ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas
PETTERI TAALAS? s.1961 Helsinki FT Meteorologiassa, Helsingin Yliopisto 1993, Dosentti. Itä-Suomen YO 1997 Johtamiskoulutus: JOKO 1998 & 2004 Kauppakorkeakoulu, 1996 Leonardo da Vinci Univ., Pariisi Merisotakoulu 1981, Maanpuolustuskurssi 2003, jatkokurssi 2009 Tutkimustyö ilmatieteen laitoksella 1986-, päästöjen leviäminen, otsoni- ja UV-tutkimus, globaalimuutostutkimus, satelliittitutkimus, joista > 50 peer-reviewed julkaisua Kymmenien T & K hankkeiden johtaminen, SA, TEKES, EU, ESA & EUMETSAT Tutkimusprofessori/Ilmatieteen laitos 2000 Pääjohtaja 2002 Johtaja Maailman Ilmatieteen Järjestö (WMO), Geneve 2005-2007 EU:n ilmakehätieteiden tiedepaneeli, varapj. 1995-2003, IPCC:n Suomen delegaatti 2007-& Suomen IPCC-ryhmän pj. WMO:n hallintoneuvoston jäsen 2005-, EUMETSAT hallintoneuvoston pj. 2010- Itä-Suomen yliopiston hallituksen pj. 2009- Suomalainen tiedeakatemia, jäsen 2009- Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselonteko 2007-2010, Arktinen neuvottelukunta 2009-, LiVi neuvottelukunta 2009-, Fortum neuvottelukunta 2011-
Number SUURET LUONNONKATASTROFIT 1980 2008 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Geophysical events (Earthquake, tsunami, volcanic eruption) Meteorological events (Storm) Hydrological events (Flood, mass movement) ----- Trend line 3
LEVIÄMISENNUSTE: FUKUSHIMA 4
KATASTROFIEN KUSTANNUKSET JA MAANTIEDE Maanjäristykset Myrskyt Tulvat Kuivuus 5
KUOLLEISUUS SUURINTA KEHITYSMAISSA, 95 % UHREISTA
SÄÄN AIHEUTTAMAT PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT 2001-10 1. Tapani-Hannu 26.-27.12. 5849 2. Janika 15.-16.11.2001 5784 2. Lahja-Sylvi 7.-8.8.2010 1316 3. Pyry 1.11.2001 1271 4. Mielikki 23.9.2003 1021 5. Martti 10.11.2008 911 6. Unto 4.-5.7.2002 826 7. Kesämyräkkä 12.6.2010 741 8. Tulvat 28.-31.7.2004 721 9. Rafael 22.12.2004 698 10. Veera 4.8.2010 632 Helsinki, tammikuu 2005, Bergman 7
TAPANI 26.12.11 puuskanopeudet
Pelastustoimen tehtävät 26.-28.12.2011
Tapaninpäivä klo 10:58 - "Valkea joulu" 10 1.2.2012 Sähköttömiä asiakkaita enimmillään yli 200 000, Tilanne oli vakava! Vikoja rajattiin päivän aikana kauko-ohjauksella ja asentajien toimesta, lisää väkeä kutsuttiin töihin Yli 100 000 asiakasta sai sähköt takaisin 24 tunnin aikana Puhelinpalvelu tukkeutui, Fortumin nettisivut ruuhkautuivat Vaikeuksia myös teleoperaattoreilla ja viranomaisilla
ANKARA JÄÄTALVI 2010-11 EC-PORS 4.1 Summary 11
12
Lämpötilan poikkeama ( C) LÄMPÖTILA SUOMI/GLOBAALI 1847 2009 3 2 1 0-1 -2-3 -4 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 13
HIILIDIOKSIDIN JA METAANIN PITOISUUDET + 38 % vs. 1750 + 157 % vs. 1750 14
CO2 PALLAKSELLA 1997-2012 15
CH4 PALLAKSELLA 2004-2012 16
Aktiivisuuskonsentraatio (µbq/m³) RADIOAKTIIVISUUS (Beta Sodankylä, 67 N) 1000000 100000 10000 1000 100 10 60 65 70 75 80 85 90 95 00 Vuosi
2,5 HAPPAMOITTAVA RIKKI Virolahti Concentration (mg(s)/m 3 2,0 1,5 1,0 Utö Hyytiälä Ähtäri Oulanka Pallas 0,5 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 18 18
GLOBAALIT CO 2 -PÄÄSTÖT 1990 2010 19
KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS1950-l => 2000-l 20
GLOBAALEJA LÄMPÖTILAMUUTOKSIA 1850-2010 PINTALÄMPÖTILA ALEMPI ILMAKEHÄ MERIEN LÄMPÖTILA KESKI-ILMAKEHÄ 1850 1900 1950 2000 1850 1900 1950 2000 21
KEVÄÄN ENNÄTYKSELLINEN OTSONIKATO/ARKTIS 22
29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu Normaalisti kerran/300 vuotta Nykyilmasto kerran/60 vuotta 2050 kerran/10-15 vuotta Kuolleet Venäjä: 56 000 Poikkeama ilmastollisesta keskiarvosta (ºC) Vrk:n keskilämpötila (ºC) Suomi : 500 23
TILANNEKUVA SÄÄ-PELASTUSLAITOKSET 24/7 25 m/s 24 m/s 22 m/s 29 m/s 26 m/s 20 m/s Punkka & Korpela 24 1.6.2012
ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA ILMIÖIDEN TOISTUVUUKSIIN Helsingissä yhtä kylmää tai kylmempää kuin talvella 2009-2010 1900 luvulla kerran / 7-8 v V. 2010 kerran / 13 v V. 2030 kerran / 40 v V. 2050 kerran / 100 v FMI Director General 1.6.2012 25
Muutoksia jakaumissa Muutoksia ilmiöiden todennäköisyyksissä KOSTEAA KUIVAA tammikuun kesäkauden lämpötila maankosteus
LÄMMIN KESÄ 2010 VENÄJÄLLÄ 27
KYLMÄ TALVI 2010 SUOMESSA 28
SUOMEN SÄÄ EI KERRO MAAILMAN SÄÄOLOSUHTEISTA Talvi 2009 oli viimeisen 130 vuoden aikana 9. lämpimin Talvi 2010 oli vastaavana aikajaksona 2. lämpimin Kesä 2009 oli viimeisen 131 vuoden aikana 2. lämpimin Kesä 2010 oli vastaavana aikajaksona 4. lämpimin Koko vuosi 2010 oli ilmastohistorian 2. lämpimin Ilmastonmuutos on globaali ilmiö FMI Director General 1.6.2012 29
VEDEN OLOMUODOT 1850-2010 ILMAKEHÄN KOSTEUS- SISÄLTÖ MEREN PINTA ARKTINEN JÄÄPEITE LUMIPEITE POHJOINEN PP. 1850 1900 1950 2000 JÄÄTIKÖIDEN MASSA 30
ILMASTOMALLIEN KEHITYS 1975 1985 1992 1997 2004/05 2009/11 Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Land surface Land surface Land surface Land surface Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Land surface + land ice? New Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Carbon (+ N?) cycle Atmospheric chemistry Ocean & sea-ice model Sulphur cycle model Land carbon cycle model Ocean carbon cycle model Non-sulphate aerosols Carbon cycle model Atmospheric chemistry Atmospheric chemistry 31
GLOBAALIT CO 2 -PÄÄSTÖT 1990 2010 32
1.5 Pg C y -1 HIILEN KIERTOKULKU 4.2 Pg y ILMAKEHÄ -1 46% + 7.5 Pg C y -1 2.6 Pg y -1 BIOSFÄÄRI 29% 2.3 Pg y -1 MERET 26% 33
INTEGRATED CARBON OBSERVING SYSTEM 2013-40-60 asemaa, 15 maata, 50 htv/v Investointi ~120 M, Budjetti >10 M /v, Suomessa 2,5 M /v LVM&OKM Päämaja IL:ssä, HY ja ISY kumppaneina Suomi vastaa lisäksi Pohjois-Euroopan ilmakehäasemista
MAAN JA AURINGON SÄTEILYOMINAISUUDET Auringonsäteily Maan lämpösäteily Absorbtiokyky, koko ilmakehä Absorbtiokyky, z > 11 km Auringonsäteilyn aallonpituudet pidättyvät heikosti Kasvihuonekaasut (H 2 O, CO 2, O 3, CH 4, N 2 O ym.) pidättävät lämpösäteilyä hyvin tehokkaasti FMI Director General 1.6.2012 35
ILMASTOA LÄMMITTÄNEET JA JÄÄHDYTTÄNEET TEKIJÄT
ERI KAASUJEN SÄTEILYPAKOTE 1979-2010 1920102010 37
MAAN JA ILMAKEHÄN LÄMPÖTALOUS (Wm -2 ) 107 342 235 67 168 24 78 390 324 FMI Director General 1.6.2012 38
ILMAKEHÄN FYSIIKKA Primitiiviyhtälöt F x fv x p u y u v x u u t u F y fu y p v y v v x v u t v p c p Q p c RT p T y T v x T u t T p RT p 0 p y v x u S q p q y q v x q u t q S X p X y X v x X u t X Sama yhtälöryhmä säänennustus- ja ilmastomalleissa Periaatteessa varsin tarkka kuvaus ilmakehän fysiikasta 1.6.2012 FMI Director General 39
KAHDEN ASTEEN TAVOITE/EI RAJOITUKSIA? FMI Director General 1.6.2012 40 40
KAHDEN ASTEEN TAVOITE LÄMPÖTILAN MUUTOS ESITEOLL.-2100 EI RAJOITUKSIA 41
RANKKASATEET JA KUIVUUS 2080 2099 vs 1980 1999 A1B päästöt 42
RAVINTOKASVIEN MENESTYMINEN VS. PÄÄSTÖT 43
VESIPULASTA KÄRSIMINEN VS. PÄÄSTÖT 44
TULVISTA KÄRSIMINEN VS. PÄÄSTÖT 45
VAIKUTUKSET MAATALOUTEEN & METSIEN KASVUUN 2050 46
TULVISTA KÄRSIVIEN IHMISTEN MÄÄRÄ 2050 Syynä meriveden pinnan nousu ja väestön kasvu (2.5ºC globaali lämpeneminen) FMI Director General 1.6.2012 47
MERIVEDEN PINNAN NOUSU ERÄS NÄKEMYS: 48
MERIVEDEN PINTA FMI Director General 1.6.2012 49
VEDEN KORKEUDEN ÄÄRIARVOT HELSINGISSÄ 1900-2010 Annual maxima of 4-hourly values in relation to annual mean sea level 50
KESKILÄMPÖTILA A1B-PÄÄSTÖJEN TOTEUTUESSA Havainnot v. 1971-2000 (25x25 km) v. 2070-2099 A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt 30 20 10 0 2000 2050 2100 19 globaalin mallin keskiarvo 51
LUMIPEITTEEN KESTO (A2) -20% -30% -40% 1961-90 =>2071-2100 -50% 52
KASVUKAUSI PITENEE 1971 2000 2070 2099 (A1B-scenario), PÄIVIÄ 53
NOW m3/ha/year CHANGE 1991-2010 % METSIEN KASVU CHANGE 2021-2050 % CHANGE 2070-2099 % (Source: Kellomäki et al., 2008) 54
m 3 /s VESIVOIMAPOTENTIAALIN MUUTOS Daily mean discharge from the land surface of Finland (m 3 /s) 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 27 53 79 105 131 157 183 209 235 261 287 313 339 365 day of year control Echam/A2 Echam/B2 Hadley/A2 Hadley/B2 FMI Director General 1.6.2012 55
ARKTINEN JÄÄPEITE Syyskuun minimi 2009 2010 2011 2007: 4.3 milj km 2 2009: 5.1 ----------- 2011: 4.2 ----------- 56
MONIVUOTINEN JÄÄ HÄVIÄMÄSSÄ, 1-VUOTINEN HALLITSEE EMU / Danmark s Undervisningsportal Feb 2006 red = multi-year; blue first year 57
Arctic sea ice hits record low in 2011 2011: 4.24 mil. Sq. km 2007: 4.27 mil. Sq. km Arctic ROOS University of Bremen FMI Director General 1.6.2012 58
POHJOINEN MERIREITTI 40 % LYHYEMPI Hamburg - Shanghai NSR = 6,920 sm SCR = 11,430 sm MUTTA: Jäätalvi ei tule katoamaan Matalat reitit, pienemmät alukset Sää- ja jääpalvelut ja meriturvallisuusinfra puuttuu Reittimaksut/Venäjä? 59
ARKTISET JÄÄ-MERI-SÄÄPALVELUT
ARKTISEN STRATEGIAN TOIMEENPANO MERKITTÄVIÄ TALOUDELLISIA MAHDOLLISUUKSIA - Alukset, satamat, offshore-infrastruktuurit - Merenkulku, palvelut JULKISEN SEKTORIN TUKI YRITYKSILLE? - Public-private partnership, know-hown siirto, TEKES rahoitusohjelma - Mitä arktisella alueella tapahtuu ja missä aikataulussa, muutosten vaikutukset ja mahdollisuudet? Suomen Akatemian arktinen ohjelma - Jää-, sää- ja meripalvelut ULKOPOLITIIKKA, NORMIPOLITIIKKA - Erityissuhde Venäjään - Arktinen politiikka - Arktiset standardit 61
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN KANNALTA Suomi arktisella alueella => lämpeneminen 1.5 * muu maailma Maataloustuotanto tehostuu, metsien kasvu kiihtyy, lämmitysenergian tarve vähenee, vesivoimaa hieman lisää Sademäärät kasvavat ja rankkasateet yleistyvät, tulvia, myrskyjen voimistuminen Liiketoimintamahdollisuuksia: Arktinen teknologia & palvelut, energiatehokas teknologia, ilmastonmuutokseen sopeutuminen KOKO MAAILMA Helleaaltojen, tulvien ja kuivuuden toistuvuudet muuttuvat Maailman maataloudelle ja ihmiselämälle suotuisa maa-ala on vaarassa supistua 100-200 vuoden aikajänteellä Elinkelpoista maata ja vesivaroja pienemmälle väestölle, meriveden pinnan nousu => taloustappioita, poliittisia ja aseellisia kriisejä Yllätykset mahdollisia 62