Suomen Hippos ry Lämminverisen ravihevosen rekisteröinti, kantakirjaus, palkitseminen ja siitokseen käyttö LIITE 1. maa- ja metsätalousministeriön 9. joulukuuta 2004 vahvistamaan suomenhevosen jalostusohjesääntöön
LIITE 1 Lämminverisen ravihevosen rekisteröinti, kantakirjaus, palkitseminen ja siitokseen käyttö (www.hippos.fi) Sisällysluettelo A. Rekisteröinti B. Kantakirjaus Ori Tamma C. Hevosen kuntoluokan määrittäminen D. Oriin siitokseen käyttö
A. REKISTERÖINTI Hevosten rekisteröinnistä on määrätään MMM:n vahvistamissa jalostusohjesäännöissä ja Suomen Hippos ry:n ravikilpailusäännöissä. Lämminveristen ravihevosten rekisteriin merkitään kaikki Suomessa syntyneet ja maahan tuodut lämminveriset ravihevoset. Rekisteri luo jalostus- ja kilpailutoiminnalle luotettavan perustan, joka turvaa myös kasvattajien ja hevosenomistajien oikeudet. Varsa on rekisteröitävä syntymämaassaan ennen kuin se voidaan viedä ja rekisteröidä toiseen maahan. Varsan rekisteröiti tapahtuu syntymämaan rekisteröintisääntöjen mukaan ja annettujen määräaikojen kuluessa. Hevosella tulee olla lähtömaan rekisteripitäjän antama vientisertifikaatti ennen kuin se voidaan rekisteröidä toiseen maahan. Hevosen tulee fyysisesti sijaita tuontimaassa tunnistusta varten. Suomessa syntynyt lämminverinen ravihevonen (FI) on: - syntynyt Suomessa Suomen rekisterissä olevasta tammasta ja rekisteröity Suomessa, tai - syntynyt ulkomailla Suomen rekisterissä olevasta tammasta ja tuotu Suomeen syntymävuoden joulukuun 31. päivään mennessä, eikä ole muussa maassa rekisteröity. Suomalainen lämminverinen ravihevonen (FIU) on: - syntymävuonna tuotu ja rekisteröity emänsä kanssa Suomen rekisteriin eikä ole muussa maassa rekisteröity, tai - syntynyt ulkomailla Suomen rekisterissä olevasta tammasta ja merkitty omistajan kustannuksella Suomen rekisteriin. FIU-hevoset eivät ole oikeutettuja kasvatustukiin ja palkintoihin eivätkä osallistumaan Suomessa syntyneiden ravihevosten lähtöihin. Maahan tuotu lämminverinen ravihevonen on: - rekisteröity ulkomailla ja maahantuonnin jälkeen rekisteröity kilpailu- tai jalostustarkoitusta varten Suomessa. Ulkomaisen hevosen kansallisuus määritetään sen syntymämaan sääntöjen mukaan. Suomessa syntynyt varsa on ilmoitettava rekisteröintiä varten kuukauden sisällä syntymäpäivästä lähettämällä astutustodistus-varsomisilmoitus täytettynä ja allekirjoitettuna paikalliseen hevosjalostusliittoon. Mikäli ilmoitus tehdään myöhemmin, peritään korotettu rekisteröintimaksu. Oriinpitäjältä lunastettu syntymätodistus luovutetaan hevosjalostusliiton tunnistajalle tunnistuksen yhteydessä. Rekisteröimättömän varsan ostajan on säilytettävä omistajanvaihdosilmoitus syntymätodistuksen liitteenä rekisteröimistoimenpidettä varten. Varsa on rekisteröitävä viimeistään syntymävuotta seuraavan maaliskuun viimeiseen päivään mennessä, jotta se saisi ravikilpailuoikeuden. Vain jalostukseen hyväksytyn oriin jälkeläinen saa kilpailuoikeuden. Edellä olevasta poiketen kilpailuoikeuden saavat myös sellaisen jalostukseen hyväksymättömän oriin jälkeläiset, jotka ovat syntyneet oriinomistajan astutushetkestä varsomishetkeen omistamista oriista ja tammoista. Oriinomistajana tai omistajina sekä tammanomistajana tai omistajina on oltava sama henkilö/yhteisö tai samat henkilöt/yhteisöt. Maahan tuotavan lämminverisen ravihevosen tulee olla vapaa tarttuvista taudeista maa- ja metsätalousministeriön antamien eläintautivaatimusten mukaisesti.
Maahan tuotu hevonen tulee tunnistaa Suomessa kahden kuukauden kuluessa maahantuonnnista. Hevosen alkuperäinen hevospassi (tai rekisteritodistus) toimitetaan yhdessä tunnistustietojen kanssa Suomen Hippokseen rekisteröintiä varten. Hevonen merkitään Suomen rekisteriin, kun lähtömaan rekisterinpitäjän antama vientitodistus (vientisertifikaatti) on saapunut Suomen Hippokseen. Rekisteriin merkitsemisestä annetaan hevosen omistajalle Euroopan Yhteisön säännösten mukainen hevospassi (ennen 1.1. 1997 rekisteritodistus). Hevospassiin saa tehdä merkintöjä vain rekisterin pitäjä. Hevospassi on aina luovutettava hevosen mukana uudelle omistajalle. Kadonnen tai tuhoutuneen hevospassin tilalle Suomen Hippos antaa pyynnöstä uuden, kun alkuperäisen passin katoamisesta on annettu luotettava selvitys ja passi kuulutuksella mitätöity. Kadonneen hevospassin (tai rekisteritodistuksen) uusiminen aiheuttaa hevoselle kuuden kuukauden teuraskiellon uusimispäivästä lukien. Rekisteröity lämminverinen ravihevonen voidaan merkitä Suomen Hippoksen kilpailurekisteriin, jos sillä on kilpailuoikeus. Kilpailurekisteriin ei merkitä sellaisia hevosten nimiä, jotka ovat sopimattomia, aiheuttavat sekaannusta jo rekisteröityjen nimien kanssa tai ovat virallisesti suojattuja kasvattajanimiä. Jos hevoselle ei anneta hyväksyttävää nimiehdotusta, Suomen Hippoksella on oikeus nimetä hevonen. Kilpailurekisteriin merkityn hevosen nimeä ei voi muuttaa ilman erityistä syytä. B. KANTAKIRJAUS Kantakirja on jalostushevosten rekisteri, johon merkitty ori on jalostukseen hyväksytty ja tamma saanut jalostushevosen arvon. Lämminverisen ravihevosen jalostuksessa tärkeimpinä omisnaisuuksina pidetään ravinopeutta, kestävyyttä ja voitontahtoisuutta. ORI Ehtona oriin hyväksymiselle kantakirjaan on, että 1. ori on merkitty rekisteriin 2. ori on vähintään 3-vuotias 3. ori on suorituksiltaan, luonteeltaan, liikkeiltään, rakenteeltaan ja terveydeltään jalostushevoseksi sopiva. Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamiseksi hevosen on täytettävä Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan määrittämät rakenne- ja terveysvaatimukset. 4. ori saa jokaisesta arvostelukohteesta vähintään 5 pistettä 5. ori on ravikilpailussa vähintään 1600 metrin matkalla saavuttanut hyväksytyn ajan, joka kilometriä kohden laskettuna on: enintään 3-vuotiaalla - suomalaisella 1.16,0 tai parempi ja voittosumma vähintään 26.000 euroa, - muulla eurooppalaisella 1.16,0 tai parempi ja voittosumma vähintään 50.000 euroa, - Euroopan ulkopuolella kilpailleella 1.14,0a (1.59.0/maili) tai parempi ja voittosumma vähintään 50.000 USD. yli 3-vuotiaalla - suomalaisella 1.14,0 tai parempi ja voittosumma vähintään 43.000 euroa, - muulla eurooppalaisella 1.14,0 tai parempi ja voittosumma vähintään 100.000 euroa, - Euroopan ulkopuolella kilpailleella 1.13,0a (1.57 2/5/maili) tai parempi ja voittosumma vähintään 100.000 USD.
Yksilöarvostelu C-luokka: samat kuin kantakirjaan hyväksymisehdot. B-luokka: ori on saavuttanut vähintään 1600 metrin matkalla hyväksytyn ajan, joka kilometriä kohden laskettuna on: - suomalaisella 1.13,0 tai parempi ja voittosumma vähintään 85.000 euroa, - muulla eurooppalaisella 1.13,0 tai parempi ja voittosumma vähintään 170.000 euroa, - Euroopan ulkopuolella kilpailleella 1.12,0a (1.55 4/5/maili) tai parempi ja voittosumma vähintään 170.000 USD. Luokituksessa otetaan huomioon hevosen eri ikäkausina ja koko kilpailu-uralla saavuttamat ravikilpailutulokset sekä suurkilpailuvoitot. Ehtona ulkomaisen vuokraoriin hyväksymiselle jalostukseen Suomessa on, että ori täyttää vähintään B-jalostusluokan vaatimukset. Ulkomaisen oriin hyväksymisessä jalostukseen tuore- tai pakastespermaa käyttäen noudatetaan jalostusvaliokunnan päätöstä kohdassa D; Oriin siitokseen käyttö. Kantakirjaan hyväksytty ori voidaan arvostella kerran uudelleen, kuitenkin aikaisintaan seuraavana vuonna. Uusintatarkastuksessa kiinnitetään huomiota parantuneisiin suorituksiin, rakenteen kestävyyteen, siitoskäyttöön ja jälkeläisten näyttely- ja kilpailutuloksiin. Mikäli hevonen on hylätty kantakirjanäyttelyssä, se voidaan esittää uudelleen näyttelyssä arvosteltavaksi, mikäli sen kilpailusuoritukset tai jälkeläisarvostelu täyttävät kantakirjausvaatimukset. Jälkeläisarvostelu AB-luokka: Oriin ravikilpailuihin osallistuneiden jälkeläisten näyttöjen perusteella. A-luokka: Oriin ravikilpailuihin osallistuneiden jälkeläisten näyttöjen perusteella. Jälkeläisarvostelua kuvaavan jalostusindeksin laskennassa oriilla täytyy olla palkitsemista varten vähintään kahteen ikäluokkaan kuuluvia kilpailuikäisiä jälkeläisiä ja indeksin arvosteluvarmuuden on oltava luotettava. TAMMA Ehtona tamman hyväksymiselle kantakirjaan on, että 1. tamma on merkitty rekisteriin 2. tamma on vähintään 3-vuotias 3. tamma on suorituksiltaan, luonteeltaan, liikkeiltään, rakenteeltaan ja terveydeltään jalostushevoseksi sopiva. Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamiseksi hevosen on täytettävä Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan määrittämät rakenne- ja terveysvaatimukset. 4. tamma saa jokaisesta arvostelukohteesta vähintään 5 pistettä 5. tamma on ravikilpailuissa vähintään 1600 metrin matkalla saavuttanut hyväksytyn ajan, joka kilometriä kohden laskettuna on 3-vuotiaana 1.22 0 tai parempi 4-vuotiaana 1.21,0 tai parempi yli 4-vuotiaana 1.20,0 tai parempi
Yksilöarvostelu Kantakirjatamma voidaan merkitä jalostusluokkaan seuraavilla ehdoilla: C-luokka: samat kuin kantakirjaan hyväksymisehdot. B-luokka: tamman ennätys on 1.15,5a tai 1.16,5 tai parempi ja voittosumma vähintään 12.000 euroa tai voittosumma lähtöä kohden vähintään 170 euroa. Luokituksessa otetaan huomioon hevosen eri ikäkausina ja koko kilpailu-uralla saavuttamat ravikilpailutulokset sekä suurkilpailuvoitot. Kantakirjaan hyväksytty tamma voidaan arvostella kerran uudelleen, kuitenkin aikaisintaan seuraavana vuonna kantakirjaan hyväksymisestä. Mikäli hevonen on hylätty kantakirjanäyttelyssä, se voidaan esittää uudelleen näyttelyssä arvosteltavaksi, mikäli sen kilpailusuoritukset tai jälkeläisarvostelu täyttävät kantakirjausvaatimukset. Jälkeläisarvostelu AB-luokka: tammalla on vähintään 4 jälkeläistä, joista yhdellä ennätys 1.15,0 tai parempi ja kahdella 1.18,0 tai parempi. A-luokka: tammalla on vähintään 5 jälkeläistä, joista yhdellä ennätys 1.15,0 tai parempi ja yhdellä 1.16,0 tai parempi ja kahdella 1.18,0 tai parempi sekä jälkeläisten yhteenlaskettu voittosumma yhteensä vähintään 60 000 euroa. C. HEVOSEN KUNTOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN Kaikilta kantakirjattavilta hevosilta määritetään kuntoluokka kylkiluiden päällä olevan rasvakerroksen perusteella seuraavasti: 1 = erittäin laiha 2 = laiha 3 = normaali 4 = lihavahko 5 = lihava Tarkentamiseen voidaan lisäksi käyttää + tai - merkkiä. Hevosen lihavuus tai laihuus vaikuttaa sen mittoihin. Esimerkiksi rinnanympärysmitta voi vaihdella jopa 10 cm, rungon pituus 3-4 cm, lautaskorkeus 2 cm ja säkäkorkeuskin 1 cm. Samalla, kun lihavuusaste selittää mittoja, se myös kertoo, minkälaisessa kunnossa hevonen esitetään kantakirjaan.
D. ORIIN SIITOKSEEN KÄYTTÖ 1. Jalostukseen hyväksytyllä oriilla saa astuttaa vuosittain enintään 150 tammaa kaikki hedelmöittämistavat huomioiden. Vientispermalla ulkomaan rekisterissä olevien tammojen siemennykset ovat kiintiön ulkopuolella. Oriin omistajan tai pitäjän tulee pitää astutuskirjaa ja astutusluetteloa Suomen Hippoksen vahvistamilla lomakkeilla ja toimittaa astutus- ja keinosiemennystiedot vuosittain viimeistään lokakuun 15. päivään mennessä hevosjalostusliittoon. 2. Ehtona ulkomaisen lämminverisen ravihevosoriin oriin hyväksymiselle jalostuskäyttöön tuore- ja pakastespermalla on, että - ori on kotimaassaan hyväksytty jalostukseen - ori on saavuttanut vähintään seuraavat tulosrajat: Jälkeläisnäytöt Oriin tulee kuulua maansa jälkeläistilastojen parhaimmistoon. Yksilönäytöt Euroopassa: ori on saavuttanut ennätyksen 1.13,0a ja 200.000 euroa, tai voittosumman 0,5 miljoonaa euroa. Euroopan ulkopuolella: ori on saavuttanut ennätyksen 1.56 (1.12,1) ja 400.000 USD, tai voittosumman 1.000.000 USD. Oriin siitokseenkäyttöoikeudeksi voidaan myöntää 1-5 vuotta. Yksilönäytöt hyväksytään siihen asti, kun oriin ensimmäinen ikäluokka on siemennys vuonna 3-vuotias (perustellusti voidaan myöntää lisäaikaa 1 vuosi). Hyvin perustellun anomuksen pohjalta voi jalostusvaliokunta harkintansa mukaan myöntää poikkeuksen oriin hyväksymiseksi, vaikka se ei täytä tulosvaatimusta. Jalostusvaliokunta voi myös hylätä tulosrajan saavuttaneen oriin, jos muuta aihetta ilmenee. 3. Kuolleen oriin pakastesperman käyttö voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti. 4. Anomus ulkomaisen oriin hyväksymiseksi jalostukseen on jätettävä Suomen Hippokseen ennen seuraavaa astutuskautta tammikuun 15. päivään mennessä, jolloin anomuksen käsittelymaksu on 250 euroa/ori tai viimeistään maaliskuun 31. päivään mennessä, jolloin käsittelymaksu on kaksinkertainen. Maksu suoritetaan Suomen Hippoksen tilille 800015-600581 ko. hakupäivämäärään mennessä 5. Hevosten keinosiemennystoiminta on luvanvaraista. Lupa hevosten keinosiemennystoimintaan sekä siemennesteen lähetysasema- ja vastaanottoasematoimintaan anotaan maaja metsätalousministeriöltä. Lupa edellyttää asianmukaisia siemennesteen keruu- ja käsittelytiloja, siemennystiloja sekä riittäviä talli- ja tarhatiloja. Lupahakemusta varten on nimettävä eläinlääkäri, joka vastaa siitä, että asemalla noudatetaan keinosiemennystoiminnalle asetettuja vaatimuksia. Asemalla tulee olla lisäksi keinosiemennyskoulutuksen saanut eläinlääkärin avustaja. 6. Oriit, joita käytetään siitokseen, on tutkittava vuosittain Taylorella equigenitalis-bakteerin (CEM) varalta. CEM-näyte on otettava oriilta ennen seuraavaa siitoskautta joulu-maaliskuun aikana, kuitenkin ennen ensimmäistä siemennystä. Mikäli oritta ei ole lainkaan käytetty siitokseen edellisen CEM-näytteen jälkeen, testiä ei tarvitse uusia. 7. Sperman ottoa valvovan eläinlääkärin on tarkastettava, että oriissa ei ennen sperman ottoa ole havaittavissa mitään tarttuvaan tautiin viittaavaa. Sperman pakastuksen yhteydessä ori on myös tutkittava tarttuvien tautien (CEM, EVA) varalta kielteisin tuloksin.
Hevosten sukusolujen ja alkioiden käsittelystä, laatuvaatimuksista ja viennistä toiseen Euroopan Unionin jäsenvaltioon on maa- ja metsätalousministeriö antanut erilliset määräykset ja ohjeet.. Oriiden soveltuvuus pakastukseen tulee ilmoittaa. Pakastespermaa käytettäessä tiineysprosentin tulee käytännössä pysyä keskitasossa tai sen yläpuolella. 8. Hevosen sukusolujen ja alkioiden maahantuonnissa on noudatettava maa- ja metsätalousmisnisteriön eläintautivaatimuksista antamia päätöksiä ja määräyksiä (www.mmm.fi).