OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENNE 1997 2006 2020

OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENNE 1997 2006 2020 Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä sekä Ylikiiminki

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. OULUN SEUDUN TYÖPAIKAT... 4 1.1 Työpaikkamäärän kehitys... 4 1.2. Pendelöinti... 6 2. OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS... 7 2.1. Työpaikkojen sijoittuminen toimialoittain... 8 3. TYÖPAIKAT KUNNITTAIN... 13 3.1. Hailuoto... 13 3.2. Haukipudas... 13 3.3. Kempele... 14 3.4. Kiiminki... 15 3.5. Liminka... 16 3.6. Lumijoki... 16 3.7. Muhos... 17 3.8. Oulunsalo... 18 3.9. Tyrnävä... 18 3.10 Ylikiiminki... 19 4. OULUN SEUDUN TYÖPAIKOILLE VARATUT ALUEET... 20 4.1. Oulun seudun yleiskaavan 2020 työpaikka-aluevaraukset... 20 4.2. Oulun seudun työpaikoille varatut alueet kunnittain... 21 5. ELINKEINOELÄMÄN NÄKEMYKSIÄ OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENTEEN KEHITYKSESTÄ... 27 5.1. Arvio Oulun seudun elinkeinorakenteen kehityksestä... 29 Lähteet... 32 Liitetaulukot... 33 LIITE 1... 38 Kartat 1 20... 41 2

JOHDANTO Tämä selvitys on jatkoa Oulun seudun elinkeinorakenne 1997 2006 2020 OULU tutkimukseen, joka julkaistiin kesäkuussa vuonna 2007. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa Oulun elinkeinorakenteen kehitystä ja työpaikkojen sijoittumista kaupungin suuralueilla. Oulun elinkeinorakenteen kehityksestä ja aluetarpeista tehtiin arvio vuoteen 2020. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Oulun seudun kuntien Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän sekä lisäksi Ylikiimingin elinkeinorakenteen kehitystä, työpaikkojen sijoittumista ja Oulun seudun työpaikoille varattuja alueita. Oulun seudun elinkeinorakenne 1997 2006 2020 OULU selvitykseen haastateltiin eri alojen asiantuntijoita Oulun seudun elinkeinorakenteen kehityksestä, minkä perusteella tehtiin arvio Oulun työpaikkakehityksestä vuoteen 2020. Selvityksen haastatteluaineisto ja työpaikkaarvio antavat suuntaviivat myös koko seudun elinkeinorakenteen kehitykselle vuoteen 2020. Tutkimuksessa käytetyt tilastoaineistot sekä yritysrekisteri käsittävät Oulun seudun kymmenen kuntaa, mutta tutkimuksessa on tarkasteltu myös Ylikiiminkiä mahdollisuuksien mukaan. Ylikiiminki ja Oulu solmivat kuntaliitossopimuksen maaliskuussa 2006. Sen mukaan Ylikiiminki liittyy Oulun kaupunkiin 1.1.2009. Sopimuksen mukaan kaavoitusta ja kunnallistekniikkaa toteutetaan taloudellisten mahdollisuuksien mukaan tarkoituksena muodostaa asumiselle ja elinkeinojen harjoittamiselle hyvät mahdollisuudet tasapuolisesti kaupungin eri osissa (Ylikiimingin kunta, kaavoituskatsaus 2007). Oulun seudun yleiskaava 2020 laadittiin kuntien yhteisen yleiskaavatyön ensimmäisessä vaiheessa Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntiin sekä Oulun kaupunkiin. Ympäristöministeriö vahvisti ensimmäinen vaiheen helmikuussa vuonna 2005. Oulun seudun yleiskaava 2020:n muutos ja laajennus on kuntien yhteisen yleiskaavan toinen vaihe, jossa yleiskaavaa laajennettiin Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntiin. Valtioneuvosto vahvisti yleiskaava ehdotuksen maaliskuussa 2007. Tässä selvityksessä on tarkasteltu edellä mainittujen kuntien työpaikka-aluevarauksia. 3

1. Oulun seudun työpaikat 1.1 Työpaikkamäärän kehitys Oulun seudun työpaikkamäärän kehitys on ollut väestökehityksen tavoin myönteistä tarkastelujaksolla 1997 2004. Seudun työpaikkamäärä on kasvanut viidenneksen (21 %) vuodesta 1997. Oulun seudun kokonaistyöpaikkamäärä oli 87 800 vuonna 2004. Työpaikkamäärän kehitys on hidastunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Seudun työpaikoista kolme neljäs osaa (77 %) sijaitsee Oulussa, ja suurin osa työpaikkamäärän kasvusta on luonnollisesti keskittynyt Ouluun. Oulussa oli 67 700 työpaikkaa vuonna 2004. Seudun muissa kunnissa työpaikkamäärien osuudet vaihtelevat Kempeleen 5,7-prosentin ja Hailuodon 0,7- prosentin välillä seudun kaikista työpaikoista. Kempeleessä oli hieman yli 5 000 työpaikkaa ja Haukiputaalla 4 500 työpaikkaa vuonna 2004. Muhoksella työpaikkamäärä oli 2 500 ja Kiimingissä ja Oulunsalossa oli hieman yli 2 000 työpaikkaa. Limingassa oli 1 700 ja Tyrnävällä 1 300 työpaikkaa vuonna 2004. Lumijoen (413 työpaikkaa) ja Hailuodon (260 työpaikkaa) työpaikkamäärät ovat seudun alhaisimmat. Kuntien työpaikkamäärät ovat pääasiassa kasvaneet vuosina 1997 2004, lukuun ottamatta Hailuodon kuntaa, missä työpaikkamäärä laski 30 työpaikalla (kuva 1). 6000 5000 Hailuoto Haulipudas 4000 3000 2000 1000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulusalo Tyrnävä Kuva 1. Työpaikkamäärän kehitys Oulun seudun kunnissa vuosina 1997 2004. 4

Vuosi 2004 Muhos 2,9 % Kiiminki 2,6 % Haulipudas 5,1 % Liminka Tyrnävä 1,9 % 1,5 % Lumijoki Oulusalo 0,5 % 2,5 % Hailuoto 0,3 % Kem pele 5,7 % Oulu 77,1 % Kuva 2. Oulun seudun kuntien työpaikkamäärien suhteelliset osuudet 31.12.2004. Vuoden 2004 lopussa Oulun seudun työikäisestä väestöstä (15 74-vuotiaat) 62-prosenttia kuului työvoimaan. Työvoimasta työllisten osuus oli 88-prosenttia (87 453 henkilöä). Työllisten osuus kasvoi 70 900 työllisestä 87 200 työlliseen vuosina 1997 2004. Työvoiman ulkopuolella oli noin 103 000 henkilöä, joista 21-prosenttia oli opiskelijoita vuonna 2004. Taulukko 1. Oulun seudun työvoima, työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolinen väestö vuonna 2004. Yli 15-v. Työvoima väestö yhteensä Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella Opiskelijat Eläkeläiset Yhteensä Hailuoto 847 427 363 64 559 57 336 166 Haukipudas 12 689 8 033 6 953 1 080 9 057 1 302 2 704 5 051 Kempele 10 327 6 975 6 303 672 7 007 1 103 1 801 4 103 Kiiminki 8 435 5 717 5 144 573 6 061 878 1 419 3 764 Liminka 4 750 3 083 2 732 351 3 956 458 978 2 520 Lumijoki 1 305 749 644 105 1 049 123 375 551 Muhos 6 255 3 546 3 175 371 4 645 662 1 772 2 211 Oulu 105 062 64 208 55 900 8 308 63 018 15 010 21 967 26 041 Oulusalo 6 455 4 334 3 929 405 4 858 802 982 3 074 Tyrnävä 3 949 2 381 2 076 305 3 235 417 950 1 838 Oulun seutukunta 160 074 99 453 87 219 12 234 103 445 20 812 33 284 49 349 % Hailuoto 100 50,4 42,9 7,6 66,0 6,7 39,7 19,6 Haukipudas 100 63,3 54,8 8,5 71,4 10,3 21,3 39,8 Kempele 100 67,5 61,0 6,5 67,9 10,7 17,4 39,7 Kiiminki 100 67,8 61,0 6,8 71,9 10,4 16,8 44,6 Liminka 100 64,9 57,5 7,4 83,3 9,6 20,6 53,1 Lumijoki 100 57,4 49,3 8,0 80,4 9,4 28,7 42,2 Muhos 100 56,7 50,8 5,9 74,3 10,6 28,3 35,3 Oulu 100 61,1 53,2 7,9 60,0 14,3 20,9 24,8 Oulusalo 100 67,1 60,9 6,3 75,3 12,4 15,2 47,6 Tyrnävä 100 60,3 52,6 7,7 81,9 10,6 24,1 46,5 Oulun seutukunta 100 62,1 54,5 7,6 64,6 13,0 20,8 30,8 Muut 5

Seudun työpaikkaomavaraisuusaste oli 100,7 % vuonna 2004. Kunnittain työpaikkaomavaraisuudessa on kuitenkin suuria eroja. Seudun korkein työpaikkaomavaraisuus on Oulussa (121,2 %) ja alhaisin Kiimingissä (44,3 %). Keskitasoa (70 % 80 %) edustavat Hailuoto, Kempele ja Muhos. Oulun seudulla työllisyysaste on kehittynyt pääosin myönteisesti vuosina 1997 2004. Vuonna 2004 koko maan työllisyysaste oli 66,3-prosenttia Oulun seudun työllisyysasteen ollessa 63-prosenttia. Oulun seudun korkein työllisyysaste on Kempeleessä (68,1 %) ja alhaisin Hailuodossa (57,5 %). Oulun seudun työttömyysaste on pääasiassa laskenut vuodesta 1997. Oulun seudun työttömyysaste oli 12,3 % vuonna 2004. Korkein työttömyysaste oli Hailuodossa (15,0 %) ja alhaisin Oulunsalossa (9,3 %) ja Kempeleessä (9,6 %) vuonna 2004. 1.2. Pendelöinti Oulun seudun sisäinen sekä seudun rajan ylittävä työmatkaliikenne on kasvanut tasaisesti vuosina 2000 2004. Ouluun matkaa työväkeä muista kunnista 19 960 henkilöä päivittäin. Oulussa työssäkäyvistä kolme neljäsosaa (74 %) asuu Oulun seudulla ja Ylikiimingissä. Eniten Ouluun matkaa työväkeä seudulta Haukiputaalta, Kempeleestä ja Kiimingistä. Oulusta kotikuntansa ulkopuolella käy töissä 8 130 henkilöä päivittäin, mistä puolet (51 %) suuntaa töihin Oulun seudun muihin kuntiin ja Ylikiiminkiin. Työmatkaliikenteen määrä on kasvanut sekä Oulusta seudulle että seudulta Ouluun tarkastelujaksona. Myös muualta Suomesta Ouluun ja Oulusta muualle Suomeen matkaa työväkeä aiempaa enemmän. Kiimingin, Oulunsalon, Kempeleen ja Haukiputaan työllisestä työvoimasta noin puolet pendelöi Ouluun päivittäin. Limingan ja Muhoksen työllisestä työvoimasta noin kolmas osa matkaa Ouluun töihin. Hailuodon, Lumijoen, Tyrnävän ja Ylikiimingin kuntien työllisesti työvoimasta noin neljäsosa pendelöin Ouluun päivittäin (kuva 3). Henkilömäärä 2001 2002 2003 2004 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Kuva 3. Pendelöijämäärän kehitys (hlö/vuosi) Oulun seudun kunnista ja Ylikiimingistä Ouluun vuosina 2001 2004. 6

Taulukko 2. Pendelöijät (hlö/vuosi) Oulunseudulla ja Ylikiimingissä vuosina 2001 2004. Muista kunnista Seudun ulkopuo- Oulun seudulta +Yli- Oulusta muihin Oulusta seudun Oulusta seudul- Vuosi Ouluun lelta Ouluun kiimingistä Ouluun kuntiin ulkopuolelle le + Ylikiiminkiin 2001 18 242 5 556 13 064 7 473 3 846 3 709 2002 18 466 5 246 13 594 7 449 3 825 3 706 2003 19 518 5 638 14 268 7 779 3 962 3 898 2004 19 955 5 625 14 729 8 182 4 107 4 187 Muutos % 2001-2004 9,4 1,2 12,7 9,5 6,8 12,9 2. Oulun seudun elinkeinorakenteen kehitys Oulun seudun kuntien työpaikkojen kehitystä on tarkasteltu päätoimialoittain. Päätoimialojen lisäksi on tutkittu informaatiosektorin työpaikkojen kehitystä ja niiden sijoittumista Oulun seudulla. Toimialojen selitykset löytyvät liitteestä yksi. Oulun työpaikkakehityksestä on tehty erillisselvitys Oulun seudun elinkeinorakenne 1997 2006 2020 OULU. Siitä johtuen Oulu jätetään tässä selvityksessä vähemmälle huomiolle. Oulun seudun suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut. Alan työpaikkamäärä on kasvanut viidenneksen (19 %) vuodesta 1997. Toiseksi suurin toimiala on teollisuus, jonka työpaikkamäärä oli korkeimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Teollisuuden alalla oli 16 100 työpaikkaa vuonna 2004. Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1999. Alalla oli 13 300 työpaikkaa vuonna 2004. Tukku- ja vähittäiskaupan, rakentamisen, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne-alan ja majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkakehitys on ollut pääosin loivasti kasvavaa tarkastelujakson ajan (kuva 4). 35 000 A,B,C Alkutuotanto 30 000 D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 25 000 F Rakentaminen 20 000 G Tukku- ja vähittäiskauppa 15 000 10 000 5 000 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk+rahoitus LMNO Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 4. Työpaikkojen kehitys päätoimialoittain Oulun seudulla vuosina 1997 2004. 7

Oulun seudun työpaikoista kolmannes (35 %) oli yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkoja vuonna 2004. Teollisuuden työpaikkoja oli viidennes (18 %) ja rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkoja oli 15-prosenttia kaikista työpaikoista. Tukku- ja vähittäiskaupan -alan työpaikkoja oli joka kymmenes kaikista työpaikoista. Muiden alojen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä vaihteli rakennusalan seitsemän prosentin ja sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalan 0,7-prosentin välillä (kuva 5). 2004 A,B,C Alkutuotanto 1 % 2 % D Teollisuus 18 % E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen 35 % 1 % 7 % G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15 % 7 % 3 % 11 % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus, kiinteistö-, vuokraus-, tutkpalv. LMNO Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 5. Työpaikkojen suhteelliset osuudet toimialoittain Oulun seudulla 2004. 2.1. Työpaikkojen sijoittuminen toimialoittain Tässä kappaleessa tarkastellaan työpaikkojen sijoittumista toimialoittain Oulun seudun kunnissa. Oulun seudun yritysrekisteri 2007, johon selvityksen työpaikkojen sijoittumisen tarkastelu perustuu, sisältää yksityisen sektorin yritystiedot. Julkisen sektorin työpaikkojen sijoittumista ei selvitetä tässä tutkimuksessa, vaikka Tilastokeskuksen työpaikkatiedot sisältävät sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikat. Alkutuotannon toimiala (A, B, C) sisältää maa-, riista-, metsä- ja kalatalousalat sekä kaivostoiminta ja louhinta-alan. Oulun seudulla alkutuotannon työpaikat sijoittuvat pääasiassa Ouluun (460 työpaikkaa), Tyrnävälle (289 työpaikkaa), Muhokselle (228 työpaikkaa) ja Liminkaan (226 työpaikkaa). Kaivostoiminnan työpaikat ovat pääosin Oulussa (87 työpaikkaa). Oulun seudun kalatalouden kokonaistyöpaikkamäärä oli 46 vuonna 2004. Kalatalouden 8

työpaikat sijoittuvat pääasiassa Hailuotoon ja Haukiputaalle. Oulun seudulla alkutuotannon toimipaikat ovat pääosin 0 4 henkilön yrityksiä. Oulussa on myös suurempia 10 99 henkilön alkutuotannon yrityksiä (kartta 2). Sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalaan (E) kuuluu sähkön, kaasun ja lämmön tuotanto sekä sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon järjestäminen ja jakelu. Oulun seutukunnassa oli 580 alan työpaikkaa vuonna 2004. Kolme neljäsosaa (76 %) sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalan työpaikoista sijaitsee Oulussa. Teollisuuden (D) toimiala sisältää toimialoja elintarvikkeiden valmistuksesta jätteiden ja romujen kierrätykseen. Oulun seudulla teollisuuden työpaikkamäärä oli 16 100 vuonna 2004. Kolme neljäsosaa (72 %) teollisuuden työpaikoista sijaitsee Oulussa ja joka kymmenes alan työpaikka sijaitsee Kempeleessä (13 %) ja Haukiputaalla (7 %). Teollisuuden toimipaikoista kaksi kolmasosaa (60 %) on 0 4 henkilön yrityksiä. Useampia yli 50 henkilön toimipaikkoja on Oulun lisäksi Haukiputaalla ja Kempeleessä (kartta 3). Rakennusalaan (F) kuuluu yleinen rakentaminen sekä erikoisalan rakentaminen rakennusten ja maa- ja vesirakentamisen osalta, rakennusasentaminen ja rakennusten viimeistely. Oulun seudulla rakennusalan työpaikkamäärä oli 6 100, joista kolme neljäs osaa (76 %) sijoittui Ouluun vuonna 2004. Noin viisi prosenttia alan työpaikoista sijoittuu Haukiputaalle (343 työpaikkaa), Kempeleeseen (314 työpaikkaa) ja Kiiminkiin (301 työpaikkaa). Kolme neljäsosaa rakennusalan toimipaikoista on 0 4 henkilön mikroyrityksiä. Niitä on jokaisessa kunnassa Oulun seudulla. Henkilöstömäärältään 10 49 henkilön toimipaikkoja on jokaisessa Oulun seudun kunnassa Liminkaan ja Tyrnävää lukuun ottamatta. Yli 50 henkilön rakennusalan yritykset sijaitsevat Oulussa (kartta 4). Tukku- ja vähittäiskaupan alaan (G) kuuluu kaikenlaisten tavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä tavaroiden myyntiin liittyvät palvelut. Tukku- ja vähittäiskauppa muodostavat tavaroiden jakelun viimeisen vaiheen. Alaan kuuluvat myös moottoriajoneuvojen korjaus sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus ja asennus myyjän toimesta. Oulun seudulla tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja oli 9 300 vuonna 2004. Neljä viidesosaa (80%) alan työpaikoista sijaitsee Oulussa. Muissa kunnissa tukku- ja vähittäiskaupan alan työpaikkamäärä vaihtelee Hailuodon noin 30 työpaikan ja Haukiputaan 580 työpaikan välillä. Oulun seudun yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin 2 200 tukku- ja vähittäiskaupan yritystä vuoden 2007 alussa. Kolme neljäsosaa kaikista alan yrityksistä on 0 4 henkilön mikroyrityksiä ja joka kymmenes yritys on 5 9 henkilön tai 10 49 henkilön yritys. Alle kymmenen henkilön yrityksiä on jokaisessa Oulun seudun kunnassa. Yli 50 henkilön tukku- ja vähittäiskaupan yritykset keskittyvät Ouluun (kartta 5). 9

Majoitus ja ravitsemustoiminta alaan (H) kuuluvat yksiköt, jotka majoittavat asiakkaita ja/tai tarjoavat välittömästi nautittavaksi tarkoitettuja aterioita, välipaloja ja juomia. Siihen sisältyy sekä majoitus- että ateriapalvelut, koska nämä kaksi toimintaa on usein yhdistetty samaan yksikköön. Oulun seudulla alan työpaikkamäärä oli 2 400 vuonna 2004, mistä neljä viidesosaa sijaitsee Oulussa. Muissa seudun kunnissa majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkoja on melko vähän. Alan yrityksistä kolme neljäsosaa on 0 4 henkilön yrityksiä (kartta 6). Kuljetus, varastointi- ja tietoliikenne alaan (I) kuuluvat rautateitse, maanteitse, putkikuljetuksena, vesiteitse tai ilmateitse tapahtuva matkustajien tai tavaroiden kuljetus sekä siihen liittyvät tukitoiminnot, kuten esimerkiksi terminaali- ja pysäköintipalvelut, lastinkäsittely ja varastointi. Alaan sisältyy myös posti- ja tietoliikennetoiminnot sekä kuljetusvälineiden vuokraus ajajan tai käyttäjän kanssa. Kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan työpaikkamäärä oli 5 700 Oulun seudulla vuonna 2004. Alan työpaikoista neljä viidesosaa (80 %) sijaitsee Oulussa. Muiden kuntien välillä alan työpaikkamäärä vaihtelee Hailluodon 10 työpaikan ja Oulunsalon 280 työpaikan välillä. Yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin 800 kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan yritystä vuoden 2007 alussa, mistä neljä viidesosaa on 0 4 henkilön mikroyrityksiä. Kooltaan yli 50 henkilön alan yrityksiä on Oulussa (kartta 7). Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalaan (JK) kuuluu pääasiassa yrityssektoriin suuntautunutta toimintaa. Lähes kaikki toiminnat voivat kohdistua myös kotitalouksille, kuten henkilökohtaisten ja taloustavaroiden vuokraus, tietokantapalvelut, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut sekä sisustus ja valokuvauspalvelut. Rahoitustoiminta-alaan sisältyy rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä pääasiassa niitä palveleva toiminta. Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkamäärä oli 13 200 Oulun seudulla vuonna 2004. Alan työpaikoista yli 90-prosenttia (92 %) kuuluu kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut - alaan. Oulun seudulla rahoitus-, vakuutus- ja tutkimuspalvelut -alan työpaikoista yli neljä viidesosaa (86 %) sijaitsee Oulussa. Seuraavaksi eniten alan työpaikkoja on Oulunsalossa (3 %) ja Haukiputaalla (3 %). Oulun seudun yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin 2 400 rahoitus, vakuutus- ja tutkimuspalvelut -alan yritystä vuoden 2007 alussa. Kolme neljäsosaa kaikista alan toimipaikoista on 0-4 henkilön mikroyrityksiä. Alan mikroyrityksiä on jokaisessa seudun kunnassa. Henkilöstömäärältään yli 50 henkilön toimipaikat sijaitsevat pääasiassa Oulussa (kartta 8). Yhteiskunnalliset palvelut toimialaan (L,M,N,O) sisältyy seuraavat pääluokat: julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Oulun seutukunnassa oli 31 400 yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkaa vuonna 2004. Alan työpaikoista puolet (49 %) on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, neljännes (26 %) koulutuksen työpaikkoja ja 10

joka kymmenes on julkisen hallinnon alan (12 %) ja muut yhteiskunnalliset sekä henkilökohtaiset palvelut -alan (13 %) työpaikkoja. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikoista kolme neljäsosaa (78 %) sijaitsee Oulussa. Noin 5-prosenttia alan työpaikoista sijoittuu Haukiputaalle ja Muhokselle. Yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli 2 400 yhteiskunnallisten palvelujen yksityisen sektorin yritystä vuoden 2007 alussa. Näistä yrityksistä kolme neljäsosaa (82 %) on 0 4 henkilön toimipaikkoja, joita on jokaisessa kunnassa Oulun seudulla. Yli 50 henkilön yrityksiä on pääasiassa Oulussa. Useampi 10 49 henkilön yritys on sijoittunut myös Kempeleeseen ja Liminkaan (kartta 9). Informaatiosektori (Information and Communication Technology, ICT, tieto- ja viestintätekniikka) koostuu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon toimialoista. ICT -ala ei varsinaisesti ole oma toimialansa vaan sektori, sillä tieto- ja viestintätekniikan tavaroiden, palveluiden ja sisällön tuotanto jakautuu monille eri toimialoille (kuva 6). Teollisuus Korkea teknologia Tukkukauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ICT-SEKTORI Liikeelämän palvelut, rahoitustoiminta Muut yhteiskun. henk.koht. palvelu Kuva 6. ICT-sektori jakaantuu monille eri toimialoille. Oulun seudulla oli 14 180 informaatiosektorin työpaikkaa (laaja määritelmä, ks. liite 1) vuoden 2004 tietojen mukaan. ICT -sektorin työpaikkojen osuus on noin viidennes (16 %) seudun kaikista työpaikoista. Seudun informaatiosektorin kokonaistyöpaikkamäärä on kasvanut 2 890 uudella työpaikalla eli 26-prosenttilla vuodesta 1997. Seudun ICT -sektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa (59 %) on tavaratuotannon työpaikkoja ja viidesosa (21 %) palvelutuotannon sekä sisältötuotannon (20 %) työpaikkoja. Tavaratuotannon työpaikkamäärä on laskenut vuoden 2000 huipusta 1 500 työpaikalla. Sisältötuotannon työpaikkamäärä on laskenut vuodesta 2003 lähtien. Palvelutuotannon työpaikkamäärä oli korkeimmillaan vuonna 2001. Vuonna 2004 palvelutuotannon työpaikkamäärä oli 2 980. 11

Taulukko 3. Oulun seudun informaatiosektorin työpaikat vuosina 1997 2004 (laaja määrittely). ICT-alan ICT-alan työpaikkojen Tavaratuotannon Palvelutuotannon Sisältötuotannon Vuosi työpaikkamäärä %osuus kaikista tp:sta työpaikkamäärä työpaikkamäärä työpaikkamäärä 1997 11 294 15,6 7 401 1 516 2 377 1998 12 082 16,0 7 870 1 750 2 462 1999 13 503 17,2 8 965 1 982 2 556 2000 15 227 18,5 9 839 2 592 2 796 2001 14 897 17,9 9 007 3 002 2 888 2002 13 912 16,5 8 140 2 780 2 992 2003 14 032 16,2 8 229 2 911 2 892 2004 14 184 16,2 8 314 2 980 2 887 Oulun seudun tavaratuotannon 8 300 työpaikasta neljä viidesosaa (78 %) kuuluu televisio- ja radiolähettimien sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitteiden valmistusalaan. Alan työpaikkamäärä on kasvanut yli sadalla työpaikalla vuosina 2002 2004e. Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan alan työpaikkamäärä oli 6 500. Palvelutuotannon noin 3 000 työpaikasta kaksi kolmasosaa (66 %) on tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja. Teleliikennealan työpaikkoja on neljännes (26 %) palvelutuotannon työpaikoista. Oulun seudulla sisältötuotannon työpaikkoja on vajaa 1 100, joista puolet (51 %) on kustannusalan työpaikkoja (taulukko 4). ICT -sektorin yrityksiä on jokaisessa Oulun seudun kunnassa. Ouluun on keskittynyt henkilöstömäärältään sekä pieniä että suuria informaatiosektorin yrityksiä. Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa, Kempeleessä, Muhoksella ja Limingassa on lähinnä 0 9-henkilön yrityksiä sekä yksi tai useampi 10 49 henkilön ICT -sektorin yritys. Informaatiosektorin yritysten sijoittuminen Oulun seudulle näkyy kartoissa 10 ja 11. Taulukko 4. Informaatiosektorin työpaikat Oulun seudulla vuosina 2002 ja 2003 sekä ennakkotiedot vuodelle 2004. Toimiala / Vuosi 2 002 2 003 2004e Informaatiosektorin työpaikat yhteensä 12 038 12 260 12 379 Tavaratuotanto 8 140 8 229 8 314 3001 Konttorikoneiden valmistus 0 0 0 3002 Tietokoneiden ja muiden tietojenkäsittelylaitteiden valmistus 22 25 20 3130 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 601 517 509 3210 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 455 684 634 3220 Televisio- ja radiolähett. sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitt. valmistus 6 395 6 447 6 508 3230 Televisio- ja radiovast., äänen- ja kuvantall.- ja -toistolaitt. valmistus 22 42 37 3320 Mittaus-, tarkkailu- ja navigointil. yms. valmis pl. teoll. prosessinsäätöl. 599 463 572 3330 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus 46 51 34 Palvelutuotanto 2 780 2 911 2 980 51432 Viihde-elektroniikan tukkukauppa 1 2 2 51840 Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa 147 143 186 51862 Tietoliikennevälineiden tukkukauppa 91 59 37 642 Teleliikenne 780 773 777 7133 Konttorikoneiden ja -varusteiden sekä tietokoneiden vuokraus 23 24 22 72 Tietojenkäsittelypalvelu 1 738 1 910 1 956 Sisältötuotanto, suppea 1 118 1 120 1 085 221 Kustantaminen 583 565 557 7413 Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset 13 22 26 7414 Liikkeenjohdon konsultointi 203 195 217 744 Mainospalvelu 187 216 161 921 Elokuva- ja videotoiminta 42 39 42 922 Radio- ja televisiotoiminta 86 80 78 924 Uutistoimistot 4 3 4 12

3. Työpaikat kunnittain Tässä kappaleessa tarkastellaan elinkeinorakenteen kehitystä ja työpaikkojen sijoittumista kunnittain. Työpaikkoja tarkastellaan toimipaikan henkilöstömäärän mukaan. Kartoissa on mukana vain yksityisen sektorin työpaikat. 3.1. Hailuoto Hailuodon kokonaistyöpaikkamäärä oli 264 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kunnan kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa laskenut vuodesta 1999. Kolme neljäsosaa kaikista työpaikoista on yhteiskunnallisella alalla, viidesosa alkutuotannossa ja joka kymmenes työpaikka on tukku- ja vähittäiskaupan sekä rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusaloilla. Työpaikkamäärät ovat laskeneen voimakkaimmin alkutuotannossa sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne alalla vuosina 1997 2005. Työpaikat sijoittuvat pääasiassa Hailuodon kirkonkylän alueelle Luovontien, Pölläntien ja Viinikantien varrelle. Työpaikkoja on myös kirkonkylän ulkopuolella Luovontien varrella. Hailuodon yritykset ovat pääasiassa 0 9 henkilön yrityksiä (kartta 12). 120 HAILUOTO (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus 100 80 60 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e E Sähkö-, kaasu- ja vesih. F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoim. I Kuljetus, varastointi ja tietoliiken. JK Rahoitus-, vak- ja tutkimus LMON Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 7. Hailuodon työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 3.2. Haukipudas Haukiputaalla kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli 4 350 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Työpaikkamäärän kehitys on ollut kohtuullisen tasaista viime vuosina. Suurimmat toimialat työpaikkamäärän perusteella ovat yhteiskunnalliset palvelut (35 %) ja 13

teollisuus (25 %). Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä nousi vuoteen 2003, mutta kääntyi sen jälkeen loivaan laskuun. Teollisuuden työpaikkamäärä on vaihdellut voimakkaasti vuosina 1997 2004. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan teollisuuden työpaikkamäärä näytti kääntyvän laskuun (kuva 8). Haukiputaalla työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustaalueelle, Haukiputaantien varrelle, Martinniemeen, Kiviniemeen, Kelloon sekä Holstinmäelle (kartta 13). 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 HAUKIPUDAS (työpaikat) 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 8. Haukiputaan työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 3.3. Kempele Kempeleen työpaikkamäärä oli 5 080 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta 1997. Kempeleen suurin toimiala on teollisuus, jonka työpaikkamäärä on vaihdellut voimakkaasti tarkasteluajanjaksolla. Yhteiskunnallisen palvelujen työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti (45 %) vuodesta 1997. Kempeleen kolmanneksi suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, jonka työpaikkamäärä on kasvanut loivasti vuosituhannen vaihteesta. Kempeleessä työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja sen läheisyyteen, Ketolantien varrelle sekä Vihiluotoon Lentokentäntien varrelle, jonne sijoittuvat kunnan suurimmat yritykset (kartta 14). 14

2500 2000 KEMPELE (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen 1500 1000 500 0 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 9. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 3.4. Kiiminki Kiimingin kokonaistyöpaikkamäärä oli 2 050 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikkamäärä on kasvanut 720 työpaikalla (44-prosenttia) vuodesta 1997. Kiimingin suurin toimiala on työpaikkamäärän perusteella yhteiskunnalliset palvelut, jonka työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta 1999. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan alalla oli 930 työpaikkaa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat rakentaminen, teollisuusala sekä rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusala. Kiimingissä työpaikat ovat sijoittuneet pääasiassa kunnan keskustan alueelle, Jääliin, Haukiputaantien varrelle ja Kiiminkijoen varteen. Kunnan yritykset ovat suurimmaksi osaksi 0 9 henkilön toimipaikkoja (kartta 15). 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 KIIMINKI (työpaikat) 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 10. Kiimingin työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 15

3.5. Liminka Limingan kokonaistyöpaikkamäärä oli 1 700 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Limingan työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuosian 1997 2005e. Suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut. Alan työpaikkamäärä on kasvanut kolmanneksen (29 %) tarkasteluajanjaksolla 600 työpaikasta 770 työpaikkaan. Alkutuotannon alalla oli 200 työpaikkaa, teollisuudessa 150 työpaikkaa ja tukku- ja vähittäiskaupan alalla 130 työpaikkaa vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Limingassa työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja Tupokseen. Kunnan yritykset ovat pääasiassa 0 4 ja 5 9 henkilön yrityksiä (kartta 16). 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 LIMINKA (työpaikat) 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 11. Limingan työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 3.6. Lumijoki Lumijoen kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta 1997. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan Lumijoen oli 430 työpaikkaa. Kunnan suurimmat toimialat työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut, alkutuotanto, rakentaminen ja teollisuus. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut loivasti vuodesta 1997. Alkutuotannon työpaikkamäärä on puolestaan laskenut melkein koko tarkastelujakson ajan. Rakennusalan työpaikkamäärä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2002. Teollisuuden työpaikkamäärän kasvoi vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta kääntyi laskuun vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Lumijoella työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskusta-alueelle. Lumijoen erityispiirteenä on, että lähes kaikki yritykset pieniä, alle kymmenen henkilön, yrityksiä (kartta 17). 16

160 140 120 100 80 60 40 20 0 LUMIJOKI (työpaikat) 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 12. Lumijoen työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 3.7. Muhos Muhoksen kokonaistyöpaikkamäärä oli 2 470 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Puolet (52 %) työpaikkamäärästä on yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkoja ja kymmenesosa (9 %) alkutuotannon työpaikkoja. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä on kasvanut 350 työpaikalla (38 %) vuodesta 1997, alkutuotannon työpaikkamäärän laskiessa 280 työpaikasta 230 työpaikkaan. Muhoksella työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle sekä Oulujoen varteen Päivärinteeltä Leppiniemeen saakka. Vaikka yritykset ovat pääasiassa pieniä 0 4 henkilön ja 5 9 henkilön yrityksiä, kunnassa on myös muutamia 10 49 ja 50 99 henkilön yritysten toimipaikkoja (kartta 18). 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 MUHOS (työpaikat) 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 13. Muhoksen työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 17

3.8. Oulunsalo Oulunsalon työpaikkamäärä on kasvanut 800 työpaikalla (52 %) vuodesta 1997. Kokonaistyöpaikkamäärä oli 2 270 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Oulunsalon suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut, jonka työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut tarkastelujaksonajan. Toiseksi suurin toimiala on rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusala. Alan työpaikkamäärän kasvu on taantunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Teollisuuden työpaikkamäärä lähti uudelleen nousuun vuonna 2004. Oulunsalossa työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja sen läheisyyteen sekä Hailuodontien varrelle. Lentokentäntien varrelle on muodostunut ICT -yritysten keskittymä. Oulunsalon lentokenttä on merkittävä logistinen keskus, jonka kehittäminen kansainväliseksi kentäksi on yhä tärkeäpää muun muassa Oulun seudulle sijoittuvien yritysten näkökulmasta. Yritysrekisterin mukaan Oulunsalon yritykset ovat pääasiassa 0 4 ja 5 9 henkilön toimipaikkoja (kartta 19). 700 600 500 400 300 200 100 0 OULUNSALO (työpaikat) 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 14. Oulunsalon työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 3.9. Tyrnävä Tyrnävän kokonaistyöpaikkamäärä oli 1 300 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Tyrnävän suurimmat toimialat ovat työpaikkamäärän perusteella yhteiskunnalliset palvelut, alkutuotanto ja teollisuus. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä on kasvanut loivasti viimevuosina, alkutuotannon työpaikkamäärän laskiessa. Teollisuuden työpaikkamäärän lasku on taantunut. Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalalla työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1997. Tyrnävällä työpaikat sijoittuvat kunnan keskustan alueelle ja Murtoon. Tyrnävän kunnan yritykset ovat pääasiassa pieniä 0 4 ja 5 9 henkilön mikroyrityksiä (kartta 20). 18

450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 TYRNÄVÄ (työpaikat) 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 15. Tyrnävän työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 3.10 Ylikiiminki Ylikiimingin kokonaistyöpaikkamäärä on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan. Kunnassa oli 850 työpaikkaa vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Työpaikoista 40-prosenttia oli yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkoja. Alan työpaikkamäärä on kasvanut neljänneksen (24 %) vuodesta 1997. Alkutuotannon työpaikkamäärä on taantunut vuodesta 1998 lähtien. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan alalla on 130 työpaikkaa Ylikiimingissä. Teollisuuden työpaikkamäärä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2001. Teollisuuden työpaikkamäärä on nelinkertaistunut tarkastelujaksolla. Muiden toimialojen työpaikkakehitys on ollut melko tasaista. 350 300 250 200 150 100 50 0 YLIKIIMINKI (työpaikat) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 16. Ylikiimingin työpaikat päätoimialoittain vuosina 1997-2005e. 19

4. Oulun seudun työpaikoille varatut alueet 4.1. Oulun seudun yleiskaavan 2020 työpaikka-aluevaraukset Oulun seudun yleiskaavassa 2020 ja Oulun seudun yleiskaavan 2020 muutos ja laajennusselostuksessa Oulun seudun väestötavoite on 241 100 asukasta ja työpaikkatavoite on 117 700 vuoteen 2020 mennessä. Oulun seudun asukasmäärän oletetaan kasvavan noin 48 000 asukkaalla ja työpaikkamäärän ennakoidaan lisääntyvän 41 000 uudella työpaikalla. Osa uusista työpaikoista sijoittuu olemassa oleville keskusta- ja työpaikka-alueille täydennysrakentamisena, mutta samalla varaudutaan myös uusien työpaikka-alueiden käyttöönottoon. Seudun työpaikoista lähes puolet sijoittuu seudun keskusalueelle, joka käsittää Oulun keskustan ja lähiökehän. Työpaikkoja on keskusalueella huomattavasti enemmän kuin siellä asuvaa työvoimaa. Yleiskaavassa seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään siten, että yhdyskuntarakenne kasvaa pääasiassa Oulun muodostamasta ytimestä sormimaisesti Oulun seudun muihin kuntiin. (Oulun seudun yleiskaava 2020.) Oulun seudun yleiskaavassa 2020 työpaikoille varattuja alueita ovat työpaikka-alueet (TP), teollisuus- ja varastoalueet (T), palvelujen alueet (P), kaupallisten palvelujen alueet (KM) sekä keskustoimintojen alueet (C). Työpaikkoja sijoittuu myös asumisen alueille (A ja A-1), joilla on asumisen lisäksi myös rakennetta tukevia palveluja sekä työpaikkatoimintaa. Tässä selvityksessä tarkastellaan lähinnä työpaikka-alueita, teollisuus- ja varastoalueita sekä palvelujen alueita. Keskustoimintojen alueille (C, C-1 ja C-2) sijoittuu myös runsaasti työpaikkoja, mutta niiden kapasiteetin arviointi pinta-ala ja kerrosalatietojen perusteella ei ole kovinkaan luotettavaa. Myös kaupallisten palvelujen alueet jätetään vähemmälle huomioille. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 esitetään nykyisiä, kehitettäviä ja uusia alueita. Alueiden pinta-alatiedot (ha) näkyvät taulukossa 6. 20