Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Jäteverotukseen pieniä muutoksia 21 Lakitietoa avainasiakkaille 22 Ekokem 35 vuotta 1/14 Muoville uusi elämä Muovijäte muovautuu uusioraaka-aineeksi ja profiileiksi 10 4 Ympäristönhuoltoa satamassa 14 Lukkotehtaan kaatopaikkakuorma puolittui 18 Kaatopaikat kaivoksina
Sisältö Pääkirjoitus 1/14 Kiinan valloittaja vai pelifirma? Muovista on moneksi Ekokem kehittää muovien hyödyntämistä 10 Ekokem varautuu rikkidirektiivin vaikutuksiin. 4 Abloylla lajitellaan esimerkillisesti. 18 7 Jäteverotukseen pieniä muutoksia 8 Ratkaisuja muovijätteen kierrätykseen 21 Lakitietoa avainasiakkaille Muovin kierrätys on ympäristön kannalta paras vaihtoehto verrattaessa polttoon ja kaatopaikkaukseen. Muovi saa uuden elämän Ekokemillä 10 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 1/2014 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 Riihimäki, puh. 010 7551 000, ekokem.fi Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Satu Meriluoto Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2014 ISSN 1239-5390 Tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu1@ekokem.fi 441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY Jätteistä tehtyä kaukolämpöä myytiin Riihimäelle ja Hyvinkäälle 462 GWh vuonna 2013. HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE ClimateCalc CC-000025/FI Ekokemin strategia uudistettiin viimeksi vuonna 2010. Sen jälkeen yritys on muuttunut hyvin paljon. Olemme laajentuneet Ruotsiin ja lisänneet sähkön ja lämmön yhteistuotantoa Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Olemme ryhtyneet tarjoamaan hajautettuja energiantuotantoratkaisuja. Vastaamme useiden asiakkaidemme kokonaisjätehuollosta. Olemme investoineet materiaalitehokkuutta parantaviin käsittelylaitoksiin, jotka ovat lähellä asiakkaitamme. Juuri julkaistujen, viime vuoden taloudellisten lukujen valossa kiipesimme taas yhtä kokoluokkaa suurempien yritysten sarjaan. Liikevaihtomme oli 196 miljoonaa euroa vuonna 2013. Minne sitten seuraavaksi? Valloitammeko Kiinan vai ryhdymmekö tuottamaan tietokonepelejä? Emme vielä tiedä, mutta olemme käynnistäneet Ekokem 2017 -strategiahankkeen, jossa etsimme seuraavia kasvuharppauksia. Pohdimme koko henkilöstön ja muiden tärkeimpien sidosryhmien kanssa, minne haluamme mennä ja mitä meistä tulee isona. Tässä maailmassa pärjäävät tehokkaat ja kekseliäät. Omassa toiminnassamme olemmekin startanneet lean-ajattelua hyödyntävän Ekoflow-hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa tehokkuuttamme toimitusketjumme kehittämisellä. On selvää, että energia- ja materiaalitehokkuus pysyvät Ekokemin toiminnan keskiössä. Ajattelutavan muutos kohti hiilineutraalia, kestävää yhteiskuntaa, jossa uusiutumattomia materiaaleja ei enää louhita maaperästä, on välttämätön. Globaalisti olemme ottaneet vasta ensimmäiset askeleemme kohti tätä. On myös selvää, että Ekokem haluaa olla toimija, joka auttaa yhteiskuntaa löytämään ratkaisuja ilmastokriisiin ja materiaalitehokkuuteen. Keinoja ovat ympäristöteknologian huippuosaaminen, uusien ekosysteemien etsiminen ja vaikkapa palvelumuotoilun hyödyntäminen. Tässä lehdessä kerromme esimerkiksi Ekokemin muovinkierrätysratkaisuista. Ekokem haluaa myös olla toimija, joka investoi ja luo uusia työpaikkoja Suomeen. Viime syksynä avasimme uuden hyötyvoimalan Jepualle, jolla pystytään korvaamaan kaatopaikka. Ekokem haluaa olla toimija, joka auttaa yhteiskuntaa löytämään ratkaisuja ilmastokriisiin ja materiaalitehokkuuteen. Mari Puoskari johtaja strategia, viestintä, yhteiskuntasuhteet
teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Matti Sulanto Ympäristönhuoltoa satamassa Helsingin kolmessa satamanosassa käy vuosittain tuhansia aluksia, jotka jättävät maihin erilaisia jätteitä. Ekokem hakee niistä vaaralliset eli käytännössä öljyiset jätteet. Ensi vuonna voimaan astuu rikkidirektiivi, jonka vaikutuksiin Ekokem varautuu. Helsingin satama on Suomen suurin tavara- ja matkustajasatama sekä maamme ulkomaankaupan pääsatama. Se toimii Helsingin keskustan yhteydessä sijaitsevissa satamanosissa ja Vuosaaressa. Keskustan Länsi- ja Eteläsataman kautta kulkee pääasiassa matkustajaliikennettä ja Vuosaaren toiminta keskittyy puolestaan kontti- sekä rekka- ja perävaunuliikenteeseen. Aluksia vieraili satamissa viime vuonna lähes 9 000. Käydessään satamassa laivat jättävät maihin alusjätteitä ja alusjätevesiä. Alusjätteitä ovat sekajäte, kierrätettävä jäte, ruokajäte sekä vaarallinen jäte. Niitä jätettiin viime vuonna satamiin yhteensä noin 4 000 tonnia. Jätevettä satamat ottivat vastaan 350 000 kuutiometriä, ja se johdettiin Helsingin viemäriverkkoon. Vaaralliseksi jätteeksi luettavaa öljyistä jätettä, niin sanottua sludgea, jätettiin viime vuonna maihin Helsingin satamissa yli 2 700 tonnia. Sludgea syntyy, kun laivan polttoainetta separoidaan. Se on rikkipitoista, koska aluksien käyttämässä raskaassa polttoöljyssä on rikkiä. Ekokem noutaa tämän jätteen Helsingin satamista ja käsittelee sen Riihimäellä. Helsingin sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki. Rikkidirektiivin vaikutukset jätehuoltoon riippuvat siitä, miten varustamot reagoivat direktiiviin. Rikkidirektiivi voimaan 2015 Rikkipitoisen raskaan polttoöljyn käyttäminen aluksissa siirtyy historiaan muun muassa Pohjanmeren, Itämeren ja Englannin kanaalin alueilla ensi vuonna, kun EU:n rikkidirektiivi astuu voimaan. Rikkidirektiivi määrittelee, että alukset saavat ensi vuodesta eteenpäin käyttää näillä alueilla vain sellaista polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on alle 0,1 prosenttia nykyisen 1,5 prosentin sijaan. 4 5
Ajankohtaista HCFC-kylmäaineet poistetaan vähitellen käytöstä Vuoden 2014 jälkeen HCFC-yhdisteiden käyttö laitteiden huollossa on kokonaan kielletty. Otsonikerrosta tuhoavat ja ilmastonmuutosta edistävät HCFCkylmäaineet poistetaan vähitellen käytöstä. Näiden aineiden käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2010 alkaen lukuun ottamatta kierrätettyjen ja regeneroitujen aineiden käyttöä huollossa. Nyt tämä siirtymäaika päättyy, ja vuoden 2014 jälkeen HCFC-yhdisteiden käyttö laitteiden huollossa on kokonaan kielletty. Käytössä olevat kylmälaitteet on nyt syytä tarkistaa, ja muutokseen kannattaa varautua joko vaihtamalla laitteeseen sopiva sallittu kylmäaine tai uusimalla laite. Osa edelleen sallituista kylmäaineista on voimakkaita kasvihuonekaasuja, ja ne saattavat tulla lähitulevaisuudessa uusien kieltojen piiriin. Laitteiston kylmäaineen tyyppi on laitteen tuotekilvessä. Kiellettyjen HCFCaineiden koodeja ovat muun muassa R22, R-401A, R-401B, R-402A, R-402B, R-403A, R-403B, R-408A, R-409A, R-409B. Jäteverotukseen pieniä muutoksia Kaatopaikan pitäjän on maksettava jäteveroa osasta kaatopaikalle loppusijoittamastaan jätteestä 50 euroa tonnilta. Veroa maksetaan laissa luetelluista jätteistä. Nämä ovat sellaisia jätteitä, jotka on katsottu hyödyntämiskelpoisiksi ja jotka tulisi ohjata pois kaatopaikkasijoituksesta. Verottajalle ilmoitetaan kuukausittain veroilmoituksen yhteydessä verollisten kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden jäteluokka (EWC-koodi). Jäteveron ohjausvaikutuksen seurannan parantamiseksi ehdotetaan lakia muutettavan niin, että kaatopaikan pitäjän tulisi ilmoittaa myös verottomien kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden tiedot. Muutoksen ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta. Jäteveron palauttamiskäytäntöön ehdotetaan myös pieniä muutoksia. Veroilmoituksen jättöpäivää ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan valmisteverolain yleistä jättöpäivää. Näiden muutosten on suunniteltu tulevan voimaan jo tänä keväänä. Lisätietoja: www.finlex.fi -> Jäteverolaki 1126/2010 Suomen ympäristön tilassa hieman edistystä Helsingin satama: -- Tavaraliikenne 10,5 miljoonaa tonnia -- Matkustajaliikenne - Linjaliikenne 10,7 miljoonaa matkustajaa - Kansainvälinen risteilyliikenne 0,4 miljoonaa matkustajaa -- Liikevaihto 89,0 M -- Henkilöstöä 175. Rikkidirektiivin vaikutuksista ei olla vielä täysin varmoja Helsingin satamassa. Rikkidirektiivin vaikutukset jätehuoltoon riippuvat siitä, miten varustamot reagoivat direktiiviin, sanoo Helsingin sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki. Varustamojen yhtenä vaihtoehtona rikkidirektiivin vaatimuksien selättämiseen on siirtyminen rikkipesureihin. Rikkipesureista syntyy kuitenkin edelleen lipeäpitoista vettä ja emäksistä sakkaa, joka vaatii ammattimaisen käsittelyn. Vaikutuksiin varauduttu Ekokemillä on pitkä kokemus satamien ja laivojen jätehuollosta. Tälläkin hetkellä Ekokem hoitaa jätehuoltoa Helsingin lisäksi useissa muissa satamissa ja vastaa esimerkiksi Viking Linen kokonaisjätehuollosta eli tavanomaisista ja vaarallisista jätteistä. Myös rikkidirektiivin vaikutuksiin on varauduttu. Olemme tehneet laajan soittokierroksen ja kysyneet satamien ja varustamojen edustajilta sekä alusten kapteeneilta heidän käsitystään pesuritekniikan käyttöönotosta, mutta monet ovat vielä epävarmoja, kertoo Ekokemin myyntiryhmäpäällikkö Jari Karppanen. On joka tapauksessa selvää, että Ekokemillä on kaikki edellytykset ottaa vastaan rikkipesureista syntyvää jätevettä. Se voidaan käsitellä Ekokemin Riihimäen toimipisteessä joko polttamalla tai fysikaalis-kemiallisella laitoksella. Tavoitteenamme on rikkipesurijätteen kilpailukykyinen käsittely, Karppanen sanoo. Ympäristön tila Suomessa 2013 -julkaisu tiivistää Suomen ympäristön tilan ja kestävän kehityksen aina neljänkymmenen vuoden ajalta. Raportissa kuvataan selkein tilastokuvioin sekä tavoite-tulos-arvioin muun muassa päästöjä, vesistöjen tilaa, yhdyskuntarakennetta, luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä ilmastonmuutosta. Suomessa ympäristön tila on menossa parempaan suuntaan; Tuottajien jätehuoltovastuut selkenemässä vähitellen Autojen, ajoneuvon renkaiden, julkaisupaperin, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, akkujen ja paristojen sekä pakkausten tuottajat ovat velvoitettuja vastaamaan tuotteidensa elinkaaresta aina jätehuoltoon asti. Tämä tarkoittaa, että näiden tuotteiden valmistajat ovat jätehuollossa järjestämisvelvollisia. Jätelain uudistuksen vuoksi tuottajavastuusäädöksiä ollaan uusimassa ja yhtenäistämässä. Hankalinta on ollut määritellä kullekin tuotelajille lain vaatimukset täyttävä, kattava ja vaivaton sekä toisaalta kustannustehokas keräysverkosto. Erityisen haastavaa tämä on ollut pakkausjätteelle, jota syntyy kaikkialla ja jonka koostumus vaihtelee paljon. päästöt ilmaan ja veteen ovat vähentyneet merkittävästi. Myös autoilun ja energiankulutuksen kasvu on aavistuksen hiipunut. Sen sijaan kaikkein vakavimpia ympäristöongelmia, globaalia ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta, kuvaavat indikaattorit kehittyvät huonoon suuntaan. Huolestuttavinta onkin, raportin esipuhetta lainaten, että nämä ongelmat ovat edelleen ratkaisematta, ja tilanne pahenee jatkuvasti. Tsekkaa netissä Kemikaalivihi! 6 7
Ekokem muovinkierrätys teksti: Satu Meriluoto KuvaT: Ekokem ja istockphoto Kohti muovien kierrätystä Kun Suomen jätelaki vuonna 2012 uudistettiin, muovijätteen sijoittamista kaatopaikoille rajoitettiin. Rajoitukset astuvat voimaan 2016, jolloin muovijätteiden määränpää pitää olla muualla kuin kaatopaikoilla. Ekokem kehittää uusia ratkaisuja erilaisten muovijätejakeiden kierrätykseen. Kulutuksesta peräisin olevaa muovijätettä kerätään Euroopassa noin 25 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä keskimäärin vain vajaa neljäsosa kierrätetään materiaalina ja 40 prosenttia päätyy kaatopaikoille tai polttoon ilman energian talteenottoa. Suomessa uusittiin jätelaki 2012, ja kansalliseen lainsäädäntöön kirjattiin periaate etusijajärjestyksestä, joka määrittelee ensisijaisiksi toimenpiteiksi jätteen synnyn ehkäisyn ja uudelleenkäytön. Kierrätys on jätteen käsittelyvaihtoehdoista paras. Sekä energiana hyödyntäminen että kaatopaikkaus sijoittuvat sen alapuolelle. Jätteen kierrätykselle annettiin myös selvä tavoite. Vuoteen 2016 mennessä puolet yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä. Samalla myös muovien kierrätystavoitetta on nostettu. Tämänhetkinen muovien kierrätystavoite on 22,5 prosenttia, mutta uuden, luonnosvaiheessa olevan asetuksen myötä tavoite kiristyy vuonna 2016. Tuottajille vastuu pakkauksista Muovipakkausjätettä syntyy Suomessa vuosittain kaikkiaan noin 117 000 tonnia. Jätemäärä perustuu markkinoille saatettujen pakkausten määriin. Muuta muovijätettä syntyy verrattain vähän, koska suurin osa muovituotannon kokonaismäärästä menee pitkäikäisiin tuotteisiin, kun taas muovipakkaukset ovat lähtökohtaisesti hyvin lyhytikäisiä tuotteita. Muovipakkausjätteistä vain alle puolet kierrätetään materiaalina tai hyödynnetään energiana. Pääosa materiaalina kierrätettävistä muovipakkauksista on peräisin teollisuudesta ja kaupan alalta. Valtaosa, 70 prosenttia, muovipakkausjätteestä syntyy kotitalouksissa. Kuluttajamuovipakkaukset ovat tähän asti on mahdollista kehittää myös Suomen olosuhteisiin. Erilliskerättyjä muovipakkauksia sekä yhdyskuntajätteestä eroteltua muovijätettä voidaan käsitellä uusimmalla teknologialla, ja niistä voidaan tuottaa raaka-ainetta uusien muovituotteiden valmistukseen. Esimerkiksi optisten menetelmien kehittyminen mahdollistaa muovien erottelun sekajätteestä. Ekokemillä tehdyissä tutkimuksissa on selvitetty erityisesti maatalousmuovien, kotitalouksien erilliskerättyjen muovipakkausten sekä sekajätteestä mekaanisesti ja optisesti eroteltujen muovien kierrätysmenetelmiä ja kierrätyspotentiaalia. Tutkimusten perusteella maatalousmuovit sopivat hyvin uusioraaka-aineeksi. Mekaanisten kokeiden tulokset osoittivat, että kierrätetyt maatalousmuovit käyttäytyvät samalla tavalla kuin tutkimuksessa vertailumateriaalina käytetyt neitseelliset muovit. Viime vuonna Ekokemillä tehdyissä kokeissa lajiteltiin kotitalouksien erilliskerättyjä muovipakkauksia optisella laitteistolla. Tarkoituksena oli selvittää muovipakkausjätteen koostumusta ja sitä, miten hyvin optinen laite toimii muovien erottelussa. Tulosten perusteella koneellinen lajittelu toimii ja optinen laitteisto soveltuu erotteluun hyvin. Tällä hetkellä tutkimustyössä keskitytäänkin kuluttajamuovipakkausten kierrätyksen prosessikehitykseen. Muovipakkausjätettä syntyy Suomessa vuosittain kaikkiaan noin 117 000 tonnia. käytännössä päätyneet joko polttoon tai kaatopaikoille, koska toimivaa kierrätysmenetelmää ei ole aiemmin ollut. Vuodesta 2016 eteenpäin muovipakkaukset kuuluvat kuitenkin tuottajavastuun piiriin. Tämä tarkoittaa, että tuottaja tai tähän rinnastettava taho vastaa muovipakkauksen jätehuollon järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuun myötä kuluttajamuovipakkauksia aletaan kerätä koko maassa, kun tällä hetkellä niitä kerätään koeluontoisesti Tampereella ja Kuopiossa. Jätteestä raaka-aineeksi Ekokemillä muovien kierrätystä on tutkittu jo usean vuoden ajan. Selvitysten perusteella Suomessa on potentiaalisia kierrätettäviä muovimateriaalivirtoja, ja viimeisimpään teknologiaan perustuvia kierrätysprosesseja vaihtoehto 1 MEKAANINEN KÄSITTELY ERILLISET MUOVIJAKEET JATKOJALOSTUS RAAKA-AINETTA MUOVIN VALMISTUKSEEN Kemialliset ja mekaaniset kierrätysmenetelmät Muovijätettä voidaan kierrättää sekä mekaanisesti että kemiallisesti. Kemiallisella kierrätyksellä tarkoitetaan muovin polymeeriketjun pilkkomista muiksi kemikaaleiksi, yleensä nesteiksi tai kaasuiksi. Mekaanisessa kierrätyksessä muovijäte käsitellään uudelleenkäytettävään muotoon mekaanisissa prosesseissa. Tavoitteena on valmistaa kierrätysmuovista alkuperäistä vastaava tuote tai tuote, jolla on alkuperäistä vastaavat ominaisuudet. Mekaaniseksi kierrätykseksi luetaan myös muoviteollisuuden prosessihylyn käyttäminen samassa prosessissa, kun hylky on ensin rouhittu uudelleen. Tällä hetkellä koko EU:ssa muovijätettä käsitellään kemiallisella kierrätyksellä 50 000 tonnia. Määrä on pieni verrattuna mekaanisesti kierrätettävään kuuteen miljoonaan tonniin. Valmistus KÄYTTÖ SEKAJÄTE vaihtoehto 2 vaihtoehto 3 POLTTO LÄMPÖÄ/ SÄHKÖÄ KAATOPAIKKA jätehuolto Juttua varten on haastateltu Ekokemin projektipäällikköä Camilla Wiikiä. Ekokemin teettämän tutkimuksen mukaan muovien kierrätys on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. 8 9
Ekokem muovinkierrätys teksti: Kaisa Haapaniemi Kuvat: Ekokem Muovi saa uuden elämän Ekokemillä Terassi, melueste, kotieläinaitaus, sahapukki tai ranskalaisen viinitilan rypäleköynnöksen tukikeppi kierrätysmuovista on moneksi. Ja mikä olisikaan parempi tapa hyödyntää uusiomuovia kuin sellaiset kohteet, joissa tuotteelta vaaditaan kestävyyttä. Muovi kestää iskuja, kulutusta, pakkasta, vettä, valoa ja kosteutta. Muovi ei myöskään lahoa. Uusiomuoviprofiileista on moneksi Ekokemin kierrätysmuovista valmistamat muoviprofiilit eivät lahoa, kestävät iskuja, kulutusta, pakkasta, vettä, valoa ja kosteutta. Profiili ei myöskään maistu kotieläimille, joten se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi eläinaitausten materiaaliksi. Suomessa syntyvästä muovijätteestä kierrätetään tällä hetkellä murto-osa. Vuosittain syntyvästä noin 300 000 tonnista muovijätettä kierrätetään vain noin 50 000 tonnia. Vuoden 2016 alusta muovipakkaukset kuuluvat tuottajavastuun piiriin, jolloin muovipakkausjätteen pitäisi ohjautua joko kierrätykseen tai polttoon. Ekokemin Riihimäen Kynttilätien toimipaikalla muoville annetaan jo uusi elämä, ja toimintaa kehitetään koko ajan vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Kestäviä profiileja Ekokem valmistaa kierrätysmuovista erilaisia muoviprofiileja sekä muoviraaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Profiilit ovat erimuotoisia ja pituisia tuotteita, jotka ovat valmiita sellaisenaan tai joita käytetään rakennusmateriaalina. Profiileja voidaan käyttää korvaamaan painekyllästettyä puuta sekä tietyissä tapauksissa myös metallia ja betonia. Profiileja voidaan työstää samalla tavalla kuin puuta eli jyrsiä, sahata, porata, naulata ja ruuvata. Muoviprofiileista on mahdollista valmistaa mitä moninaisimpia tuotteita maatalouden, katujen, teiden ja puistojen rakentamisen tarpeisiin. 100-prosenttisesti kierrätysmuovista valmistettuja profiileja pystytään käyttämään yleisesti ottaen sellaisissa kohteissa, joissa on totuttu käyttämään puuta. Profiilit kestävät iskuja, kulutusta, pakkasta, vettä, valoa ja kosteutta. Muovi ei myöskään lahoa, eikä sitä tar- Granulaatteja teollisuuden uusioraaka-aineeksi Teollisuudelta tulevista jätemuoveista suurin osa palautuu takaisin teollisuuden raaka-aineeksi joko granulaatteina tai murskeena. 10 11
Ekokem muovinkierrätys vitse maalata läpivärjäyksen ansiosta. Lisäämme aina materiaaliin UV-suoja-aineen, jonka ansiosta profiilien valonkestävyys on hyvä. Profiili ei myöskään maistu kotieläimille, joten se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi eläinaitausten materiaaliksi. Iskulujuus on keskimäärin kaksinkertainen vastaavankokoiseen puuhun verrattuna, kertoo Ekokemin tehdaspäällikkö Mikko Koivuniemi. Muoviprofiileja voidaan hyödyntää myös liikenne-esteitä rakennettaessa. Esimerkiksi muovista valmistetut pollarit kestävät autojen aiheuttamat pienet kolhut, eivätkä vaurioita autoa niin paljon kuin kovat materiaalit. Teollisuudelle uusioraaka-aineita Ekokem valmistaa kierrätysmuovista teollisuuden käyttöön kahdenlaista raaka-ainetta: granulaatteja ja mursketta. Granulaatit ovat koostumukseltaan ja fyysiseltä kooltaan tasalaatuisia pieniä muovipalloja. Granulaattien lisäksi toimitamme teollisuuden käyttöön mursketta, jonka koostumuksessa sekä fyysisessä koossa on enemmän hajontaa kuin granulaateissa. KÄSITTELYYN murskaimen KAUTTA Muovin käsittelyprosessi alkaa silmämääräisellä tarkistuksella ja punnituksella. Riippumatta siitä, tehdäänkö muovista profiileja vai uusioraaka-ainetta, muovi murskataan esi- ja hienomurskaimessa. Kalvomaiset raaka-aineet tiivistämme, jolloin niistä tulee vähän aamiaismurojen näköisiä hiutaleita, ja ne saadaan paremmin syötettyä muovikoneelle. Käytämme kalvoja profiilituotannon raaka-aineena. Profiileja valmistettaessa ajamme raaka-aineet murskauksesta siiloihin ja teemme jokaista profiilierää varten oman reseptin, jonka mukaan profiilit valmistetaan. Granulaatteja tehtäessä muoviraaka-aine esimurskataan, jonka jälkeen se ajetaan granulointikoneen läpi, josta tulee ulos pieniä palleroita eli granulaatteja. Granulaattien tuotannossa raaka-aineen tasalaatuisuus on paljon tärkeämpää kuin profiilituotannossa. Muovin kierrätys on ympäristön kannalta paras vaihtoehto verrattaessa polttoon ja kaatopaikkaukseen. Muovilaatujen laaja kirjo Ekokemin muovinkierrätyslaitoksella otetaan vastaan noin 200:aa erilaista muovilaatua yli sadasta eri lähteestä. Pääosa uusiomuovin valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista tulee teollisuudelta, mutta jatkossa raaka-ainepohjaa laajennetaan esimerkiksi kotitalouksien palauttamiin muovipakkauksiin. Jo nyt Ekokem hyödyntää jonkin verran kotitalouksilta syntyviä muovijätteitä. Muovien kierrättämisestä tekee haasteellisen muun muassa muovilaatujen erittäin laaja kirjo. Markkinoilla on satoja erilaisia muovijakeita, joiden erot johtuvat esimerkiksi lisätyistä väriaineista, palonestoaineista, lujitteista, mineraaleista, antioksidanteista, kytkentäaineista ja prosessin apuaineista. Eniten meille tulee muovityypeistä LDPE:tä, joka on pakkauskalvo. Yleisimpiä muovituotteita ovat pakkaukset, lavakääreet, muoviteollisuuden tuotantohylyt, muovilavat ja kanisterit. Prosessimme on siitä erikoinen, että pystymme käyttämään valmistuksessa myös sekamuoveja. Kotitalousmuovien hyödyntämistä kehitetään Ekokemin ulkopuolisella konsultilla teettämän tutkimuksen mukaan muovin kierrätys on ympäristön kannalta paras vaihtoehto verrattaessa polttoon ja kaatopaikkaukseen. Ympäristöhyödyt saavutetaan ennen kaikkea neitseellisen muovituotannon välttämisen kautta. Näin säästetään sekä energiaa että fossiilisia luonnonvaroja, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Vuoden 2016 alussa jätelaki laajentuu pakkausten tuottajavastuun osalta siten, että jatkossa pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat vastaavat kierrätystavoitteiden saavuttamisen lisäksi kuluttajapakkausten keräämisestä. Ekokemillä on valmiina konsepti, jonka mukaisesti kotitalousmuovi saadaan kerättyä Suomessa vuoden 2016 lakimuutoksen edellyttämällä tavalla. Tällä hetkellä olemme mukana muovituottajien organisoimassa kotitalousmuovin keräyskokeessa, joka toteutetaan kahdessa kaupungissa. Kerätyt muovit hyödynnetään prosessissamme Käsittelyprosessi uusiomuoviksi, kertoo Eko- Käsittelyprosessi vaihtelee sen mukaan, valmistetaanko kierrätysmuovista profiileja vai teollisuuden käyttöön kemin liiketoiminnan kehitysjohtaja granulaatteja tai mursketta. Vesa Soini. Muovin uusi elämä alkaa Ekokemillä uusiomuovin valmistuksessa käytetään pääasiassa teollisuuden sekä kaupan ja logistiikan alan toimittamia jätemuoveja. Mukana on jonkin verran myös kotitalouksista syntyviä muoveja. 12 13
teksti JA KUVAT: Vesa Toivanen Abloy pienentää ympäristökuormaa onnistuneesti Abloyn Joensuun tehdas pienensi lukkotehtaan kaatopaikkakuormaa puoleen vuonna 2012. Viime vuonna kaatopaikalle menevän jätteen määrä väheni entisestään 43 prosentilla. Jotakin mullistavaa tapahtui. Muutoksen takana on henkilökunnan sitoutuminen jätteen synnyn ehkäisyyn ja lajitteluun. Abloyn logistiikkainsinööri Keijo Holopainen kertoo Joensuun tehtaan olevan osa Assa Abloy -konsernia. Tukholman pörssissä listatun konsernin liikevaihto on 5,6 miljardia euroa ja henkilöstö noin 43 000. Abloy Oy on yksi maailman johtavista lukko- ja rakennushelavalmistajista sekä sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy työllistää 740 henkeä Joensuussa ja Björkbodassa. Joensuussa suomalaisia avainlipputuotteita valmistaa 660 henkilöä. Abloyn Joensuun tehdas valmistaa mekaanisia lukkorunkoja, sähkölukkoja, ovensulkimia, rakennusheloja, lukituksen verkkoratkaisuja, laitelukkoja ja luonnollisesti avaimia kaikkiin järjestelmiin. Kuuden avaimen tuotesortimentti alkaa perinteisestä Abloy Classic -avaimesta ja päättyy uusimpaan, maailman lukkojärjestelmien kärkituotteeseen Abloy Protec 2 cliq -etähallinta-avaimeen. Kaikkien Abloy-avaimien perustana on edelleen konttorikonemekaanikko Emil Henrikssonin vuonna 1907 keksimä levyhaittasylinteri. Suomen keksintösäätiö noteeraa maailman lukitusteollisuudessa omaa luokkaansa olevan innovaation Suomen parhaaksi keksinnöksi. Abloyn ja Ekokemin ympäristöyhteistyö kantaa hedelmää. Mikko Huttunen ja Keijo Holopainen kantavat jättilukkoa, Arto Koponen peukuttaa. Kestävien lukkojen valmistus asettaa vaatimuksia myös jätteiden käsittelylle. Lukot lujista tarpeista Tehtaan laatu- ja ympäristöpäällikkö Arto Koponen sanoo, että ympäristömyötäinen tuotanto on keskeinen osa Abloyn toimintapolitiikkaa. Abloy on päämäärätietoisesti korvannut pintakäsittelykemikaaleja turvallisemmilla vaihtoehdoil- 14 15
Ritva Timonen pakkaa kovapinnoitetut helat kevyesti paperiin. ABLOY-lukkojen uushopealastu on arvokasta raaka-ainetta. Se päätyy sulattoon. Pinnoitusosaston suodattimia ja rättejä sisältävä rosteriastia siirretään täyttymisen jälkeen Ekokemin konttiin poiskuljetettavaksi käsittelyyn. la. Vuonna 2010 rakennettu uusi Joensuun pintakäsittelylaitos on kemikaaliturvallisuudeltaan alan huippuluokkaa. Kuitenkin pintakäsittelyssä tarvitaan kemikaaleja, jotka väärin käsiteltyinä voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Kestävien lukkojen valmistus asettaa vaatimuksia myös jätteiden käsittelylle. Itse avain on uushopeaa, eli nikkelin ja kuparin seosta. Koponen tähdentää, että vuosikymmeniä palveleva lukko edustaa kestävän kehityksen periaatetta. Laatu, pitkä käyttöikä ja pienet ympäristövaikutukset kulkevat käsi kädessä. Ekokem ja Abloy tekivät sopimuksen vaarallisten jätteiden käsittelystä 2009. Joensuun lukkotehtaan pintakäsittelyjäte ja raskasmetalleja sisältävä hiomapöly käsitellään Riihimäellä. Avaimia ja lukkoja työstettäessä käytetään leikkausnesteenä emulsiota, joka kiertää automaattikoneiden järjestelmässä. Loppuun käytetty leikkuuneste suodattimineen sekä alkaaliset pesunesteet ja liuottimet päätyvät Ekokemin käsittelyyn. Työstössä syntyvä metallilastu jatkaa sulattoon. Abloyn tietosuojajätteeseen kuuluu papereiden lisäksi myös tuhottavia muistitikkuja, tietolevyjä ja elektroniikkaa, kuten piirilevyjä. Niiden asianmukaisesta tuhoamisesta ja materiaalin uusiokäytöstä vastaa Ekokem. Merkittävä tekijä kaatopaikkakuorman vähentämisessä on jätteen synnyn ehkäisy. Mihin mappi pannaan Holopainen sanoo henkilökunnan olevan avainasemassa, kun tehdas pienentää vuosittain kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Ihmisten motivaatio ja kasvanut tietoisuus ympäristöasioista näkyy ja kuuluu. Yleinen huoli yhteisestä ympäristöstämme vaikuttaa. Tehtaan materiaalivirroista vastaavana häneltä kysytään esimerkiksi mihin keräysastiaan metallia sisältävä pahvimappi kuuluu. Koulutus ja keräysastioiden lisääminen saivat lajitteluintoa alkuun jo aikoinaan vuonna 1997 ympäristöjärjestelmän sertifioinnin myötä. Perustieto on omaksuttu hyvin. Nyt lajittelua ylläpidetään ja parannetaan tuomalla hyviä saavutuksia esille sekä kannustamalla henkilöstöä ympäristöaloitteiden tekoon. Koponen uskoo, että tavoitteena oleva entistä tarkempi lajittelu vain lisää motivaatiota. Lisäksi ihmiset tulevat hyvälle tuulelle, kun tietävät tekevänsä jatkuvia pieniä tekoja ympäristön hyväksi. Toinen merkittävä tekijä kaatopaikkakuorman vähentämisessä on jätteen synnyn ehkäisy. Abloy kiinnittää erityistä huomiota pakkausmateriaaleihin. Raaka-aineet pyritään ostamaan mahdollisimman yksinkertaisissa ja helposti hyötykäytettävissä pakkauksissa. Puu-, pahvi-, paperi- ja muovijätteen hyötykäyttöä parantavat jätepuristimet. Tehtaan energiajätteen keräilyä tehostetaan samalla kun ylimääräistä pakkausmateriaalia ja kuljetuksia vähennetään suuremmilla tilauserillä. Oman lisänsä 700 henkilöä työllistävän tehtaan jätehuoltoon tuovat ruokala ja terveysasema. Ekokem vastaa myös bio- ja sairaalajätteestä. Laatua huippuporukalla Ekokemin myyntipäällikkö Mikko Huttunen kehuu Abloyn henkilökuntaa huippuporukaksi. Lukkotehtaan keräysastioista löytyy kuhunkin kuuluvaa jätettä, lajittelu toimii esimerkillisen hyvin. Kattavan yhteistyösopimuksen piiriin kuuluu vuositasolla 20 eri jaetta. Abloylla keräysastioiden tyhjennys toimii kokemusperäiseen tahtiin. Esimerkiksi leikkausnesteet noudetaan joka kuukauden toinen maanantai. Vaarallisten jätteiden noutotilauksen Abloyn henkilökunta tekee sähköpostilla joka toinen torstai käyttäen esitäytettyä tilauslomaketta. Abloy ja Ekokem kuuluvat ensimmäisiin ympäristösertifioituihin yrityksiin Suomessa. Myös Abloy-valtuutetut lukkoliikkeet ovat ISO14001 -sertifioituja. Abloyn keskeiset ympäristötavoitteet liittyvät energiatehokkuuteen, jätteen määrän ja vaarallisuuden vähentämiseen, veden käyttöön sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tuotteiden ympäristövaikutusten pienentäminen on luontainen osa uuden tuotteen kehittämisprosessia. Abloyn levyhaittalukon tarinaa Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson oivalsi kassakonetta vuonna 1907 korjatessaan, että ratasperiaatetta voitaisiin soveltaa myös lukkoon. Hän kehitti kiertyviin haittalevyihin perustuvan lukon ja haki sille patenttia 1918. Lukkojen teollinen valmistus alkoi Ab Låsfabriken Lukkotehdas Oy:ssä. Yhtiön nimi lyheni pian Ab Lukko Oy:ksi. Henrikssonin Patenttilukko-tuotenimellä aloittaneen lukon nimi muutettiin 1920 Abloyksi yrityksen nimen alkukirjainten mukaan. Henriksson myi keksintönsä oikeudet Abloy-yhtiölle vuonna 1921 ja sai kaupassa 100 markkaa, nykyrahaksi muutettuna nelisenkymmentä euroa sekä 25 prosenttia yhtiön osakekannasta. Henrikssonin epäonneksi yhtiö meni konkurssiin 1923, ja patentti joutui pankille. Pankki myi patentin Kone- ja Siltarakennus Oy:lle, jonka Wärtsilä-yhtymä osti. Maalaustaidetta ja tekniikkaa harrastanut Henriksson työskenteli Helsingin yliopiston kemian laitoksella instrumenttiteknikkona 1950-luvun puoliväliin. Hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ensimmäisen luokan mitali 1954 ja Suomen Talousseuran hopeinen kunniaraha 1955. Levyhaittalukko osoittautui aikoinaan tappihaittalukkoja varmatoimisemmaksi. Sitä ei myöskään onnistuttu tiirikoimaan. Myöhemmin ammattirikollisten käyttöön tuli vempele, perinteisen Abloy-lukon tiirikointikone. Abloyn uudet avainjärjestelmät perustuvat edelleen levyhaittasylinteriin. Kehitystyö kulkee rikollisten edellä. Uusi Abloy Protec 2 -tuoteperhe edustaa maailman tiirikointivarminta lukkosukupolvea. Turvallisuuden takaamiseksi sen avaimet tehdään katoamistapauksissa tehtaalla käsityönä. Sähköisen sirun ja mekaniikan yhdistelmällä sarjoituksia on rajaton määrä. 16 17
teksti: Tommi Kaartinen Kuvat: Ekokem Yhdyskuntajätteen kaatopaikat kaivoksina Maailmalla kiinnostus kaatopaikoille sijoitettujen yhdyskuntajätteiden hyödyntämiseen on kasvanut. Myös Suomessa on tutkittu, voidaanko yhdyskuntajätteen kaatopaikoille sijoitettujen materiaalien hyödyntämisestä kehittää uutta liiketoimintaa suomalaisille yrityksille. Ekokem hyödyntää jätettä kaatopaikalta Ekokem on viime vuodesta lähtien tuonut Stora Enson Imatralla sijaitsevan sellu- ja kartonkitehdasintegraatin kaatopaikalta jätettä energiahyödynnettäväksi. Tehtaan kaatopaikalle viedään siivousjätettä sekä sellunvalmistusprosessista peräisin olevaa viherlipeäsakkaa. Näitä polttokelpoisia jätteitä tulee Ekokemille muutamia kertoja vuodessa 250 tonnin lasti. Tämän järjestelyn ansiosta orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittaminen on Imatralla vähentynyt, ja tehtaan omassa kuorikattilassa polttokelvoton energiajäte on saatu hyötykäyttöön. Kaatopaikoille päätyneet yhdyskuntajätteet sisältävät muun muassa kierrätyskelpoisia metalleja ja jätepolttoaineena hyödynnettävissä olevia fraktioita. Keskustelu luonnonvarojen riittävyydestä ja tehokkaasta käytöstä on herättänyt uudenlaista kiinnostusta kaatopaikkoihin ja niille sijoitettujen materiaalien uudelleenhyödyntämiseen. Kaatopaikoille päätyneet yhdyskuntajätteet sisältävät muun muassa kierrätyskelpoisia metalleja ja jätepolttoaineena hyödynnettävissä olevia fraktioita. Näitä materiaalivarastoja hyödyntämällä voitaisiin välttää neitseellisten raaka-aineiden oton ympäristövaikutuksia ja osaltaan varmistaa jäteperäisen polttoaineen saatavuutta. Saattamalla kaatopaikoille sijoitettuja materiaaleja hyötykäyttöön voidaan myös vähentää kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia ja niiltä vaadittavia jälkihoitotoimenpiteitä. Lisäarvoa kaatopaikkajätteiden hyödyntämiselle tuo myös muuhun käyttöön vapautuva kaatopaikka-ala. Erilaisten kaatopaikkojen materiaalisisällöt ja siten niiden hyödynnettävyys poikkeavat suuresti toisistaan. Yhdyskuntajätteen kaatopaikoille on sijoitettu kotitalousjätteen lisäksi ainakin kauppojen jätteitä ja mahdollisesti paikallisen teollisuuden jätteitä. Erityisesti vanhempien yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen materiaalisisällöstä ei ole olemassa käytännössä lainkaan dokumentaatiota. Maailmalla esimerkkejä Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on kaivettu auki pääasiassa muista syistä kuin kaatopaikalle sijoitetuista materiaaleista saatavien tuottojen tähden. Viime vuosina uutta kiinnostusta herättäneen kaatopaikkakaivos-teeman nimissä nämäkin kaivuhankkeet on katsottu mielekkäiksi vetää kyseisen teeman alle. Laajemmin kaatopaikkajätteitä on kaivettu maailmalla ylös 1980- ja 2000-lukujen välillä, jolloin USA:ssa, Euroopassa ja Aasiassa toteutettiin verrattain runsaasti yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen kaivuhankkeita. USA:ssa tyypillinen ajuri kaatopaikkojen kaivuhankkeille oli kiristynyt ympäristölainsäädäntö, jonka vuoksi uusille kaatopaikoille oli vaikea saada ympäristölupaa. Kaatopaikkojen käyttöikä pyrittiin maksimoimaan kaivamalla jo sijoitettuja jätteitä ylös ja erottelemalla hyödyntämiskelpoisia jakeita pois kaatopaikalta uuden täyttötilavuuden saavuttamiseksi. Joissakin USA:ssa toteutetuissa hankkeissa päämotiivina oli lisäpolttoaineen saaminen polttoaineköyhille polttolaitoksille. 18 19
Euroopassa ja Aasiassa ylöskaivetut kaatopaikat sijaitsivat tyypillisesti kaupunkien kasvun tiellä. Kaatopaikkoja jouduttiin siirtämään, ja samalla pyrittiin minimoimaan uudelleensijoitettavan jätteen määrä. Suomessa KAIVANTO-hanke Viime vuosina kiinnostus kaatopaikoille sijoitettujen jätteiden, myös yhdyskuntajätteiden, hyödyntämiseen on jälleen kasvanut, ja alan tutkimustoiminta on ollut aktiivista muun muassa Belgiassa ja Ruotsissa. Vuoden 2012 alussa käynnistyneessä Kaivanto-hankkeessa teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto tutkivat, voidaanko yhdyskuntajätteen kaatopaikoille sijoitettujen materiaalien hyödyntämisestä kehittää uutta liiketoimintaa suomalaisille yrityksille sekä Suomessa että kansainvälisesti. 2,5-vuotiseen Tekes-hankkeeseen osallistuu suomalaisia jäte- ja kierrätysalan yrityksiä, ja Ramboll Finland toimii asiantuntijatahona kaatopaikkojen materiaalisisällön kartoittamiseen liittyvissä kohdetutkimuksissa. Hankkeen keskeisen osan ovat muodostaneet kahdella esimerkkikaatopaikalla tehtävät tutkimukset, joilla kehitetään uusia lähestymistapoja kaatopaikkojen materiaalisisällön kartoittamiseen. jätenäytteiden keskimääräinen koostumus <20 mm Metallit Polttokelpoiset Maa-aines Muut 45 % Kaivanto-hankkeessa tutkitaan, voidaanko yhdyskuntajätteen kaatopaikoille sijoitettujen materiaalien hyödyntämisestä kehittää uutta liiketoimintaa suomalaisille yrityksille. Hankkeen tuloksena muodostetaan alustava arvio liiketoimintamahdollisuuksista kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Tutkimuksen pohjalta osataan myös paremmin arvioida, kannattaako tämän tyyppisten hankkeiden toteutettavuuden tutkimista jatkaa suuremman mittakaavan yritysvetoisilla pilot-hankkeilla. Niiden suorittamiselle pyritään hankkeessa luomaan valmiuksia. Kokeita Kuopiossa ja Lohjalla Kaivanto-hankkeessa on tehty käytännön tutkimuksia Kuopion ja Lohjan suljetuilla kaatopaikoilla. Kuopiossa jätetäyttöön kairattiin kaasunkeräyskaivoja, ja samalla saatiin suurehkoja näyte-eriä tutkimuksiin. Saatuja näytteitä lajiteltiin kentällä raekokoluokkiin ja edelleen jätefraktioihin. Kuopiossa päästiin myös tekemään koeajoja täyden mittakaavan mekaanisilla Kuopion kaatopaikka 4 % 1 % 7 % 43 % 58 % jätteenkäsittelyprosesseilla, joilla voitiin erotella nostetuista näytteistä metalleja ja jätepolttoainetta. Lohjallakin jätetäyttöön kairattiin näytteenottoreikiä. Ennen kairauksia tehtiin geofysikaalisia mittauksia kairareikien sijainnin määrittämiseksi. Geofysikaalisilla menetelmillä saatetaan tulevaisuudessa voida karkeasti arvioida kaatopaikkojen materiaalipotentiaalia kairauksia tai kaivauksia kevyemmillä menettelyillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kuopion ja Lohjan kaatopaikoilla kaatopaikkakaivostoiminta ei välttämättä olisi taloudellisesti kannattavaa, jos kannattavuuden perustana ovat jätetäytöstä kaivetuista kierrätyskelpoisista metalleista ja jätepolttoaineesta saatavat tuotot. Oheisista kuvioista käy ilmi kummaltakin kaatopaikalta saatujen näytteiden koostumukset. Kaatopaikkojen materiaalisisällöstä saadut tulokset ovat aina tapauskohtaisia. Lisäksi erityisesti yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen kaivamisen ensisijaiset syyt lienevät lähitulevaisuudessakin ympäristösuojelullisia tai maankäytöllisiä. Myös näissä tapauksissa jätetäyttöjen materiaalisisällön selvittäminen on tärkeää, jotta esimerkiksi hankkeiden talousarvioita voidaan täsmentää. Kirjoittaja on VTT:n erikoistutkija. Lohjan kaatopaikka 20 % 19 % Polttokelpoiset jakeet koostuivat muovista, tekstiileistä, puusta sekä paperista ja pahvista. Hienoaines, eli raekooltaan alle 20 mm olevat fraktiot koostuivat suureksi osaksi maa-aineksista, joita on käytetty muun muassa kaatopaikan välipeittoina. Lohjalla tutkittiin vanhaa ja Kuopiossa verrattain tuoretta jätetäyttöä. (Lähde: VTT) 2 % 1 % Ekokem Uutiset Kalle Saarimaasta Ekokemin head of SCM DI Kalle Saarimaa on nimitetty Ekokemin toimitusketjujohtajaksi (head of supply chain management) 1.4.2014 alkaen. Tehtävässään hän vastaa Ekokemin toimitusketjun johtamisesta ja kehittämisestä. Kalle Saarimaa on Ekokemin Suomen maajohtoryhmän jäsen. Kalle Saarimaa on puunjalostustekniikan diplomiinsinööri. Hän on työskennellyt aiemmin Walki Groupissa muun muassa toimitusketjusta vastaavana johtajana ja konsulttina Vectia Oy:ssä. Expec-lakitietopalvelusta ajantasaista lakitietoa avainasiakkaille Ekokem tarjoaa avainasiakkailleen lakitietopalvelun, joka sisältää ympäristönhuoltoon liittyviä keskeisimpiä säädöksiä. Ekokemin lakitietopalveluun on koottu yrityksiä koskevaa ympäristölainsäädäntöä selkeiksi tietokannoiksi. Palvelun tarjoama tieto on luotettavaa sisältäen ainoastaan voimassa olevaa ja ajantasaista lakitietoa. Expec-lakitietopalvelu toteutetaan yhteistyössä Expec Information Systems Oy:n kanssa. Jätehuoltoon, kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä säädöksiä sisältävä lakitietopalvelu on nimenomaan räätälöity Ekokemin avainasiakkaille. Säädösten lisäksi palvelu sisältää ympäristöministeriön, Tilastokeskuksen ja Tullin keskeisimpiä viranomaisohjeistuksia jätteistä, kaatopaikoista ja ympäristön kunnostamisesta. Lakitietopalvelu antaa myös mahdollisuuden selata viimeisimpiä lakimuutoksia sekä tutustua tulevaa lainsäädäntöä käsittelevään katsaukseen. Lisäksi keskeisiä lakimuutoksia ja tulevaa lainsäädäntöä koskeva ajankohtaiskatsaus toimitetaan sähköpostitse kahdesti vuodessa palvelun tilanneelle avainasiakkaalle. Expec-lakitietopalvelu on erittäin selkeä ja helppokäyttöinen. Sen käyttäminen vaatii vain sisäänkirjautumisen tunnuksilla, jotka voi tilata sähköpostitse osoitteesta tietopalvelu@ekokem.fi. Jos tarvitset tunnuksia, kaipaat tiettyjä säädöksiä tai haluat antaa palautetta, ota yhteyttä yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Apurahoja 150 000 alan tutkimuksiin Ekokemin ympäristöstipendirahaston tarkoitus on ympäristönhuoltoalaa, erityisesti jätehuoltoa, materiaalien kierrätystä, jätteiden hyödyntämistä, vaarallisten jätteiden käsittelyä sekä maaperän ja vesistöjen kunnostusta edistävän innovatiivisen tutkimuksen, tuotekehityksen sekä osaamisen edistäminen ja tukeminen Suomessa. Vuonna 2014 Ekokem jakaa apurahaa historialliset 150 000 euroa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä ennätykselliset 90 kappaletta. Apurahojen saajat julkistetaan 6.6. pidettävässä seminaaritilaisuudessa. Omistajaohjausministeri Pekka Haavisto vieraili Ekokemillä Omistajaohjausministeri Pekka Haavisto vieraili Ekokemillä Riihimäellä maaliskuun alussa. Haavisto puhui tilaisuudessa siitä, mitä materiaalitehokkuus merkitsee Ekokemille sekä suomalaiselle yhteiskunnalle ja teollisuudelle. Lisäksi Haavisto tutustui Ekokemin tuotantolaitoksiin. 20 21
Ekokem Historiikki www.ekokem.fi Ekokem, silloiselta nimeltään Oy Suomen Ongelmajäte Finlands Problemavfall Ab, perustettiin vuonna 1979. Samana vuonna tuli voimaan jätehuoltolaki, jossa määriteltiin, mitä ongelmajäte on ja miten siitä tulee huolehtia. Ekokemin yleishyödyllisenä tarkoituksena oli perustusvaiheessa ongelmajätteiden käsitteleminen, säilyttäminen, keräys ja kuljetus, yhteistyö muiden tahojen kanssa sekä alan tutkimus ja neuvonta. Jätteiden käsittely alkoi Riihimäellä vuonna 1984. Laitokseen kuuluivat korkealämpötilapolttouuni, fysikaalis-kemiallinen laitos sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka. Kaukolämpötoimitukset aloitettiin Riihimäen kaupungille vuonna 1984. Vuonna 1994 Ekokem sai ensimmäisenä yrityksenä maailmassa samanaikaisesti ISO 9001- ja BS 7750 -laatu- ja ympäristöstandardien mukaiset sertifikaatit. Myöhemmin toimintojärjestelmä on sertifioitu ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti. 1979 1984 Vuonna 1985 nimeksi vaihdettiin Ekokem Oy Ab. 1985 1994 Pilaantuneiden maiden ja vesien käsittely aloitettiin vuonna 1995. 1995 Ekokem 35 vuotta Suomen ensimmäinen nykyaikainen arinapolttolaitos käynnistyi Riihimäellä vuonna 2007. Laitoksella hyödynnetään lähikaupunkien kotitalousjätteet kaukolämmöksi ja sähköksi. Vuonna 2000 luotiin uusi yhtiörakenne, jossa liiketoiminnot jaettiin yhtiöihin ja kehitystyön painopiste siirrettiin jätepalveluihin sekä pilaantuneiden maiden kunnostukseen ja ympäristörakentamiseen. Toimipisteverkostoa ryhdyttiin laajentamaan. Vuonna 2013 Ekokem osti riihimäkeläisen Muovix Oy:n liiketoiminnan. Ekokemillä on nyt tarjota kotimainen ja kilpailukykyinen kierrätysreitti monenlaisille muovijätteille. 2013 Toinen yhdyskuntajätettä energiana hyödyntävä voimala käynnistettiin vuonna 2012. Näin Ekokem pystyy tuottamaan lähes kaiken Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien tarvitseman kaukolämmön jäteperäisellä energialla. Samana vuonna Ekokem laajensi toimintaansa Ruotsiin ostamalla Ruotsissa sijaitsevan ympäristönhuoltoyritys Sakab AB:n koko osakekannan. 2012 Ekokem osti vuonna 2011 Suomen Rakennusjäte Oy:n, joka yhdistettiin TSJ-Yrityspalvelut Oy:hyn. Markkinoinnissa yhtiöstä käytetään nimeä Ekopartnerit. 2011 Vuonna 2008 Ekokem hakeutui verolliseksi ja alkoi maksaa osinkoa omistajilleen. Konsernin rakenne uudistettiin ja toimintaa ryhdyttiin kehittämään entistä asiakaslähtöisemmäksi. 2008 2007 2000 22 23
Vaativan jätehuollon peruskurssi Elävä klassikko. Kukaan ei jää kylmäksi, asiaa on paljon. Peruskurssi on kattava tietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää myös käytännön harjoituksia. ohjelmassa Vaarallisten jätteiden jätehuollon peruspiirteet ja vastuukysymykset Vaarallisten jätteiden lajittelu, pakkaaminen, merkinnät Vaarallisten jätteiden kuljettaminen Vaarallisten jätteiden hallinta: varastot Ekokemin käsittelymenetelmät Harjoitustehtäviä KenellE Kaikille, jotka haluavat tietää paljon ja perustavanlaatuista asiaa erityisesti vaarallisista jätteistä. Vaikeustaso Ei vaadi perustietoja. Kesto 2 pv Riihimäki 9. 10.4. Riihimäki 4. 5.6. Riihimäki 24. 25.9. Riihimäki 26. 27.11. KURSSIMAKSU 650 + alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Ilmoittautumiset www.ekokem.fi > Koulutus > Ilmoittautuminen Sähköpostilla kurssit@ekokem.fi LISÄTIETOJA www.ekokem.fi > Koulutus Jussi Mattila, puh. 010 7551 233, jussi.mattila@ekokem.fi