Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 - Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA RAHOITUSNEUVOTTELUJA VARTEN EERO HARTIKAINEN, METSÄHALLITUS & TEEMU HENTINEN, ELY-KESKUS MIKKELI 2016 1
2
Sisältö 1. JOHDANTO JA NYKYTILAN KUVAUS... 5 2. HANKKEEN TAVOITE JA TOIMENPITEET... 8 3. VAIKUTUKSET MAAKUNTA- JA MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEISIIN... 9 4. VAIKUTUKSET ALUE- JA KALATALOUDELLE... 11 A. Yhteistyön lisääminen, elinkeinojen ja matkailun toimintamahdollisuuksien kehittäminen... 11 B. Positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävä kalatalous... 11 C. Taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvat osakaskunnat... 11 D. Yhdistymisen hyödyt vesialueen omistajille ja kalastukselle... 11 5. KOHDEALUEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET... 12 3
4
1. JOHDANTO JA NYKYTILAN KUVAUS Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa ja vuosittain alueellamme kalastaa noin 200 000 kalastajaa. Maaseudun vetovoimaisuuden kehittämiseen kuuluvat vesistöjen saavutettavuuden ja kalastusmahdollisuuksien edistäminen, kuten riittävät kalastuslupa-alueet, kalastuslupien saatavuus ja niistä tiedottaminen. Matkailijoiden ja vapaa-ajanasukkaiden käyttämät palvelut lisäävät maaseudun yritystoimintaa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Kalastusta, tiedotusta, markkinointia ja järvikalastuskohteiden monipuolista hyödyntämistä haittaa vesialueen omistuksen pirstaleisuus ja hallinnoinnin puute. Lupamyynnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen on mahdotonta pienissä osakaskunnissa. Hankkeen päätavoite on lisätä kalastusmahdollisuuksia ja kehittää osakaskuntatoimintaa osaksi maaseudun palveluverkostoa. Etelä-Savossa metsästysseurojen keskimääräinen koko on 5 000 ha ja vertailuna osakaskuntien keskimääräinen koko on 250 ha. Kalastuslupien saatavuus yhtenäiselle alueelle on heikkoa. Vesialueen omistuksen rikkonaisuus ei mahdollista kokonaisvaltaista kalavarojen käyttösuunnittelua tai alueen kehittämistä kalatalouden, matkailun tai elinkeinojen kannalta. Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostavat kalojen ja kalastajien (maaseudun palveluyritykset, elinkeinokalastajat, vapaa-ajankalastajat, kotitarvekalastajat) kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita, mikä vähentää hallinnointia, säästää kuluja sekä lisää suunnitelmallisuutta kalakantojen käyttöön ja hoitoon. Kuva 2. Vesialueen omistus on usein rikkonaista, kuvassa yhden osakaskunnan vesialueet. 5
Vesialueen omistajat päättävät mm. kalavarojen käytöstä, kalastuslupien myynnistä sekä kalastuskohteiden palveluista. Pienten ja keskikokoisten osakaskuntien toiminta on usein vähäistä ja hallinnointiin ei riitä aktiivisia osakkaita. Lukuisten osakaskuntien toiminta on loppunut kokonaan, kun hallinnointiin ei ole riittänyt henkilöitä. Yleisesti ottaen osakaskuntien lupamyynnistä ei ole tietoa saatavilla ja lupa-aluekartat puuttuvat lähes kaikilta osakaskunnilta. Sähköisiä palveluja ei ole kehitetty. Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi ja yhtenäisiksi osakaskunniksi edistää tiedotuksen ja lupamyynnin kehittämistä, rapu- ja kalavaroihin tai kalastukseen perustuvien elinkeinojen ja palvelujen toimintaedellytyksiä, lisää vapaa-ajankalastuksen ja mökkimatkailun kiinnostavuutta sekä edistää kotimaisen kalan käyttöä. Alueen toimijat ja vesialueen omistajat ovat kokeneet osakaskuntien yhdistämisen tarpeelliseksi mutta se on liian kallista ja työmäärä on suuri talkootyönä tehtäväksi. Osakaskuntien tulot muodostuvat kalastus- ja ravustuslupien myynnistä sekä valtion maksamista kalastuskorvauksista (omistaja- ja viehekorttikorvaukset). Osakaskunnan taloudellinen tilanne on pinta-ala riippuvainen, käytännössä 1 vesihehtaaria kohden osakaskunnalla on tuloja 0 2. Etelä-Savossa esimerkiksi 500 ha kokoisessa osakaskunnassa on vuodessa keskimäärin tuloja 500 1 000. Osakaskunnilla ei ole taloudellisia resursseja edistää osakaskuntien yhdistämishankkeita tai toiminnan järjestämiseksi nykyajan tarpeiden mukaisesti. Osakaskuntien osakkaista kalastaa nykyisin alle 10 % ja päätöksentekoon osallistuu noin 5 % osakkaista. Vuonna 2013 ja 2014 kolmella kohdealueella 81 osakaskuntaa päätti yhdistyä ja muodostaa kolme suurempaa osakaskuntaa. Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan (www.itapuula.net) kooksi tuli noin 5 800 ha ja Länsi- Puulan osakaskunnan (www.lansipuula.net) 2 300 ha ja Hirvensalmen osakaskunnan (www.hirvensalmenosakaskunta.net) kooksi yli 6 000 ha. Yhdistymisen osalta kokousten päätökset olivat poikkeuksetta yksimielisiä, kts. kuvat 2-4. 6
Kuvat 3. ja 4. Esimerkki vesialueen omistuksesta ennen yhdistämisprojektia ja sen jälkeen. 7
2. HANKKEEN TAVOITE JA TOIMENPITEET Hankkeen tavoitteena on alueellinen ja omaehtoinen maaseudun kehittäminen sekä palvelurakenteen lisääminen. Toimenpiteinä yhdistää vesialueen osakaskuntia ja kehittää niiden toimintaa lupamyynnin, tiedotuksen ja yhteistoiminnan avulla. Tavoitteena on kehittää osakaskuntien, kyläyhdistysten ja maaseudun yritystoiminnan yhteisviestintää, markkinointia ja verkostoitumista. Tavoitteena on lisätä matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden käyttämien palvelujen määrää. Kohdealueiden valinnan tärkeimmät kriteerit ovat kalatalouden ja matkailun kannalta tärkeät vesistöt sekä rikkonainen vesialueen omistus. Hankevaiheet: 1) Kohdealueella vesialueen omistuksen selvittäminen. Kalastusalueiden ja yhteistyötahojen kanssa käytävät neuvottelut. Osakaskuntien kuuleminen ja tavoitteen asettaminen yhdistämishankkeelle. 2) Osakaskuntien osakasluetteloiden ja osakkaiden yhteystietojen selvittäminen. Osakaskuntien kokousten koolle kutsuminen ja yhdistymisestä päättäminen. Yhdistämissopimus ja -hakemus maanmittauslaitokselle sekä uuden osakaskunnan kiinteistötoimitus- ja järjestäytymiskokous. 3) Uuden osakaskunnan toimintaa ja verkostoitumista valmistelevan työryhmän kokoukset. Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä sääntöjen laatiminen. Lupamyynnin kehittäminen, internet-sivujen perustaminen sekä materiaalin tuottaminen kalastajille, matkailijoille ja yrityksille. 4) Osakaskuntien, kesäasukkaiden, mökki- ja matkailuyritysten sekä elinkeinokalatalouden välisen yhteistyön kehittäminen. 5) Kotimaan matkailun, kotimaisen kalan ja kalatuotteiden sekä lähiruuan käytön edistäminen osana sähköistä tiedottamista ja markkinointia. Maaseudun palvelujen markkinointi ja yritystoimintaa edistävien materiaalien tuottaminen internet -sivuille. Kuva 5. Tiedotuksen, lupamyynnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen sekä maaseudun eri toimijoiden välisen kumppanuuden kehittäminen on hankkeen päätavoite. 8
3. VAIKUTUKSET MAAKUNTA- JA MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEISIIN Etelä-Savon maakuntastrategian mukaan Etelä-Savo on 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Etelä-Savon vahvuus on luonnonvarat, joita hyödynnetään tulevaisuudessa nykyistä monipuolisemmin ja kestävällä tavalla. Puhtaat vesistöt, monipuolinen järviluonto sekä ravustus- ja kalastusmahdollisuudet tarjoavat runsaat mahdollisuudet virkistyskäytölle niin vapaa-ajanvieton että yritystoiminnan kannalta. Karujen ja puhtaiden vesistöjen ansiosta järvissä elää runsaat muikku- ja kuorekannat, jotka tarjoavat petokaloille Suomen sisävesien nopeimman kasvun. Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. Etelä-Savon järvissä kuhat kasvavat keskimäärin 400 500 g vuodessa ja voivat tuottaa luontaisen lisääntymisen kautta erittäin runsaita ja voimakasta kalastusta kestäviä kantoja. Runsaat kalavarat, erityisesti ahven-, muikku- ja kuhakannat mahdollistavat monipuolisemman hyödyntämisen kalastuksessa ja matkailussa. Hankkeen vaikutukset Etelä-Savon maakuntaohjelman tavoitteisiin: - Etelä-Savon, erityisesti maakuntajärven Puulan ja Saimaan vetovoimaisuus kasvaa. Elinkeinojen, matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuudet kasvavat kalastusmahdollisuuksien lisääntyessä ja lupajärjestelmien kehittyessä. Kalakantoja hyödynnetään kestävällä tavalla. - Maaseudun yritystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät ja yritystoiminta monipuolistuu. Järviluontoon ja kalastukseen liittyviä palveluja tuotteistetaan luoden uusia pienyrityksiä ja työpaikkoja. Maaseutumatkailu kasvaa, erityisesti kalastus-, ruoka- ja mökkimatkailu. - Matkailu- ja palvelutulot kasvavat. Matkailijoiden, vapaa-ajan asukkaiden ja kalastajien määrä kasvaa. Puhtaat vesistöt ja erinomaiset kalastuslupa-alueet sekä vetovoimaiset kalakannat ovat alueen vahvuuksia, joita hyödynnetään mm. markkinoinnissa. Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät vesialueen omistajien, matkailun ja yritystoiminnan välillä. Toimintaympäristön riskit ja haitalliset muutokset vähenevät. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-20 mukaan suurin uhka on väestön voimakas ikääntyminen ja poismuutto, mikä on nopeinta Itä-Suomessa. Uhkana on, että aluekehityksen resurssit keskittyvät vain keskuksiin ja maaseudun potentiaali jää käyttämättä. Tällöin palvelut, asukkaat ja yritykset vetäytyvät maaseutualueilta keskuksiin. Uhkana nähdään, että maaseutualueilla ei kyetä tekemään tulevaisuuden kannalta välttämättömiä uudistuksia, jotka lisäisivät maaseudun kiinnostavuutta ja yritystoiminnan mahdollisuuksia. Maaseudun paikallinen kehittäminen, erityisesti yritystoimintaan, matkailuun ja biotalouteen liittyvä yhteistyö sekä verkostojen hyödyntäminen ja viestintä on hankkeen tavoite. Maaseudulla on arvoa ulkoilu-, virkistys-, hyvinvointi- ja matkailupalvelujen tuottajana. Nämä voivat toimia maaseudun merkittävänä tulonlähteenä. Kasvava kiinnostus lähiruokaan avaa uusia tulonhankintamahdollisuuksia matkailu- ja maatilayrityksille sekä jatkojalostajille. Maaseutuyritysten yhteistyö matkailualan kanssa luo mahdollisuuksia uusien liiketoimintaalueiden kehittymiselle. Verkkosuoramyynti, maaseudun yritysten ja toimijoiden kumppanuus antavat mahdollisuuden vastata erityyppisten ja hajallaan olevien kuluttajien kysyntään. Verkko antaa myös 9
mahdollisuuden tarjota kuluttajien tarvitsemia palveluja tai tuotteita. Hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita: - Maaseutu- ja mökkimatkailun kiinnostavuus kasvaa sekä siihen liitetyt luonto- ja maaseutuympäristön hyvinvointi- ja harrastepalvelut sekä elinkeinot lisääntyvät. Luonnon monimuotoisuudesta saatavien palvelujen ja hyötyjen merkitys kasvaa. Lisää maaseudun kiinnostavuutta, markkinointia ja viestintää sekä kylien kehittämistä. Lisää maaseudun yritysten monialaisuutta ja maaseudun palveluverkostoa. - Lisää uusia toimintamalleja biotalouden, maaseudun ja kumppanuuden kehittämisessä. Verkostoituminen lisää lähiruuan sekä kotimaisen kalan saatavuutta, käyttöä ja markkinointimahdollisuuksia. - Lisää yhteistyötä maaseudun tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa sekä niiden kehittämisessä. - Lisää maaseudun kyläyhdistysten, osakaskuntien, vapa-ajan asukkaiden sekä yritystoiminnan välistä kumppanuutta ja yhteistoimintaa. Lisää maaseudun elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia ja parantaa asukkaiden elinoloja sekä lisää vapaa-ajan asukkaiden käyttämiä palveluja. Kuva 6. Järvikalastuskohteet ja vastuullinen kalastus lisäävät maaseudun ja vesistöjen kiinnostavuutta. 10
4. VAIKUTUKSET ALUE- JA KALATALOUDELLE A. Yhteistyön lisääminen, elinkeinojen ja matkailun toimintamahdollisuuksien kehittäminen Yhtenäiset ja suuret osakaskunnat mahdollistavat yhteistyön kehittämistä mm. kalastusalueiden, kuntien, yritysten ja matkailun välillä. Suuremmat osakaskunnat ovat taloudellisesti vahvoja, jolloin lupamyyntiä, alueen markkinointi ja tiedotusta voidaan hoitaa ammattimaisesti. Mökkivuokrauksen, matkailu- ja palveluyritysten sekä elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset paranevat, kun suuret osakaskunnat ovat kalastusalueena riittäviä ja lupia saa helposti. B. Positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävä kalatalous Kala- ja rapukantojen vetovoimaisuuden parantaminen sekä lupa-alueiden perustaminen ovat edellytys vapaaajankalastuksen ja kalastusmatkailun kehittymiselle sekä alueellisen viihtyvyyden lisäämiselle. Etelä-Savon vetovoimaisuuden lisääntyminen nostaa vapaa-ajankalastajien määrää ja loma-asutuksen käyttöastetta sekä vapaa-ajan asukkaiden jättämää tuloa yrityksille. Runsaat kala- ja rapukannat luovat uusia mahdollisuuksia elinkeinokalatalouden kehittämiselle, innovaatioille ja jalostukselle sekä ohjelmapalveluyrityksille. Suunnitelmallisuus ja laajemman alueen yhteiset tavoitteet kalastuksen järjestämisessä edistävät kestävää kala- ja raputaloutta. Helpottavat kalastuksen valvontaa ja kalavesien hoitoa. C. Taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvat osakaskunnat Osakaskuntien koon kasvaessa toiminnan suunnitelmallisuus lisääntyy ja on vastaavaa kuin metsästysseurojen toiminta. Taloudellisesti vahvemmat osakaskunnat voivat kehittää alueensa kala- ja raputaloutta ja voivat olla merkittäviä maaseudun sekä kylien kehittäjäorganisaatio. Suuremmat osakaskunnat voivat ottaa yhä suuremman roolin alueen hankkeissa. D. Yhdistymisen hyödyt vesialueen omistajille ja kalastukselle Vesialueen omistus ei vastaa nykyajan tarpeita. Vesialueen rikkonainen omistus on jäänne 1800-luvulta, jolloin kalastus liittyi keskeisesti ruuan hankintaa ja lähes kaikki osakkaat kalastivat. Nykyisin osakkaista yli puolet asuu muissa kunnissa kuin missä vesialueet sijaitsevat ja hyvin harva osakas kalastaa. Pienien osakaskuntien hallinnointiin ei löydy aktiivisia toimijoita. Osakkaiden omistuksen arvo säilyy ennallaan. Kun osakaskunta liittää alueensa uuteen osakaskuntaan, jokaisen osakkaan omistus säilyy ennallaan. Käytännössä, jos osakas omistaa esim. 5 ha osuuden nykyisestä osakaskunnasta, yhdistymisen jälkeen osakas omistaa edelleen 5 ha osuuden isommassa osakaskunnassa. Osakkaiden kalastusmahdollisuus lisääntyy. Yhdistymisen jälkeen uuden osakaskunnan vesialueelle myydään yhtä kalastuslupaa, jolloin kalastusmahdollisuus koskee laajempaa aluetta. Selkävesien epäselvyydet ja mahdolliset riidat kalastuspaikkojen suhteen häviää. Yhdistyminen on osakaskunnille hankkeen avulla helppoa ja edullista. Hankkeen rahoituksen ja työpanoksen turvin osakaskunnat maksavat vain Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksun. Kun useat osakaskunnat yhdistyvät yhdellä kertaa niin osakaskuntakohtainen kulu on vähäinen. 11
5. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Hankkeen hakija ja hallinnoija on Metsähallitus. Hankkeen rahoituksesta neuvotellaan kuntien ja kalastusalueiden kanssa alkuvuodesta 2016, hankehakemus 28.02.2016 mennessä. Hanke käynnistyy maaseuturahaston mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen 2016. Osakaskuntien lopullinen rahoitus varmistuu vasta hankkeen aikana, mutta myös siitä johtuvat kustannukset (kiinteistötoimitusmaksu) realisoituu vasta yhdistymisten toteutuessa. Valtion rahoituksesta vastaa Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELYkeskus sekä metsähallitus. RAHOITUSLUONNOS: - Maaseuturahasto ~60 % kokonaiskustannuksista 330 000 - Yksityinen rahoitus ~20 % kokonaiskustannuksista 110 000 - Kuntien rahoitus ~15 % kokonaiskustannuksista 82 500 105 000 - Valtion rahoitus ~5 % kokonaiskustannuksista 27 500 + työpanosta osakasluetteloiden selvittämiseen ja kartta-aineistoihin. YHTEENSÄ 550 000 KUSTANNUSARVIO, LUONNOS: - Henkilöstökulut sis. sivukulut ja FlatRate kulut 330 000 - Lehti-ilmoitukset ja kokousten koolle kutsuminen (kirjemaksut) 50 000 - Matkailuun ja kalastukseen liittyvien palvelujen tuottaminen, kuten lupa-aluekartat, posterit, tiedotevihkoset ja esitteet 30 000 - Kalastusalueiden ja osakaskuntien internet sivut ja sähköiset palvelut 20 000 - Maanmittauslaitoksen perimät kiinteistötoimitusmaksut 80 000 - Maaseutuyritysten ja palvelujen markkinointi (kumppanuus), kielikäännökset ja sähköiset esitteet vesistö- ja kalastuskohteista sekä palveluista. 40 000 YHTEENSÄ 550 000 12