- ja teollisuusjätteellä. Pohjavesialueilla sijaitsevien kaatopaikkojen mahdollista vaikutusta pohjaveden laatuun tutkittiin vesianalyysein. Kaupungin ilmastostrategialuonnos yleisön nähtävillä Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä Riihimäen ilmastostrategian laadinta käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä syyskuussa 2010. Strategiaa on valmisteltu kestävän kehityksen toimikunnan ohjauksessa yhteistyössä kaupungin toimialojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Mukana ovat olleet myös energian tuottajat, Riihimäen Kaukolämpö Oy ja Ekokem Oy Ab, sekä jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy. Ilmastostrategialuonnos on yleisesti nähtävänä ja kommentoitavana internetissä ympäristönsuojelun kotisivulla toukokuun loppuun saakka. Ilmastostrategia etenee elokuussa kestävän kehityksen toimikunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Riihimäen ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana strategisena toimenpideohjelmana. Strategian visiona on Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä. Riihimäen pitkän aikavälin vähennystavoitteet on määritelty yhteensopiviksi kansallisten tavoitteiden kanssa. Riihimäen kaupungin tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosentilla HAPPI on kolmevuotinen hanke, jossa tutkitaan pohjavesialueiden ja Päijänne-tunnelin ympäristön riskikohteita Hausjärven kunnan alueella. Hankkeen tavoitteena on vähentää ja poistaa riskitekijöitä vedenhankintaan soveltuvilta alueilta ja siten ehkäistä pohjaveden pilaantumistapauksia. Toteutettavilla toimenpiteillä turvataan pohjaveden hyvä tila nykyisillä ja tulevaisuuden vedenottoalueilla. Pohjaveden laadussa ei havaittu kaatopaikan aiheuttamaa pohjaveden pilaantumista, mutta alueiden tarkkailua tullaan jatkamaan. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan suljetuille kaatopaikoille laadittavien riskinarvioiden perusteella. Maastotutkimusten ohella hankkeen yritystoimintaan kohdistuvassa projektiosuudessa valittiin pilot-yritykset, joille tehtiin riskikartoitus ja laadittiin riskienhallintasuunnitelmat. Lisäksi kevään aikana pidettiin kaksi koulutustilaisuutta, jotka olivat avoimia kaikille hausjärveläisille yrityksille. Yrityksiin kohdistuvan osaprojektin toteuttamisesta vastaa Suomen ympäristöopisto SYKLI. Hankkeen aikana laaditaan opas, jonka avulla kuntien pohjavesiriskejä on mahdollista saada paremmin hallintaan. Pienten- ja keskisuurten yritysten ympäristöriskien hallintaan laaditaan työkalu pilot-kohteista saatujen kokemusten perusteella. HAPPI-hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki pohjavesialueilla sijaitsevat kunnat ja yritykset. PETRA IHANAMÄKI Kirjoittaja on HAPPIhankkeen projektipäällikkö. ja asukasta kohden laskettuja päästöjä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategiaan on sisällytetty toiminnat, jotka kuuluvat kaupungin omaan toimivaltaan tai ohjaukseen ja joihin kaupunki voi välillisesti vaikuttaa ja joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä Riihimäellä. Esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan osana normaalia Moottoritien varsi ja ydinkeskusta ongelmakohdat Tuoretta tietoa Riihimäen ilmanlaadusta Ilmatieteen laitos selvitti loppuvuodesta 2010 Riihimäen autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksessa arvioitiin leviämismallien avulla Riihimäen merkittävimpien päästölähteiden leviämistä ja typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien muodostumista ulkoilmaan. Riihimäellä autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Tutkimuksen mukaan ilmanlaatu Riihimäellä on pääsääntöisesti hyvää, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Autoliikenteen aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ovat korkeita etenkin kuivaan kevätpölyaikaan, jolloin pakokaasupäästöjen lisäksi hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti tien pinnalta ilmaan nouseva pöly. Leviämislaskelmien mukaan pitoisuudet kohoavat eniten siellä, missä liikennemäärät ovat suurimmat. Korkeimpia typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy moottoritien (vt 3) varrella, sen risteysalueilla sekä keskustan pääkatujen varsilla. Pitoisuudet pienenevät selvästi, kun etäisyys vilkkaimmista liikenneväylistä ja Riihimäen keskustasta kasvaa. toimintaa, tarvittaessa toimenpiteille haetaan erillisrahoitusta talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ilmastostrategiassa tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu seuraaville keskeisille alueille: l Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne l Elinkeinopolitiikka l Energiantuotanto ja -kulutus Teollisuuden päästöistä vain vähäinen haitta Energiantuotanto ja teollisuus aiheuttavat nykyisillä päästömäärillään ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vain hyvin pienen lisän, sillä korkealta vapautuvat päästöt laimenevat tehokkaasti. Leviämismalleilla saatuja pitoisuuksia verrattiin kaikissa EU-maissa voimassa oleviin ilmanlaadun rajaarvoihin ja Suomessa voimassa oleviin ilmanlaadun ohjearvoihin. Leviämislaskelmien mukaan typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittavat terveyden suojelemiseksi asetetut rajaarvot alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Osassa Riihimäen keskusta-aluetta ja vilkkaimpien liikenneväylien varsilla ilmansaasteiden pitoisuudet voivat kuitenkin ylittää ilmanlaadun ohjearvot. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon kohdistuvien haittojen ennalta ehkäiseminen. Tutkimusraportti löytyy sähköisenä osoitteesta www. riihimaki.fi/ymparisto, kohdasta julkaisut. Tutkimusraportin tiivistelmää on myös saatavana ympäristökeskuksesta, Eteläinen Asemakatu 2. ELINA MÄENPÄÄ Kaupungin ilmastostrategialuonnoksen kansikuva. l Rakennukset ja rakentaminen l Liikenne ja liikkuminen l Hankinnat, kuluttaminen ja jätteet l Tietoisuus ja valistus l Ilmastonmuutokseen varautuminen MARKKU KYÖSTILÄ Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija. 5
6 SYKLI mukana Lapset luontoon -kampanjassa Luontosuhde on tärkeä kaikille lapsille KYÖSTI KAKKONEN COLLECTION Kaupungistuneessa ympäristössä lapset useimmiten tarvitsevat aikuisen apua päästäkseen kosketuksiin oman arkiympäristönsä luonnon kanssa. Näiden luontokokemusten tarjoamiseen kannustaa maaliskuussa startannut Lapset luontoon -kampanja, jossa Suomen ympäristöopisto SYKLI on mukana. Luontosuhteen rakentuminen alkaa jo varhaislapsuuden luontoelämyksistä ja -kokemuksista. Kun lähipuistossa asuu lapsen ystävä Metsämörri ja luonnon ihmeitä on tarkasteltu lapsen ehdoilla jo pienestä pitäen, muodostuu lapselle luontosuhde, jonka pohjalta ympäristöä säästävien valintojen tekeminen on luonteva valinta aikuisiälläkin. Lapselle lähiympäristö voi näyttäytyä aivan erilaisena kuin aikuiselle. Lapsen metsä on pieni ja lähellä -ajatus havahduttaa aikuiset huomaamaan lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Kodin takainen pusikko voi olla lapselle seikkailupuisto kantoineen ja kivineen ja lähioja vuolas joki. Mahdollisuudet ovat loputtomat jo heti kotioven ulkopuolella! Luontoelämysten mahdollistajana avainroolissa on aikuinen. Siksi Lapset luontoon -kampanjassa halutaankin kertoa, että luontosuhde on tärkeä kaikille lapsille ja että sen tukemiseen tarvitaan niin vanhempien, opettajien kuin yhteiskunnankin apua. Lapset luontoon -hankkeessa kouluja rohkaistaan hyödyntämään järjestöjen tarjoamaa ympäristökasvatuksen tukea ja osaamista sekä perustamaan luontokerhoja. Päättäjiä taas muistutetaan siitä, että heillä on tärkeänä tehtävänään turvata puitteet lasten ympäristösuhteen vahvistamiselle. Suomen ympäristöopisto Sykli tarjoaa opettajille täydennyskoulutusta paitsi kestävään kehitykseen liittyvistä asioista, myös esimerkiksi oppimisympäristöjen monipuolisesta käytöstä. Tuleva Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon ympäristökasvattajan osaamisala tarjoaa opettajille ja kasvattajille myös taitoja ja työkaluja lasten luontosuhteen vahvistamiseen. Luonto-Liiton luotsaamassa kampanjassa ovat Suomen ympäristöopisto Syklin lisäksi mukana BirdLife Suomi, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Ekonisti-hanke, Harakan luontokeskus, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-hanke, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Natur och Miljö, Sateenkaariperheet, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura. Lisätietoja Lapset luontoonkampanjasta löytyy kampanjan nettisivuilta osoitteesta: www.lapset-luontoon.fi KAISA-REETA KOSKINEN LASIN TAIDE THE ART OF GLASS KAJ FRANCK 100 VUOTTA 18.2. 28.8.2011 Tehtaankatu 23 11910 Riihimäki Puh. (019) 758 4108 Avoinna ti su 10 18 Pääsymaksu 6/4/3 www.suomenlasimuseo.fi Sinilevää vastaan Hirvijärvellä Hirvijärven suojeluyhdistyksen jäsenet ja muut järvenkäyttäjät ovat olleet muutamia vuosia huolissaan mitä järvelle on tapahtumassa. Karussa ja kirkkaassa järvessä on kesäisin esiintynyt sinilevää. Sinilevä voi olla myrkyllistä, ja jos sitä on runsaasti, vedessä ei voi uida. Lapset ja kotieläimet on pidettävä poissa rannasta. Sinileväistä vettä ei voi myöskään käyttää pesutai saunavetenä eikä syötävien vihannesten pesuun. Mitä asialle voi tehdä? Ei mitään, jollei tiedä mikä on muuttunut ja mikä leviä ravitsee. Hirvijärven suojeluyhdistys päätti selvittää asian. Teimme asiasta tutkimussuunnitelman ja rupesimme etsimään hankkeelle rahoitusta ja toteuttajaa. Hankeen nimeksi tuli Hirvijärven ravinnekuormitus ja kunnostamistoimet, ja sen tavoitteena on selvittää Hirvijärveen laskevien ojien aiheuttaman kiintoaine- ja ravinnekuormituksen määrä, laatu ja alkuperä sekä arvioida erilaisten ulkoiseen kuormitukseen vaikuttavien kunnostustoimenpiteiden tehokkuutta ja soveltuvuutta Hirvijärven valuma-alueelle. Hankkeen toteutusaika on 9.11.2010-31.5.2012, ja se on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Hämeen ELY-keskuksen ohjauksessa. Toimintaryhmänä ja tukena on Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry. Hankkeen kustannusarvio on noin 65 000 euroa. Saatuamme rahoituksen kuntoon ja kilpailutettuamme mahdolliset toimittajat valitsimme Lapin Vesitutkimus Oy:n hankkeen toteuttajaksi. Mittapato ja vesinäytteitä Projekti käynnistyi helmikuun alussa asentamalla mittapato Vehkalamminojaan. Se sijaitsee Hirvijärven Lopen puoleisessa osassa ja tuo vetensä laajalta alueelta. Mittapato mittaa veden virtausta, lämpötilaa ja sameutta. Lisäksi otamme yhteensä 12 kuukauden ajan Hirvijärven osavaluma-alueiden laskuojista kuukausittain vesinäytteet. Näytteistä analysoidaan typpi- ja fosforipitoisuudet ja kiintoaineksen määrä. Neljä kertaa vuodessa näytteistä määritetään myös suolistoperäiset bakteerit. Alueen maankäyttö kartoitetaan paikkatietoaineistojen ja maastotutkimuksen avulla. Kuormituksen alkuperän ja valuma-alueen ominaisuuksien perusteella määritetään toimenpiteet, jotka soveltuvat ulkoisen kuormituksen hillitsemiseen järven valuma-alueella. Yhteenvetona laaditaan järven ravinnetase. Mittaukset ovat käynnistyneet ja jo nyt voimme kertoa, että ravinteita tulee ojia pitkin runsaasti. Eri ojista eri tavalla, joten selvitys auttaa kohdistamaan toimenpiteet oikeisiin paikkoihin. Teksti ja kuva: PEKKA SEITOVIRTA Kirjoittaja on Hirvijärven Suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja. Vuolteenkosken automatisointi koekäytössä Teuron-Puujoen tilaa parannetaan Vähäjärveltä peltojen lävitse Hirvijärveen laskeva oja. Teuronjoen ja Puujoen yläjuoksun järjestely-yhtiö sai viime joulukuussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta luvan säännöstelyjen muuttamiseen Hausjärven Ansion- ja Mommilanjärvellä sekä Kärkölän Valk- ja Oriharonjärvellä. Vanha säännöstelylupa on peräisin 1950-luvulta, jolloin koko Puujoen-Teuronjoen osuus ruopattiin. Hankkeen tarkoituksena on vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden pienentäminen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Vähentämällä vedenpinnan korkeuden vaihtelun aiheuttamaa rantojen eroosiota, saadaan pelloilta ja rantatöyräiltä vesistöön joutuvien ravinteiden määrää vähennettyä, jolloin vedenlaatu paranee. Kyseiselle Vanajaveden latvaosalle oli jo tehty kahden padon automatisoinnit. Pääjärveä säätävä Sahakosken pato Hämeenkoskella automatisoitiin syksyllä 2008 ja Ansion- ja Mommilanjärveä säätelevä Vuolteenkosken pato Hausjärvellä kesäkuussa 2010. Timo Rautanen sanoo, että Vuolteenkosken padon säätöjä voidaan vielä joutua muuttamaan. Toukokuu 2011 Vuolteenkosken padon automatisoinnilla ja säännöstelyä muuttamalla on tarkoitus päästä vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden pienentämiseen Teuronjoessa ja Puujoessa sekä Ansion- ja Mommilanjärvessä. Säännöstelyistä vastaa luvan haltija eli Teuronjoen ja Puujoen yläjuoksun järjestely-yhtiö, johon kuuluu noin 960 osakasta eli käytännössä kaikki Varunteenkosken ja Hämeenlinnan Pääjärven väliset kiinteistöt. Myös kalatiet, jos rahaa löytyy Hausjärven Vuolteenkosken padolla säännöstellään tänä keväänä uusien ohjeiden mukaan kokeiluluonteisesti ja vuoden 2012 alusta vakituisesti. Kärkölän Oriharonjärven ja Valkjärven uudet säännöstelyohjeet otetaan käyttöön viimeistään ensi vuoden alusta., selvittää Teuronjoen ja Puujoen yläjuoksun järjestely-yhtiön päätoimitsija Timo Rautanen. Automatisoinnin ansiosta pyritään entistä nopeammin reagoimaan vedenkorkeuksien ja virtaamien muutoksiin, jolloin äkillisiä muutoksia ei enää tapahdu. Oriharonjärven ja Valkjärven säännöstelyohjeita muuttamalla pienennetään säännöstelyväliä ja lyhennetään kevätalennuksen kestoa. Oriharonjärven säännöstelyn ylärajaa on tarkoitus nostaa 15 cm, mutta Valkjärven säännöstelyn yläraja on nykyisellään sopiva. Ranta-asukkaista osa on kokenut vedenpinnan vaihtelusta seuranneet haitat merkittäviksi. Alueen kolmen säännöstelypadon, Vuolteenkosken, Oriharonjärven ja Valkjärven, yhteyteen suunnitellaan kalateitä, jotka mahdollistavat kalojen vapaan kulun laajalla vesistöalueella. Oriharonjärven ja Valkjärven kalateiden rakentaminen pyritään aloittamaan vuonna 2012, mikäli hankkeille saadaan rahoitus. Myös Vuolteenkosken padon kalatien rakentamisen rahoitusta selvitetään. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA
Toukokuu 2011 Peltosaaren Saturnuksenkatu 2:sta tulee mallitalo 1960-80 luvuilla rakennettujen elementtitalojen saneerauksen toteuttamisessa. Peltosaaren kerrostalosta passiivitalon malli Visa Koivun tapaa energianeuvojana kerran kuussa Peltosaaresta ja muina keskiviikkoina Riihimäen Yritystalosta. Riihimäen kaupunki on yhdessä Hyvinkään kaupungin ja Nurmijärven kunnan kanssa palkannut Visa Koivun kuluvaksi vuodeksi energianeuvojan tehtävään. Näin kaupunki tarjoaa maksutonta energianeuvontaa kotitalouksille ja uudisja korjausrakentajille. Hanketta rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra ja kunnat. Tavoitteena on antaa Riihimäen Peltosaaressa sijaitseva Riihimäen kaupungin vuokratalo Saturnuksenkatu 2:ssa on valittu voittajaksi Innova-kilpailussa, jonka tavoitteena on korjata betonielementtirakenteinen kerrostalo passiivitasoon eli kuluttamaan energiaa mahdollisimman vähän. Vuonna 1975 rakennetussa talossa työt käynnistyvät kesän aikana ja valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä. Asukkaat asuvat talossa koko saneerauksen ajan. Vaipparemontti tehdään uudella tavalla eli uusi julkisivu tehdään elementtirakenteisena, mikä nopeuttaa rakennusaikataulua. Myös ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan, ja tavoitteena on energiankulutuksen pudottaminen murto-osaan nykyisestä, mikä merkitsee sitä, että remontti maksaa itsensä takaisin melko pian, selvittää Riihimäen kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja Heikki Mattila. Passiivisaneerauksen vaikutukset kiinteistön asumismukavuuteen ja asumiskustannuksiin arvioidaan Peltosaaren talossa merkittäviksi. Korjaustoimenpiteiden myötä rakennuksen vaipan rakenteet tiivistyvät ja lämmönläpäisy pienenee. Talotekniikan uusimisella odotetaan olevan suotuisa vaikutus asumiskustannuksiin ja -mukavuuteen. Mallia muillekin Energianeuvontaa tarjolla Riihimäellä keskiviikkoisin konkreettista ja puolueetonta opastusta asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudesta ja antaa energianeuvontaa asuntojen käytössä, korjauksessa ja rakentamisessa. Energianeuvoja on tavattavissa Yritystalon II kerroksessa rakennusvalvontayksikön tiloissa (Eteläinen Asemakatu 2) keskiviikkoisin virka-aikana lukuun ottamatta joka kuukauden ensimmäistä keskiviikkoiltapäivää, jolloin energianeuvoja on tavattavissa Peltosaaren asumisklinikalla (Linnunradankatu 9 A 4) klo 12 15.30. Tapaamisista on hyvä sopia etukäteen puh. 040 155 4372 tai visa.koivu(at)hyvinkaa.fi Tässä Visa Koivun juuri tähän vuodenaikaan ja kesään liittyviä energiavinkkejä. Kysymyksessä on ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus) asumisen uudistamishanke, jossa haetaan mallia monistettavaksi kerrostalon saneerauksen tyyppiratkaisua varten. Tavoitteena on toteuttaa 1960-1980 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiakorjaukset kustannustehokkaasti sekä luoda malli, jota voidaan hyödyntää asuntojen energiakorjauksissa laajemminkin. Kehittämistutkimushankkeen takana ovat Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto), Tekes (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus), VTT (Teknologian tutkimuskeskus) ja ARA. Peltosaaren rakennushankkeen maksaa Riihimäen Kotikulma Oy, joka anoo tarkoitusta varten korkotukilainaa ARA:sta. Korjauskustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa. l Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden tarkistaminen ja tarvittaessa uusiminen on nopea ja kustannustehokas tapa vähentää energiankulutusta. Sopivan tiivistepaksuuden arvioiminen onnistuu jättämällä sinitarrapalanen tiivisteen paikalle ja mittaamalla kuinka kasaan sinitarra painuu, kun ikkuna suljetaan. l Puuta polttavien kannattaa hommata polttopuut mahdollisimman aikaisin, jotta ne ehtivät kuivua mahdollisimman kuiviksi ennen lämmityskauden alkua. Keväällä puut kuivuvat nopeasti. Mitä kuivempaa puu on, sitä paremmin se palaa ja siitä saadaan myös enemmän lämpöä. l Keväällä kannattaa hyödyntää auringosta saatava lämpö jättämällä verhot auki Innova-kilpailun käynnisti kivivillatoimittaja Paroc Oy Ab ja kilpailua rahoitti Sitra. Noin miljoona suomalaista asuu ikääntyvissä kerrostalolähiöissä, jotka tarvitsevat peruskorjausta. Kipeimmin korjausta kaipaavat 1960- ja 1970-lukujen elementtitalot, joiden tyypillisiä ongelmia ovat energiatehottomuus, julkisivurakenteiden huono kunto, sisäilman huono laatu ja kasvava korjausvelka. Suomessa on jo uudisrakentamisen puolella kokemusta passiivitaloista, joiden ympäristökuormitus ja energiankulutus ovat merkittävästi alhaisempia kuin tavanomaisessa talossa. MIA HEISKANEN URPU-KAARINA YLI-LAURILA sellaisiin ilmansuuntiin, joista aurinko paistaa. Kesällä, jolloin lämpöä on liiaksikin, kannattaa puolestaan pitää verhoja kiinni päivällä. Mikäli liikalämpö on ongelma, vaihtoehtoja ovat ulos ikkunan yläpuolelle asennettava markiisi tai ilmalämpöpumppu, joka jäähdyttää kesällä ja lämmittää talvella. l Mikäli viime talven pakkasilla talossa tuntui kylmiä kohtia, kesä on hyvää aikaa tehdä remontteja. Ehjiä ja hyväkuntoisia pintoja ei kuitenkaan yleensä kannata käydä repimään auki vain lisäeristämisen takia, vaan lisäeristäminen kannattaa ajoittaa muiden remonttien yhteyteen. Helpointa ja kustannustehokkainta on lisäeristää yläpohja, mikäli se onnistuu rakenteita purkamatta. korjaustieto.fi kunnossapidon ja korjaamisen tietopakki Korjausrakentaminen koskettaa yhä useampaa omakotitalon omistajaa, taloyhtiötä ja asukasta. Ympäristöministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset asuntoosakkeen ja pientalon omistajat pitävät Internetiä tärkeimpänä tiedon lähteenä. Kasvavaan tiedontarpeeseen tuo apua ympäristöministeriön uusi verkkopalvelu www.korjaustieto.fi Se tarjoaa monipuolista, luotettavaa, ei-kaupallista tietoa sekä yksityisille kuluttajille että ammattilaisille. Palvelua kehitetään edelleen käyttäjien antaman palautteen ja toiveiden perusteella. Ympäristöministeriön korjausrakentamisen strategian tavoitteena on saada Suomen rakennuskanta satavuotisjuhlakuntoon vuoteen 2017 mennessä. Strategian keskeinen tehtävä on kunnossapito- ja korjauskulttuurin synnyttäminen ja vakiinnuttaminen maassamme. Energianeuvontaa kuluttajille Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Tapiola ovat käynnistäneet kolmivuotisen yhteistyön energiansäästön edistämiseksi. Tapiola tukee Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahanketta, jossa tarjotaan energianeuvontaa taloyhtiöille, kotitalouksille, rakentajille ja remontoijille. Koti- ja maataloudet kuluttavat Suomen sähköstä yli neljänneksen ja rakennusten lämmitys koko energiantarpeesta yli viidenneksen. Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä palveluja rakennusten systemaattisen korjaamisen ja kiinteistönpidon tueksi, ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä kertoo. Rakentamisen painopiste on Suomessa siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen. Kolme neljäsosaa maamme asuin- ja palvelurakennuskannasta on rakennettu vuoden 1960 jälkeen ja suuri osa tästä rakennuskannasta on nyt tulossa yhtä aikaa peruskorjausikään. Tiedontarve korjausrakentamisesta lisääntyy sekä kuluttajien että ammattilaisten keskuudessa. Neuvonnassa keskitytään palvelemaan erityisesti taloyhtiöitä ja kotitalouksia, joille tarjotaan veloituksetta energiakartoituksia ja koulutusta energiankulutuksen vähentämiseksi. Myöhemmin kohderyhmää on tarkoitus laajentaa koskemaan myös yrityksiä. Taloyhtiöissä on hyvin merkittäviä ja taloudellisesti kannattavia energiansäästömahdollisuuksia, joita tuomme neuvonnalla esiin, Suomen luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Teemu Kettunen kertoo. www.ekoenergia.fi/energiansaasto 7
8 Toukokuu 2011 Vain typerykset roskaavat Simo ja Siiri Siisti ovat sisarukset. He asuvat osan viikostaan äitinsä luona Riihimäellä ja toisen puolikkaan isänsä luona Hausjärvellä. Lisäksi Simo ja Siiri vierailevat usein mummon ja vaarin luona Lopella, jossa he viettävät myös pitkiä aikoja kesäisin. Simo ja Siiri ovat mielestään onnekkaita, kun heillä on monta mukavaa kotia. Roskaaminen on Simon ja Siirin mielestä tyhmää, ja äiti sanoo, että vain hölmöt ihmiset roskaavat. Typeriksi äiti kutsuu ihmisiä, jotka eivät ajattele muita ja käyttäytyvät huonosti. Simo ja Siiri eivät halua olla hölmöjä tai typeriä, vaan kantavat aina omat roskansa lähimpään roska-astiaan. Isä sanoo, että kertaus on opintojen äiti. Simo ja Siiri ovat ymmärtäneet sen niin, että uusia asioita oppii, kunhan vain harjoittelee tarpeeksi. Siksi Simo ja Siiri eivät voi ymmärtää, miten jotkut ihmiset eivät vie roskiaan roska-astioihin, vaan heittävät ne kadulle. Kadulle heitetyt karkkipaperit ja muut roskat kun olisi niin helppo viedä roska-astiaan. Tyhjän karamellipaperin voi aina sujauttaa taskuun tai reppuun, ja heittää roskikseen kotona tai seuraavaksi kohdalle osuvaan roskalaatikkoon. Myös Simon ja Siirin koira Söpö on sitä mieltä, etteivät roskat kuulu kadulle. Sekin on erään kerran joutunut eläinlääkäriin astuttuaan lasinsirpaleisiin kadulla. Tassuun tulleesta haavasta tuli paljon verta ja se oli erittäin kipeä pitkään. Söpö-koiran mielestä lasia kadulle hajottavat ihmiset ovat typeryksistä suurimpia. Söpö onkin koko perheen suurin sottaaja, sillä se tekee tarpeensa ulos. Omia jätöksiään Söpö ei tietenkään osaa kadulta korjata, mutta onneksi isä, äiti, Simo ja Siiri korjaavat Söpön kakat pois. On kiva jättää lenkkipolku ja katu siistiksi myös seuraavia ulkoilijoita varten. Mikä sotku siitä tulisikaan, jos astuisi ulkoillessa koirankakkaan! Söpö-koira ei halua ajatellakaan moista, koska se ei pidä vesipesuista. Päiväkodissa ja koulussa Simo ja Siiri ovat myös oppineet lajittelemaan jätteitä. He tietävät, mihin mikäkin jäte kuuluu. Joskus isä ja äitikään eivät tiedä, mihin jokin harvemmin syntyvä jätelaji kuuluisi laittaa, mutta Simo ja Siiri muistavat, että tarkempia jätteiden lajitteluohjeita löytää tarvittaessa oman kotikunnan kotisivuilta sekä Kiertokapulan internet-sivuilta www.kiertokapula.fi alavalikosta kodin kierrätettävät tavarat ja jätteet. Hyötyjätteiden keräyspisteet puolestaan löytyvät valtakunnallisesti osoitteesta www.kierratys.info Nyt myös sinä voit tarvittaessa tarkistaa, mihin mikäkin roska kuuluu. Siistiä kesää kaikille toivottaa Satunurkan täti Ristikko: 2. 1. Kuka Siirin ja Simon sukulaisista asuu Riihimäellä? 2. Mikä on alueellisen yhdyskuntajätehuoltoyrityksen nimi? 3. Kenen vastaanotolle Söpö vietiin, kun se sai haavan jalkaansa? 4. Mikä on sadussa esiintyvän tytön etunimi? 5. Mikä on sadussa esiintyvän pojan etunimi? 6. Mikä on sadussa esiintyvän koiran nimi? 7. Söpön aikaansaama jätös? 8. Mitä koulua sadun sisarukset käyvät? 9. Kuka sadussa asuu Lopella mummon lisäksi? 4. 5. 3. 9. 1. 6. 7. 8. Ratkaisun voit lähettää 15.8.2011 mennessä osoitteeseen: Lopen kunta, Ympäristötoimi / Ekokaarikisa, Yhdystie 5, 12700 LOPPI Liitäthän mukaan nimesi, ikäsi ja osoitteesi, sillä kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Ekokaari 2/2010 luontoristikon tulokset Lastennurkkauksen ristikon oikea vastaus oli TAMMENTERHO. 17 vastaajan joukosta onni suosi Sara Sahlstenia Klaukkalasta ja Anneli Aaltoa Riihimäeltä. Voittajille on lähetetty luonto- ja ympäristöaiheiset puuhakirjat. Onnea voittajille! Siisti Riksu siivoaa ja kierrättää Vanhat sukset muuttuvat kekseliään käsissä naulakoiksi. Luo jotain uutta Moni käsistään kätevä loihtii ylimääräiseksi jääneestä tavarasta jos jonkinlaista käyttöesinettä. Näin ikään kuin huomaamatta jatkaa tuotteen elinkaarta ja vähentää kaatopaikkakuormitusta. Monesti ideat jäävät vain tekijän tietoon, mutta Riihimäen kaupungin kierrätyskeskus haluaa levittää tätä hiljaista tietotaitoa. Jatkossa kierrätyskeskukseen voi tuoda vaikkapa valokuvan esineestä, tarinan, tai itse tavaran näytille. Kyse ei ole kuitenkaan kilpailusta, vaan toivomme tietoa uusiotuotteista ja niiden saattamisesta ilmoille muidenkin nähtäväksi. Samalla saa hyvän mielen, kun muutkin voivat nähdä uusia kierrätysideoita ja vaikka tehdä itselleen samanlaisen esineen. Kierrätyskeskus voi nostaa erikseen näytille hyviä ideoita niin sanottuina kuukauden tuotteina, ja näin antaa tunnustusta tekijöille. Nyt mukaan ideoimaan ja tuomaan vanhempiakin tuotoksia kaiken kansan nähtäväksi! Lisätietoja kierrätyskeskusvastaava Jyri Lindblomilta, puh 040 330 4169. Siisti Riksu kampanjan puitteissa kuluvana vuonna järjestetään muun muassa Riihimäen kaupungin perinteiset siivoustalkoot sekä osallistutaan jätteiden ja kierrätettävien tavaroiden keräyskampanjoihin. Myös erilaisissa nuoriso-, pihakirpputori- ja projektitapahtumissa tuodaan esille Siisti Riksu kampanjan tavoitteita. Riihimäki on mukana myös koirankakkaroskiskampanjassa. Kaupunki jakaa säänkestäviä tarroja liimattavaksi kiinteistöjen jäteastioihin merkiksi, että kyseiseen roska-astiaan saa tiputtaa jätökset siististi pussitettuna ja pussi suljettuna. Koirankakkapusseja saa laittaa kaikkiin kaupungin kadunvarsi- ja puistoroska-astioihin. Riihimäen kaupungin Siisti Riksu kampanja käynnistyi vuonna 2008. Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Mukana siistissä ajattelussa ovat kaikki kaupungin yksiköt. Riihimäen kaupungin lisäksi kampanjaan osallistuu useita paikallisia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös jokaisen Riihimäen asukkaan toivotaan osallistuvan kampanjaan tekemällä omia siistejä tekoja. Siisti Riksu kampanjan internetsivuilta www.riihimaki.fi/siistiriksu löytyy lisätietoa kampanjasta ja ajankohtaisista tapahtumista.
Toukokuu 2011 Luomu ja lähiruoka saavat lisää jalansijaa Voikukka on paljon muuta kuin rikkaruoho Suomalaisille maistuvat luomu ja lähiruoka aina vaan paremmin. Luomu ja kierrätettävyys alkavat olla kovia sanoja muillakin kuin elintarvikealoilla. Myös Riihimäen seudulla. Lähiruokaa tilalta ja ravintolasta Lopen Pappilanpuistossa pyörii jo ruokapiiri, ja maatila aloitti kevättalvella kyyttöjen tinkimaidon myynnin. Kesäkuun alkupuolella samassa paikassa järjestetään villiyrttipäivä, jossa vetäjäksi ja kokiksi on lupautunut suomalaiskeittiön kuuma nimi, keittiömestari Sami Tallberg Helsingistä. Pappilanpuisto suunnittelee lisäksi maatilapuotia, mutta yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Näinä päivinä Lopen Jokiniemessä avattavan Ravintola Nyt voi kaivaa vanhat maitokannut esiin, jos niitä vielä on. Nämä ovat isoäidin isän lähes sata vuotta sitten tekemiä. Lyhyt maitosanasto Homogenoinnissa maidon rasvahiukkaset pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Homogenointi siis estää rasvan nousemisen maidon pinnalle, joka on toisen mielestä esteettinen haitta ja toisen mielestä aidon maidon tae. Pastörointi on lämpökäsittely, jossa tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit kuumentamalla. Menetelmän kehitti Louis Pasteur (1822 1895), joka ei kuitenkaan käyttänyt sitä maidonvalmistukseen vaan etikan ja viinin valmistukseen. Myös osa oluista pastöroidaan. Luomumaitoa tuottavat luomulehmät ruokitaan luomurehulla, joka on eläinlajin luontaista ravintoa. Rehu on pääosin luonnonmukaisesti tuotettu. Luomumaitoa ei D-vitaminoida, koska vitamiinin lisäys vaatisi myös luomumaidon homogenoinnin. Tinkimaito on suoraan karjatilalta myytävä käsittelemätön maito. Kyytönmaito on itäsuomenkarjan maitoa. Korkea rasva- ja valkuaispitoisuus tekee kyytön maidosta hyvää juustomaitoa. Jokainen tunnistaa voikukan. Tuttua auringonkeltaista voikukkaa on nyt monin paikoin. Monet pitävät sitä arvottomana rikkaruohona ja kiusankappaleena, mutta ravitsemuksellisesti se on erittäin arvokas villiyrtti. Voikukasta voi käyttää kaikki juurista kukintoon. Muualla maailmassa, mm. Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa voikukkaa viljellään ja italialaiset ja ranskalaiset kruunaavat voikukalla juhla-ateriansa. Voikukan lehdissä on runsaasti rautaa, jopa kolminkertaisesti pinaattiin verrattuna. Lisäksi niissä on hyvin kalsiumia sekä A-,B-,C-,Eja K-vitamiinia. Tuoreista lehdistä voi valmistaa ravintorikkaita vihersmoothieita, niitä voi lisätä salaatteihin tai niillä sopii koristella voileipiä. Voikukan lehtiä voi kypsentää ja ne sopivat hyvin piirakoihin, paistoksiin ja keittoihin. Keltaiset kukat käyvät salaatteihin ja koristeluun. Kansanlääkkeenä voikukkaa on käytetty mm. parantamaan maksan toimintaa ja virtsaneritystä. Voikukka kuten muutkin luonnonyrtit tulee kerätä puhtailta kasvupaikoilta. Voikukan lehdet kerätään nuorina keväällä tai alkukesästä. Voikukan juuret voi kerätä varhain keväällä tai myöhään syksyllä ja käyttää juuresten tapaan. Juuret pestään, kuoritaan ja keitetään. Voikukan lehtiä voi säilöä talveksi kuivaamalla tai pakastamalla. Lehdet ryöpätään pikaisesti ennen pakastusta. Timjami Cafe & Delin uuden yrittäjän kanssa alkava yhteistyö merkitsee sitä, että ravintola hankkii elintarvikkeita ja raaka-aineita Pappilanpuistosta. Ravintola ilmoittaa käyttävänsä niin paljon luomua ja lähiruokaa kuin saatavissa on ja panostaa muun muassa kotitekoiseen leipään. Kauneutta ja kodinkoneita Riihimäellä avattiin alkuvuodesta kauneuden ja hyvinvoinnin monitoimitalo Entraamo, joka tarjoaa ekologista kauneudenhoitoa ja ilmoittaa olevansa luontoa kunnioittava kauneudenhoitoalan yritys. Se järjestää myös ekomeikkaajakoulutusta. Samansuuntaista luonnonmukaista toimintamallia painottaa muutama muutkin kampaamo ja kauneudenhoitola, ja tosiasia on, että tun- Munajuusto kyytönmaidosta 3 l kyytön täysmaitoa ½ litraa piimää 3 maatiaiskanan munaa reilu teelusikallinen suolaa Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Kiehauta maito. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja sekoita ne piimään. Kaada seos maidon joukkoon ja anna kiehah- Kuori ja keitä 4-5 jauhoista perunaa kypsiksi vähässä vedessä. Kun perunat ovat kypsiä, kaada suurin osa keitinvedestä pois. Lisää pieni sipuli hakattuna. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää 1-2 kourallista hienoksi silputtua lipstikkaa. Lisää kyytönmaitoa sopivan Ullan mansikka-voikukkasalaatti 6 dl suikaloitua kesäkaalia 4 dl suikaloituja voikukan lehtiä 2 dl mansikoita puolikkaina tai ahomansikoita kokonaisina Kastike: 1 dl kermaviiliä 1 dl raejuustoa ½ dl kirvelisilppua netusti runsaasti haitallisiakin kemikaaleja sisältäneiden hoitoaineiden valmistajat ovat tuoneet tarjolle aikaisempaa turvallisempia tuotteita. Seudun uusin ekoyrittäjä taitaa olla kodinkoneliike Ecoston Riihimäen myymälä. Kysymyksessä on yhdeksän myymälän ja verkkokaupan ketju, joka ilmoittaa pyrkivänsä nostamaan esiin ne valmistajat ja tuotteet, jotka tekevät eniten ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi ja joilta löytyy tuotetasolla tietoa tuotteiden ympäristöarvoista. Muun muassa Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tutkijat ennustavat luomun, lähiruoan ja kierrätettävyyden ostohalukkuuden tuntuvaa kasvua aivan lähivuosina. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA taa kunnes se juoksettuu. Nosta reikäkauhalla kulhoon ja lisää keltuaiset ja suola. Paina valmis massa kehään tai harsomuottiin. Puristele ylimääräistä heraa pois ja laita painon alle kylmään. Tätä juustoa voi paistaa loisteella tai grillivastuksen alla uunissa. Lähde: Kai Linnilä Kyytönmaitoon keitetty lipstikkakeitto sakeuden saavuttamiseksi. Mausta: 1 tl suolaa, ¼ sitruunan mehua, ripaus sokeria. Lämmitä kuumaksi. Samalla reseptillä voi tehdä nokkoskeittoa ja pinaattikeittoa. Jos teet nokkoskeittoa, muista ryöpätä nokkoset ensin. Hanskat käteen kun keräät! Voikukan lehdet leikataan suikaleiksi keskiruodin ympäriltä. Kaali- ja voikukkasuikaleet asetellaan kulhoon ja mansikat kaadetaan keskelle keoksi. Kastike sekoitetaan ja valutetaan vihreiden lehtien pinnalle. Ulla Lehtonen, Onnellinen kasvissyöjä - Hyvän olon keittokirja. Kesä 2011 Riihimäen seurakunnassa Kaikille avoimet saunaillat Hirvijärven leirikeskuksessa keskiviikkoisin klo 17-20 kesäkuun alusta (remontin valmistumisen jälkeen) elokuun loppuun. Kahvio. Juhannusaaton juhla Koko perheen juhannus Hirvijärvellä 24.6.2011. Vietä juhannusaatto perheen kanssa Hirvijärvellä seurakunnan leirikeskuksen rannassa alkaen klo 19 lipunnostolla ja juhlalla. Kokko (säävaraus). Kahvio. Kesäkirkkoon Messu Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10. Iltakirkko Kappelikirkossa/ hautausmaalla sunnuntaisin klo 18 (kesä-elokuu). Keskuskirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten kesällä ma-pe 20.6.-12.8. klo 12-15. Päivystäjä paikalla. Kesäkahvila Senioriseisake torstaisin 9.6. 11.8. klo 13-14.30 Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11. Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi. Riihimäen seurakunta, puh. (019) 7481, www.riihimaenseurakunta.fi Hausjärvi - elämistä varten Katso tonttitarjonta osoitteesta www.hausjarvi.fi Teollisuuskatu 28, 11100 RMK 9
10 Lopen Teatteri Vanajavesikeskuksen kunnostustyöt starttaamassa Vanajavesikeskuksen työ Vanajaveden laajan vesistöalueen hoitamiseksi on pääsemässä hyvään vauhtiin. Alueen kunnat ovat työssä vahvasti mukana, EU-rahoitusta on saatu ja pian päästään kunnostamaan vesiä. Kunnostustöitä maastossa Vanajavesikeskuksen on tarkoitus toteuttaa 2-3 vesistöjen kunnostuskohdetta vuonna 2011. Suun nitelmiin kuuluu kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen sekä kalateiden rakentamiseen osallistuminen. Töiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kokenut vesistökunnostaja, hydrobiologi Suvi Mäkelä, joka aloitti työt Vanajavesikeskuksessa maaliskuun alussa. Ehdotuksia kunnostusta kaipaaviksi kohteiksi on kerätty yhdessä Hämeen ELY-keskuksen kanssa ja niitä voi edelleenkin lähettää osoitteeseen suvi.makela@hame.fi Vanajavesikeskus on saanut hyviä työkaluja vesien tilan seuraamiseen ja hoitotoimien vaikuttavuuden mittaamiseen. Saimme lahjoituksena automaattisen vedenlaadun mittauslaitteen, jonka avulla olemme kartoittaneet veden laatua eri puolilla valuma-aluetta. Lisäksi MTK:n Säätiö myönsi Vanajavesikeskukselle rahoitusta toisen samantyyppisen mittausaseman hankintaan, ja sillä on tarkoitus mitata pelloilta vesistöön tulevaa kuormitusta. Kunnat ja EU mukana Juho Peltoniemi Toukokuu 2011 Yksi Vanajavesikeskuksen tavoitteista on ollut hankkia rahoitusta vesienhoitoon. Tässä on jo onnistuttu. Alueen kunnat lähtivät hienosti mukaan työhön, ja myös maakuntahallitus myönsi työhön maakunnan kehittämisrahaa. Yritysyhteistyön olemme käynnistäneet Kiertokapulan kanssa; toteutamme yhdessä muun muassa niittoja ja siivoustalkoot. Euroopan maaseuturahasto myönsi 90 %:n rahoituksen vesiaiheiselle viestintähankkeelle. Kolmivuotisen Viestejä Vanajavedellä -hankkeen tavoitteena on levittää positiivista asennetta vesien suojeluun, ja innostaa sekä kouluttaa alueen toimijoita tarkkailemaan ja hoitamaan vesiään. Hankkeessa tullaan järjestämään tänä vuonna muun muassa kiertävä näyttely sekä erilaisia talkoita ja tapahtumia. SANNI MANNINEN JOHANSEN Kirjoittaja on Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri. Vanajavesikeskuksen tiimin jäseniin voi törmätä kesän mittaan erilaisissa tapahtumissa. Vasemmalta: Mika Soramäki, Päivi Lautala, Heidi Kontio, Sanni Manninen Johansen ja Suvi Mäkelä. Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuutta sekä toimimalla itse ympäristömyötäisesti ja turvallisesti. Minne voi viedä puutarhajätteet? Kompostointi Puutarhajätteiden suositeltavin käsittelytapa on omatoiminen kompostointi. Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19. Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 euroa/kuorma. Toukokuussa lauantaisin puutarhajätettä vastaanotetaan veloituksetta klo 9-14. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh. 075 753 0011. Riihimäki Kinturinmäen maankaatopaikka: Kinturinmäen maankaatopaikalla osoitteessa Kinturinkuja 1 otetaan maksutta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujätettä), kun kevättulva on alueelta laskenut. Oksia ja risuja ei oteta vastaan. Maankaatopaikka on avoinna ma to klo 7 16 ja pe klo 7 14.15. Lisätietoja puh. 040 330 4933. Pa-Ri Materia Oy: Puutarhoissa kertyneet oksat ja risut voi viedä maksutta Pa-Ri Materia Oy:n kierrätysalueelle arkisin klo 7 17 osoitteeseen Pajakatu 2. Kuorma ei saa sisältää haravointijätettä, kuten lehtiä tai ruohoa. Ennen alueelle ajoa on ilmoittauduttava puhelinnumeroon 020 755 3318. Järjestetty jätteenkuljetus: Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, 12100 Oitti Aukioloaika ma to 8 14.30 ja pe 8 13.30. Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen.
Toukokuu 2011 Rannoille uimaan! Riihimäeltä löydät seuraavat luontopolut Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometrin. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Luontoon liikkumaan! Hausjärvi Su 12.6. Kylärinki-pyöräily Klo 8.30-14. Koko perheelle tarkoitettu kuntopyöräilytapahtuma. Reittivaihtoehdot 10-100 km. Lähtö- ja huoltopisteitä ympäri kuntaa. Maksuton. Lähtöpisteiltä saa pyöräilykartan. Lisätietoja www. hehkua.fi La 16.7. Mommilanjärven Soutelu klo 9-18. Iloinen soutelutapahtuma, johon työyhteisöt, kaveriporukat, seurat ja kaikenlaiset muut ryhmät voivat osallistua 15-henkisin joukkuein kirkkovenesarjaan tai 1-4 hengen voimin pienvenesarjaan (lainaveneitä vuokrattavissa). Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: www.riihimaenseudunterveyskeskus.fi valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville talous- tai uimavesistä. Riihimäki Hirvijärven uimapaikka Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Luontopolku, puusee, pukukopit, laavu. Puhinniemen virkistysalue Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, puh. 019 758 4705. Lähtöjä pitkin päivää. Lisäksi paljon muita oheistapahtumia, mm.maalaismarkkinat. Lisätietoja www.mommilanjarvensoutelu.fi Lisätietoja: Jari Kovanen 019 758 6780 tai 040 330 6780 tai jari.kovanen@hausjarvi.fi Riihimäki Uimahalli auki su 29.5. asti. Maauimala aukeaa ke 1.6., puh. 019 758 4730 / lippukassa Vesijumppa maauimalassa ke klo 9.30 10.15 (alk. 1.6.), pe klo 9.30 10 (alk. 3.6.), ma klo 18 18.45 (alk. 6.6.) Sankari Sporttileiri 7-13 v. lapsille ma 6.6. pe Riihisalon virkistysalue Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, puh. (019) 448 834, riihisalo@riihimaki.fi Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kesäkuun alusta (remontin valmistuttua) -31.8. kaikille avoin saunailta keskiviikkoisin klo 17 20. Riihimäeltä 13 km. Kahvio. Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta www.riihimaenseurakunta.fi Hausjärvi Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin vuonna 2006 kunnostettuja pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 11 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta park- 10.6.2011 Urheilutalon ympäristössä klo 8-16 yhteistyössä ESLU:n (Etelä-Suomen urheilu ja Liikunta ry) ja paikallisten liikuntaseurojen kanssa. Ohjelmassa mm. pallopelejä, leikkejä, kisailuja, seikkailutoimintaa. Lapset liikkuvat ryhmissä lajipisteeltä toiselle. Maksullinen. Kesäuimakoulut 7.-17.6., 20.6. 1.7. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja: Anna-Maija Peltola, p. 019 758 4743/ 019 758 4739. Erityisuimakoulu: 13. 23.6. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja: Panu Tavisalo, p. 019 758 4740. Vesijumppa maauimalassa ma klo 18 18.45 (25.7. asti), ke klo 9.30 10.15 (27.7. asti), Puujoen uimapaikka, Oitti Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti Ykslammin uimapaikka, Ryttylä Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti. Lisätietoja: Jari Kovanen, puh. 019 758 6780, 040 330 6780, kipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan 300 400 metriä ja sen varrella on kymmenen pe klo 9.30 10.00 (29.7. asti). Kesäuimakoulut 5.-15.7. ja 17. 29.7. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja: Anna-Maija Peltola, p. 019 758 4743/ 019 758 4739. Maauimalan viimeinen aukiolopäivä su 14.8., puh. 019 758 4730 / lippukassa. Koko uimala on suljettu 15. 16.8. Uimahalli aukeaa ke 17.8. klo 6.00. Riihimäkipäivänä su 11.9. uimahalliin ilmainen sisäänpääsy. Koko perheen asematapahtuma su 11.9. klo 10-16. Asemajuoksu: Pyörätuolikelaus klo 10.00 alkaen (n. 3,5km), nuoret klo 11.30 (T/P 11 ja jari.kovanen@hausjarvi.fi Loppi Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja rantaalue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen 11 paikoitusalue Heratuksen uimaranta Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta Syvälahdenpolku, rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta Suviniementie, Launonen Laihuan uimaranta Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. (019) 758 6033, 040 330 6033, liisa. ojala@loppi.fi Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Vihon numeroita vastaavat numeroidut tolpat löytyvät polun varrelta karttaan merkityiltä paikoilta. Paalijärven luonnon tunnuspiirteitä esittelevä luontopolku sijaitsee kaupungin virkistysalueella Paalijärven etelärannalla. Luontopolku alkaa Veljesmajantien parkkipaikalta ja sen varrella on kymmenen luontopolkutaulua. Alueella on myös lintutorni. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). T/P13-1,5km) ja naisten ja miesten kilpasarjat klo 12.00 alkaen, (n. 11km) monta eri sarjaa, kuntosarja sekä yritysjoukkueet. Maksullinen, sis. myös yllätyspalkintoja. Lisätietoja: Heikki Piipponen, p. 040 7188 607. Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, p. 019 758 4743 tai anu.marttinen@riihimaki.fi Riihimäen www-sivut: www.riihimaki.fi Loppi Su 25.9. Poronpolku koko perheen luontoliikuntatapahtuma Riihisalossa Lopella. Erimittaisia patikointireittejä värikkäässä luonnossa. Lähdöt klo 9 12 Riihisalosta. Lyhin 5 km:n reitti on helppokulkuinen myös perheen pienimmille. Pidemmillä matkoilla 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km erikoisuutena on Punelian salmen ylitys joko kapulalossilla tai soutuveneellä. Pirunlinnassa maahisten, menninkäisten ja peikkojen valtakunta. Maastotukikohta Prammi avoinna kulkijoille. Riihisalossa myytävänä perinteistä hernerokkaa. Puffetti ja pihamaan tuotetorilla loppilaisia maalaistuotteita. Maksullinen, sis. vaihtoehtoiset reitit, saunan, kunniakirjan sekä arvontapalkintoja. Lisätietoja Sisko Keskitalo, p. 040 828 4735, Riihisalo, p. (019) 448 834, Lopen kunnan liikuntatoimisto, p. (019) 758 6033. Lisätietoja: Liisa Ojala, (019) 758 6033, 040 330 6033, liisa.ojala@loppi.fi jouni Laaksonen Erävaelluksen SM ratkotaan Hämeen Järviylängöllä Erävaelluksen SM-kilpailut järjestetään 8.-11.9.2011 Hämeen järviylängöllä. Kilpailukeskus sijaitsee Lopen Riihisalossa. Edellisen kerran Erävaelluksen SM-kisat järjestettiin näin lähellä Etelä-Suomen asutuskeskittymiä niinkin kauan sitten kuin vuonna 2005. Erävaelluksen Suomenmestaruuskilpailu on nelipäiväinen maastokoitos. Maaliin selvitäkseen täytyy osata suunnistaa ja omata kohtalainen kunto sekä ymmärrys siitä, miten huoltaa itseään ja erityisesti jalkojaan pitkässä rasituksessa. Hyvin menestyäkseen täytyy lisäksi osata paljon: tehtäviä on aihealueista erävaellustiedot ja -taidot, luonnontuntemus ja -suojelu, ensiapu ja pelastuspalvelu sekä suunnistus. Kilpailussa kuljetaan kahden hengen partioina erilaisten tehtävärastien kautta pitkä matka. Kisapartiot kantavat mukanaan kaiken kilpailun aikana tarvitsemansa, kuten muonat, retkikeittimen kattiloineen, yöpymisvarusteet, varavaatteet yms. Kilpailu on torstaista sunnuntaihin. SM-sarjoja ovat avoin, naiset, veteraanit (yli 45 v.) ja nuoret (15-20 v.). Iltatunnelmia vuoden 2010 kilpailun yörastilta. Lisäksi on kuntosarja, jolla ei ole SM-arvoa, ja jossa partion koko on vapaampi, 2-4 henkeä. Avoimessa sarjassa perusreitin pituus on noin 100 km, muissa sarjoissa noin 70 km. Radalla on myös lisärasteja, joista saa lisää pisteitä ja lisää kilometrejä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.suomenlatu.fi/ erasm Osallistumismaksu on porrastettu, mitä aiemmin ilmoittautuu, sitä halvemmalla pääsee mukaan. Lisätietoja saa myös puhelimitse: kilpailunjohtaja Niko Blomberg, puh. 040 330 6015.
12 Kohta on kesä! Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B 12 11100 RIIHIMÄKI puh. 050 5211 666 urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Jenni Lehtonen, Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija jenni.lehtonen(at)riihimaki.fi Riina Tamminen, Hausjärven ympäristösihteeri riina.tamminen(at)hausjarvi.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi 15. vuosikerta Jakelu 24 500 kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/SLY-Lehtipainot 2011 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2011 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: www.riihimaki.fi/ymparisto > Ekokaari-lehti Hämeen Sanomat maakunnan oma lehti! 85 -palvelu kestotilaajalle vain 2 /kk BIOJÄTE bioetanolin raaka-aineeksi PAKKAA MUOVISEEN TAI PAPERISEEN PUSSIIN KYLLÄ: ruoantähteet kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet hedelmien ja juuresten kuoret lihan ja kalan perkuujätteet kahvinporot, suodatin- ja teepussit kananmunankuoret www.kiertokapula.fi EI: biohajoavia pusseja multa ja haravointijätteitä lemmikkien ulosteita tai siivousjätteitä Toukokuu 2011 Torstaikävelyt Riihimäellä kesällä 2011 Perinteiset Torstaikävelyt alkavat taas. Järjestäjinä ovat Riihimäki-Seura ry ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kaupunkilaiset. Kävelyt alkavat klo 18, ellei toisin mainita. Ne kestävät 1-1½ tuntia. 26.5. Pätkätalosta Upseerikerholle - kaunokirjallinen Riihimäki. Pyöräretki. Kokoontuminen Kirjaston puistossa. Reitti Kirjasto - Lasitehdas - Lopentie - Etukasarmi - Vankila - Takakasarmi. Lopuksi mahdollisuus munkkikahveihin Sotilaskodissa (omakustanteinen). Sirkku Seinä ja Ritva Kuisma. Helatorstai, 2.6. Yölaulajaretki Juppalanlammelle. Kokoontuminen Raviradan parkkipaikalla klo 22. 9.6. Uhkola. Kokoontuminen Uhkolan kioskilla. Johdattelijana paljasjalkainen uhkolalainen Jalo Koskela. 16.6. Sudenkorentoretki Sammaliston suolle ja Haapahuhdan savilammelle. Oppaana Jouni Tuohimaa. Lähtöpaikka klo 18 Sammalistonsuon turpeenottoalueen sisäänajotien läheisyydessä 54-tien varressa. Tarkempi paikka Aamupostissa lähempänä tapahtumaa. 30.6. Perheretki Käpälämäkeen. Kokoontuminen Lasimuseon parkkipaikalla klo 18. Oppaina Tarja Heikkonen ja Tanja Siimessalmi. Kesätauko 4.8. Lasitehtaan Hyttikortteli 100 vuotta. Kokoontuminen Lasitehtaanaukio 2, vanha tehtaan portti. Esittelijänä Anita Elomaa. 11.8. Hautausmaakierros. Kokoontuminen Kappelikirkon luona. Oppaana Kalervo Huttunen. 18.8. Riihimäen Metallikaluste Oy / RICA, Käpälämäenkatu 10, www.rica.fi 25.8. Lepakkoretki Käräjäkoskelle. Lähtö luontopolun alkupäästä Metsäkulmatien varrelta klo 21. Oppaana Olli Haukkovaara. 1.9. Sieniretki Vahteristoon. Kokoontuminen Teerimäenkadun loppupäässä olevalla parkkipaikalla klo 17. Oppaana Erkki Holttinen. 8.9. Viestimuseo, Varuskunta, Takakasarmi, Viestimuseontie rak. 64. Museon esittelee museonhoitaja Heikki Torvinen. Sunnuntaina 11.9. Asematapahtuma Torstaikävelyistä ilmoitetaan myös Aamupostin ja Riihimäen Seudun Viikkouutisten Tapahtuma- / Yhdistyspalstoilla.