Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne marraskuussa 2001 tiedonantajapalaute 1/2002

Stakes/StakesTieto 1.3.2002 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2035 Kaarina Lamminpää Fax. (09) 3967 2324 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne marraskuussa 2001 tiedonantajapalaute 1/2002 Stakesin keräämien tietojen mukaan 76 % kunnista saavutti sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukaisen korkeintaan yhden viikon (0-6 vrk) uusien toimeentulotukiasiakkaiden jonotusajan marraskuussa 2001. Maaseutumaisista kunnista tavoitteeseen pääsi 88 %, taajaan asutuista kunnista 50 % ja kaupunkimaisista kunnista 45 %. Kaikkiaan 67 kunnassa toimeentulotuen uusi asiakas sai palvelua samana päivänä. Yhteensä 19 kunnassa jono oli vähintään kaksi viikkoa, ja näistä kunnista viidessä jonotusaika ylitti kolme viikkoa. Tiedot perustuvat Stakesin sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä tekemään kartoitukseen, jossa selvitettiin uusien toimeentulotukiasiakkaiden jonotilannetta marraskuussa 2001 (viikko 47). Kyselyyn vastasi yhteensä 411 kuntaa ja se kattoi kaikista toimeentulotuen asiakastalouksista 96 %. Keskimääräinen uusien asiakkaiden jonotusaika oli 4,1 vuorokautta. Lyhyimmät keskimääräiset jonotusajat olivat Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla (alle 3 vuorokautta). Kun taas pisimmät keskimääräiset jonotusajat olivat Uudellamaalla ja Päijät- Hämeessä (yli 6 vuorokautta). Toimeentulotuen asiakasmäärältään kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungistamme yhden viikon tavoitteelliseen jonotusaikaan ylsi kahdeksan (8) kuntaa (Helsinki, Lappeenranta, Pori, Joensuu, Rovaniemi, Kotka, Mikkeli ja Kemi). Yli kahden viikon jonotusaika oli yhteensä kolmessa (3) kunnassa (Turussa, Jyväskylässä ja Vaasassa). Vuoden 2001 kyselyn vertailu edellisen vuoden kyselyyn osoittaa seuraavaa: Koko maan jonotusajan keskiarvo on pysynyt lähes samana. Parannusta on tapahtunut kaupunkimaisissa kunnissa, joissa keskimääräinen jonotusaika on lyhentynyt lähes vuorokauden. Taajaan asutuissa kunnissa tilanne on pysynyt ennallaan ja maaseutumaisissa hieman huonontunut. Suositukseen yltävien kuntien lisäys oli kaupunkimaisissa kunnissa 10 prosenttiyksikköä. 20 suurinta kuntaa (asiakasmäärän mukaan) olivat vuosina 2000 ja 2001 lähes samat. Järjestys oli jonkin verran muuttunut ja vuonna 2001 Imatran tilalle oli tullut kuntaliitosten seurauksena Mikkeli. Näissä kunnissa jonotusaika oli vuonna 2001 keskimäärin yhdeksän (9) vuorokautta kun se edellisenä vuonna oli keskimäärin hieman yli 10 vuorokautta. Vuonna

2001 suositukseen yltävistä kunnista ei edellisenä vuonna ollut mukana Helsinki, Lappeenranta, Pori ja Kotka. Erityisesti näissä kunnissa uusien asiakkaiden jonotus oli vähentynyt. Vuonna 2001 kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa uutta asiakasta ei palveltu samana päivänä yhdessäkään kunnassa. Edellisenä vuonna taajaan asutuissa kunnissa 3 % :ssa sai palvelua välittömästi. Myös maaseutumaisissa kunnissa välitön palvelu oli hieman vähentynyt. Koko maassa uusien asiakkaiden yli kahden viikon jonotus on vähentynyt lähes kaksi (2) prosenttiyksikköä. Erityisesti tilanne oli parantunut kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vähennys oli kahdeksan (8) prosenttiyksikköä (Taulukko 3.). Oheisissa taulukoissa on uusien asiakkaiden jonotustilanne lääneittäin, maakunnittain, kuntaryhmittäin ja 20 suurimmassa kunnassa. Kuvio: Uusien toimeentulotuen asiakkaiden jonotilanne marraskuussa (viikolla 47) 2001 kuntaryhmittäin, % kunnista (N = 411). 70 60 50 koko maa kaupunkimaiset taajaan asutut maaseutumaiset Prosenttia kunnista 40 30 20 10 0 0 1-6 7-13 14- Jonon pituus, vuorokautta Tiedonkeruu Kaikille kunnille (448) lähetettiin kyselylomake, jossa kysyttiin, kuinka kauan keskimäärin toimeentulotukea hakeneet uudet asiakkaat joutuivat odottamaan ennen kuin he pääsivät toimeentulotuesta päättävän (tai toimeentulotukiasioita valmistelevan) viranhaltijan vastaanotolle tai ennen kuin toimeentulotukea kirjallisesti hakeneiden uusien asiakkaiden hakemukset otettiin käsittelyyn. Selvitys koski viikkoa 47 (19-25.11.2001). Kirjallisesti tukea hakeneiden jonotuspäivät lasketaan hakemuksen saapumispäivästä. Tieto pyydettiin antamaan päivissä. 2

Ensimmäistä yhteydenottopäivää ei huomioitu. Mikäli kunnalla ei tutkimusajankohtana ollut yhtään uutta toimeentulotuen hakijaa, pyydettiin ilmoittamaan keskimääräinen tilanne. Mikäli tarkkaa tietoa ei ollut saatavissa, pyydettiin ilmoittamaan paras arvio. Kyselyyn vastasi 411 kuntaa (92 %). Kun huomioidaan kunkin kunnan vuoden 2001 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä, kattoi selvitys 96 % kaikista toimeentulotuen asiakkaista. Käsitteet ja määritelmät Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412 /97) ja -asetuksen (66 /98) mukaan kunnan varoista suoritettua tulonsiirtoa kotitaloudelle silloin, kun tavanomaisia tuloja ja toimeentuloa turvaavia etuuksia ei ole tai ne eivät ole riittävät välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotukeen lasketaan varsinainen ja ehkäisevä toimeentulotuki. Pakolaisille, paluumuuttajille ja turvapaikan hakijoille annettu toimeentulotuki jää tämän tilaston ulkopuolelle. Kotitalouden muodostaa yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuensaaja muodostaa oman yksinäiskotitalouden, vaikka asuisikin vanhempiensa luona. Myös alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen saajien katsotaan elävän itsenäisessä kotitaloudessa, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa. Uudella asiakkaalla tarkoitetaan toimeentulotuen hakijaa, jolla ei hakuhetkellä ole toimeentulotuen piirissä vastaajakunnassa. Hänellä voi olla aiempia toimeentulotukipäätöksiä joko samassa tai eri kunnassa. Kuntaryhmä. Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen ryhmitystä, jossa kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin kuntiin (väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000), taajaan asuttuihin kuntiin (väestöstä 60-90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on 4000 15 000) ja maaseutumaisiin kuntiin (väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000). Liitteet: Taulukko 1: Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2001, läänit ja maakunnat. Taulukko 2: Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2000-2001, 20 suurinta kuntaa. Taulukko 3: Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2000-2001, kuntaryhmät 3

Stakes/StakesInformation 1.3.2002 Social- och hälsovårdsstatistik PB 220, 00531 Helsingfors Tfn (09) 3967 2035 Kaarina Lamminpää Fax (09) 3967 2324 e-post: förnamn.efternamn@stakes.fi Kösituationen för nya klienter som ansökt om utkomststöd i november 2001 - uppgiftsgivarrespons 1/2002 Enligt de uppgifter som Stakes har samlat in uppnådde 76 % av kommunerna i november 2001 den maximiväntetid på en vecka (1 6 dagar) som man i målsättnings- och verksamhetsprogrammet för social- och hälsovården har uppställt som mål i fråga om väntetiden för nya klienter som ansöker om utkomststöd. Målsättningen uppnåddes i 88 % av landsbygdskommunerna, i 50 % av tätortskommunerna och i 45 % av de urbana kommunerna. I sammanlagt 67 kommuner betjänades en ny klient redan samma dag. I sammanlagt 19 kommuner var väntetiden minst två veckor, och i fem av dessa kommuner överskred väntetiden tre veckor. Uppgifterna baserar sig på den utredning som Stakes gjort på begäran av social- och hälsovårdsministeriet. I denna har man utrett kösituationen för nya klienter som ansökt om utkomststöd under november 2001 (vecka 47). Sammanlagt 411 kommuner besvarade enkäten, vilken omfattade 96 procent av de hushåll som ansökt om utkomststöd. Den genomsnittliga väntetiden för nya klienter var 4,1 dagar. De kortaste genomsnittliga väntetiderna fanns i landskapen Åland, Mellersta Österbotten och Östra Nyland (under 3 dagar), medan köerna var längst i Nyland och Päijänne-Tavastland (över 6 dagar). Av de tjugo största städerna, om man utgår från antalet hushåll som ansökt om utkomststöd, uppnådde åtta (8) kommuner målsättningen en vecka (Helsingfors, Villmanstrand, Björneborg, Joensuu, Rovaniemi, Kotka, S:t Michel och Kemi). Mer än två veckors väntetider förekom det i tre (3) kommuner (Åbo, Jyväskylä och Vasa). Av jämförelsen mellan förfrågningarna som utförts åren 2001 och 2000 framgår det följande: Medelvärdet för väntetiden i hela landet har förblivit nästan oförändrat. En förbättring har skett i fråga om de urbana kommunerna, där medelväntetiden minskat med nästan en dag. I tätortskommunerna har situationen förblivit oförändrad, medan en viss försämring har skett i landsbygdskommunerna. Ökningen i antalet kommuner som nått rekommendationen var 10 procentenheter i de urbana kommunerna. De tjugo största kommunerna (enligt klientantalet) var nästan de samma åren 2000 och 2001. Ordningen hade ändrats i någon mån, och år 2001 hade S:t Michel kommit i stället för Imatra till följd av en kommunsammanslagning. I dessa kommuner var den genomsnittliga väntetiden år 2001 nio (9) dagar, medan medelvärdet föregående år var något över 10 dagar. 4

Till skillnad från föregående år inkluderade de kommuner som nått rekommendationen även Helsingfors, Villmanstrand, Björneborg och Kotka år 2001. Särskilt i fråga om dessa kommuner hade väntetiderna för klienterna blivit kortare. I ingen av de urbana kommunerna eller tätortskommunerna betjänades en ny klient redan samma dag år 2001. Föregående år betjänades 3 % omedelbart i tätortskommunerna. Även i landsbygdskommunerna var det något sällsyntare att få betjäning redan samma dag. I hela landet har över två veckors väntetider för nya klienter minskat med nästan två (2) procentenheter. Särskilt har situationen förbättrats i de urbana kommunerna, där minskningen var åtta (8) procentenheter (Tabell 3). De bifogade tabellerna visar kösituationen för nya klienter efter län, landskap och kommungrupp samt i de 20 största kommunerna. Figur: Kösituation för nya klienter som ansökt utkomststöd i november (vecka 47) 2001 efter kommungrupp, % av kommunerna (N = 411). 70 Procent av kommunerna 60 50 40 30 20 hela landet urbana kommuner tätsortskommuner landsbygdskommuner 10 0 0 1-6 7-13 14- Väntetiden, dagar Datainsamling Samtliga kommuner (448) fick ett frågeformulär, där man frågade uppgifter om hur länge det i genomsnitt dröjer innan nya klienter som ansöker om utkomststöd får mottagningstid hos den tjänsteman som besluter om utkomststödet (eller förbereder ärendet för beslut) eller innan de skriftliga ansökningar om utkomststöd som nya klienter lämnat in upptas till behandling. Utredningen gällde vecka 47 (19 25.11.2001). När det gäller skriftliga ansökningar, räknas väntetiden från ansökningens inkomstdag. Tiden skulle beräknas i antal dagar. 5

Den första dagen, dvs. då kontakten togs, beaktades inte. Om kommunen under den tid som avsågs inte hade fått en enda ny ansökan om utkomststöd, ombads man uppge den genomsnittliga situationen. Ifall man inte hade tillgång till exakta uppgifter ombads man göra en ungefärlig bedömning. Sammanlagt 411 kommuner (92 %) besvarade enkäten. Om man beaktar det antal hushåll som i dessa kommuner beviljats utkomststöd under första hälften av år 2001, kan man konstatera att utredningen omfattade 96 % av samtliga utkomststödsklienter. Begrepp och definitioner Med utkomststöd avses, i enlighet med lagen (1412/1997) och förordningen (66/98) om utkomststöd,en inkomstöverföring från kommunen till enskilt hushåll, då det inte finns några inkomster eller förmåner som kan trygga utkomsten, eller då dessa inte räcker till en oundgänglig utkomst. Till utkomststödet räknas det egentliga samt det förebyggande utkomststödet. Det utkomststöd som beviljas flyktingar, återflyttare och asylsökande utelämnas i kartläggningen. Ett hushåll utgörs av en enskild person eller av de familjemedlemmar som bor tillsammans. Ett samboförhållande jämställs med ett äktenskap. En utkomststödstagare som fyllt 18 år bildar ett enskilt hushåll, även om denne bor hemma hos sina föräldrar. Också de stödtagare som är under 18 år bildar självständiga hushåll om de har egen familj eller om de är ekonomiskt oberoende av sina föräldrar och inte bor hos dessa. Med en ny klient avses en person som ansöker om utkomststöd och som vid tiden för ansökan inte lyfter utkomststöd i ifrågavarande kommun. Däremot kan han eller hon ha fått tidigare beslut om utkomststöd i samma eller någon annan kommun. Kommungrupp. I statistiken används Statistikcentralens klassificering, där kommunerna, på basis av andelen tätortsbebyggelse samt den största tätortens invånarantal, indelas i urbana kommuner (minst 90 % av befolkningen bor i tätorter och den största tätortens invånarantal är minst 15 000), tätortskommuner (60-90 % av befolkningen bor i tätorter och den största tätorten har 4 000 15 000 invånare) och landsbygdskommuner (mindre än 60 % bor i tätorter och den största tätortens invånarantal är mindre än 15 000 personer, eller minst 60 % men under 90 % bor i tätorter och den största tätorten har mindre än 4 000 invånare). Bilagor: Tabell 1: Kösituation för nya utkomststödsklienter under vecka 47/2001, länen och landskapen Tabell 2: Kösituation för nya utkomststödsklienter under vecka 47/2000-2001, de 20 största kommunerna Tabell 3: Kösituation för nya utkomststödsklienter under vecka 47/2000-2001, kommungrupperna 6

Taulukko 1. Tabell 1. Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2001, läänit ja maakunnat Kösituation för nya utkomststödsklienter under vecka 47/2001, länen och landskapen Koko maa Toimeentulotuki Jonotilanne viikolla Suositukseen Muutos Kuntia Hela landet Kotitaloudet 47/2000-2001 yltäviä kuntia Förändr. kyselyssä Maakunta/lääni Utkomststöd Väntetiden, vecka Kommuner som nått Kommuner i Landskapet/länet Hushåll 47/2000-2001 rekommendationen förfrågningen Vuorokautta/dagar 0-6 vrk/dagar 1.1.-30.6.2001 Keskiarvo/medelvärde % % %-yks./enheter 2000 2001 2000 2001 2000-2001 2001 KOKO MAA HELA LANDET 230 017 4,2 4,1 75 76 0,9 411 KAUPUNKIMAISET KUNNAT URBANA KOMMUNER 158 405 9,5 8,6 35 45 10,0 60 TAAJAAN ASUTUT KUNNAT TÄTORTSKOMMUNER 32 679 6,5 6,5 56 50-6,0 66 MAASEUTUMAISET KUNNAT LANDSBYGDSKOMMUNER 38 933 2,4 2,7 89 88-0,6 285 Maakunta/Landskapet Uusimaa - Nyland 57 576 6,6 6,8 52 55 3,0 20 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 3 485 2,8 2,6 90 89-1,1 9 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 18 316 3,0 3,4 84 83-1,3 52 Satakunta 9 603 3,0 3,3 88 85-2,8 27 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 7 223 8,3 5,0 67 67-0,3 15 Pirkanmaa - Birkaland 17 847 6,1 5,6 58 57-0,9 28 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 9 259 5,8 6,3 58 42-16,3 12 Kymenlaakso - Kymmenedalen 8 404 5,3 4,0 64 83 19,3 12 Etelä-Karjala - Södra Karelen 7 618 3,7 3,1 73 77 3,9 13 Etelä-Savo - Södra Savolax 7 477 3,8 3,1 79 91 12,3 23 Pohjois-Savo - Norra Savolax 13 254 3,8 4,8 70 67-3,3 21 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 9 426 3,9 4,8 76 78 1,8 18 Keski-Suomi - Mellersta Finland 13 969 3,6 4,2 76 70-5,6 27 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 7 259 6,0 4,6 68 77 8,9 26 Pohjanmaa - Österbotten 5 659 2,9 3,3 87 94 7,4 18 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbo 2 008 1,7 1,9 91 91-0,1 11 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotte 15 184 3,3 5,0 81 62-18,8 37 Kainuu - Kajanaland 3 784 4,8 4,2 63 78 14,8 9 Lappi - Lappland 12 319 4,5 3,4 81 90 9,5 21 Ahvenanmaa - Åland 347 0,4 1,1 100 100 0,0 12 Lääni/Länet Etelä-Suomen - Södra Finlands 93 565 5,8 4,9 65 67 1,7 81 Länsi-Suomen - Västra Finlands 74 661 3,9 3,9 77 78 1,3 189 Itä-Suomen - Östra Finlands 30 157 3,8 4,2 75 79 4,0 62 Oulun - Uleåborgs 18 968 3,6 4,8 77 65-11,8 46 Lapin - Lapplands 12 319 4,5 3,4 81 90 9,5 21 Ahvenanmaan - Ålands 347 0,4 1,1 100 100 0,0 12 Kyselyn kattavuus - Representativitet av förfrågningen Kyselyyn vastanneiden kuntien asiakaskotitalouksien osuus kaikista toimeentulotukea tammi-kesäkuussa 2001 saaneista kotitalouksista kuntaryhmittäin. Andelen av klienthushåll i de kommuner som svarade på förfrågningen av alla hushåll som fick utkomststöd 1.1-30.6.2001 efter kommungrupp. Kaupunkimaiset / urbana kommuner 97 % Taajaan asutut / tätortskommuner 93 % Maaseutumaiset / landsbygdskommun 94 % KOKO MAA / HELA LANDET 96 % Stakes / Tiedonantajapalaute 1/2002 / Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne marraskuussa 2001 Stakes / Uppgiftsgivarrespons 1/2002 / Kösituationen för nya klienter som ansökt om utkomststöd i november 2001 7

Taulukko 2. Tabell 2. Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2000-2001, 20 suurinta kuntaa asiakasmäärän mukaan Kösituation för nya utkomststödsklienter under vecka 47/2000-2001, de 20 största kommunerna enligt antalet klienter Koko maa Jonon pituus Koko maa Jonon pituus Hela landet Vrk Hela landet Vrk Kunnat Kotitaloudet Väntetiden Kunnat Kotitaloudet Väntetiden Kommuner Hushåll Dagar Kommuner Hushåll Dagar 1.1-30.6. 1.1-30.6. 2000 2000 47/2000 2001 2001 47/2001 KOKO MAA HELA LANDET KOKO MAA HELA LANDET Keskiarvo 4,2 Keskiarvo 4,1 Medelvärde Medelvärde HELSINKI -HELSINGFORS 30 895 10 HELSINKI -HELSINGFORS 29 498 6 TURKU - ÅBO 10 959 12 TURKU - ÅBO 10 574 18 TAMPERE - TAMMERFORS 9 737 22 TAMPERE - TAMMERFORS 9 423 10 ESPOO - ESBO 8 133 12 ESPOO - ESBO 8 347 15 VANTAA - VANDA 7 228 4 VANTAA - VANDA 6 974 7 KUOPIO 6 262 15 OULU - ULEÅBORG 5 917 12 OULU - ULEÅBORG 6 082 17 KUOPIO 5 696 12 JYVÄSKYLÄ 5 541 15 JYVÄSKYLÄ 5 566 15 LAHTI - LAHTIS 5 262 10 LAHTI - LAHTIS 5 378 13 LAPPEENRANTA - 4 355 14 LAPPEENRANTA - 4 261 6 VILLMANSTRAND VILLMANSTRAND PORI - BJÖRNEBORG 4 238 8 PORI - BJÖRNEBORG 4 095 6 JOENSUU 3 436 6 JOENSUU 3 378 6 VAASA - VASA 3 384 11 VAASA - VASA 3 341 17 KOTKA 3 229 7 ROVANIEMI 3 140 1 ROVANIEMI 3 221 3 KOTKA 3 132 3 HÄMEENLINNA - 2 735 10 HÄMEENLINNA - 2 749 7 TAVASTEHUS TAVASTEHUS PORVOO - BORGÅ 2 289 4 PORVOO - BORGÅ 2 192 7 KEMI 2 123 6 MIKKELI 2 046 4 IMATRA 2 032 10 KEMI 2 032 6 JYVÄSKYLÄN MLK - 1 974 9 JYVÄSKYLÄN MLK - 1 968 8 JYVÄSKYLÄ LK JYVÄSKYLÄ LK Keskiarvo 10,2 Keskiarvo 9,0 Medelvärde Medelvärde Luvut on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Talen är avrundade till närmaste heltal. Stakes / Tiedonantajapalaute 1/2002 / Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne marraskuussa 2001 Stakes / Uppgiftsgivarrespons 1/2002 / Kösituationen för nya klienter som ansökt om utkomststöd i november 2001 8

Taulukko 3. Tabell 3. Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2000-2001, kuntaryhmät Kösituation för nya utkomststödsklienter under vecka 47/2000-2001, kommungrupperna Kuntaryhmä Vuosi Jonon pituus, vrk Kuntia Kommungrupp År Väntetiden, dagar Kommuner Yhteensä 0 1-6 7-13 14- Totalt KOKO MAA / HELA LANDET 2000 75 229 75 25 404 2001 67 245 80 19 411 KAUPUNKIMAISET / URBANA KOMMUNER 2000 0 23 25 17 65 2001 0 27 22 11 60 TAAJAAN ASUTUT / TÄTORTSKOMMUNER 2000 2 34 21 7 64 2001 0 33 28 5 66 MAASEUTUMAISET / LANDSBYGDSKOMMUNER 2000 73 172 29 1 275 2001 67 185 30 3 285 Yhteensä % 0 1-6 7-13 14- Totalt KOKO MAA / HELA LANDET 2000 18,6 56,7 18,6 6,2 100 2001 16,3 59,6 19,5 4,6 100 KAUPUNKIMAISET / URBANA KOMMUNER 2000 0,0 35,4 38,5 26,2 100 2001 0,0 45,0 36,7 18,3 100 TAAJAAN ASUTUT / TÄTORTSKOMMUNER 2000 3,1 53,1 32,8 10,9 100 2001 0,0 50,0 42,4 7,6 100 MAASEUTUMAISET / LANDSBYGDSKOMMUNER 2000 26,5 62,5 10,5 0,4 100 2001 23,5 64,9 10,5 1,1 100 Stakes / Tiedonantajapalaute 1/2002 / Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne marraskuussa 2001 Stakes / Uppgiftsgivarrespons 1/2002 / Kösituationen för nya klienter som ansökt om utkomststöd i november 2001 9