Tampereen Rakennusmestari

Transkriptio

1 Tampereen Rakennusmestari TRY 117 vuotta Nro 7/2013 Lokakuu 59 vsk. RAUTAKESKO OY YRITYSPALVELU Yritysasiakkaan paras hankintakanava. Yrityspalvelu suunnittelee, ohjaa ja toteuttaa hankintaan liittyviä tehtäviä. Asiakkaitamme ovat mm. valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat. Maan kattavin 51 varastopisteen verkosto koostuu K-raudoista ja Rautioista. RAUTAKESKO OY YRITYSPALVELU VIINIKANKATU 38, 3.KRS TAMPERE MIKA NYPPELI JUHA RÄSÄNEN

2 Erikoismyymälä avattu! RIVITALOT, KERROSTALOT, PARITALOT, MEILTÄ LÖYTYY RATKAISU. HTH KEITTIÖFORUM VIETTÄÄ AVAJAISIA Olemme avanneet uuden myymälän rakennusalan ammattilaisia varten osoitteeseen Juhlatalonkatu 2, TAMPERE. Vietämme erikoismyymälän avajaisia työn merkeissä. Tervetuloa! Kohdemyynnissämme sinua palvelevat: Erik Alander Marika Palokangas HTH-Keittiöforum Juhlatalonkatu 2, TAMPERE, 3 puh

3 Hirsivarasta laseriin Puheenjohtajan palsta RakennusmestaRit ja Rakennustekniikan kehitys tampereella Tamperelaista rakennus- ja rakentajaperinnettä esittelevä historiateos Hirsivarasta laseriin piirtää kokonaiskuvan Tampereen rakentamisesta, rakennusmestareista ja vuosikymmenten aikana toimineista rakennusliikkeistä. Kirjan on toimittanut FM Matias Manner Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n perinnetoimikunnan kokoamasta aineistosta. Kirjan näkökulma on rakennusmestareiden. Se kertoo tamperelaisesta rakentamisesta aina kaupungin perustamisvuosista aina 1960-luvulle. Aikarajauksesta ja varsinkin sen päätepisteestä päättäneet Tampereen rakennusmestariyhdistyksen Ukkomestarit, eli jo eläkkeelle siirtyneet tamperelaismestarit, perustelivat aikarajauksen selkeästi luvun alussa läpi lyönyt elementtitekniikka ja rakennustoiminnan lopullinen teollistuminen muuttivat perinteisen, käsityömäisen ja pääosaltaan rakennuspaikalla tapahtuneen rakentamisen tehdasvalmisteisten komponenttien kokoamiseksi. Kirjaan on koottu otteita tamperelaisesta rakennus- ja rakentajaperinteestä. Sanoilla on selvä merkitysero. Edellinen viittaa esimerkiksi työmenetelmiin, materiaaleihin ja vanhoihin rakennustapoihin, jälkimmäinen taas tietynlaiseen rakentajakulttuuriin siis henkilöihin, heidän työnsä jälkeen ja vaikkapa heidän luonteidensa ja puheenpartensa sävyihin. Kirjassa kuvataan niitä maisemia ja olosuhteita, jotka Tampereen ensimmäiset rakentajat kohtasivat saapuessaan Tammerkosken tienoille heti kaupungin perustamisesta eli vuodesta 1779 lähtien. Kirjassa käydään myös läpi Tampereen yleisen rakennushistorian kulkuja ja ajan kuluessa perusteellisesti muuttuneita asuinolosuhteita. Tampereella oli lopulta keskeinen sija suomalaisen rakentamisen historiassa ja rakennustekniikan kehityksessä. Yksi esimerkki siitä on 1900-luvunalun rakennusalan mullistanut betonin, ja edelleen rautabetonirakenteiden käyttöönotto. Suomalaisen rautabetonitekniikan historiaa tehtiin Tampereella, kun rakennusmestari Richard Helander ( ) ryhtyi yhteistyössä alan suomalaisen pioneerin insinööriprofessori Jalmari Castrénin kanssa tuottamaan rautabetonirakenteita ensimmäisenä Suomessa. Kirja myynnissä yhdistyksen toimistossa jäsenhintaan Mikkelin päivää on vietetty ja vuoden sadonkorjuutyöt pitäisi olla suoritettu. Mennyt kesä olikin kaiken kaikkiaan ihan mukava. Sillehän tuli mittaakin normaalia enemmän, varsinkin pohjoisessa, kun alkuun ja loppuun saatiin poikkeukselliset lämpimät jaksot. Myös rakentajia kesä on suosinut, kellä nyt sitä herkkua on sitten ollut. Rantaväylän tunnelihanke sai ratkaisunsa ja työ päästään alkamaan. Tuntuu, että yksi merkittävä etu on ainakin siinä, kun suuri osa työstä tehdään maan alla, niin työnaikainen häiriö muulle liikenteelle minimoituu. Björnin Risto kertoi että ensimmäinen työtön työllistetty tunnelityömaalle tulee Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK ) maanrakentajan koulutus nuorille kurssilta. Toivottavasti hanke työllistää lisää myös infra-alaa, jonka koulutukseen on viimeaikoina panostettu monella tavalla. Uskotaan, että tunnelihanke onnistuu suunnitellusti ja sen tuomat hyödyt täysimääräisinä seutukunnan hyväksi. Kaukonäköisyys onkin monessa hommassa avain suuriin mahdollisuuksiin esim. työsopimuksen laadinnassa. Nokian Elopin sopimuksessa sattui olemaan kohta, jos firma myydään, tulee parikymmentä miljoonaa muiden lisien lisäksi. Tämä on tietysti asia johon ei voi ottaa kantaa kun ei ymmärrä näitä asioita, suurelta vaan summa tuntuu. Lokakuu on perinteisesti syyskokouksen ajankohta. Kokoonnumme taas kerran Kehräsaareen kokoustamaan. Odotamme jäsenistöä runsaasti paikalle ja vaikuttamaan ensivuotta koskeviin asioihin. Ennen sitä menemme jo Hämeen piirin piirikokoukseen Hämeenlinnaan. Sinne ovat viralliset kokousedustajat valittu syyskokouksessa, toki muutkin jäsenet voivat halutessaan osallistua. Tämän lehden mukana tulee myös jo viimevuosilta tuttu vapaaehtoinen jäsenmaksulappu. Jäsenistö onkin ottanut tämän kiitettävästi omakseen ja siitä on muodostunut merkittävä osa yhdistyksemme taloudenpidossa. Toivonmukaan näin tapahtuu myös tänä vuonna niin pystymme mm. harrastusmäärärahat pitämään mahd. suurina talouden tiukoista ajoista huolimatta. Raikkaita syysilmoja ja reipasta syysmieltä toivottaa Antti Lehtinen puheenjohtaja 4 5

4 Tampereen Rakennusmestari - Toimituksesta vastaava: Antti Lehtinen Toimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 7 B, TRE, Puh/vastaaja Käyntiosoite: Tuomiokirkonkatu 7 B sisäpiha, Stalan Rst-kirjelaatik ko B-portaan vieressä aarni.saviaho@kolumbus.fi Julkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Ilmestyy 8 numeroa vuodessa ISSN Ilmoitukset ja artikkelit: Torsti Alajoki Taitto: Toni Weckroth Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2013 Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Syyskokous 21. lokakuuta kello KEHRÄSAARI, sisäpiha A-rappu 3-kerros Ilmoittautumiset ruokailun järjestämisen vuoksi mennessä Aarnille tai aarni.saviaho@try.fi Työjärjestys 1. Kokouksen avaus ja huomionosoitustenjako 2. Kokouksen puheenjohtajan valinta 3. Kokouksen sihteerin valinta 4. Pöytäkirjan tarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (3) valinta 5. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6. Työjärjestyksen hyväksyminen 7. Vuoden 2012 tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomus 8. Vuoden 2012 tilipäätöksen vahvistaminen 9. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta Vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen sekä liittymismaksujen suuruus vuodelle Hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle Valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 13. Tilintarkastajien palkkion määrääminen vuodelle Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä vuodelle Valitaan yhdistyksen edustajat (11) RKL:n Hämeen piirin kokouksiin vuodelle Valitaan yhdistyksen edustajat (11) RKL:n liittokokoukseen Mikkeliin Käsitellään Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n ja piirin käsiteltäviksi esittämät asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa. 18. Muut asiat 19. Kokouksen päättäminen SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan palsta...5 Tulevia tapahtumia...7 Vilho Saarnijoki on poissa...8 Toimintasuunnitelma vuodelle maisemabetoni.fi - Tietoa ympäristörakentamisen tuotteista...12 Tipotien sosiaali- ja terveysasema...14 Home- ja sisäilmaongelmat...18 Sairaalat ja koulut kuntoon - Elinkaarimallilla eroon homeongelmista...20 AMK-uudistus suistaa rakennusalan koulutuksen paitsioon...21 Seniorimestareille uusi puheenjohtaja...22 RKL tiedottaa...23 Tulevia tapahtumia... SENIORIMESTARIT TRY Lokakuun kuukausikokous pidetään Monitoimitalo 13:sta Kokoustilassa Strömmer Satakunnankatu 13. (käynti Pellavatehtaankadun puolelta) Keskiviikkona alkaen klo Kokouksen alussa vieraanamme ovat ATK-seniorit Mukanetti kertomassa palveluista ja ATK-opastuksesta senioriikäisille. Tervetuloa TOIMIKUNTA SENIORIMESTARIT TRY työmaatutustuminen Tampereen Veden Kaupinojan vedenottamon laajennustyömaahan ins. Esko Lehtimäen johdolla on tiistaina klo Tutustumiskäynnin aloitamme kahvittelulla UKK-Instituutilla klo jonka jälkeen patikoimme vesitehtaan työmaalle. Ilmoittautumiset lokakuun kuukausikokouksessa. Marraskuun kuukausikokous on Monitoimitalo 13:sta keskiviikkona klo 12. SENIORIMESTARIT TRY joululounas on Lempäälässä Hakkarin kartanossa perjantaina klo Bussikuljetus Vanhalta kirkolta klo Seniorimestarit kustantavat jouluglögin ja bussikuljetuksen. Marraskuun lehden postitus on perjantaina klo Henryn kellarissa Tammikuun lehden postitus on tiistaina 7.1. klo Henryn kellarissa RKL-Senioreiden vuosikokous on Mikkelissä MERKKIPÄIVÄT Lokakuu Luoma Reijo Rantala Timo Raikamo Atte Pietilä Hannu 75 Marraskuu Hjelt Jukka Lahti Väinö 95 Vuoden 2014 kevätkauden kokouspäivät Monitoimitalo 13 ovat keskiviikkoisin klo tammikuun 29, helmikuun 19, maaliskuun 26. huhtikuun 30. ja toukokuun 21. XXXI PIRA-päivä Elokuvateatteri Plevna 2 TEEMA: Tampereen keskustan kehittäminen Osallistumismaksu 150 /hlö (Alv 0%) Hintaan sisältyy: sämpylälounas, luennot, kahvi ja viinibuffet Tiedustelut ja ilmoittautumiset kalevi.turkka@dnainternet.net Tarkempi ohjelma 6 7

5 Vilho Saarnijoki on poissa Yhdistyksemme perinnetoimikunnan ja Seniorimestarit TRY:n kunniajäsen Vilho Saarnijoen maallinen vaellus päättyi sunnuntaina vuoden ikäisenä. Ville oli syntynyt Tampereella nuorimmaisena viisi lapsiseen perheeseen. Isä oli hovioikeudenneuvos, jonka toimipisteet olivat tuohon mennessä vaihdelleet varsin tiheään eri sijoituspaikkakunnilla. Tampereella koti sijaitsi As Oy Satamakatu 3:ssa, Kaakinmaan kaupunginosassa. Lapsuus ja varhaisnuoruus kuluivat huolettomasti sisarusten ja muiden ikätovereiden kanssa leikkien ja liikunnallisia peruskuntoja sekä muita elämäneväitä hankkien. Kesät vietettiin perheen lomapaikassa Kuokkalankosken partaalla Lempäälässä. Nuoruuden työkokemusta Vilho sai työskentelemällä tamperelaisilla rakennustyömailla siihen asti, kunnes hänen varusmiespalveluksensa alkoi 1939 Viipurissa. Sotilasura jatkui talvisodan sytyttyä sissipataljoona I:ssä Suomussalmella. Välirauhan ajan oli taas varusmiespalvelua. 18 kuukauden koulutuksen jälkeen jatkosodan alettua sijoitusyksiköksi tuli JR 57 ja siinä viestijoukkueen radistin tehtävät. Rintamapalvelua kesti koko sota-ajan toimintapaikkojen vaihdellessa Karjalan rintama-alueilta saksalaisten takaa-ajoon Lapin perukoille. Vaikka Vilhon taistelut kestivät yli kuusi vuotta, ei hän kertomansa mukaan koskaan kyseenalaistanut sotimisen mielekkyyttä, vaan koki sen velvollisuutenaan isänmaamme itsenäisyyden säilyttämiseksi. Kotiuduttuaan ylikersanttina 1945, Vilho palasi töihin rakennuksille. Seuraavana vuonna hän aloitti opiskelut Tampereen teknillisessä koulussa, josta valmistui teknikoksi huoneenrakennusalalle Ensimmäinen työnantaja rakennusmestarina oli Rakennustoimisto Tähtinen & Sola Oy. Yritys oli tuolloin yksi maamme suurimmista ja tuttu jo harjoitteluajoilta. Työsopimus työmaamestarina Tähtinen & Sola Oy:ssä kesti Vilholla vuoteen 1960, jolloin hän siirtyi aiemmin samassa yrityksessä olleen ja 1955 rakennusliikkeen perustaneen Holger Böök`in palvelukseen. Rakennusliike H Böök Oy:ssä hän työskenteli eri työkohteissa ja viimeisimmät vuotensa toimistorakennusmestarina eläkkeelle jääntiinsä, vuoteen 1983 asti. Työuransa aikana Vilho toimi mestarina lukuisilla tamperelaisilla asuin- ja liikerakennustyömailla sekä tehdas- ja teollisuusrakennuksilla mm. Vammalassa, Ratinan siltatyömaalla, työnantajaltaan vuokrattuna Saarioisilla Sahalahdessa jne. Tulevan vaimonsa Vilho huomasi ensimmäisiä kertoja Koulukadulla jääkiekkokatsomossa ja tapasi sittemmin kauppaoppilaitoksella teknikkoluokkansa järjestämissä illanviettotansseissa. Yhdessäolo Vapun kanssa häneltä siten kesti yli kuusivuosikymmentä, sillä he avioituivat Nuorenparin ensikoti oli Viinikan kaupunginosassa, Vapun synnyinkodin II-asunnossa. Sieltä he muuttivat rakenteilla olleeseen Kalevan kaupunginosaan, ensin Koskentien yhtiöön Ilmarinkadulle ja myöhemmin Lemminkäisenkadulle lukujen vaihteessa perhe kasvoi kahdella pojalla. Harrastuksina Vilholla oli aina kuntourheilu ja voimistelu sekä mökkeily Luopioisiin Vehkajärven rannalle 1960-luvulla rakennetulla kesänviettopaikalla. Erityisesti hiihto oli mieluinen liikuntamuoto. Osallistumisia ja menestystä tuli paikallistason kisoihin mm. Hämeen viesteihin, Pirkan hiihtoon ja RKL:n mestaruuskilpailuihin. Hän aikanaan kisasi mm Veikko Hakulisen kanssa sekä toimi pyynnöstä työnantajansa Holger Böök`in valmentajana ja oli mukana liikkeen henkilökunnalleen säännönmukaisesti pitämissä muissakin yhteistapahtumissa. Vaikka ikävuodet jo painoivatkin, osallistui Vilho voimistelun ja lentopalloilun puitteissa veteraanien kuntoilutilaisuuksiin ja TRY:n Seniorimestareiden toimintaan ja yhdistyksen perinnetoimikunnan julkaiseman teoksen Hirsivarasta Laseriin toimittamiseen aivan elämänsä loppuun asti. Monien juhlapäivien kunniavartioinnit sankarihaudoilla kuvaavat Vilhon asennetta hänelle tärkeisiin arvoihin yhteiskunnassa. Myhäilevä olemus taas peilasi hyvin hänen suhtautumistapaansa lähimmäisiinsä. Jaakko Koskinen 8 9

6 Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Hallituksen esitys , ehdotus TOIMINTA-AJATUS Toimintavuonna 118 vuotta täyttävän yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on tukea jäsenistön kilpailukykyisen ja korkean ammattitaidon sekä arvostuksen säilymistä, jäsenten ja rakennusalan tuotanto- ja talotekniikan insinööriopiskelijoiden osallistumista yhdistyksen toimintaan ja uudistamistyöhön. Yhdistys antaa taloudellista ja toiminnallista tukea jäsenten, alajaostojen ja AMK -opiskelijoiden toiminnan aktivoimiseksi. Yhdistys tekee toimintaansa tunnetuksi rakennusalan AMK- opiskelijoille yhteistyössä RKL:n kanssa. Yhdistys on ammatillis-aatteellinen henkilöjärjestö ja kehittää rakennusalan koulutuksen saaneiden yhteistyötä. Sekä edesauttaa rakennusalan järjestöjen yhteistyötoimintaa. Jäsenten ammattitaitoa täydennetään ja parannetaan rakennusalaan liittyvillä koulutustilaisuuksilla. HALLINTO JA TALOUS Yhdistyksen varsinaiset kokoukset pidetään sääntöjen määräämällä tavalla. Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana noin 10 kertaa. Hallitus nimeää avuksensa asioita valmistelemaan toimihenkilöt, valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät. Hallitus nimeää edustajat sekä yhdyshenkilöt RKL:n ja Pirkanmaan Rakentajat PIRA ry:n sekä muiden yhteistyötahojen toimikuntiin ja työryhmiin sekä ehdokkaat Tamrala Oy:n ja Kiinteistö Oy Kittikolon hallituksiin sekä edustajat yhtiökokouksiin yrityksissä, joiden osakkeita yhdistys omistaa. Toimintavuoden aikana käytännön yhdistysasioista vastaa toiminnanjohtaja yhdistyksen hallituksen ohjauksessa. Vuoden 2014 talousarvio perustuu vuosikokouksen päättämään jäsenmaksun suuruuteen. Hallitus ehdottaa 25 euron jäsenmaksua sekä 25 euron vapaaehtoista kannatusjäsenmaksua. RKL:ään kuluvien jäsenten jäsenmaksut kerätään RKL:n hoitaman jäsenmaksuperinnän kautta ja muiden jäsenien jäsenmaksut laskutetaan maaliskuussa. Kannatusjäsenten jäsenmaksulaskut postitetaan syyskaudella yhdistyksen lehden mukana. JÄSENISTÖ JA JÄSENEDUT Jäsenasioita hoitaa jäsenasiaintoimikunta. Jäsenhankintaa tehostetaan rakennusalalla toimiviin henkilöihin. Jäsenistöä aktivoidaan osallistumaan yhdistystoimintaan tiedottamalla erityisesti yksittäisen jäsenen vaikutusmahdollisuuksista yhdistyksessä. Rakennustekniikan opiskelijoille järjestetään tilaisuuksia, joissa heitä aktivoidaan osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Tavoitteena on saada heidät yhdistyksen Oppilaskerhon jäseniksi, jolloin he ovat yhdistyksen nuorjäseniä. Opiskelijajäseniltä ei peritä yhdistyksen jäsenmaksua. Jäseniltoja järjestetään kuudesta kahdeksaan kertaan, tutustumiskäynteinä rakennustyömaille ja alan tavarantoimittajien toimitiloihin. Yhdistys vuokraa Kittikolo majaa Levillä jäsenistölleen jäsenetuhinnoin. Vuokrattavana olevat ajat ilmoitetaan Alajaostoilla on mahdollisuus anoa Kittikolo viikkoja käyttöönsä. Jäsenistölle postitetaan Tampereen Rakennusmestari-lehti kahdeksan kertaa vuoden 2014 aikana. TRY ylläpitää yhdistyksen omaa jäsenrekisteriä. RKL:n tarjoamat jäsenedut ovat voimassa kaikille keskusliittoon kuuluville jäsenille. Jäsenedut ovat lueteltu keskusliiton sivuilla AMMATTIASIAT Työttömyysturva- ja työsuhdeasioissa jäsenistöä ohjataan kääntymään omien työmarkkinajärjestöjensä puoleen. Yhdistys seuraa aktiivisesti RKL:n toimesta keskitetysti valmisteltavia ja kehiteltäviä rakennusmestarien ja insinöörien toimenkuvaan vaikuttavia asioita, kuten eri ammattiryhmien pätevyydentoteamismenettely. KOULUTUS JA KURSSITOIMINTA Yhdistys osallistuu aktiivisesti alueella järjestettävän rakennusalan kurssi- ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun. Koulutusta valmistellaan yhteistyössä RKL:n ja eri koulutuslaitosten kanssa. Toimintavuoden aikana jäsenistölle tarjotaan koulutustilaisuuksia RKL:n koulutusohjelman mukaisesti. Koulutustilaisuuksien aiheet päätetään esiin tulevien tarpeiden ja taloudellisten toimintaedellytysten sallimissa puitteissa. TIEDOTUS JA JULKAISUTOIMINTA Yhdistyksen tiedotustoiminta jäsenistölle hoidetaan TRY:n kotisivujen sekä Tampereen Rakennusmestari -lehden välityksellä. Lisäksi tiedotuksessa käytetään sähköpostiviestintää. HUOMIONOSOITUKSET JA STIPENDIT Yhdistys myöntää ansioituneille jäsenilleen ansiomerkkejä ja muita huomionosoituksia. Jäsenistön merkkipäivät huomioidaan hallituksen päätösten mukaisesti. Hallitus voi anomuksesta harkintansa mukaan myöntää ansioituneille ja aktiivisille jäsenille matka-, koulutus- tai muunlaisia stipendejä ja avustuksia. Yhdistys jakaa Aarre M. Mattisen säätiön apurahoja ja stipendejä säätiön ohjeistuksen mukaan. Yhdistyksen jäsenille anotaan liiton huomionosoituksia. Liittoon osoitetut stipendi- ja avustushakemukset käsittelee hallitus, joka liittää niihin yhdistyksen lausunnon. HARRASTUSTOIMINTA Yhdistyksen harrastustoiminta toteutetaan alajaostojen monipuolisen ja aktiivisen toiminnan kautta. Alajaostot järjestävät harrastustoimintaa ja tapahtumia omien toimintasuunnitelmiensa mukaisesti, jotka julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla. Rakennusmestarikeilaajat järjestävät jäsenten- sekä eri yhdistysten välisiä keilakilpailuja. Viikoittaiset harjoitusvuorot ovat Kaupin keilahallilla. Oppilaskerho aktivoi opiskelijoita verkottumaan rakennusalan yhteisöön sekä yhdistystoimintaan. Tanssiryhmä Bygarit järjestää kansantanssiharjoitukset kerran viikossa Ahjolan tiloissa. Rakentajain Kerho järjestää moninaisia tapahtumia rakennusalan eri sidosryhmille. Taidekerho kokoontuu tiistaisin Ahjolan tiloissa

7 Seniorimestarit kokoavat toimintaansa eläkkeellä olevat yhdistyksen jäsenet. Järjestää RKL senioreiden kanssa mahdollisuuksien mukaan matkoja ja senioritoimintaa. Hoitaa yhdistyksen lehden postituksen. Golfkerho järjestää pelikautena kuukausikilpailuja sekä osallistuu RKL:n mestaruuskilpailuihin. Se järjestää ja osallistuu mahdollisiin kutsu- ja haastekisoihin eri yhdistysten kanssa. Ajankohtaisista tapahtumista saa lisätietoa yhdistyksen kotisivuilta. Yhdistys tukee alajaostojen harrastustoimintaa toivoen jäseniltä aktiivista osallistumista varsinaiseen yhdistystoimintaan sekä omaehtoiseen varainhankintaan. YHTEISTYÖ Yhdistys on mukana Pirkanmaan Rakentajat PIRA ry:ssä, joka on Pirkanmaan talousalueen keskeisten rakennusalan järjestöjen yhteistoimintaelin. Hallitus maisemabetoni.fi Tietoa ympäristörakentamisen tuotteista maisemabetoni.fi on uusi verkkosivusto, joka antaa tietoa, ohjeita ja vinkkejä ympäristösuunnitteluun ja betonisten ympäristötuotteiden käyttöön. Maisemabetoni kuten pihakivet, betonilaatat, muurikivet ja lukuisat erikoistuotteet antaa monipuoliset mahdollisuudet suunnitella ja rakentaa laadukas, ilmeikäs sekä kestävä ympäristö. Maisemabetonista löytyy ratkaisuja lähes kaikkiin ympäristöihin, pihoista ja puistoista raskaassa käytössä oleviin satama-alueisiin. Hyvin suunniteltuja ja toteutettuja referenssejä on esitelty sekä Suomesta että ulkomailta. Sivustolta löytyvät myös ympäristösuunnittelun keskeiset oppaat. maisemabetoni.fi -sivusto on suunnattu ensisijaisesti ammattilaisille. Sivustoa ylläpitää Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n Ympäristöbetonijaos. Lisätietoja: Tuoteryhmäpäällikkö Tiina Suonio, RTT, Rakennustuoteteollisuus RTT ry toimii tuoteteollisuusyritysten toimialayhdistyksenä Rakennusteollisuus RT:ssä ja toimialan yritykset ovat RTT:n kautta RT:n jäseniä. Tuoteteollisuustoimiala jakaantuu viiteen jaostoon, jotka ovat betoni-, pientaloteollisuus-, puutuote-, rakennusmateriaalit- ja teräsrakennejaosto. Rakennusteollisuus RT ry on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, joka muodostuu Rakennusteollisuus RT ry:stä keskusliittona ja siihen kuuluvista viidestä toimialasta. Viiden toimialan yhteensä yli 2600 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 15 miljardia euroa. 14 AW-Rakennus Oy Hatanpään Rautatienkatu valtatie 3620 A, C, TAMPERE Puh. (03) TAMPERE Puh. Fax (03)

8 Tamperelaisia palvelee uusi, arkkitehtonisesti upea Tipotien sosiaali- ja terveysasema Tampereen kaupungin läntisen alueen sosiaali-, neuvola ja hammashoitopalvelut muuttivat uusiin sosiaali- ja terveysaseman tiloihin kesäkuussa ja aloittivat toimintansa elokuussa Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Rakennuksen tilaaja on Tampereen kaupungin Tilakeskus-liikelaitos. Urakkamuotona kohteessa oli jaettu urakka, ja rakennustyöt kohteessa on toteuttanut SRV Pirkanmaa. Sosiaali- ja terveysasema on arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen. Rakennukselle on tunnusomaista näyttävä kuparikatto ja siipiosien kupariset päädyt. Siipiosien pitkissä sivuissa on kaksoisjulkisivu, jonka pintana on silkkipainettu lasi, SRV Pirkanmaan aluejohtaja Virpi Ekholm kuvailee. Sisätiloissa upean ilmeen keskusaulalle 14 antavat kaarevat muodot, suuret ikkunat ja pohjakerroksesta katolle ulottuva valoaukko. Pispalan maisemaan sopivaan tyyliin viisikerroksisesta rakennuksesta vain yksi kerros on Pirkankadun yläpuolella, jossa sijaitsee toinen rakennuksen pääovista. Kohteen laajuus on noin brm2. Rakennukselle tavoitellaan A-energialuokkaa. Haastava rinnetontti sekä monimuotoinen runko, arvokkaat ja vaativat materiaalit sekä rungon ja vesikaton pyöreät muodot tekivät kohteesta myös rakennusteknisesti haastavan. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat marraskuussa Kohteen vaativuudesta huolimatta työt sujuivat suunnitelmien mukaisesti ja vauhdikkaasti. Kohteen luovuttamista 19 kuukautta aloituksesta voidaan pitää SRV:n voimannäyttönä, Ekholm kertoo tyytyväisenä. Nimensä mukaisen käyttötarkoituksen lisäksi Tipotien sosiaali- ja terveysasema on myös kaupunkilaisten kohtauspaikka. Pirkankadulta rakennukseen astuttaessa kävijä hämmästyy edessään aukeavaa huikeaa Näsijärvi-näkymää. Siitä voi nauttia sisääntulokerroksen ravintolassa vaikkapa lounaan merkeissä. Valokuva: Matti Rainamo. Teksti: Jessi Luotola, Tiedottaja, SRV Yhtiöt Oyj 15

9 Insinöörioppilastalo Oy Matti J. Mäkelä ins. toimitusjohtaja Murtokatu 1, Tampere Puh. (03) , fax (03) GSM Leikkaamme raudoitetun betonin, tiilen, graniitin, kevytbetonin, asfaltin ym. 30 vuoden kokemuksella. - Timanttiporaukset Ø mm - Timanttisahaukset lattiaan, seinään ja kattoon - Paksun teräsbetonin ja kallion vaijerisahaus - Harppisahalla Ø3000mm pyöreät aukot ja kaaret - LVIS- urat ja -läpiviennit - Ovi-, ikkuna- ja porrasaukot - Liikuntasaumat - Betonirakenteiden aukaisut - Järeiden teräsbetonirakenteiden purku ilman pölyä ja tärinää Puh Fax Toni Marttila, RI toni.marttila@mansentimanttisaha.fi 16 17

10 Home- ja sisäilmaongelmat Homeongelmien yhdeksi selittäjäksi on nostettu esiin mm. koneellinen ilmanvaihto, jonka ansiosta rakennuksista on tehty pulloja tai painesuhteet saatu sekaisin. Uunilämmityksen aikana kaikki oli muka paremmin, ilma vaihtui. Uunilämmitys ei kuitenkaan vaihda ilmaa kuin pari tuntia per uuni eli 22 h/d pelti on kiinni. Keskuslämmitys tuli OK-taloihin jo 50-luvulla eikä aiheuttanut ongelmia, sähkölämmitys yleistyi myöhemmin. Kerrostaloihin keskuslämmitys tuli jo sata vuotta sitten. Kunkin aikakauden taloissa on omat virheensä: rintamiestaloissa salaojien puute ja perustaminen kapillaarihiekalle. Sama perusvirhe jatkui matalaperusteisissa taloissa vielä ainakin 70-luvulle. Villaeristeet kastuivat, betonissa kiinni olevat puurakenteet lahosivat. 70- ja 80-luvun tasakatot tehtiin väärin: tuuletushuopakerros puuttui, yläpohjan höyrysulku vuosi kuin seula eikä sadeveden poistoa huollettu eli kaivot tukossa. Lisäksi kaikissa rakennuksissa on ollut ja usein on edelleen yhteisiä virheitä: - tuuletusrako puuttuu vuorauksen takaa ja viimeistään korjausmaalausten jälkeen puuvuoraus mätänee, kun vesihöyry ei pääse haihtumaan ulos. - julkisivuelementtien saumat vuotavat. - rakentamisaikana materiaalit ovat kastuneet, tämäkään ongelma ei ole poistunut kokonaan. - ikkunapellit eivät 90 %:ssa tapauksista ole suinkaan ohjeiden mukaisessa 30 asteen kulmassa. - ilmanvaihtoa ei nuukuus- tai äänisyistä käytetä tarkoitetulla teholla ja jos käytetään, niin suodattimet ovat tukossa. Eräs huoltoliike kertoi, että yli puolet pientalojen IV-koneiden ulkoilmasäleiköiden hyönteisverkoista oli totaalisesti tukossa. - märkätiloissa kuviteltiin ainakin aiemmin, että laatoitus on vesieristys. - lattiakaivojen liitokset vuosivat. - putkiliitokset ja varsinkin vanhojen sinkkiputkien kierreliitokset vuotavat ja kupariputkiin tulee tihkuvuotoja, kun saatiin halpaa itäeurooppalaista putkea tai käytetään oman kaivon ihanaa =hapanta porakaivovettä. - astianpesukoneen tuloletku vuotaa, pyykkikone päästää vedet (automatiikka sekaisin. poistoletkussa tulos) lattialle, josta puuttuu lattiakaivo, tai jos onkin, lattian kaadot väärin Muutama vuosi sitten tyttäremme opiskelija-asunnossa tehtiin putkiremontti ja kylppärin vesieristeet ja laatoitukset uusittiin. Lattian kaato tehtiin kuitenkin ovelle päin, ei kaivoon. Siis jopa vatupassi puuttuu työmailta, mutta ehkä urakka saatiin halvalla. - sadevesikourut tukossa tai saumoissa seiniin roiskivia vuotoja ja vesi imeytetään rakennuksen nurkalle. - katolla olevat läpimenot elävät lämpötilan ja katon kuormituksen muuttuessa esim. lumikuorman takia. Silti vesipeltien kallistus on usein väärään suuntaan, pellitykset ovat liian lyhyitä ja katemateriaalin saumojen tiiveys perustuu lyhytikäiseen silikonimassaan. - betonin kuivumisaikaa ei tunneta eli muovimattoa asennetaan märälle. Muutimme Valkeakoskella 1959 uuteen kerrostaloon, jossa olohuoneen matto jouduttiin uusimaan kahteen kertaan kiinnitysliiman kaasuuntumisen takia. Samaa tunarointia on jatkettu siis puoli vuosisataa. - katolla varsinkin talotekniikan asentajat pudottelevat teräviä pellinsuikaleita, ruuveja ym. asennustarvikkeita katteen päälle odottamaan, että joku polkaisee ne läpi. Keräsin itse toimitalomme katolta pari kourallista tätä kamaa pois asentajien jäljiltä. VTT on laatinut kirjankin eri aikakausien rakennusvirheitä. Yhden tutkimuksen mukaan vain 5 % kosteusongelmista johtuu seinien höyrysulun puutteesta eli seinään diffuusion kautta menneestä kosteudesta. Varsinkin julkisrahoitteisella puolella käytönaikainen perusongelma on huolto- ja käyttöporukka, joista osa on suojatyöpaikassa ja valittu urheilu- ja politiikka-ansioitten tms. perusteella? Ongelmaraporttien perusteella syyt eivät ole olleet totisesti mitään rakettitekniikka vaan määräaikaisten tarkastuskierrosten ja laitteiden toiminnan tarkkailun ja siten huollon laiminlyöntiä. Myös kunnollisten huoltoportaiden puute haittaa kunnossapitoa. Tikkaita pitkin mies ja pakki eivät tahdo mennä katolle eikä sinne kerääntyviä roskia kerätä ja tuoda alas. Yksityisten omistamissa kiinteistöissä omistajia kiinnostaa edes pikkaisen enemmän rakennusten kunnosta huolehtiminen ja ongelmia näyttäisi olevan vähemmän. Itsekin teetin jälkikäteen toimitaloomme kunnon portaat huoltoa varten. Oman mausteen soppaan on viime vuosina tuonut ympäristöministeriö, joka suoltaa parin vuoden välein uusia energiamääräyksiä varmistamatta ovatko ne toteutuskelpoisia. Vedotaan siihen, että VTT:n koetalossa homma onnistui, ikään kuin alalla olisi tyypillistä käyttää koetalon rakentajia. Tyypillistä sen sijaan on, että alalla on paljon LUKI-häiriöisiä, jota eivät lue ensimmäistäkään VTT:n raporttia tai edes rakennusalan valmistajien ohjeita. Monet ongelmat vältettäisiin, jos ministeriö teettäisi nettiin vapaasti saatavaksi havainnolliset detaljipiirustukset tyypillisten ongelmakohteiden rakentamisesta ja hoitamisesta. Isompien työmaitten urakat on ketjutettu ja jaettu tuhannen päreiksi. Työnjohtajilla on liian monta työmaata valvottavaan eikä toteuttajien ammattitaidon valvontaan tai työn opastamiseen ole aikaa. Olen törmännyt pari kertaa myös rakennuttajakonsulttipuolella yhden tai kahden miehen yrityksiin, joilta puuttuu rakennusalan alkeittenkin tietämys, ei edes RT-kortteja tunneta ja suurimmat meriitit liittyvät urakkaneuvotteluissa halvimmankin tarjouksen tehneen urakoitsijan kusettamiseen: "Ette ole halvin, mutta jos laskette hintaa vielä 5 %..." Täysin sikamaista meininkiä. Eräässä teollisuusprojektissani 35 vuotta sitten Winnipegissä urakoitsijaliitto edellytti sikäläiseen tapaan tarjousten avaamista kaikille yhteisessä tilaisuudessa välistävetojen estämiseksi. Suomessa tällaista ei ole saatu yleisesti aikaan, miksi? On myös sanottava, että rakennusalalla ei laatua osata myydä ja niinpä osa ostajista ei osaa arvostaa riittävästi esim. hyviä referenssejä. Halpaan hintaan luotetaan kuin joulupukkiin, vaikka samat henkilöt ymmärtävät työkaluja ostaessaan, ettei kympin hintaisella rälläkällä tehdä samoja hommia kuin parin sadan vehkeellä. Omat työkohteeni ovat olleet 40 vuoden ajan lähinnä teollisuudessa, joissa pääsääntöisesti on arvostettu ammattitaitoa. On ollut ilo työskennellä projekteissa, joissa eri osapuolet ovat alansa taitajia, ovat tottuneet auttamaan toisiaan ja analysoineet ja välttäneet riskikohdat etukäteen. Börje Hagner AX-Suunnittelun emeritus laatupäällikkö 18 19

11 Sairaalat ja koulut kuntoon - Elinkaarimallilla eroon homeongelmista Suomen ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu kiinteistö, Espoon Kaivomestari, on tullut kymmenen vuoden ikään. Kun vastuu suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta keskitetään yksiin käsiin, on tuloksena vielä vuosien jälkeenkin lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat. Jotta nämä laadukkaasti rakennetut talot olisivat jatkossa sääntö eivätkä poikkeus, KIRA-foorumi vaatii, että talorakennushankkeiden verokohtelu tuodaan samalle viivalle väylärakentamisen kanssa. Elinkaarimallit voivat tuoda helpotusta kuntien tukalaan taloustilanteeseen, kun suurten investointien kustannukset voidaan jakaa pitkälle aikavälille. Nykyään elinkaarimallien käyttöä kiinteistöhankkeissa hankaloittaa se, että palveluntuottaja joutuu rakennuksen valmistuessa maksamaan veron koko sopimussummasta kerralla. Kiinteistö- ja rakentamisalan toimijat pitävät tärkeänä, että verokohtelu saadaan kunnallisten kiinteistöjen ja valtion väylähankkeiden osalta samanlaiseksi, jotta vero ei kiinteistöhankkeissa erääntyisi kerralla. Tämä tarjoaisi kunnille tuiki tarpeellisen lisävaihtoehdon niiden harkitessa tila- ja infrahankkeidensa toteutusmallia. Väylä- ja ratahankkeissa palveluntuottaja voi jo vähentää palvelun tuotannosta aiheutuvat menot tasaisesti koko sopimuskauden aikana. Tämä on käytännössä madaltanut hankkeiden käynnistämiskynnystä ja vähentänyt korjausvelkaa, KIRA-foorumin puheenjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä kertoo käytännön kokemuksista. Suomen ensimmäinen elinkaarikiinteistö 10-vuotias Espoon Kaivomestari on ollut käytössä 10 vuotta. Rakennuksessa toimivat mm. Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uima- ja liikuntahallit, fysioterapia sekä työväenopisto." Elinkaarimalliin sisältyvän kiinteistön systemaattisen hoidon ja huollon ansiosta tämä talo on käyttöikäänsä nähden erinomaisessa kunnossa, eli yhä lähes uudenveroinen. Kaikkien osapuolten kokemukset hankkeesta ovat erittäin myönteiset. Toteutusmuoto oli kaikille osapuolille uusi ja tiivistä yhteistyötä on tarvittu pitkin matkaa. Alkuvaihe palvelusopimuksen luomisineen oli toki työläs, mutta pikku hiljaa käytännön ratkaisut ovat löytäneet muotonsa ja palvelu pelaa. Kiinteistön ylläpidon, palvelujen ja tilojen toimivuuden kehittämiseksi tehdään kuitenkin jatkuvasti yhdessä työtä ja tässä on ennen kaikkea myös käyttäjällä tärkeä rooli. Näin tulee huomioitua myös toimintaympäristöön tulevat muutokset. Elinkaarimallin mukainen sopimus rakennushankkeissa tarkoittaa, että hankkeen toteuttaja kantaa rakennuksesta tai rakennelmasta normaalia laajemman ja pidemmän vastuun. Kokonaisuuteen sisältyy suunnittelun ja rakentamisen lisäksi pitkäkestoinen sopimus kiinteistön hoidosta ja kunnossapidosta. Mukana voivat olla myös siivous- ja turvapalvelut. Tilaaja maksaa kokonaisuudesta pitkälle ajalle jaksotettuina palvelumaksuina. Lisätietoja: Tarmo Pipatti, puheenjohtaja, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä muodostavat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin, KIRA-foorumin. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA-foorumi kokoaa ja välittää tietoa Rakennusmestari AMK -koulutuksen aloituspaikat ovat laskeneet 77 paikalla viime vuodesta. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on erittäin huolissaan vallitsevasta suunnasta. Syy aloituspaikkojen laskuun on RKL:n Koulutustoimikunnan puheenjohtajan kansanedustaja Eero Reijosen mukaan selvä. AMK-rahoitusmalliehdotuksessa painopiste on suoritetuissa tutkinnoissa ja 55 opintopistettä vuosittain suorittaneiden määrässä. Valmistuneiden työllistymisen merkitys on sivuseikka esitetyssä rahoitusmallissa, Reijonen harmittelee. Rakennusinsinöörien nuorisolinjojen aloituspaikat ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta aikuisopiskelupuolella aloituspaikkojen määrä on lähes puolittunut. Iltaopetus on kalliimpaa järjestää ja koulujen on löydettävä säästöjä useista kustannuspaikoista rahahanojen kiristyessä. Rahoitusuudistus ohjaa ammattikorkeakouluja muodostamaan koulutusohjelmia, joita on helppo opiskella ja joista valmistutaan nopeasti. Sen sijaan opintojen jälkeisellä työllistymisellä ei alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja käynnistää tavoitteidensa toteutumista edistäviä erillisprojekteja. KIRA-foorumi kehittää myös alan osaamista ja vaikuttaa resurssien ja koulutuksen riittävyyteen. AMK-uudistus suistaa rakennusalan koulutuksen paitsioon ole juurikaan merkitystä rahoja jaettaessa. Tilanne on ristiriitainen, koska rakennusalalla on töitä taantumasta huolimatta, mutta koulutuspaikat vähenevät. Tekninen ala on ollut perinteisesti haastavampi ja hitaampi opiskeltava. Siksi on jopa todennäköistä, että tulevaisuudessa oppilaitokset ovat haluttomia valitsemaan koulutusohjelmiinsa vaativia tekniikan ja liikenteen alan koulutusvastuita. Koulujen valinnat ja opintolinjojen painotus eivät välttämättä näy lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kehitys on huolestuttava. Vaikka uudiskohteiden aloitukset ovat vähentyneet, korjausrakentaminen työllistää sekä nyt että jatkossa. Rakentamisessa esiintyneet puutteet ja laatuongelmat eivät ratkea ainakaan sillä, että meillä ei ole riittävästi päteviä työnjohtajia. Työmailla on pula rakennusmestareista, Eero Reijonen tuskailee. Lisätietoja: Kansanedustaja Eero Reijonen , eero.reijonen@eduskunta.fi Toimitusjohtaja Ahti Junttila , ahti.junttila@rkl.fi 20 21

12 Seniorimestareille uusi puheenjohtaja SENIORIMESTARIT TRY:n uudistetun toimintasäännön mukainen vuosikokous pidettiin Monitoimitalo 13 Strömmer-salissa keskiviikkona Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki edesmenneen kunniajäsenemme Vilho Saarnijoen muistolle. Seuraavana oli ohjelmassamme kesän/syksyn aikana täysiä vuosikymmeniä täyttäneiden Teuvo Toivosen ja Jyrki Kaiskun muistamiset RKL:n 100-v. tuikuilla. Kokousesitelmän piti Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti aiheena Kotilinnasäätiön toiminta sen perustamisesta v:sta 1962 tähän päivään sekä heidän palvelunsa seniori-ikäisille. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Jaakko Koskinen, sihteerinä Jorma Saros ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jyrki Kaisku ja Teuvo Toivonen. Vuoden 2012 tilinpäätöksen käsittely päätettiin siirtää lokakuun kuukausikokouksen asialistalle. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Olli Kivimäki ja toimikunnan jäseniksi valittiin Kari Siren, Raimo Ortju ja Teuvo Toivonen, sihteerinä jatkaa Jorma Saros sekä rahastonhoitajana toimii Aarni Saviaho. Kokous päätti, että kuukausikokouksista ei laadita pöytäkirjaa, muistio riittää. Toiminnantarkastajaksi valittiin Eero Kolu ja varalle Raimo Rahikainen. Yhdyshenkilöksi RKL:ään valittiin Olli Kivimäki, hänet valittiin myös ehdokkaaksi RKL:n Senioritoimikuntaan sekä Tampereen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry:n hallitukseen. Teuvo Toivonen esitti kokouksen puolesta Seniorimestareiden kiitokset vuoden 2013 lopussa puheenjohtajan tehtävät jättävälle Jaakko Koskiselle. Vuosikokouksen päätteeksi käsiteltiin normaalille kuukausikokoukselle kuuluvat asiat. Puheenjohtaja Jaakko Koskinen kiitti merkkipäiviään viettäneitä Teuvo Toivosta ja Jyrki Kaiskua kahvitarjoilusra ja kokouksen osanottajia asiallisesta kokouksesta. Jaakko Koskinen Tampereen Rakentajain Kerho Rakennusalan opiskelijoille Tämä lehti on luettavissa seuraavissa kirjastoissa Tampere Metso - Hämeenkyrö - Kangasala - Lempäälä - Orivesi - Pirkkala - Vesilahti - Ylöjärvi - Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto TTY - Ammatti-instituutti, Hämeenkyrö - Pirkon toimipiste, Nokia Torsti Alajoki Ovatko Suomen tiet ja sillat rapautuneet? Arvioiden mukaan siltaa on vahvistettava tai niiden alikorkeutta on nostettava lyhyellä aikavälillä. Korjausvelkaa tieverkostolle on kertynyt jo miljardi euroa. Anna mestarin äänen kuulua - mitä mieltä olet teiden ja siltojen kunnosta? Ovatko tiet ja sillat riittävän hyvässä kunnossa? Vastaa ja vaikuta seuraavan linkin kautta: Seuraavassa Rakennustaidossa (ilmestyy ) kerromme tarkemmin, mitä mieltä työmaiden kingit olivat teiden ja siltojen kunnosta. Marraskuussa on liiton puheenjohtajavaali Rakennusmestari Ari Autio (49 v.) asettuu ehdolle RKL:n puheenjohtaja Martti Kenkkilä (59 v.) on toiminut kuluneen puheenjohtajakauden liiton puheenjohtajana. Liittohallituksen puheenjohtajan toimiaika on kaksi kalenterivuotta. Martti Kenkkilä ja nykyinen liiton II -puheenjohtaja Ari Autio ovat käyneet asiaan liittyvää keskustelua keskenään. Ari Autio ilmoittautuu ehdolle puheenjohtajavaaliin. Martti Kenkkilä toteaa olevansa mielissään, että liitto saa ehdolle henkilön, jolla työnsä- ja asuinpaikkansakin puolesta on hyvät mahdollisuudet irrottautua liiton vaatimien asioiden hoitamiseen. Niinpä hän antaa tuen Ari Aution puheenjohtajuudelle, eikä itse asettaudu enää ehdolle. Uusi Rakennustaito myös sähköisesti Rakennustaito on ilmestynyt, lehti myös sähköisesti osoitteesta: Jäsenhankintakilpailu jatkuu vuoden loppuun! RKL:n kuluvan vuoden jäsenhankintakilpailu on alkanut. Luvassa on jälleen hyvät palkinnot uusia jäseniä liiton jäsenyhdistyksiin hankkineille. Pääpalkintona arvotaan taas kaikkien vähintään kolme uutta, työelämässä olevaa jäsentä hankkineiden kesken viikonloppumatka kahdelle johonkin Euroopan kaupunkiin. Kaikki jäseniä hankkineet saavat jonkin henkilökohtaisen palkinnon. HUOM! Kaikkien jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan vähintään 1000 euron arvoinen yllätyspalkinto! RKL käynnisti laatuhankkeen Rakentamisen laadun parantaminen on aidosti ajankohtainen ja tarpeellinen asia. Rakentamisen laadun parantaminen on ollut teemana paljon esillä jo noin kaksikymmentä vuotta. Materiaali- ja tuotevalmistuksen osalta laatuongelmat ovat nykyisellään vähäisiä, mutta työmaakohtainen rakentamisen laatu vaihtelee liiaksi. Hankkeessa pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Aluksi kartoitetaan opinnäytetyön avulla laadukkaan rakentamisen käytännöt, yleisimmät laatuvirheet ja niihin johtaneet syyt. Kunnianhimoisen projektin takana on RKL:n yrittäjätoimikunta

13 Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry TRY:N HALLITUS JA YHTEYSHENKILÖT: Kasvuvoimaa Koukkujärveltä Antti Lehtinen Pekka Hulkkonen Jari Jouppila Jaakko Koskinen Hannu Lahti Lasse Lähteenmäki Sanna-Kaisa Pylvänäinen Risto Sirkkola Kalevi Setälä Varajäsenet: Onni Grönlund Timo Mäkinen Arja Nurminen Kirsi Visakoivu Toiminnanjohtaja Aarni Saviaho Alajaostojen yhteyshenkilöt: Ukkomestarit, Jaakko Koskinen Taidekerho, Paavo Heliö Kuntojaos, Eino Hildén Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen Bygarit, Eero Virtanen Rakentajain kerho, Aarni Saviaho Rkm-keilaajat,Pekka Hulkkonen Golfkerho, Taisto Loponen Yhdistyksen toimisto Tuomiokirkonkatu 17 A 4, Tampere VIHERMULTA /m 3 Vihermulta soveltuu viherrakentamiseen sekä nurmikon perustamiseen. Kysy myös kotiinkuljetusta! Lisätietoja: Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus puh Koukkujärventie 361, Nokia

14 Koulutusta Tampereella Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL järjestää tulevana syksynä useita koulutustilaisuuksia Tampereella. RAP 24 Rakennuttajan pätevöityskoulutus (talon- ja infrarakentajille) Koulutus alkaa , Helsinki / Tampere Rakennusfysiikka seminaari , Tampere Työmaainsinöörin koulutusohjelma infrarakentajille Koulutus alkaa , Tampere Tilaajavastuulain uudistus ja rakennusalan veronumero sekä ulkomaisen työvoiman hallinta , Tampere Lisätietoja kaikista kouluksistamme löydät osoitteesta tai soittamalla Ville Raasakalle Koulutuksella ammattilaisia työmaille! TAKK kouluttaa uusia rakentajia sekä parantaa nykyisen henkilöstön osaamista. Osaavat kouluttajat ja ajanmukaiset tilat takaavat onnistumisen. Ota yhteyttä, niin mietimme sopivan ratkaisun tarpeisiinne! Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Toimialajohtaja Risto Björn puh , risto.bjorn@takk.fi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Kurssikeskuksenkatu Töölönkatu 4, Helsinki Puh ril(at)ril.fi

15 Kiviainekset, betonit, betoniset putket ja kaivonrenkaat Valmisbetoni Tampere Palvelukeskus p Kiviaines Tampere Palvelukeskus p Rudus Betonituote Oy Betoniputket ja -kaivot p