KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020



Samankaltaiset tiedostot
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 HANKESUUNNITELMA Kainuun maakunta -kuntayhtymä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Pariisin ilmastosopimus

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Savon ilmasto-ohjelma

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Savon ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Jyväskylän energiatase 2014

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Ihmisen paras ympäristö Häme

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA KANSALAISET

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Kainuun bioenergiaohjelma

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Pohjois-Karjala vähähiilisyyden eturintamassa

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Suunnitelmat tammi-huhti

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Luonnos VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus Päivi Laitila, Motiva Oy

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

AKEn ympäristöjärjestelmä

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Hiilineutraalit kunnat

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä , Lahti Pia Outinen

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Lähes nollaenergiarakentamisen säädösten valmistelusta

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Uusiutuvan energian edistämisen EUlinjauksia ja lainsäädännön muutoksia

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikennebiokaasun käyttö Suomessa

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) - Ohjelma-alue - Toimintalinjat - Toteutustilanne - Miten NPA toteuttaa Itämeristrategian

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastokumppanit. Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto. Mira Jarkko

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Savojen ilmasto-ohjelmatyö

Transkriptio:

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 9.11.2011 Jyrki Haataja suunnittelija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Kainuun ilmastovisio ja -tavoitteet vuodelle 2020 sekä toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen ilmastopolitiikan tavoitteita Kohderyhmänä kaikki kainuulaiset

Miksi Kainuun ilmastostrategia? Kainuun maakuntaohjelma 2009-2014 Tavoite Kainuu on jatkossa energiaomavarainen ja ilmastovastuullinen kestävän kehityksen maakunta Toimenpiteet Kainuun ilmastostrategian ja kuntakohtaisten toimenpideohjelmien laatiminen Kuntien energiatehokkuussopimukset Yksilön toiminnan ilmastotietoisuuden ja -vastuullisuuden edistäminen Miksi Kainuun ilmastostrategia? Valtioneuvosto (2008) edellyttää Suomen maakuntien ja kaupunkiseutujen laativan omat ilmasto- ja energiastrategiansa ja niiden toteutusohjelmat Mustonen, Verna & Ponnikas, Jouni (2009): Kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytila sekä kehittämistarpeet Kainuussa

Kainuun ilmastostrategian laadinta Laadittu Kainuun maakunta -kuntayhtymän koordinoimassa projektissa aikavälillä 1.6.2010-30.11.2011 Maakunnallinen yhteistyö Aktiivinen ohjausryhmä Toimialojen/teemaryhmien työpajat Yleisötilaisuudet Ylimaakunnallinen yhteistyö Monipuolinen ilmastoviestintä, ilmastoperheet Lausuntokierros toukokuussa 2011 Kokonaisrahoitus on 102 080 euroa, josta EAKR-rahoitus 80 prosenttia Kainuun maakunta -kuntayhtymä 20 prosenttia Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasupäästöt 2009 (ihmisen toiminnasta) Liikenne 39 % (josta tieliikenne 79 %) Energia 27 % Maatalous 14 % Rakennusten erillislämmitys 10 % Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt pienet Liikenteen päästöt keskimääräistä suuremmat Kainuun kasvihuonekaasupäästöt (ilman maankäyttösektoria) vuonna 2009 asukasta kohti laskettuna 8,7 t co2-ekv (Suomessa keskimäärin 12,3 t co2-ekv/asukas) Maankäyttösektorin nielu on lähes viisinkertainen verrattuna muiden sektoreiden tuotantoperusteisiin päästöihin

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 t CO2-ekv/as 12 8 4 0 7,9 2,3 0,6 0,9 0,8 0,5 12,3 0,0 2,7 2,7 Pohjois-Pohjanmaa 2007 (26,9 t) Kainuu 2009 (8,7 t) 0,5 0,7 0,1 0,1 1,8 1,2 0,1 0,4 Energiantuotanto Erillisämmitys Muu polttoaineenkäyttö Terästeollisuus Tieliikenne Työkoneet Lento- ja raideliikenne Maatalous Jätehuolto Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 5 4,8 t CO2-ekv/as 4 3 2 1 0 2,3 2,4 3,4 1,6 0,2 1,2 1,2 0,8 0,0 1,21 1,07 0,4 0,4 Energiantuotanto Liikenne Teollisuuden polttoaineenkäyttö Muu polttoaineenkäyttö Teollisuusprosessit Maatalous Jätehuolto Suomi Kainuu

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 20 10 12,3 8,7 4,6 t CO2-ekv/as 0-10 -20-30 -40-50 Päästöt yhteensä Maankäyttö Tase yhteensä Suomi (12,3 t) Kainuu (8,7 t) -7,6-40,7-31,9 Pitkän aikavälin ilmastoennuste Kainuussa Hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Pohjanmaalle laatimaa Ilmaston muutosennusteet -raporttia Lämpeneminen Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja voimistuminen Sademäärän kasvaminen talvisateiden lisääntyminen, lisää lunta tulipalopakkaspäivien väheneminen talvikauden lyheneminen nolla/pluskelien sekä suurten lämpötilavaihteluiden yleistyminen vesisateiden yleistyminen Valo-olosuhteet eivät muutu: keskiyön aurinko, kaamos, ruska

Pitkän aikavälin ilmastoennuste Kainuussa Kainuun ilmastovisio 2020 Vuonna 2020 Kainuu on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu, joka kantaa ennakkoluulottomasti ilmastovastuunsa yhdessä koko maakunnan voimin. Ekotehokkuus Kainuu on ekotehokas ja energiaomavarainen maakunta, joka on valtakunnallisella tasolla edelläkävijä paikallisen uusiutuvan energian käytössä, ekotehokkaiden ratkaisujen hyödyntämisessä, hiilineutraalissa rakentamisessa ja jätteiden hyötykäytössä. Ekotehokkaat ratkaisut luovat maakuntaan uutta osaamista ja menestyvää liiketoimintaa. Ilmastovastuullisuus Kainuulaiset tunnistavat aiheuttamansa ympäristö- ja ilmastovaikutukset ja toimivat ilmastovastuullisesti vähentämällä jatkuvasti ilmastopäästöjään. Kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa tehdään ilmastovastuullisia ratkaisuja sekä varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin.

Kainuun ilmastotavoitteet 2020 Kainuussa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä Indikaattori: Kasvihuonekaasupäästöt (CO2-ekv) Kainuu on liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta nettoenergiaomavarainen maakunta vuoteen 2020 mennessä Indikaattori: Paikallisen uusiutuvan energian osuus energiankokonaiskulutuksesta Kainuu on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu myös vuonna 2020 Indikaattori: Metsien hiilinielut (CO2-ekv) Kainuun ilmasto-ohjelma Kainuun ilmastostrategia asettaa ilmastotavoitteita ja -toimenpiteitä yhdeksälle erilaiselle teemaryhmälle Energiantuotanto ja -kulutus Julkiset hankinnat, yksityinen kulutus ja jätehuolto Maankäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentaminen Liikenne ja tietoliikenne Metsät Maatalous ja lähiruoka Sosiaali- ja terveydenhuolto Kansalaisten ilmastovastuullisuus ja ympäristökasvatus Elinkeinot Matkailu Kivi- ja kaivannaisteollisuus ICT ja elektroniikka Kullekin teemaryhmälle on määritelty keskeiset vastuutahot ja mittarit, joilla toimialat voivat seurata tavoitteiden toteuttamista

Kainuun ilmasto-ohjelma: nostoja Energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö keskeisintä Energiaomavaraisuus: Bioenergian ja tuulivoiman käytön lisääminen Julkinen sektori esimerkinnäyttäjänä Kunnat liittyvät kuntien energia- tai energiatehokkuusohjelmaan Suositaan paikallista, hajautettua energiantuotantoa kaukolämpöverkon ulkopuolella Kestävä kuluttaminen ja jätteen synnyn ehkäisy Julkisten hankintojen ympäristönäkökohdat: hankintaohjeet, koulutus Loppusijoitukseen päätyvän jätteen minimointi Energiatehokkuus osaksi normaalia kaavoitusprosessia Minimoidaan rakentamisen ja rakennusten käytön aikaiset ilmastopäästöt Energiaviisas rakentaminen ja remontointi Puurakentaminen Vähennetään liikenteen päästöjä edistämällä kestävää liikennettä Innovatiivinen ICT:n hyödyntäminen liikennetarpeen vähentämiseksi Kainuun ilmasto-ohjelma: nostoja Ylläpidetään ja lisätään metsien hiilinieluja Maatilojen energiaohjelma ja energiaomavaraisuus Luomuviljelyn ja lähiruoan edistäminen Kansalaisten ilmastovastuullisuus ja ympäristökasvatus Tiedotus, energianeuvonta Ilmastoteema kaikkien opetustasojen ja -alojen opetusohjelmiin Vihreän lipun päiväkodit, koulut, oppilaitokset Elinkeinojen (matkailu, kivi- ja kaivannaisala, ICT ja elektroniikka) ilmastotavoitteet Ilmastonmuutokseen varautuminen kaikilla aloilla

Ilmastostrategian toteuttaminen Ilmastonsuojelu osa maakunnan kaikkea suunnittelua, päätöksentekoa ja toimintaa Kunnat valmistelevat omat toimenpideohjelmansa Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa toteutumista ja raportoi maakuntavaltuustolle Käynnistetään ilmastoteemaohjelma strategian jalkauttamiseksi Kohderyhmänä kunnat, yritykset ja kansalaiset Tavoitteena on jalkauttaa ilmastostrategia ja valtavirtaistaa ilmastonsuojelu kainuulaisten organisaatioiden ja kansalaisten normaaliin toimintaan siten, että Kainuun ilmastostrategiassa asetetut ilmastotavoitteet saavutetaan vuonna 2020 Ilmastostrategian hyödyt Maakunnan uusiutuvan energian käyttöaste ja ekotehokkuus kasvavat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät Ilmanlaadun paraneminen Kansalaisten ympäristötietoisuuden lisääntyminen Energiatehokkuuden tuomat kustannussäästöt Innovatiivinen ilmastonsuojelu voi myös luoda uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja etenkin ilmasto-, energia- ja ympäristöalalla Hyvä ympäristöimago maakunnan ja yritysten kilpailutekijänä, voimavarana ja resurssina Kuntalaisten sitoutuminen omaan maakuntaan, koska kokevat sen toimivan vastuullisesti ja kestävästi Toteuttamismahdollisuudet hyvät: Pelkästään Kainuun maakuntaohjelmassa 2009 2014 ja Kainuun bioenergiaohjelmassa esitetyt tavoitteet toteuttamalla voidaan leikata yli 12 prosenttia vuoden 2009 ilmastopäästöistä (=>)

Maakuntaohjelman toimet / bioenergia Energiamuoto GWh Korvaa ktco 2 -ekv Metsäenergia 265 Lämpöyrittäjyys 125 öljy 33 Yhteistuotanto 140 palaturve 51 Puupelletti 24 öljy 6 Tuulivoimalat 5,5 sähkö 0-0,3 Yhteensä 91 Potentiaali ~12 % vuoden 2009 päästöistä KIITOS! http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Jyrki Haataja jyrki.haataja@kainuu.fi 044 7100 851