Tampereen Rakennusmestari TRY 117 vuotta www.try.fi Nro 4/2013 Huhtikuu 59 vsk. Tervetuloa hyvän olon Härmälänrantaan Härmälänrannan asuntomyyntipiste avoinna ma klo 9-16 ja ke klo 10-18. Löydä uusi kotisi viihtyisässä Härmälänrannassa www.skanska.fi/kodit Pyhäjärven etelärannalla Härmälänrannan urbaaneissa puistokortteleissa on valittavana koteja moneen eri tarpeeseen. Lukuisat vapaa-ajan mah dollisuudet alkavat suoraan kotiovelta, peruspalvelut ovat lähellä ja hyvät liikenne yhteydet sekä Pirkkalan suuntaan että Tampereen ydinkeskustaan. Kiinnostuitko? Lisätietoja saat asuntomyynnistämme Verstaankatu 1, 33100 Tampere, p. 0800 150 051 (maksuton), ma-pe klo 8-16, Härmälänrannan asuntomyyntipiste, Viimankatu 1, 33900 Tampere, ma 9-16, ke 10-18, asuntomyynti.tampere@skanska.fi
Parasta palvelua Pirkanmaalla! Tampere Nokia Kangasala RTV Tampere: Sammonkatu 56 RTV Nokia: Yrittäjäkatu 18 RTV Kangasala: Lentolantie 2 2 3
Puheenjohtajan palsta Kevät keikkuen tuleepi sanotaan, mutta maaliskuussa ei ole paljon keväänmerkkejä näkynyt. Lauha helmikuuhan enteili tuntuvia yöpakkasia, vaan tällaista ennätyskylmää maaliskuuta harva osasi odottaa. Kun on tullut tavaksi tänä talvena muistella noita vanhoja tapoja ja -asioita niin jatketaan samaa linjaa vielä pätkänmatkaa. Huhtikuun tärkein merkkipaalu on ollut suviyöt jotka ovat 12. - 14.4. Nämä päivät selittyvät sillä, että ikivanhassa pohjoismaisessa kalenterissa vuosi jaettiin kahteen osaan eli suvi- ja talviaikaan. Suviaika alkoi siis 14.4 ja ensimmäinen talvipäivä oli 14.10. Vanha kansa puhuu myös vanhoista suviöistä jotka ovat 11 päivää myöhemmin eli Yrjön, Albertin ja Markun päivinä. Kylmä on tällöin huono, suoja sen sijaan hyvä enne. Jos kaikki yöt ovat lauhaa suojasäätä, odotetaan hyvää hallatonta suvea. Kevään mittaan siis taas näemme miten nämä pitävät paikkansa. Maaliskuussahan järjestimme RKL:n hiihtomestaruuskilpailut täällä Tampereella. Hiihtosäät olivat ihanteellisia ja kun järjestelytkin sujuivat hyvin, niin hiihtäjät näyttivät tyytyväisiltä. Paikkakunnan omatkin suksimiehet olivat hyvin mukana menestyen oikein mukavasti. Järjestelyissä oli mukana yhdistyksen jäseniä talkoissa sekä muutama ulkopuolinenkin. Heille kaikille toivotan parhaat kiitokset mukanaolosta. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 18. maaliskuuta Kehräsaaressa. Tärkein tapahtuma oli yhdistyksen pöytästandaarin luovuttaminen Jukka Pällille pitkäaikaisesta ja mittavasta työstä yhdistyksemme hyväksi. Lisäksi aktiivisille jäsenille jaettiin yhdistyksen ansiomerkkejä. Tilinpäätöksen hyväksyminen jäi syksyyn koska tilintarkastaja halusi nyt myös alajaostojen tilit mukaan yhdistyksen tilinpäätökseen. Kokous ymmärsi tilanteen ja siunasi asian. Liittomme puheenjohtaja oli myös kokouksessa mukana esitellen ajankohtaisia asioita ja kuulumisia pääkallonpaikalta. Tätä kirjoitettaessa keilamestaruuskilpailut ovat käynnissä ja pilkkikisat edessäpäin niin niistä sitten juttua ensi lehdessä. Nyt kun paastonaika on kärsitty sekä pääsiäisherkuilla herkuteltu on mukava nauttia huhtikuun hienoista kevätsäistä. Aurinkoisia kevätilmoja kaikille lukijoille! Antti Lehtinen puheenjohtaja 4 5
Tampereen Rakennusmestari - www.try.fi Toimituksesta vastaava: Antti Lehtinen Toimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 7 B, 33100 TRE, Puh/vastaaja 212 1954 Käyntiosoite: Tuomiokirkonkatu 7 B sisäpiha, Stalan Rst-kirjelaatik ko B-portaan vieressä E-Mail: aarni.saviaho@kolumbus.fi Julkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Ilmestyy 8 numeroa vuodessa ISSN 0787-8389 Ilmoitukset ja artikkelit: Torsti Alajoki Taitto: Toni Weckroth Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2013 Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Huhtikuun Rakentajain jäsenilta Aika Torstai 25.4. kello 17.00 Paikka Avant Center, Ylötie 1, Ylöjärvi Avant Tecno Oy valmistaa korkealuokkaisia pienkuormaajia ja niiden työlaitteita ja lisävarusteita Ylöjärvellä, Tampereen kupeessa. Vankat kuormaimet on suunniteltu käyttäjien tarpeisiin ja työtehtävien ehdoilla. Mallistosta löytyvät sopivat koneet sekä raskaaseen ammatti- että vaativaan vapaa-ajan käyttöön. Ohjelma 17.00 Kokoontuminen Avant Centteriin 17.10 TRY:n ilmoitusasiat, Antti Lehtinen 17.20 Tehtaan ja tuotannon esittely, Jani Käkelä Varatoimitusjohtaja Mukaan mahtuu 24 nopeinta. Ilmoittautumiset tiistaihin 23. huhtikuuta mennessä Aarnille 040 500 7122 tai aarni. saviaho@try.fi AVANT Tecno Oy, Avant-pienkuormainten valmistaja, aloitti toimintansa vuonna 1991. Vuosien saatossa Avant on muodostunut käsitteeksi pienkuormaajien alalla monien innovatiivisten ratkaisuiden ansiosta. Nykyisin Avant on maailmanlaajuinen markkinajohtaja omapainoltaan alle 2000 kg kuormaajien luokassa. Yhtiöllä on omat myyntiyhtiöt Saksassa ja Isossa-Britanniassa sekä maahantuojat yli 40 maassa eri puolilla maailmaa. Avantteja on valmistettu yli 25 000 kpl. SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan palsta...5 Tulevia tapahtumia...7 Vuoden Betonirakenne 2012...8 Paavo Tommola on poissa...12 RT pitää kehyspäätöksiä myönteisenä...13 Pispalan nippu-uittotunneli avataan veneille ja jalankulkijoille kesällä 2013...14 Tietoa lisääntyvään korjausrakentamiseen..16 YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset...17 Luottamusmiehen näkövinkkeli...18 Rakennustarkastusyhdistys RTY:n julkilausuma...21 RKL-SM-hiihdot...22 Keilat kaatuvat...25 Toimintakertomus 2012 - Ukkomestarit...26 Ukkomestarit muuttivat nimensä...27 Hirsivarasta laseriin...30 Tulevia tapahtumia... SENIORIMESTARIT TRY toimii... Huhtikuun kuukausikokous pidetään keskiviikkona 24.04. alkaen klo 12.00. Monitoimitalo 13:sta Kokoustilassa Strömmer, Satakunnankatu 13. (käynti Pellavatehtaankadun puolelta) Kokouksen alussa vieraanamme on katuinsinööri Marjo Hallinen ja Finnpark Oy:n edustaja kertomassa Tamperelaisesta pysäköintikulttuurista ja Hämpin parkista. Tervetuloa TOIMIKUNTA Toukokuun lehden postitus on tiistaina 7.5. klo 10.00 Henryn kellarissa. KITTIKOLO Vuokraa viikko kittikolosta 19.5.2013 31.12.2015 Katso vapaat viikot try.fi-sivuilta jäsenasiat/ kittikolon vuokralista. Hinnat alkaen 150 Mestarihiihto MERKKIPÄIVÄT Huhtikuu 20.4 Kiviranta Pekka 60 21.4 Saarnijoki Vilho 95 30.4 Rajala Risto 80 Toukokuu 1.5 Saukkonen Jorma 65 5.5 Järvinen Erkki 85 13.5 Kulmala Erkki 65 16.5 Tulimäki Erkki 65 18.5 Iso-Mustajärvi Ossi 80 20.5 Kohonen Veijo 65 Kenestä RKL:n Hiihto-Mestari 2013? RKL haastaa kaikki jäsenyhdistystensä jäsenet kuntoilemaan ja tavoittelemaan Hiihto-Mestari nimikettä. Osallistumisoikeus on RKL:n vuosimaksun maksaneilla jäsenillä. Hiihtoaika on 1.10.2012 30.4.2013. Ilmoita hiihtokilometrisi 2.5. mennessä Aarnille 040 500 7122, aarni.saviaho@try.fi Ilmoitamme kootusti osallistuneiden hiihtokilometrit RKL:n toimistolle. Yli 600 kilometriä hiihtäneet palkitaan Hiihto-Mestari kunniakirjalla. Eniten kilometrejä keränneiden jäsenyhdistysten ja niiden jäsenten nimet julkaistaan Mestari&Insinööri-lehdessä ja parhaat palkitaan. Viime vuoden pienin hiihtomäärä 4 km, ilmoitettiin Ylivieskan yhdistyksestä TAIDEKERHO Taidekerho kokoontuu tiistaisin aamupäiväkurssi A klo 11.00 13.30 joka viikko ja iltapäiväkurssi B klo 17.15 20.30 joka toinen viikko. Pispalassa oleva Ahjolan kiinteistössä suoritetaan saneeraus, jonka johdosta taidekerho kokoontuu toistaiseksi osoitteessa: Lielahti Possijärvenkatu 2. 33400 Tampere. Opettajana on edelleen kuvataiteilija Kaija Tammisto. Tervetuloa, puheenjohtaja Paavo Heliö, 040-741 7788 6 7
Vuoden betonirakenne 2012 Seinäjoen kaupunginkirjasto Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto palkitaan vuoden 2012 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Uusi kirjasto täydentää osaltaan Alvar Aallon suunnittelemaa arvomiljöötä. Talon rakenteissa ja sisätilojen pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Betonirakenteilla ja betonipinnoilla on merkittävä rooli rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana. Valtava päätilan vekkimäinen lautamuottipintainen betonikatto tuo kirjastosaliin juurevaa tunnelmaa. Betoni materiaalina luo harmonisen kontrastin muun sisustuksen kanssa. Betonirakenteissa korostuvat toisaalta betonin karheus ja konstruktiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus. Rakennuksen runko on toteutettu kauttaaltaan paikalla valettuina betonirakenteina. Panoraamanomaiset esteettömät näkymät avoimissa sisätiloissa on saavutettu haastavilla pitkillä jänneväleillä ja palkkirakenteina, jotka rakenteellisesti lähestyvät siltarakenteita. Monimuotoiset, veistokselliset ja moneen suuntaan kaltevat teräsbetonirakenteet on suunniteltu 3D mallinnusta apuna käyttämällä. Talotekniikka on integroitu rakenteisiin, jolloin holvimaiset katot ja muut sisäpinnat on voitu jättää paljaasti näkyviin. Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista, missä pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus on ollut suunnittelun lähtökohtina. Kompakti kokonaismuoto, ulkovaipan hyvät lämmöneristysarvot sekä ilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmä takaavat rakennukselle hyvän energiatehokkuuden. Jäähdytyksen tarpeen minimoimiseksi suuret ikkunapinnat on suunnattu pohjoisiin ilmansuuntiin. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta. Seinäjoen uuden kirjaston suunnittelu perustuu JKMM Arkkitehtien vuonna 2008 järjestettyyn arkkitehtikutsukilpailun voittoon. KUNNIAMAININTA SAUNALAHDEN KOULU, ESPOO Saunalahden koulu palkitaan Vuoden Betonirakenne 2012 -kilpailussa kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta. Talon sisätiloissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti näkyvissä käyttöpinnoissa. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonallinen uudenlainen peruskoulu monine toimintoineen ja se sopeutuu hyvin ympäristöönsä toimien samalla alueen maamerkkinä. Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuksen päätilojen sisäpinnoissa. Laadukkaasti toteutetut betonipinnat luovat kontrastia tilojen muille pinnoille ja materiaaleille. Kirkkaat värit toimivat koulun eri toimintojen opasteina. Porrastetuista sisätiloista avautuvat laajat näkymät myös ulkotiloihin. Saunalahden koulurakennuksessa on erillisrunko, joka koostuu teräsbetonitäytteisistä teräspilareista, WQ-palkeista ja ontelolaatoista. Pääosin julkisivut ovat paikalla muuratusta tiilestä. Sisätilojen seinäpinnoissa on pääosin käytetty paikalla valettua, sileää lautamuottia vasten valettua betonia. Perustamisolosuhteet ovat olleet vaativia. Suojaisat pihapoukamat lähiliikuntapaikkoineen ovat koulun lisäksi myös asukkaiden käytössä. Pihojen pinnat on päällystetty pääosin betonikivillä ja -laatoilla. Saunalahden koulu on osoitus betonin vahvuuksista. Toteutunut kohde on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu arkkitehtonisesti taidokas ja laadukas lopputulos. Saunalahden koulu perustuu Verstas Arkkitehdit Oy:n yleisen arkkitehtikilpailun voittoon vuonna 2007. Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja siihen osallistui tänä vuonna 13 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry. Vuoden Betonirakenne 2012 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Esa Konsti, Betoniteolli- 8 9
Insinöörioppilastalo Oy Matti J. Mäkelä ins. toimitusjohtaja Murtokatu 1, 33100 Tampere Puh. (03) 225 9911, fax (03) 225 9920 GSM 0400 637 402 Leikkaamme raudoitetun betonin, tiilen, graniitin, kevytbetonin, asfaltin ym. 30 vuoden kokemuksella. suus ry:n edustajana ja jäseninä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n nimeämänä professori, arkkitehti Mikko Heikkinen, rakennusarkkitehti Asko Eerola Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n edustajana, professori Jari Puttonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n nimeämänä, dipl.ins. Kalervo Matikainen Suomen Betoniyhdistys ry:n edustajana ja kutsuttuna lehdistön edustajana päätoimittaja Johanna Falck Avotakka-lehdestä. Tuomariston sihteereinä toimivat arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto Betoni-lehdestä sekä tekn.tri. Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä. Lisätietoja ja tiedotteet: Betoniteollisuus ry: Maritta Koivisto, gsm 040-9003577 tai maritta.koivisto@ betoni.com Betoniteollisuus ry on Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsen, joka kuuluu Rakennusteollisuus RT ry:hyn. RT on on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n neljänneksi suurin jäsenliitto. RTT Betoniteollisuustoimialan/Betoniteollisuus ry:n jäseniksi ovat järjestäytyneet kaikki maamme merkittävät alan yritykset. - Timanttiporaukset Ø10-1030 mm - Timanttisahaukset lattiaan, seinään ja kattoon - Paksun teräsbetonin ja kallion vaijerisahaus - Harppisahalla Ø3000mm pyöreät aukot ja kaaret - LVIS- urat ja -läpiviennit - Ovi-, ikkuna- ja porrasaukot - Liikuntasaumat - Betonirakenteiden aukaisut - Järeiden teräsbetonirakenteiden purku ilman pölyä ja tärinää Puh. 03-2365 200 Fax. 03-2365 250 www.mansentimanttisaha.fi Toni Marttila, RI 040-51 96 785 toni.marttila@mansentimanttisaha.fi 10 11
Paavo Tommola on poissa Tiistaina 5.2.2013 yhdistyksemme seniorijäseniä ja perinnetoimikuntaa kohtasi suruviesti Paavo Leo Tommolan poismenosta. Paavo oli syntynyt 18.12.1925 Kymenlaaksossa, Valkealan Kuivalan kylässä pienviljelijäperheeseen, johon vanhempien lisäksi kuului viisi lasta Paavon ollessa keskimmäinen. Pienviljelijäperheen poikana Paavo joutui jo varhain osallistumaan kotitilansa ja naapuritalollisten taksvärkkitöihin sekä isänsä urakoimiin rakennustöihin. Näissä lapsuus- ja nuoruusiän töissä luotiin vahva peruskunto ja pohja lahjakkaan urheilijapojan saavutuksille hiihdossa, mäenlaskussa, yhdistetyssä, maastojuoksussa, suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa niin maakunta-, liitto- kuin Suomen mestaruustasoilla. Kouvolassa käymästään keskikoulusta Paavo sai päästötodistuksen keväällä 1943. Opiskeluajan jälkeen syksyllä 1943 tuli kutsu varusmiespalvelukseen, jossa muutaman viikon kuluttua oli edessä aliupseerikurssi konekiväärilinjalla Nurmeksessa ja sieltä edelleen Kuopion Rissalaan. Aliupseerikurssin jälkeen keväällä 1944 tuli komennus sotatoimialueelle konekivääriryhmän johtajaksi. Syksyllä 1944 tuli siirto Lapin sotaan, jonka päätyttyä tuli siirto tammikuussa 1945 Hämeenlinnaan suorittamaan varusmiespalvelusta. Joulukuussa 1945 kotiuduttuaan alikersanttina hän oli vielä alle 20-vuotias. Tammikuussa 1947 Paavo aloitti Teknillisen koulun Tampereella ja valmistui rakennusmestariksi joulukuussa 1948. Valmistumisensa jälkeen hän toimi vuoden kirvesmiehenä ja 1950 58 rakennusmestarina Keskisen Rakennusliike Oy:llä ja 1958 86 Rakennustoimisto Mattinen & Niemelä Oy:n yli kolmellakymmenellä työmaalla Tampereella ja Nokialla vastaavana mestarina. Viimeiset seitsemän vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi MNK Oy:n puutyötehtaan johtajana ja tuotekehittelijänä. Ammatissaan ja urheilusuorituksissaan saamansa menestyksen ohella yksi parhaista palkinnoista Paavon elämässä varmaan oli paras palkinto Koivistonkylän Nirvan lavalta opiskeluaikana tapaamansa tunturien maan tyttö Aija, jonka hän tunsi heti tulevien lastensa äidiksi. Tampereen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry, Seniorimestarit ja Perinnetoimikunta kunnioittaa Paavo Tommolan muistoa. Joukostamme on poistunut arvostettu sota- ja rakennusmestariveteraani, joka on suorittanut merkittävän työn yhdistysperinteemme tallentamisessa ja jäsenistön liikunnan edistämisessä. Ammattiveljet ja sisaret jäävät kaipaamaan yhdessä Paavon vaimon Aijan, lasten Terhin, Tuijan ja Esan, sekä lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa hiihtomestaria ja ukkia. Paavo siunattiin 2.3.2013 Kalevankankaalle rovasti Olli Lehtipuun saatesanoin. RKL-Seniori Jaakko Koskinen RT pitää kehyspäätöksiä myönteisenä yllätyksenä etenkin asuntopolitiikan osalta Rakennusteollisuus RT on tyytyväinen hallituksen sopimukseen valtiontalouden kehyksistä. Asuntopoliittinen kokonaisratkaisu tarttuu olennaisiin asioihin ja sisältää monipuolisen keinovalikoiman, jolla on mahdollista saada asuntotuotanto vastaamaan nykyistä paremmin ihmisten tarpeisiin. Olemme peräänkuuluttaneet riittävän järeitä ja kattavia toimia, joilla etenkin tuetun vuokra-asuntotuotannon umpisolmu saataisiin avattua ja toisaalta tasapainotettua kasvukeskusten asuntomarkkinoita pitkällä aikavälillä. Kehyspäätökset täyttävät nämä toiveemme varsin hyvin ja pidämme kokonaisuutta myönteisenä yllätyksenä. Vuokra-asuntotuotantoa vauhdittavat etenkin käynnistysavustukset Helsingin seudulla, yleishyödyllisyysrajoitusten keventäminen ja uuden korkotukilainamuodon kehittäminen. Korkotukilainojen omavastuukoron alentaminen toimii piristysruiskeena niin uusien vuokraasuntojen tuottamiselle kuin korjausrakentamisellekin. Asuntopoliittisessa uudistuksessa kaavoituksen ja maankäytön tehostaminen on keskeisellä sijalla. Tarkoitus on myös asettaa velvoitteita kaavamääräysten kustannusvaikutusten huomioon ottamiseksi sekä jatkaa normitalkoita, jolla puretaan tarpeetonta sääntelyä rakentamiskustannusten vähentämiseksi. Toimenpidelista kaikkinensa on vakuuttava. Jotta uudistus ei vesity käytännössä, ripeä toimeenpano on nyt tärkeää. Rakennusteollisuudelta saa kiitosta myös lisäpanostukset harmaan talouden torjuntaan, ja siihen liittyen kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen. Infran kannalta myönteistä on perusväylänpidon lisärahoitus ja sitoumus suunniteltujen liikennehankkeiden toteuttamiseen. Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja, 12 13
Pispalan nippu-uittotunneli avataan veneille ja jalankulkijoille kesällä 2013 Suurimmat sallitut veneen mitat ovat 4,5m korkeus X 4,5 leveys X 10m pituus. Pispalan nippu-uittotunneli jäi toimettomaksi heti valmistuttuaan 1968, koska kuorma-autokuljetukset tulivat uittamista halvemmaksi ja nopeammaksi. Myös tunnelin rakentaminen tuli kalliiksi, varsinkin kun suurten rakennuskustannusten päälle lisätään vielä kirkko, joka paloi maan tasalle sytyttyään tärinästä johtuvan oikosulun johdosta. Tunnelille on siitä saakka aina silloin tällöin etsitty uusiokäyttöä, mutta turhaan. Aina yritykset ovat syystä tai toisesta kariutuneet. Helppoa se ei ollut nytkään, kun yhdyskuntalautakunta päätti 18.12.2012, että tunneli avataan venekuljetuksille jo ensi kesänä. Päätös syntyi äänin 6-5 kunnallispoliittisen jännitysnäytelmän päätteeksi. Vastakkain olivat lähidemokratian kannattajat, joita edustivat lähiseudun asukkaat lobbareineen, näihin kuului myös muutama lähiseudun kansanedustaja - vastaan Tampereen ja sen ympäristökuntien veneilijät järjestöineen, Särkänniemi sekä matkailuyrittäjät. Myös poliisi ja pelastuslaitos kannattivat tunneliyhteyttä. Lautakunta katsoi yleisen edun menevän lähidemokratian edelle, koska veneliikenteestä ei sen mielestä aiheudu merkittävää haittaa asukkaille eikä luonnolle. Veneiden kuljetus tapahtuu traktorivetoisella peräkärryllä niin, että matkustajat ovat koko ajan veneen kyydissä. Tunnelin valaistus ym. rakennusmuutostöiden kustannuksiksi on arvioitu 50 000 euroa. Se on mitättömän pieni summa verrattuna niihin kymmeniin miljooniin joita sen rakentamiseen uhrattiin 1960-luvulla. Kuukausia kestänyttä kädenvääntöä yritettiin ratkaista jo 20.11.2012 käydyssä yhdyskuntalautakunnan kokouksessa, mutta turhaan. Kokouksen keskustelun perusteella näytti tunnelin avaaminen jäävän haaveeksi. Seuraavien viikkojen keskusteluissa ehdotettiin virkamiehille, että jos tunneli voitaisiin avata myös kevyen liikenteen käyttöön, esityksen läpimenomahdollisuudet paranisivat. Tilaajapäällikkö Milko Tietäväinen olikin 18.12.2012 kokoukseen laajentanut esitystään niin, että tunnelia voidaan käyttää sen aukioloaikana myös kevyenliikenteen (jalankulku) väylänä. Tällöin tunneli palvelisi ainakin ulkoilijoita, vaikka Näsijärven puolella ei ole vielä kevyenliikenteen väylää. Tosin polkuyhteys tunnelin suulta Santalahden venesatamaan on mahdollinen. Näillä eväillä mentiin neljän viikon päästä 18.12.2012 ratkaisevaan kokoukseen, ja väittely puolesta ja vastaan jatkui entisellään. Lopulta äänestys päättyi tunnelin avaamisen voitoksi 6-5. Politiikan ihmeellisyyksiin kuuluu, erään vastaan äänestäneen lautakunnan jäsen toteamus heti äänestyksen jälkeen fasebook-sivuillaan tamperelaiset voittivat. Mielenkiintoista siinä on se, että hän kuuluu Tampereen kaupunginvaltuustoon ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi ajaa tamperelaisten etua! Venereitin vastustajat turvautuivat vielä päätöksen jälkeen politiikkalobbareihinsa kaupungin hallituksessa, jotta hallitus ottaisi asian otto-oikeudella käsittelyynsä. Tilaajapäällikkö Tietäväinen olikin toista tuntia hallituksen grillattavana erityisesti 50 000 euron kustannusarviosta. Tosin jälkeenpäin selvisi, että kaupunginhallitus ei olisi voinut tässä tapauksessa käyttää otto-oikeuttaan. Lautakunnan päätöksestä voi tietenkin valittaa hallintaoikeuteen, mutta kaupunki voi tarvittavat rakennustyöt tehdä heti ja ottaa tunneli käyttöön jo ensi kesänä, koska rakentaminen ei aiheuta peruuttamattomia muutoksia alueella. Tiedossani ei ole onko valitusta tehty. Kun näin tunneleita suunnitellaan, rakennetaan ja otetaan käyttöön Tampereella, ei ihmettele Rantaväylän tunnelin ympärillä käytyä piirileikkiä. Taisto Loponen 14 15
Tietoa lisääntyvään korjausrakentamiseen Korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä sekä paine parantaa rakennusten energiatehokkuutta vauhdittavat korjausrakentamista. Korjaushankkeita suunnitellessa on syytä perehtyä kesällä muuttuviin korjausrakentamisen energiamääräyksiin. Tuoreet kustannustiedot sekä materiaaleista, koneista että työsuorituksista ovat niin ikään tarpeen kuin myös aiempien vuosikymmenten rakennustapojen tunteminen. Ratu Netistä ohjetietoa työmaalle ja apuja tarjouslaskentaan Ratu Netissä on julkaistu kaksi ajankohtaista ohjekorttia: Telinetyö. menekit ja menetelmät Korjausrakentamisen myötä telinetöitä tarvitaan entistä enemmän. Uudessa Ratu-ohjeessa käsitellään mm. pystytettävien julkisivutelineiden, muuraustelineiden sekä räystästelineiden pystytyksen aloittavat, ylläpitävät ja lopettavat työt. Rakennustyömaan sääsuojaus Sääsuojaus on tärkeää, kun rakentamisen laatuun ja kosteusvaurioiden ehkäisyyn halutaan panostaa. Ohjeessa esitetään kosteuden torjumisen suunnittelua sekä rakentamisen aikaisia säältä suojautumisen eri ratkaisuja. Jydacom Tarjouslaskentaohjelman viitetiedosto lisätty Ratu Netiin Ratu Netin aikataulutiedostoihin on lisätty Jydacom Tarjouslaskentaohjelmaan soveltuva viitetiedosto. Jos yrityksessäsi on kyseinen laskentaohjelma, voit ladata tiedoston suoraan käyttöösi. Uusi viitetiedosto Julkaistaan myös Ratu-CD:llä. Arvokasta tietoa korjausrakentamiseen Rakennustieto Oy:n tietopalvelun arkistot sisältävät kaikki käytöstä poistetut ja korvatut ohjeet, säännökset sekä RYLkäsikirjat rakennusvuoden ja aiheen mukaan. Vanhat tiedot kertovat eri aikakausien hyvän rakentamistavan ja voimassa olleet määräykset. Ne on linkitetty uusiin, korvaaviin ohjeisiin. Arkistoista on suuri apu etenkin korjausrakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä riitatapauksissa. Vanhojen rakennekuvien avulla on helpompi lähteä suunnittelemaan korjaustoimenpiteitä. Kivitalon kylpyhuoneen lattiarakenne, vesieristyksenä kermieristys. RT-ohje vuodelta 1953. YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset Sopimustekniset urakkaohjelmaan ja yhteistyömenettelyihin liittyvät kysymykset 7.5.2013, Tampere (Sokos Hotel Tammer) Rakennusprojektit pitävät sisällään useita erilaisia ja erityyppisiä sopimuksia, joissa osapuolten riskit ja vastuut on määritetty toisistaan poikkeavalla tavalla. Koulutuksessa keskitytään tämän monitahoisen sopimuskokonaisuuden hallintaan sekä sopimuksiin liittyvien riskien tiedostamiseen ja minimointiin. Uudet rakennuttamistavat ja rakennuttajakonsulttien käyttäminen tilaajan luottamusmiehinä ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua projektinjohtourakoitsijoiden ja rakennuttajakonsulttien asemasta. Koulutuksessa pyritään antamaan ohjeita sopimusten laatimiseen ja vastuusuhteiden selventämiseen. Viimeaikaiset oikeustapaukset edellyttävät rakennusprojekteissa uudenlaista yhteistyötapaa tilaajan ja urakoitsijan välillä. Tämän kehityksen seurauksena sopimuksiin ja yhteistyömenettelyihin on tehtävä muutoksia, joihin koulutuksessa paneudutaan. Osallistumismaksut vuonna 2013: RILin ja RKL:n jäsenille 450 eur (+ alv. 24 %) Muille 480 eur (+ alv. 24 %) Hinta sisältää ohjelmaan merkityt tarjoilut Lisätiedot: ville.raasakka@ril.fi tai p. 050-366 8687 16 17
Luottamusmiehen näkövinkkeli Kuntapäättäjät: rakennusten edulliset ylläpitokustannukset hankintahintaa tärkeämpää tointeja taloudellisesti huonoina aikoina vaikka lainarahalla. Samalla voidaan välttää rakennusalalle herkästi syntyvää Kevät pukkaa täysillä päälle. Yöpakkaset ovat olleet pureviakin, mutta päivät ovat olleet upeita. Hienoja kelejä istua pilkillä tai hiihdellä. Tiemiehet ovat saaneet ennusteen, että kelirikosta tulee normaali. Siihen tietysti vaikuttaa lopulta miten nopea oikean kevään tulo on. Seurataan kuinka ennusteen käy. Uuden ympäristö- ja rakennusjaoston toimikausi on alkanut. Olisin toivonut, että voisin sanoa vilkkaana. Kuitenkin tilanne on ollut päinvastainen. Nyt jouduttiin jopa peruuttamaan yksi kokous, koska ei ollut asioita. Tällaista ei ole tapahtunut pitkään aikaan. Minulla ei ole käytössä alkuvuoden tilastoja Tampereelta, mutta pääkaupunkiseudulta tulleet viestit kertovat rakentamisen hiipumisesta tilastojenkin valossa. Tampereen rakentamisessa on toisaalta hyviäkin merkkejä. Keskustan toimitilahankkeet ja asuntohankkeet ovat hyvässä myötätuulessa. Tornihotellin rakentaminen on vihdoin käynnistynyt. Tästä 25-kerroksisesta hotellista tulee hieno maamerkki Tullin alueelle. Toivottavasti se avaa myös Tullin alueen muun kehittämisen. Aluehan on kuin hiomaton helmi, joka pitää vain jalostaa. Tullin alue on ydinkeskustaa, mutta toisaalta erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, autolla ja pyörällä. Hämpin parkin sisäänajo Tullintorilta vielä parantaa alueen houkuttelevuutta. Ratinan kauppakeskus on rakennuslupien puitteissa kunnossa. Rakentajien kanssa en ollut keskusteluissa, mutta kyltit kertovat rakentamisen käynnistyvän tänä keväänä. Ratinan kauppakeskus on merkittävä hanke keskustan kehittämisen kannalta. Kauppakeskuksen rakentamisella on suuremmat vaikutukset kuin uskotaankaan. Kauppakeskus houkuttelee lisää asiointia keskustaan ja tuo tervettä kilpailua kaupallisten palvelujen välille. Samalla se nostaa keskustan kaupallisten palvelujen arvostusta suhteessa keskustan ulkopuolisiin kauppakeskuksiin. Toivottavasti seuraava ydinkeskustan iso hanke on Keskusareena. Se on hankkeena vielä edellisiä merkittävämpi. Keskusareenan osalta kaavoihin tehdyt valitukset on hylätty ja yksityiskohtainen suunnittelu voi jatkua. Keskusareenan ideoijat löysivät todella hienon paikan hankkeelle. Alueen johon ei hevin muuta toimintaa voi tuoda ja mihin on hyvä saavutettavuus. Keskusareenan taustayhteisöt ovat esittäneet, että rakentaminen alkaa ensi vuonna. Rakennusajaksi on arvioitu kaksi vuotta, jolloin areena olisi valmis 2016 laaja-alaiseen käyttöön. Tampereen ydinkeskustan kehittämistä pohditaan monella rintamalla. Keskustan kehittämiseen kuuluu oleellisesti Rantaväylän tunneli. Tunneli avaa rakentamiselle uuden ulottuvuuden nykyiseltä Tampellan alueelta Näsijärven rantaan saakka. Hankkeen toteutukseen valittu allianssi- malli takaa myös kustannusten hallinnan, joka on erityisen tarpeen nyt kun investointirahat on pidettävä tarkkaan kurissa. Investoinnit rakennuksiin ja infraan ovat tärkeitä myös talouden niukkoina aikoina. Rakentaminen jo itsessään synnyttää työpaikkoja niin rakentajille kuin kerrannaisvaikutuksina rakentamisen oheispalveluissa. Rakentamisessa syntyy aina pysyvää tulevaisuudessa hyödynnettävää. Kuten monesti on todettu, ettei yksikään liikennehanke ole jäänyt käyttämättä, vaan ennusteet ovat ylittyneet. Julkistahojen kannattaa tehdä invesylikuumentumista. Investointeja voisivat tehdä tietysti muutkin julkistahot kuin valtio ja kunnat. Asuntorakentamiseen sijoittaminen on turvallista. Samalla voi olla helpottamassa esimerkiksi oman henkilöstön asumistarpeita. Tällaisia julkiyhteisöjä voisivat olla muun muassa sairaanhoitopiiri ja seurakunnat. Ajatusta voi laajentaa koskemaan myös esimerkiksi kauppaa. Pääkaupunkiseudullahan edullisen asumisen puuttuminen on muodostunut haasteeksi saada ihmisiä töihin. Tähän tilaan ei Tampereella pidä joutua. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen kaipaa välillä isoja ideoita ja pohdintoja. Hiljattain uutisoitiin käynnistynyt selvitys Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja siihen liittyvän vyöhykkeen kehittämisestä. Hankkeen teemana on nostaa Pirkkalan lentoaseman käyttö paremmin palvelemaan Suomen eurooppalaisia yhteyksiä. Alueen kehittämiseen liittyvät tietysti myös oikorata ja valtatien 3 oikolinjaus Kuljusta Pirkkalaan. Hankkeen takana on joukko visionäärejä joten mielenkiintoisia tuloksia on odotettavissa. Pormestariohjelma sai moitteita medialta, että siinä oli käytetty lukuisa määrä kehittää sanaa. Arvelisin, että minunkin jutussani oli monta kehittämissanaa. Kehittäminen on hyvä sana ja se sopii myös rakentajille. Onneksi voimme Tampereella kehittää. On paljon mukavampi kehittää kuin pakittaa. Monella alueella Suomessa ei ole tällaisia mahdollisuuksia mitä meillä Tampereella nyt on. Matti Höyssä ympäristö- ja rakennusjaoston puheenjohtaja Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kuntapäättäjät arvostavat rakentamisessa enemmän edullisia ylläpitokustannuksia kuin rakennusten edullista hankintahintaa. Rakennusmateriaalien ominaisuuksista tärkeimmiksi nousevat kosteusturvallisuus, pitkäikäisyys ja paloturvallisuus. Lähes puolet vastanneista näkee elinkaaren aikaisten päästöjen hallinnan edistävän parhaiten rakennusten ympäristöystävällisyyttä. Rakennusmateriaaleilta toivotaan korkeaa laatua ja matalia ylläpitokustannuksia Kyselyn avulla selvitettiin kuntavaikuttajien näkemystä siitä, mitkä rakennusmateriaalien ominaisuudet ovat tärkeimpiä tehtäessä rakentamiseen liittyviä päätöksiä. Näiksi nimettiin kosteusturvallisuus, pitkäikäisyys ja paloturvallisuus. Myös energiatehokkuus ja edulliset ylläpitokustannukset nousivat korkealle. Elinkaariajattelu lyönyt läpi Kuntavaikuttajat arvioivat myös keinoja, joilla voidaan kaavoituksessa edistää ympäristöystävällisyyttä. Vastaajista vain 1 % korostaisi rakentamisen aikaisia päästöjä, kun jopa 36 % kiinnittäisi huomiota rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin. Tausta: Tutkimus tehtiin tammi-maaliskuussa 2013, ja siihen vastasi 1412 kuntavaikuttajaa. Vastaajista 938 on kunnanvaltuutettuja ja 474 vastaajaa edustaa kunnanjohtajia, teknisen toimen johtajia ja teknisestä toimesta, rakentamisesta ja kaavoituksesta vastaavia virkamiehiä. Vastaukset jakautuivat maantieteellisesti ympäri Suomen ja kaikki maakunnat sekä väkiluvultaan erikokoiset kunnat 18 ovat otoksessa edustettuina oikeassa 19 suhteessa. Valtuutettujen osalta myös puoluejakauma noudattaa valtuustojen
TAMPEREEN RAKENNUSTIETOPALKINTO 2012 Rakennustietosäätiö RTS:n hallituksen perustama alueellinen Rakennustietopalkinto myönnetään vuosittain yksityiselle henkilölle tai työryhmälle, joka on Tampereen Rakennustiedon toimialueella erityisesti edistänyt hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa tietoa tuottamalla, jakamalla tai sitä hyväksi käyttämällä. RTS:n nimittämä palkintolautakunta päätti jakaa vuoden 2012 Tampereen Rakennustietopalkinnon seuraavalle taholle: Lupatarkastusinsinööri Jyrki Kosonen Perustelut: Jyrki Kosonen on tehnyt pitkän työuran, 40 vuotta, Tampereen kaupungin Rakennusvalvonnassa tarkastusinsinöörinä. Jyrki on virkamiehenä ollut aidosti kiinnostunut rakentajien ongelmista, kannustanut eteenpäin ja pyrkinyt löytämään ratkaisuja lupahankkeissa. Jyrki on nähnyt ja ollut mukana Tampereen rakentamisen murroksessa ja toiminut usean persoonallisen rakennustarkastajan oikeana kätenä. Jyrkiä voi sanoa rakennustarkastuksen gentlemanniksi, joka nyt jää eläkkeelle. Tämä palkinto on hänelle kunnianosoitus pitkästä ja ansiokkaasta työurasta Tampereen rakentamisen hyväksi. Asta Rakentaja 2013 -messujen tiedotustilaisuudessa perjantaina 8.2. palkinnon jakoi palkintolautakunnan puolesta toiminnanjohtaja Aarni Saviaho Tampereen rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry. Rakennustietopalkinto jaettiin tänä vuonna myös Rakennustiedon Kuopiossa alueyksikössä. Rakennustietosäätiö RTS Rakennustietosäätiö RTS on yksityinen säätiö, jonka taustana on koko Suomen rakennusala edustettuna edustajistossa 51 alan eri järjestön kautta. RTS:n tarkoituksena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. RTS toteuttaa tarkoitustaan monien muiden tehtäviensä ohella mm. jakamalla stipendejä yhdyskuntasuunnittelua, yhdyskuntarakentamista, arkkitehtuuria, rakennustekniikkaa, talotekniikkaa tai kiinteistönhallintaa käsittelevien diplomitöiden tai amk-opinnäytetöiden tekemiseen. RTS:n muita tunnustuksia alan kehittäjille ovat joka toinen vuosi jaettavat Pietilä-palkinto, Rakennustiedon ga-palkinto, UICB:n rakennustietopalkinto sekä RAKEVA-palkinto. Lisätietoja stipendeistä ja palkinnoista» http://www.rakennustieto.fi/index/ rakennustieto/stipendit.html Rakennustarkastusyhdistys RTY:n julkilausuma Suomen talorakentamisen vuosittainen volyymi on noin 15 miljardia euroa. Rakentamisen viranomaisvalvonnan järjestäminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin MRL. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle. Vastuuministeriö on ympäristöministeriö. Ympäristöministeriössä rakentamisasioiden lainsäädännön valmistelusta vastaa alle kymmenen virkamiestä. Alueellisten ELYkeskusten tehtävänä on huolehtia mm. ympäristönsuojelun, alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksesta. ELY-keskuksissa ei ole yhtään päätoimista virkamiestä joka vastaisi rakentamisen ohjauksesta tai tuntisi käytännössä rakentamistoimintaa. Kuntien rakennustarkastusten tehtävänä on MRL:n perusteella huolehtia rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Rakennusvalvontoja on yli 250 ja niissä on noin 750 rakennusalan osaajaa. Vuosikustannukset ovat noin 70 miljoonaa, joka on noin 0,5 % rakentamisen volyymistä. Suomessa julkisen rakennusvalvonnan tehtäväkenttä on kahtalainen. Valtaosa kuntien rakennustarkastajien työajasta menee lupahallintoon. Rakentamisen tekninen tarkastus ja työnaikainen valvonta on toinen päätehtävä, jonka hoitamisen mahdollisuudet vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä. Naapuririidat ja valitukset ovat usein työläitä ja syövät voimavaroja varsinaiselta perustyöltä. ajatellut. On laajalle levinnyt harhaluulo, että julkinen rakennusvalvonta voisi ottaa vastuullensa sitä roolia, mikä lain mukaan kuuluu kokonaan muille toimijoille, ennen muuta rakennuttajalle, eli rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Kuvitellaan, että viranomaisen lupa yksinään riittää turvaamaan rakentamisen korkean laadun. Laatu saavutetaan kuitenkin kokonaan muilla keinoilla. Ei voi myöskään olla yhteiskunnan kannalta toivottavaa, että rakennusteknisen tarkastuksen ja työmaavalvonnan laajuus vaihtelevat eri puolilla maata. Rakennukset ovat teknisinä objekteina yhteismitallisia, sattuivatpa ne sijoittumaan minne päin tahansa maata. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry katsoo, että julkisen rakennusvalvonnan rooli ja tulevaisuus tulee ottaa laajaan poliittiseen tarkasteluun. Viranomaisten resurssien tulee kaikilla tasoilla olla suhteessa toiminnan yhteiskunnalliseen ja kansantaloudelliseen merkitykseen. Arvioinnissa tulisi ottaa kantaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä olisi se ministeriö, jolle jatkossa kuuluisi kokonaisvastuu rakentamisen ohjauksesta? Miten maan eri osissa voidaan taata rakennusten turvallisuus ja terveellisyys, riippumatta siitä, miten kunnat ovat voimavaroja rakennusvalvontaan osoittaneet? Miten rakentamisen vastuut voidaan kohdentaa siten, että syntyy terveitä kannustimia rakentamisen hyvään laatuun? Miten rakennusten kunnossapidosta pystytään varmistumaan niin, ettei rakennusten käyttäjille koidu vältettävissä olevia turvallisuus- ja terveellisyysriskejä? Julkilausuma Yhteiskunta uskoo luvittamisen kautta saavutettaviin hyötyihin. Luvittamisen kääntöpuolena ovat luvista niiden hakijoille aiheutuvat kustannukset. Ei myöskään ole Oulussa 20.3.2013 Kuva: Veli-Matti Keskinen aina varmaa, saavutetaanko lupamenettelyllä Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. kaikkia niitä tavoitteita, joita lainsäätäjä on Johtokunta 20 21
RKL-SM-hiihdot 16. 17.3.2013 Tampere, Kaupin urheilukeskus RKL:n ensimmäisissä hiihtokisoissa vuonna 1950 Lahden Salpausselällä kamppailtiin kahdessa sarjassa, yleisessä alle 40-vuotiaiden ja yli 40-vuotiaiden sarjassa. Kilpailumatka oli 10 kilometriä. Mainittakoon, että tuolloin pidettiin myös mäkikilpailu, johon osallistui kaksi rohkeaa hyppääjää. Täällä Tampereella hiihto-ohjelmassa oli lukuisia henkilökohtaisia kilpasarjoja. Kaikki lajit vietiin onnistuneesti läpi. Tarjolla oli täysipainoinen ja ennen kaikkea aurinkoinen urheilutapahtuma, johon kannatti osallistua. Hiihtäjiä oli molempina kilpailupäivinä nelisenkymmentä. Muutamissa sarjoissa osallistuminen olisi tuonut varman hopeasijan Lauantain tamperelaiset voittajat olivat M70-sarjassa hiihtänyt Pentti Siren ja M85:n Matti Pohjoismäki. Hopeaa sivakoivat M45 Timo Soukka, M65 Timo Latvala sekä M75 Arvo Mikkonen. Pertti Hakanen otti pronssia M65. Parisprintin voiton M45 ottivat Pentti Siren ja Timo Soukka. Hopeaa puolestaan saivat Markku Heinonen ja Timo Latvala M60- sekä Arvo Mikkonen ja Pertti Hakanen M65-sarjassa. Sunnuntaina olivat vuorossa perinteisen hiihtotavan henkilökohtaiset matkat. Hiihtojärjestyksessä kahdessa ensimmäisessä kilpasarjassa kultaa meille toivat Pentti Siren ja Arvo Mikkonen. Timot Soukka ja Latvala varmistivat hopeat ja pronssia toivat Markku Heinonen ja Pertti Hakanen. Kuka sitten voitti epävirallisen jäsenyhdistysten välisen kisan? Onko sitä edes tarvetta laskea? Minusta on. Annoin pisteitä saavutusten perusteella, voittajalle sarjaan osallistujien määrä +1 ja jos sarjassa oli kaksi osanottajaa: 3,1 ja yksi osanottaja sai pisteitä 2. Mielestäni looginen ja reilu laskentamalli. Tulokset RKL-SM-hiihdot 16.-17.3.2013 Tampere, kaupin urheilukeskus Pisteet Yhdistys Sprintti Parisprintti Pitkät matkat Yhteensä Sija Espoo 3 1 4 10 Etelä-Pohjanmaa 2 2 4 10 Hamina 14 8 15 37 3 Helsinki 9 1 9w 19 4 Joensuu 5 4 9 7 Kuopio 3 2 5 9 Oulu 24 9 23 56 2 Pieksamäki 1 1 12 Pohjois-Kymi 7 4 11 5 Tampere 24 6 27 57 1 Turku 2 9 11 5 TamRIA 4 1 4 9 7 Tampere oli voittaja yhdellä pisteellä, tyylikkäisiin hiihtoasuihin sonnustautunut Oulu kakkonen ja kolmas oli Hamina. Lopulliset tuloslistat löytyvät RKL:n ja TRY:n sivuilta. Tuloksiin vielä sen verran, että TamRIA oli kautta aikain ensimmäinen RIA:n jäsenyhdistys, joka osallistui RKL:n SM-hiihtokisoihin. Saavutuksetkin olivat hienot: kaksi kultaa ja yksi hopea. Onnittelut Jukka ja Ismo! Rakennusmestarien ammattikunta on aina arvostanut kaikkia urheilulajeja, joissa voidaan osoittaa rehtiä kilpailuhenkeä ja joiden parissa viihdytään ja virkistytään. Samalla ne lujittavat tarpeellisia ystävyyssiteitä. Kaupissa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja oli hienoa olla pienenä osana mukana järjestämässä kisoja. Aarni 22 23
Olinko minä Kalakunkku 2013? Tulokset ja artikkeli toukokuun jäsenlehdessä. Keilat kaatuvat Tampereen Rakennusmestarikeilailijoiden nimikkoharrastus on vienyt aktiivien ajan niin tarkkaan, ettei edes pilkkirei`ille ole monikaan ehtinyt. Tosin hiihtoharrastus on keilaväelle myös sydämen asia ja kilometrejä onkin kertynyt moninkertainen määrä tunteihin verrattuna suksilla sujutellessamme. Niin hienoa kuin hiihtäminen onkaan, on tyrmistyksellä todettava tuo vähäinen osanotto keskusjärjestömme kilpailuihin maaliskuun puolivälissä Kaupissa. Kun on aktiivi niin on harrastaja, sen voi todeta siitäkin, että tamperelainen konkari- keilaaja nappasi Rkl:n hiihtokisoista viidesosan kotiin jääneistä mitaleista. Keilaajat ovat joka viikkoisten harjoitusten lisäksi heittäneet runsaasti viikkokilpailuja, pelanneet TaKl:n paikallissarjaa kuusi- ja nelihenkisjoukkueilla sekä veteraanien paikallissarjaa kahdella nelimiehisjoukkueella. Muutamia mohikaaneja kävi jopa Torniossa asti seniorien SM-kilpailuissa. Veteraanien SM-kilpailut Lahdessa ja RKL:n mestaruuskilpailut Jyväskylässä vetävät harrastajia runsaslukuisesti osallistumaan. Myös avoimet SM-kilpailut ovat monelle vuotuinen pyhiinvaelluskohde, tänä vuonna Lappeenrannassa. Viimeisin tositosi koitos oli 23.3.2013 Talin keilahallissa, kun kauden kolmas osio kolmiottelusta kisailtiin. Innostuneisuutta lajiin osoittaa että Talin keikalle lähti viisi (5) villiä seuramme jäsentä osallistuakseen vain Rkm-Helsingin järjestämään Remonttikisaan. A-ottelu 8x6s. B-ottelu 6x6s. 1. Helsinki 10166 (648) 1. Helsinki 7344 (960) 2. Tampere 10135 (702) 2. Tampere 7231 (924) 3. Turku 9840 (1446) 3. Turku 6708 (1140) Tampereen A Tampereen B Olihan mahtavat kisat ja hyvät palkinnot! Kiitokset kanssakilpailijoille ja erityisen suuret kiitokset pilkkikisoja tukeneille yrityksille! 1. Haavisto Jaakko 1429 (84) 1. Pyykkö Esa 1299 (156) 2. Mäkelä Pertti 1306 (66) 2. Heino Hannu 1260 (144) 3. Kalliojärvi Hannu 1284 (78) 3. Nieminen Marko 4. Hulkkonen Pekka 4. Kauppinen Pentti 5. Rajala Pentti 5. Lähteenmäki Lasse 6. Pimiä Heikki 6. Nurmikolu Timo 7. Lindfors Kauko 8. Latvala Timo 24 25 PH
Tampereen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry TOIMINTAKERTOMUS 2012 UKKOMESTARIT YLEISTÄ Jälleen on yksi toiminnallinen vuosi yhdistyselämää jäänyt taakse ja on aika kirjata tiedot ja tapahtumat, joissa jäsenistö on ollut mukana vaikuttamassa seniori jäsentemme elonmenoon. Kuten alajaostomme toimintasuunnitelmassa mainittiin, on Ukkomestareiden toiminta sääntöjenmukaisesti rakentunut vuosikokouksen ja kuukausikokousten päätöksiin. Ukkomestareiden vuosikokouksessa 20.2.2012 päätettiin seuraavista henkilövalinnoista. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Koskinen, toimikunnan jäseniksi Tarmo Hakala, Teuvo Toivonen ja Raimo Ortju. Rahaasiain hoitajaksi valittiin Tarmo Hakala ja sihteeriksi Jorma Saros. Toiminnantarkastajaksi valittiin Eero Kolu ja hänelle varamieheksi Timo Nurmikolu. RKL:n yhdyshenkilöksi valittiin Jaakko Koskinen ja varalle Jorma Saros. VARSINAINEN TOIMINTA Toimintavuonna Ukkomestarit hoitivat yhdistyksen jäsenlehden postituksen. Ukkomestaritoimikunta kokoontui toimintavuonna neljä kertaa ja valmisteli kokouksissaan vuosikokousasioita, toimintavuoden tapahtuma-aikatauluja, RKL-Senioreiden kesäretkeä 2013, huomionosoituksia, sääntömuutosta sekä seuraavan toimintavuoden kokoustapahtumia. Kuukausikokousten pitopaikka vaihtui Villa Wiolasta toimintavuoden aikana Monitoimitalo 13:sta, jonka muutostöitä ja saneerausta esitteli Hannu Lahti Vahanen Oy:stä. Muut kuukausikokouksien luennoitsijat ja aiheet toimintavuonna olivat: Suomen Diabetesliitto ry:n ESH Satu Kankaanpää, 2-tyypin diabeteksen ja terveydenhoito. Tampereen kaupungin satamamestari Matti Joki kertoi Tampereen satamatoiminnasta. Tampereen kaupunki Asuntotoimi Eeva-Liisa Anttila, liikuntaesteiden poisto ja korjausavustukset Hannu Heino ja Lasse Lähteenmäki kertoivat keilailun soveltuminen Ukkomestareiden kuntoliikunnaksi. Taisto Loponen kertoi golfin mahdollisuus seniorien liikunta- ja rentoutumismuotona. Tapio Syrjänen, Pirkan hiihdon 60- vuotis taival. Syyskuussa Ukkomestarit vierailivat Tampereen Satamatoimistossa, Pispalan uittotunnelilla ja Tampereen Arboretumissa. RKL-Seniorit järjestivät kesäkuussa kesäretken Keski-Suomeen ja lokakuussa TS-seminaarin sekä Kuntofiilis tapahtuman Pajulahden Urheiluopistolla. RKL:n Seniorien vuosikokous oli Espoon Hanasaaressa 17.11. Toimintavuoden aikana kunniapuheenjohtaja Huugo Murtomäki saavutti kunnioitettavan 90 vuoden iän, jota juhlittiin runsas lukuisesti juhlalounaan merkeissä. Jouluglögit nautittiin Sticky Finger ravintolassa, entisessä Maxim ravintolassa. Ukkomestarit muuttivat nimensä Seniorimestarit try:ksi Yhdistyksemme alajaoston UKKOMESTAREIDEN nimi on alajaoston 20.02.2013 pidetyn vuosikokouksen päätöksellä nyt SENIORIMESTARIT TRY, Toinen merkittävä muutos toimintasääntöön tuli vuosikokouksen ajankohdan muutos syys- lokakuulle. Vuosikokouksen alussa kuulimme Kari Vainikan esityksen Tampereen Reumayhdistyksen toiminnasta. Vuosikokouksessa päätettiin tulevan toimintakauden toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja hyväksyttiin edellisen toimintavuoden toimintakertomus. Alajaoston puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Koskinen, sihteeriksi Jorma Saros, rahastonhoitajaksi Tarmo Hakala, toimikunnan jäseniksi Olli Kivimäki, Raimo Ortju ja Kari Siren. Toiminnantarkastajaksi valttiin Eero Kolu ja hänen varamiehekseen Timo Nurmikolu. Yhteyshenkilöksi RKL:n senioritoimikuntaan valittiin Jaakko Koskinen ja hänen varamiehekseen Jorma Saros. Jaakko Koskinen Hän taas tanssii tahtiin valssin lehmus tuulessa huokailee vanhan talon puuseinää aurinko salaa suutelee. Hän on täällä taas kuinka suo kaipasin täällä taas talven yli odotin ja täällä taas neiti kevät on tullut kaupunkiin Sir Elwood, neiti kevät 26 27
RKL:n ryhmäopintomatka Amsterdamiin ja Brysseliin 10. - 15.10.2013 Ilmoittautuminen ja lisätiedot: hannu.ahokanto@rkl.fi tai 040 53 180 63. Hae matkastipendiä! RKL jakaa jäsenille syksyn 2013 ryhmäopintomatkalle Bryssel-Amstedamiin 7 stipendiä á 1000 euroa. Ryhmäopintomatka-loma löytyy rkl.fi-sivuilta. Jäsenhankintakilpailussa 2013 hyvät palkinnot RKL:n kuluvan vuoden jäsenhankintakilpailu on alkanut. Luvassa on jälleen hyvät palkinnot uusia jäseniä liiton jäsenyhdistyksiin hankkineille. Pääpalkintona arvotaan taas kaikkien vähintään kolme uutta, työelämässä olevaa jäsentä hankkineiden kesken viikonloppumatka kahdelle johonkin Euroopan kaupunkiin. Kaikki jäseniä hankkineet saavat jonkin henkilökohtaisen palkinnon. HUOM! Kaikkien jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan vähintään 1000 euron arvoinen yllätyspalkinto! RKL-NAISTEN KLUBI Talviurheilumatka Rukalle su 14. su 21-4. Mukaan voi tulla koko viikoksi tai vain muutamaksi päiväksi (esim. su-ke, ke-su). Matkan Rukalle jokainen kustantaa itse. Majoitus on ilmainen. Käytössämme on RKL:n rivitalohuoneisto, josta tarkemmat tiedot löytyvät liiton nettisivuilta, osoitteesta www.rkl.fi. Ruokailun järjestämme perinteen mukaan yhteisesti sopimalla paikan päällä. Max. 10 ensimmäistä mahtuu mukaan. Tiedustelut: 050-5938456 ja sitovat ilmoittautumiset: sini.kulmala@dsturku.net. Ilmoitukseen laitettava haluttu saapumis- ja lähtöpäivämäärä, jotta voimme sovitella majoitusta. Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry TRY:N HALLITUS JA YHTEYSHENKILÖT: Antti Lehtinen 040-849 3173 antti.lehtinen3@saunalahti.fi Pekka Hulkkonen 040-867 5732 phulkkonen@kolumbus.fi Jari Jouppila 0400-583 955 jari.jouppila@jatke.fi Jaakko Koskinen 040-520 6553 koskinenjaakko@hotmail.com Hannu Lahti 040-558 9864 hannu.lahti@vahanen.com Lasse Lähteenmäki 0400-500 507 lasse.lahteenmaki@luukku.com Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 sanna-kaisa.pylvanainen@capolino.fi Risto Sirkkola 0400-607 504 risto.sirkkola@ains.fi Kalevi Setälä 0400-607 880 kalevi.setala@kolumbus.fi Varajäsenet: Onni Grönlund 040-728 8665 onni.gronlund@gmail.com Timo Mäkinen 040-1804 868 timo.makinen@ains.fi Arja Nurminen 040-5411 895 nurminen.arja@elisanet.fi Kirsi Visakoivu 040-512 9290 kirsi.visakoivu@capolino.fi Toiminnanjohtaja Aarni Saviaho 040-500 7122 aarni.saviaho@try.fi Alajaostojen yhteyshenkilöt: Ukkomestarit, Jaakko Koskinen 040-520 6553 Taidekerho, Paavo Heliö 040-741 7788 Kuntojaos, Eino Hildén 050-4305012 eino.hilden@elisanet.fi Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 Bygarit, Eero Virtanen 040-867 4993 eakv.lintuv@gmail.com Rakentajain kerho, Aarni Saviaho 040-500 7122 Rkm-keilaajat,Pekka Hulkkonen 040-867 5732 Golfkerho, Taisto Loponen 0400-623 775 taisto.loponen@pp.inet.fi Yhdistyksen toimisto Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere 28 29
Hirsivarasta laseriin RakennusmestaRit ja Rakennustekniikan kehitys tampereella Tamperelaista rakennus- ja rakentajaperinnettä esittelevä historiateos Hirsivarasta laseriin piirtää kokonaiskuvan Tampereen rakentamisesta, rakennusmestareista ja vuosikymmenten aikana toimineista rakennusliikkeistä. Kirjan on toimittanut FM Matias Manner Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n perinnetoimikunnan kokoamasta aineistosta. Aluemyyntipäällikkö Jorma Tuomala TERVETULOA RAKENNUSALAN AMMATTILAISET TIILI- JA TULISIJANÄYTTELYYMME Kirjan näkökulma on rakennusmestareiden. Se kertoo tamperelaisesta rakentamisesta aina kaupungin perustamisvuosista aina 1960-luvulle. Aikarajauksesta ja varsinkin sen päätepisteestä päättäneet Tampereen rakennusmestariyhdistyksen Ukkomestarit, eli jo eläkkeelle siirtyneet tamperelaismestarit, perustelivat aikarajauksen selkeästi. 1960-luvun alussa läpi lyönyt elementtitekniikka ja rakennustoiminnan lopullinen teollistuminen muuttivat perinteisen, käsityömäisen ja pääosaltaan rakennuspaikalla tapahtuneen rakentamisen tehdasvalmisteisten komponenttien kokoamiseksi. Kirjaan on koottu otteita tamperelaisesta rakennus- ja rakentajaperinteestä. Sanoilla on selvä merkitysero. Edellinen viittaa esimerkiksi työmenetelmiin, materiaaleihin ja vanhoihin rakennustapoihin, jälkimmäinen taas tietynlaiseen rakentajakulttuuriin siis henkilöihin, heidän työnsä jälkeen ja vaikkapa heidän luonteidensa ja puheenpartensa sävyihin. Kirjassa kuvataan niitä maisemia ja olosuhteita, jotka Tampereen ensimmäiset rakentajat kohtasivat saapuessaan Tammerkosken tienoille heti kaupungin perustamisesta eli vuodesta 1779 lähtien. Kirjassa käydään myös läpi Tampereen yleisen rakennushistorian kulkuja ja ajan kuluessa perusteellisesti muuttuneita asuinolosuhteita. Tampereella oli lopulta keskeinen sija suomalaisen rakentamisen historiassa ja rakennustekniikan kehityksessä. Yksi esimerkki siitä on 1900-luvunalun rakennusalan mullistanut betonin, ja edelleen rautabetonirakenteiden käyttöönotto. Suomalaisen rautabetonitekniikan historiaa tehtiin Tampereella, kun rakennusmestari Richard Helander (1870 1941) ryhtyi yhteistyössä alan suomalaisen pioneerin insinööriprofessori Jalmari Castrénin kanssa tuottamaan rautabetonirakenteita ensimmäisenä Suomessa. Kirja myynnissä yhdistyksen toimistossa jäsenhintaan MYYNTINÄYTTELYSSÄMME l Maan laajin poltettujen tiilien ja muurattujen tulisijojen näyttely l Tiileri-valmistulisijat l Mallimuuraukset l Käytettävissäsi tiili- ja tulisijarakentamisen asiantuntijat l Myyntivarastomme tiili- ja tulisijavalikoima on alueen monipuolisin PALVELEMME TEITÄ MAANANTAISTA PERJANTAIHIN KLO 8.00-16.00 OSOITTEESSA TEKIJÄNKUJA 6, 33960 PIRKKALA PUH. 03-3685 883 FAX 03-3680 498 E-MAIL: miika.vayrynen@tiileri.fi Jorma Aluemyyntipäällikkö Tuomala Jorma Tuomala GSM puh. 0400-632 632790 jorma.tuomala@tiileri.fi Keraamista Kestävyyttä KERAMIA OY SEPPÄLÄN TIILI OY YLIVIESKAN TIILI OY 30 31
32