SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 7.2.2012 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2012 Aika Keskiviikkona 25.1.2012 klo 9.30 16.00 Paikka Airport Congress, Helsinki-Vantaa lentokenttä, terminaali 2 Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuu Oy Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Tiina Leppälahti Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Distribution Pia Sillstén Turku Energia Oy Petri Vanhamäki Leppäkosken Sähkö Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Kutsuttuna Jan Segerstam Empower Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen 2. Esityslistan hyväksyminen Päätettiin, että esityslistan kohdassa 6.2. käsitellään asia myös Z06-sanomien osalta. Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. 3. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin kehitysryhmän kahden edellisen kokouksen muistiot. 4. Suulliset tilannekatsaukset 4.1 EnergiaIT 2020 työryhmä Markus kertoi 11. tammikuuta pidetyn EnergiaIT 2020 työryhmän ensimmäisestä kokouksesta. Ennen kokousta ryhmän jäsenille lähetettiin kysely, jolla pyrittiin selvittämään järjestelmähankintojen nykytilanteen ongelmia sekä aiheita, jota työryhmän tulisi käsitellä. Kyselyssä sekä kokouksessa käydyssä keskustelussa nousi voimakkaasti esiin energia-alalla vallitseva resurssipula tietojärjestelmäosaajista. Sellaisia henkilöitä, jotka tuntevat toimialan sekä alalla käytettävät järjestelmät, on vaikea löytää. Työryhmä tulee miettimään koulutustarpeiden kartoitusta sekä keinoja resurssipulan ratkaisemiseksi. Myös tietoturva-asiat nousivat esiin keskustelussa. Alalla ei järjestetä koulutusta tietoturvaan liittyen eikä tietoturvaa oteta riittävästi huomioon järjestelmähankintoja tehtäessä. Yksi aihe, jota työryhmä tulee jatkossa miettimään, on nykyisin järjestelmähankintoja tehtäessä käytettävien IT2010-sopimusehtojen ongelmien kartoitus. Kyseiset sopimusehdot on tehty voimakkaasti Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(5) toimittajapuolen näkökulmasta ja sellaisenaan ne sisältävät useita tilaajalle epäedullisia kohtia. Kokouksessa ehdotettiin myös energia-alan omien ITsopimusehtojen laatimista. Sopimusehdoista toimittajan kanssa vääntäminen on yksi järjestelmähankintaprosessin raskaimpia vaiheita, joten sopimusasiaa tullaan työryhmässä käsittelemään jatkossa. Työryhmän keskustelussa todettiin, että käynnissä oleva PMVM-hanke vaikuttaa merkittävästi tulevaan järjestelmäkehitykseen, joten hankkeen pitää olla PMVM-yhteensopiva. Vaikuttaminen PMVM- ja EnergiaIT-hankkeiden välillä tulee olla kaksisuuntaista. Jo ennalta työryhmän merkittävimmäksi tehtäväksi oli kaavailtu alalle yhteisten tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyn tekemistä. Tämä sai myös paljon kannatusta työryhmän jäseniltä. Määrittely kuitenkin koettiin erittäin laajaksi työksi, jota ei voisi kokonaan tehdä työryhmän toimesta. Erityisesti eri järjestelmien rajapintojen standardisointi koettiin tärkeäksi, jotta yksittäisen järjestelmän uusiminen olisi nykyistä helpompaa ja eri toimittajien järjestelmät sopisivat paremmin yhteen. Työryhmän puheenjohtaja oli valmistellut ehdotuksen vaatimusmäärittelyn toteuttamisesta. Määrittelyjä ei tehtäisi nykyjärjestelmille, vaan tulevaisuuden järjestelmille, kuten työryhmän nimessä oleva 2020 kertoo. Tämä edellyttää, että on olemassa jonkinlainen visio mihin suuntaan vähittäismarkkinat tulee kehittymään, joten ensiksi työryhmän tulisi laatia nykytiedon pohjalta vähittäismarkkinavisio vuodelle 2020. Toinen askel on määritellä energiayhtiön IT-arkkitehtuuri valmistellun vision pohjalta. Tämä vaihe sisältäisi ainakin järjestelmäkartan ja sisäisten rajapintojen hahmottelun. Kolmannessa vaiheessa IT-arkkitehtuurista rajataan ne osa-alueet, joiden osalta määrittelytyö halutaan tehdä pidemmälle. Lopuksi neljännessä vaiheessa määrittelyt toteutetaan ja otetaan käyttöön valittujen osa-alueiden osalta. Tavoitteena on, että laadituista määrittelyistä tulisi alalla de facto standardeja, joka yhdenmukaistaisi alalla käytettäviä järjestelmiä ja toimintatapoja. Jari totesi, että on hyvä kun kehitysryhmän ja EnergiaIT työryhmän välillä tieto kulkee Markuksen ja Riinan kautta. Kehitysryhmän mielestä on erittäin hyvä, että IT-sopimusehtoja käsitellään työryhmässä. Hankintasopimusten lisäksi myös ylläpitosopimukset ovat erittäin toimittajalähtöisiä. Todettiin, että järjestelmähankinnasta muodostuu usein toimittajan tuotekehitysprojekti, jossa tilaaja joutuu olemaan mukana. Tämä sitoo valtaosan toimittajan resursseista muutaman tilaajan projekteihin, mistä muut tilaajat joutuvat kärsimään. Kehitysryhmä piti hyvänä, että ainakin yksi järjestelmätoimittaja järjestää käyttäjäpäiviä, joissa ainakin sivutaan järjestelmien tulevaa kehitystä. Jan totesi, että teknisessä ryhmässä usein näkyy, että melko paljon painotetaan tiedonvaihtonäkökulmaa ja vain ajoittain yritetty miettiä korkeammalta näkökulmalta, miten prosessit järjestelmien päällä toimii. Tietojärjestelmäkehitys on jo siinä vaiheessa, että tekniikka ei enää rajoita mitä järjestelmällä voidaan kehittää. Ongelma on, että prosessit eivät välttämättä ole toimivia. Kehitysryhmä kysyi voidaanko työryhmän muistioita jakaa suoraan kehitysryhmälle. Markus varmistaa asian vielä työryhmän seuraavassa kokouksessa. 5. Ohjeita koskevat asiat 5.1 Muuttoja koskevat linjaukset Kehitysryhmän valmistelemasta muuttoja koskevien linjauksien koontiohjeesta on syntynyt jonkin verran kehitysryhmän ulkopuolellakin keskustelua. Kommentit ovat pääosin koskeneet myyjän ja verkonhaltijan rooleja muuttotilanteissa, etenkin sähköjä katkaistaessa tai kytkettäessä. Keskusteltiin sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohjeen kohdasta 3.12, jossa käsitellään sopimuksetonta tilaa. Tekstiä muutettiin hieman niin, että
3(5) verkonhaltija voi ennen katkaisua tarvittaessa olla yhteydessä asiakkaaseen, mutta verkonhaltijan ei välttämättä tarvitse olla jos se ei ole tarpeen. Muutto-ohjeeseen tarkennettiin mittarinlukua koskevaa ohjeistusta tilanteessa, jossa ulos- ja sisäänmuutto eivät tapahdu samaan aikaan. Etäluettavissa kohteissa tulee käyttää todellisia päättymis- ja alkamisajanhetken mittaustietoja. Lukemat voivat olla eri ja niiden välillä tapahtunut käyttö menee verkonhaltijan piikkiin. Keskusteltiin muutto-ohjeessa olevasta kohdasta, joka velvoittaa myyjän ottamaan yhteyttä verkonhaltijaan jos muutto tapahtuu samalle tai seuraavalle arkipäivälle. Linjausta kevennettiin niin, että verkonhaltijaan tulee olla yhteydessä ainoastaan jos muutto tapahtuu samalle arkipäivälle. Vaihtoehtoisesti asiakasta voi neuvoa olemaan suoraan yhteydessä myyjään, koska kyseessä on kiireellinen muutto. Myyjän tulee varmistaa, että muuttosanoma lähtee samana päivänä. Ongelma kuitenkin on, että vastaanotettuja sanomia ei normaalisti pureta reaaliajassa vaan ainoastaan pari kertaa päivässä. Keskusteltiin myös, että tulisiko samalle päivälle tapahtuvat muutot kieltää kokonaan. Ohjeet menee seuraavaksi toimikunnille käsiteltäväksi, jolloin tämä voidaan ottaa esille. Asiaa mietitään vielä ET:ssä. Verkon asiakkuustoimikunta käsitteli ohjeessa tehtyjä linjauksia turvallisiin kytkentöihin liittyen. Verkkoyhtiön intresseissä on tehdä kytkennät aina turvallisesti, mutta ET:n yleisessä ohjeessa ei kuitenkaan ole hyvä linjata, että verkko on vastuussa turvallisesta kytkennästä. Asiakkaalla on myös vastuu kytkennän turvallisuudessa. Toinen asiakkuustoimikunnan ehdotus koski mahdollisuutta automatisoida muuttoprosessi kokonaan. Tämä ei onnistu jos prosessissa on manuaalisia vaiheita. Toimikunta ehdotti, että verkonhaltijan tulisi olla yhteydessä asiakkaaseen ainoastaan, mikäli kytkentää ei onnistuta tekemään. Kehitysryhmässä todettiin ehdotus ongelmalliseksi jos myyjän tulisi kertoa asiakkaalle kytkennän riskeistä. Myyjä ja verkonhaltija eivät ole sopimussuhteessa, joten mihin verkonhaltija vetoaa jos myyjä ei kerrokaan asiakkaalle riskeistä. Pohjoismaiset vähittäismarkkinat ja yhden luukun malli voivat tuoda tähän merkittäviä muutoksia. Yhden luukun mallissa lähtökohtana on oltava, että verkonhaltija uskoo, mitä myyjä kertoo asiakkaan kanssa sopineensa tai puhuneensa. Puheenjohtaja totesi, että tällä tasolla asian käsittely ei ole enää kehitysryhmän tehtävä, vaan asiasta tulisi sopia korkeammalla tasolla. Muutto-ohje tulee käsitellä vielä toimikunnissa. Ennen ohjeen julkaisua on muut menettelyohjeet sekä menettelytapalinjaukset käytävä läpi ja viitattava niissä tähän ohjeeseen. Markus käy ohjeet läpi. 5.2 Tasevirheiden käsittelyä koskevien kohtien päivittäminen sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohjeeseen Taseissa olevien virheiden käsittelyyn on valmisteltu uusi menettelytapa, joka on otettava käyttöön viimeistään 15.3.2013. Uusi menettelytapa on yksityiskohtaisesti esitetty sitä koskevassa raportissa. Sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohjeen kappaleessa 9. on myös kerrottu tasevirheiden käsittelystä, joka nyt on osittain vanhentunutta tietoa. Todettiin, että päällekkäistä tietoa ei kannata pitää eri ohjeissa. Päätettiin, että menettelyohjeen kyseinen kohta muotoillaan uudestaan niin, että siinä viitataan tasevirheitä käsittelevään raporttiin niiltä osin, kun asia on raportissa esitetty. Markus tekee muutokset. 6. Avoimia kysymyksiä 6.1 Z10[7]-sanoman aikaleimat Minna kertoi, että vuodenvaihteen jälkeen kuormituskäyrästä tuntimittaukseen siirryttäessä myyjiltä on tullut paljon palautetta Z10[7]- sanoman aikaleiman tulkintaan liittyen. Voiko kyseinen aikaleima olla keskellä
4(5) vuorokautta, esim. 1.1. klo 15.00? Osa myyjistä haluaa, että aikaleima merkitään muutosta edeltävän vuorokauden loppuun ja osa haluaa, että se merkataan muutospäivän alkuun. Todettiin, että Z11[1,3]- ja Z10[12]-sanomien osalta sanomaliikenteen menettelyohjeessa on määritelty, että aikaleima tulee olla vuorokauden vaihteessa, jolloin sopimus- ja tasekirjauksien muutokset oikeastikin tapahtuvat. Samaa periaatetta noudatetaan käytännössä myös muissa sopimus- ja käyttöpaikkatietojen muutostilanteissa. Prosessit menevät normaalisti vuorokauden vaihteiden mukaan, joten keskelle päivää ajoitettu sopimusmuutos aiheuttaa ongelmia. Linjattiin, että toimituksen aikaiset muutokset tulee aina kirjata vuorokauden vaihteeseen. Z10[7]-sanomassa aikaleima tulee merkitä juuri siihen vuorokauden vaihteen ajanhetkeen, jolloin kuormituskäyrämenettelystä siirrytään tuntiperusteiseen taseselvitykseen. Muutetaan menettelyohjeet linjauksen mukaiseksi. 6.2 Z10-sanomat yli 3x63A kohteista Alalla on hieman eroja ohjeistuksen tulkinnassa, siinä lähetetäänkö yli 3x63 A kohteista Z06- ja Z10-sanomia. Sanomaliikenteen menettelyohjeen kappaleessa 3.7.1 sanotaan, että näistä kohteista tulee lähettää Z03-, Z04-, Z05- ja Z08-sanomia. Kehitysryhmä totesi, että kyseiseen kappaleeseen on todennäköisesti jäänyt virhe edellisen päivityskierroksen aikana ja päätettiin korjata kohtaa niin, että yli 3x63A kohteista tulee lähettää myös Z06- ja Z10- sanomat. 6.3 Kuormitusmalli 9:n käyttö taseselvityksessä Kehitysryhmä oli saanut käyttäjältä palautetta aikaisemmassa kokouksessaan tekemästään linjauksesta liittyen tilanteeseen, jossa käyttöpaikan pääsulakekokoa muutetaan tilapäisesti. Ongelmaksi kehitysryhmän linjauksessa koettiin etenkin se, että väliaikaisessa tapauksessa poikettaisiin menettelyohjeissa kuvatusta normaalista menettelytavasta. Kehitysryhmä totesi, että ongelma on joka tapauksessa tuntimittaukseen siirtymisen myötä poistuva. Tehdyssä linjauksessa lähdettiin siitä, että kyseessä on tuntimitattu kohde. Tätä ei kuitenkaan oltu kirjattu muistioon, mikä osittain on saattanut aiheuttaa epäselvyyttä. Tuntimitatussa kohteessa kuormitusmalli voisi tässä tapauksessa muuttua yhdeksästä nollaan, mistä ei linjauksen mukaan tarvitse ilmoittaa myyjälle. Todettiin, että linjauksessa oli kyse sellaisista tapauksista, joissa verkonhaltija ei itsekään tee järjestelmään muutosta käyttöpaikan kuormitusmallitunnukseen. Jos tietoja verkonhaltijan järjestelmässä muutetaan, niin tulee tästä aina lähettää menettelyohjeiden mukaiset sanomat myyjälle. Todettiin myös, että kuormituskäyräkohteiden osalta tulee sulakekoon vaihdon yhteydessä aina lukea mittari. Se onnistuukin käytännössä samalla vaivalla. Yleensä verkonhaltija myös vie paikalle uuden mittarin jos käy muuttamassa sulakekokoa. 6.4 Tase-energian ilmoittaminen Z11-sanomassa Matti esitti ongelman oikean tase-energian ilmoittamisessa tuntiluettavasta kohteesta Z11-sanomalla jos laskutusjakson aikana taseiden kiinnimenon jälkeen tuntitietoja on korjattu. Tällöin lukemista laskettava Z11-sanoman tase-energia poikkeaa alkuperäisten tuntitietojen mukaan ilmoitetuista taseista. Kehitysryhmä totesi olevan ongelmallista, että samoja sanomia käytetään kuormituskäyräkohteiden ja tuntiluettavien kohteiden tietojen ilmoitukseen, vaikka sanomien rakenteet eivät aina vastaa molempien tapausten tarvetta. Linjattiin, että ensisijaisesti Z11-sanoman tase-energiakenttään tulee laittaa taseisiin viety arvo, mutta jos tuntimitatuilla kohteilla taseisiin mennyttä
5(5) arvoa ei järjestelmästä ole saatavissa voi kenttään laittaa lopullisten lukemien mukaisen arvon. 7. EDI-käyttäjäpäivien ohjelma Vuoden 2012 EDI-käyttäjäpäivät pidetään 7.6. - 8.6.2012 Vantaan Rantasipi Airport Congressissa. Kehitysryhmän seuraava kokous 13.2. on sovittu pidettävän teemakokouksena, jossa pääpaino on tulevilla EDI-päivillä sekä SVT-tutkinnolla. Nyt keskusteltiin kuitenkin mahdollisista teemoista tuleville EDI-päiville, jotta Markus ja Riina voivat laatia alustavan ohjelmaluonnoksen teemakokoukseen käsiteltäväksi. Keskustelussa tule esiin seuraavia aiheita: SiMa-paketti. Paketin koko sisältö ei todennäköisesti kiinnosta kuulijakuntaa, mutta esimerkiksi kuluttajansuojakysymykset ja seuraamusmaksu ovat sellaisia asioita, joita EDI-päivillä voitaisiin käsitellä. Arto Rajalaa voisi pyytää puhumaan, mutta häntä todennäköisesti kiinnostavat paketissa eri asiat kuin EDI-päivien osallistujia. Valmisteilla oleva muutto-ohje Uusi tasevirheiden korjausmenettely Pohjoismainen taseselvitysmalli Kokemuksia pientuotantokohteiden tuntimittauksen käyttöönotosta Järjestelmätoimittajien paneelikeskustelu. Alustuksena keskustelulle voitaisiin esitellä EnergiaIT 2020-hanke. Keskustelun puheenjohtajaksi sopisi erittäin hyvin EnergiaIT työryhmän puheenjohtaja Jussi Laitinen. Paneelikeskustelu sopisi hyvin toisen päivän päätökseksi. Ehdotettiin myös, että suppeampia ajankohtaisia asioita voitaisiin koota yhdeksi ET:n ajankohtaiskatsaukseksi, jossa kerrottaisiin mm. PMVM-hankkeesta, Labellinglakivalmistelusta ja SVT-tutkinnosta. Todettiin, että viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyistä teemaryhmätöistä tuli paljon positiivista palautetta, joten sitä kannattaa jatkaa. Ongelma vain on resurssien saaminen ryhmien ohjaamiseen. Ehdotettiin myös, että ryhmät voisivat itse purkaa ennakolta käyttäjiltä saatuja caseja/kysymyksiä. 8. Muut asiat Ei ollut muita asioita. 9. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettävä keskiviikkona 4.4. klo 9.30 16.00 Hilton Airport hotellissa.