LIITE 2 30.5.2012 Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 vyöhykerajat ja lippujen hinnoitteluperiaatteet Yhteenveto lausunnoista
1. HSL-KUNNAT Helsinki Helsinki pitää kaarimallin vyöhykerajoista ja lippujen hinnoitteluperiaatteista tehtyä selvitystä ja esitystä hyvänä pohjana joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän kehittämiseen tulevaisuudessa. Helsingin kannalta olennainen AB-vyöhykkeen raja on sama kaikissa vaihtoehdoissa ja rajalle on Helsingin mukaan löydetty selkeä ja hyvin erottuva sijainti melkein koko pituudeltaan. Vaihtoyhteyksien kannalta on tärkeää, että Jokeri-linja ja Huopalahden asema ovat B- kaarella. Hankalammin hahmotettavia paikkoja ovat Etelä-Haaga ja Oulunkylä ja tästä syystä Helsinki ehdottaakin lausunnossaan, että Oulunkylän osalta tutkittaisiin vielä vetää raja Oulunkylän ja Käpylän välistä ja edelleen Metsälän eteläpuolelta. Kulosaaren tulisi sijaita A-vyöhykkeellä, kuten myös samalla etäisyydellä keskustasta oleva Lauttasaari on. BC-kaaren rajaa tulee Malminkartanossa tarkistaa niin, että koko Honkasuon alue kuuluu B-vyöhykkeeseen. Lisäksi Helsinki lausuu, että HSL:n tulisi yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista ulottaa B-vyöhyke kattamaan koko Kuninkaankolmion alue. Ala-Tikkurilan sijainti C-vyöhykkeellä aiheuttaa linjan 73 viimeistä pysäkkiparia käyttäville matkustajille nykytilanteeseen verrattuna kalliimmat lippujen hinnat, joten raja olisi siksi syytä vetää Kehä III:n sijaan kaupunkien rajaa pitkin. Suur-Matinkylä on perusteltua sijoittaa B-vyöhykkeelle, mikäli se on Espoolle taloudellisesti mahdollista. B-vyöhykkeen tulee kattaa koko nykyinen metrolinjasto ja vuonna 2015 valmistuva Länsimetro. Samalla Helsinki painottaa, että B-vyöhykettä ei tule laajentaa Suur-Matinkylää laajemmalle alueelle, koska muutoin kyseessä on pääkaupunkiseudun tasatariffi, joka ei ole mm. maankäytön kannalta tarkoituksenmukainen tariffirakenne. Östersundom on perusteltua sijoittaa C-vyöhykkeelle. Mikäli Östersundom olisi B- kaarella, muodostuisi Sipoon suuntaan kahden kaaren hintaporras, mikä ei tue yhteisen yleiskaava-alueen kuntarajat ylittävää kehittämistä. Lisäksi Östersundomin sijoittaminen B- vyöhykkeelle olisi vastoin sitä periaatetta, että vyöhykekaarten sijoittuminen perustuu ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Helsinki katsoo, että lippuja niiden hintasuhteita koskevat suositukset ovat perusteltuja. Vyöhykkeiden AB ja BC samanhintaisuus on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaista, mutta järjestelmässä tulee kuitenkin säilyttää mahdollisuus näiden vyöhykkeiden hintojen eriyttämiseen, mikäli kuntien joukkoliikennepoliittisissa tavoitteissa ja taloudellisissa edellytyksissä olisi tulevaisuudessa merkittäviä eroja. Tällöin pääosin Helsingissä sijaitsevat vyöhykekaaret voitaisiin hinnoitella BC-kaaresta eroavalla tavalla. Mahdollisuus raitiovaunulippuun tulee säilyttää. Helsinki pitää välttämättömänä, että tulevien vuosien tariffipoliittisilla päätöksillä turvataan riittävä lipputulokertymä. Kaupunkien rahoitustarpeeseen voidaan vaikuttaa mm. lippujen yleisellä hintatasolla sekä muilla tariffipoliittisilla keinoilla kuten kausi-, arvo- ja kertalippujen
keskinäistä hintasuhdetta muuttamalla tai alennusryhmäkäytäntöjä tarkistamalla. Näitä keinoja tulee selvittää perusteellisesti. Helsingin kaupunki pitää tarpeellisena, että kuntien ja HSL:n kesken voitaisiin määritellä pidemmän aikavälin tavoitteet lippujen hinnoittelulle ja rahoitukselle. Espoo Espoon mielestä parhaiten heidän kaupunkirakennetta ja sen kehitystä tukee vaihtoehto 3 Kehä III B-kaaren ulkorajana Vantaalla. Espoo katsoo, että taksa- ja lippujärjestelmän tulee suosia ja tukea Espoon raskaaseen raideliikenteeseen ja sen liityntään perustuvaa tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmää, matkustamista Espoon omiin aluekeskuksiin ja liityntäterminaalin kautta muualle pääkaupunkiseudulle. Näillä perusteilla BC-vyöhykerajan tulee Espoossa kulkea niin, että Suur-Matinkylä ja Suur-Leppävaara kuuluvat kokonaisuudessaan B-vyöhykkeelle. Espoon sisäisten yhteyksien kannalta on eduksi, että myös Kauniainen kuuluu B-vyöhykkeeseen. Myös Espoon keskuksen tulee sijaita B-vyöhykkeellä mm. vaihtoyhteyksien ja oppilaitosten sijainnin takia. Metroradan valmistuttua on myös Espoonlahti liitettävä AB-vyöhykkeeseen ja samalla arvioitava Kauklahden alueen sijoittumista samalle vyöhykkeelle. Vähintäänkin raideliikenteellä tehtyjen matkojen hinnoittelun tulee perustua B-vyöhykkeen hintaan. Espoo toteaa, että nykyinen hintaporras sisäisen ja seutulipun välillä muodostuisi Espoon keskelle, BC-rajalle. Espoon maankäyttö ja palvelut rakentuvat jatkossakin seitsemän suuralueen ja viiden niihin sijoittuvan aluekeskuksen varaan. Terveydenhuollon ja opetuksen peruspalvelualueet myötäilevät jatkossakin Espoon suuralueen rajoja. Espoo ei hyväksy vaihtoehdoissa 1 ja 2 esitettyä Suur-Leppävaaran jakoa kahdelle eri vyöhykkeelle. Karakallio ja Viherlaakso ovat jo kasvaneet kiinni toisiinsa. Vyöhykerajan vetäminen niiden väliin haittaisi Leppävaarassa aluekeskuksen palveluihin ja kaupunkiradan liityntään perustuvan kaupunkirakenteen ja joukkoliikennejärjestelmän kehitystä. Lisäkustannus Espoolle vyöhykerajan siirtämisestä on niin pieni, ettei jakamiselle ole Espoon mielestä taloudellisia perusteita. Espoo kannattaa kahden kaaren minimiostosperiaatetta ja AB- ja BC-lippujen määrittelyä samanhintaisiksi. Myös vyöhykelisälippu on hyvä ominaisuus ja lisää joustavuutta. Espoo edellyttää, että lippujen hinnat hinnoitellaan jatkossa niin, että kunnille aiheutuva lisäsubvention tarve muodostuu esitettyä kohtuullisemmaksi. AB- ja BC-lippujen yleistä hintatasoa on perusteltua tarkistaa ylöspäin suhteessa ABC-lippuun, koska lippujen kelpoisuusalue laajenee nykyisestä. AB- ja BC-lippujen tulee olla samanhintaisia tariffijärjestelmässä. Vantaa Vantaa pitää tärkeänä, että järjestelmä rakennetaan vastaamaan myös maantieteellisesti laajempaa seudullista joukkoliikennesuunnittelua. Vyöhykekaarien säteiden tulee ulottua yhtä pitkälle joka suuntaan. Ensi vaiheessa on kaarien rajojen sijoittelussa otettava huomioon kuntataloudelliset realiteetit. Esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat Vantaalle edullisimmat ja vaihtoehto 3 hieman kalliimpi. Vaihtoehto 2 poikkeaa eniten periaatteesta, jonka mukaan kaarten säteiden tulisi ulottua eri suuntiin yhtä pitkälle.
Vyöhykekaarien sijainnit tulee ottaa huomioon myös linjastosuunnittelussa. Maankäytön muutosten yhteydessä tulee vyöhykekaarien rajoja tarkastella tapauskohtaisesti yhteistyössä kaupunkien kanssa. Kaarimalliin siirtyminen ei saa johtaa siihen, että Vantaan kaupungin rahoitusosuus joukkoliikenteestä kasvaa kuntatalouden kannalta kestämättömäksi. Jatkotyössä tulee huomioida, että vireillä olevan kuntarakenteen uudistushankkeen jälkeenkin nyt päätettävät vyöhykerajat ovat asukkaiden kannalta oikeudenmukaisia ja helposti hahmotettavia. Kahden kaaren minimiostos on Vantaan kaupungin kannalta uuden lippujärjestelmän perusedellytys, jotta Vantaan palvelut ovat saavutettavissa tasapuolisesti samalla hinnalla kaikille kaupungin asukkaille. Selkeyden kannalta on hyvä, että minimiostosperiaate koskee kaikkia päälippulajeja ABC-alueella. Järjestelmän ymmärrettävyyden ja toteutuksen yksinkertaisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että AB-liput ovat samanhintaisia BClippujen kanssa. Kahden kaaren lipun hinnan korottaminen pääkaupunkiseudulla nykyisestä sisäisen lipun hinnasta on perusteltavissa lipun laajemmalla kelpoisuusalueella. Vantaa esittää jatkotyönä selvitettäväksi hintaportaiden lieventämistä erityisesti BCvyöhykkeen rajalla. Vantaan rahoitustarve kasvaa kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa huomattavasti. Edullisimmassakin vaihtoehdossa 2 Vantaan rahoitustarve kasvaa lähes 8 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on Vantaalle liikaa, ottaen huomioon samaan aikaan valmistuva kehärata. Vantaa esittää, että jatkotyönä tulee selvittää miten lippujen hintoja ja esim. alennusryhmäkäytäntöjä voidaan säätää rahoitustarpeen hillitsemiseksi. Vantaan osalta joukkoliikenteen tarjonnan heikentäminen ei ole vaihtoehto rahoitustarpeen pienentämiseksi. Lisävyöhykelippu poistaa nykyjärjestelmän epäoikeudenmukaiseksi koetun tilanteen, jossa kausilipun haltija joutuu maksamaan koko seutulipun hinnan ylittäessään maksuvyöhykkeen rajan. Vyöhykelisälippu on tarpeen ottaa käyttöön, vaikka se aiheuttaa Vantaalle n. 0,2-0,3 miljoonan euron lipputulomenetykset vuosittain. Kauniainen Kauniainen toteaa lausunnossaan, että vyöhykerajojen etäisyyksien on vastattava toisiaan kaikissa ilmansuunnissa. Kauniaisten mukaan vaihtoehdot 1 ja 2 ovat seudullisesti epätasapainoiset ja asukkaiden kannalta epäoikeudenmukaiset. Kauniainen pitää kehittämiskelpoisimpana vaihtoehtoa 3 Kehä III B-kaaren ulkorajana Vantaalla. Kauniainen katsoo, että vyöhykerajat ja hintaportaat siirtyvät kaarimallissa uusiin ja vaikeasti ymmärrettäviin paikkoihin. Jos kuntarajoista halutaan luopua, tulee vyöhykerajojen sijoittua koko pääkaupunkiseudun alueella tasapainoisesti, matkojen pituuden kannalta oikeudenmukaisesti ja selkeitä maastollisia tunnusmerkkejä mukaillen. Kauniainen haluaa, että vyöhykkeiden rajojen määrittely tarkistetaan yhteistyössä kaupunkien kanssa siten, että yhtenäiset palvelualueet sijoittuvat saman vyöhykekaaren sisälle ja selkeästi noudattavat esim. suuria liikenneväyliä tai luonnollisia maastossa havaittavia muodostelmia (selvitetty).
Julkisen liikenteen suhteellisia kuntaosuuksia ei saa kasvattaa. Vyöhykkeiden hinnoittelu vaikuttaa Kauniaisten mukaan epäsuhtaiselta. Kahden vyöhykkeen minimiostoksen ja sitä seuraavan kolmannen vyöhykkeen lipun hintaero on varsin suuri, mikä luo painetta laajoihin liityntäpysäköintijärjestelyihin. AB- ja BC-kaaren lippujen hintojen on tarkoituksenmukaista olla samat. Kahden vyöhykkeen lipun hinnan on luontevaa olla matkustusalueen laajenemisen myötä nykyistä kaupunkien sisäisen lipun hintaa korkeampi. Järjestelmän rahoituksen tulee perustua tasapainoon lipputulojen ja kuntaosuuksien kesken. Kauniainen haluaa myös selvitettävän, että jokainen kaari olisi ostettavissa erikseen (selvitetty, ei mahdollista järjestelmän toimivuuden kannalta). Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla aidosti matkan pituuteen perustuva järjestelmä (selvitetty). Kauniainen kannattaa ehdotettua vyöhykelisälippua ja nykytyyppistä raitiovaunulippua. Kerava Kerava sijaitsee kaikissa vaihtoehdoissa D-vyöhykkeellä ja Helsingin kantakaupunkiin suuntautuville matkoille tulee nykytilanteeseen yksi vyöhyke lisää. Kerava katsoo, että matkat Helsingin keskustaan tulevat Helsingin esikaupunkialuetta kalliimmiksi. Kerava lausuu, että esitetty taksa- ja lippujärjestelmän uudistus ei tuo esiin seikkoja, jotka edesauttaisivat Helsingin seudun kehittymistä vaan vyöhykkeiden määrän kasvaessa järjestelmä monimutkaistuu ja ymmärrettävyys ja käytettävyys kärsivät. Keravan osalta joukkoliikennematkat tulevat suuntautumaan enenevässä määrin B- ja C- vyöhykkeille. Poikittaisliikenteen palvelutasolla on suuri merkitys matkojen hinnoittelussa. Keravalaisten joukkoliikenteen käyttäjien kannalta on edullisempaa mitä enemmän he voivat tehdä matkoja C/D-vyöhykkeellä, joskin kaupungin joukkoliikennetuki silloin kasvaa. Keravan kannalta D-vyöhykkeen sisäisellä hinnoittelulla on suuri merkitys. Kerava katsoo maksavansa joukkoliikenteestä HSL:lle jo nyt muita naapurikuntia suurempaa kuntaosuutta ja tavoitteena tulee olla ratkaisu, jossa olisi etuja myös paikallisesti katsottuna. Kaikki kolme kaarimallin vaihtoehtoa johtavat siihen, että kaupungilta edellytetään entistä suurempaa taloudellista panostusta. Kerava katsoo, että järjestelmästä aiheutuu jo sinällään kustannuksia, jotka kasvavat suhteessa vähemmän kuljettujen kilometrien myötä. Tämän vuoksi Kerava esittää, ettei matkan pituuteen perustuva järjestelmä ole oikeudenmukainen. Kerava katsoo, että vyöhykejakoa ja sen perusteita tulisi selvittää edelleen samoin kuin poikittaisliikenteen kehittämistä toimivine vaihtopaikkoineen. Kerava kannattaa lausunnossaan sekä vyöhykelisälippua että raitiovaunuissa kelpaavaa arvolippua. Kirkkonummi Kirkkonummen kunta ei ota kantaa mikä esitetyistä vaihtoehdoista valitaan jatkoselvittelyyn, koska vaihtoehtojen vaikutustarkasteluissa ei ilmene eroja Kirkkonummen kunnan osalta. Espoonkartanon alue Loojärven itäpuolella tulisi sijaita C-kaarella kuten Nuuksion ja Histan alueet. Lisäksi Kirkkonummen kunta esittää, että jatketaan nykykäytäntöä missä Espoossa ja Kirkkonummella Nupurintiellä sijaitseva Laitamaantien pysäkki-
pari kuuluu Espoon maksualueeseen. Siuntion puolella sijaitsevat pysäkit Pikkalan alueella kuuluvat Kirkkonummen maksualueeseen ja niiden toivotaan sijaitsevan tulevaisuudessakin D-kaarella. Esitetyissä vaihtoehdoissa ei ole eroja Kirkkonummen liikennöintikustannuksissa tai kunnan rahoitustarpeen muutoksessa. Kirkkonummen kunnalla ei ole halukkuutta lisätä joukkoliikenteen rahoitusta hintaportaan madaltamisen vuoksi. Kirkkonummen kunta esittää, että AB-, BC- ja D-kaaren lippujen hintoja korotetaan verrattuna nykyisiin sisäisiin lippuihin koska lippujen kelpoisuusalue laajenee. BC- ja D-kaaren lippujen ja CDkaaren hintaporras ei saa olla liian suuri. Kaarimallin lippujen hintojen tulee olla suhteessa toisiinsa. n periaatteen tulee olla oikeustajuinen: pitkän joukkoliikennematkan tulee maksaa enemmän kuin lyhyen. Kirkkonummen kunta pitää vyöhykelisälippuesitystä hyvänä. Myös nykytyyppinen raitiovaunulippu voidaan toteuttaa uudessa järjestelmässä. Kirkkonummen kunta esittää, että tariffipolitiikkaa tarkastellaan uuden taksa- ja lippujärjestelmän periaatteiden selkeyttämisen jälkeen. Sipoo Sipoo yhtyy KUUMA-kuntien yhteiseen lausuntoon (lausunto seuraavassa kappaleessa). Lisäksi Sipoo toivoo, että Myyraksen alue kuuluisi C-alueeseen eikä D-alueeseen kuten muut kunnan alueet, koska Myyras kuuluu tiiviisti yhteen Vantaan liikennöintialueen kanssa. Lippujen hinnoittelua on tarkistettava ennen kuin uusi taksa- ja lippujärjestelmä otetaan käyttöön, koska sisäisten ja seutulippujen välinen hintaero on suhteettoman suuri. 2. MUUT HELSINGIN SEUDUN KUNNAT KUUMA-kunnat antoivat yhteisen lausunnon ja sen lisäksi osa KUUMA-kunnista on antanut myös oman lausunnon. Kuuma-kunnat ovat aikaisemmissa lausunnoissaan painottaneet yhtenäisen vyöhykkeen muodostamista Kuuma-alueelle. Kehyskuntien lähtökohtana on, ettei yksittäisiä kuntia jaeta useampaan vyöhykkeeseen, vaikka tämä voi olla tarkoituksenmukaista pääkaupunkiseudulla. Kehyskunnat sijaitsevat kaikissa vaihtoehdoissa joko D- tai E-vyöhykkeellä. Helsingin kantakaupungin erottaminen omaksi vyöhykkeeksi (A) tarkoittaa kehyskunnille lisävyöhykkeen muodostamista kantakaupunkiin suuntautuvilla matkoilla. Tämän seurauksena matkat kantakaupunkiin tulevat kalliimmiksi suhteessa Helsingin esikaupunkiin suuntautuviin matkoihin. B/C ja C/D-rajalla on suurempi merkitys kehyskunnista suuntautuvilla matkoilla, koska työmatkojen suuntautuminen kehyskunnista on muuttunut ja on muuttumassa enemmän kuntien sisäiseksi, muihin kehyskuntiin suuntautuvaksi tai Espooseen ja Vantaalle suuntautuviksi matkoiksi. Tästä syystä Kuuma-kunnat esittävät, että B/C-vyöhykkeen raja vastaisi
Helsingin ja Vantaan nykyistä kuntarajaa mahdollisin tarkistuksin esim. Tikkurilan kohdalla. Myös C/D-vyöhykkeen raja pitäisi pitää nykyisen kaltaisena. D/E-raja on tarkennettava jatkoselvityksissä. Kehyskuntien matkojen suuntautuminen edellyttää myös muiden kuin Helsingin keskustasta tehtyjen etäisyysvyöhykkeiden vaikutustarkasteluja. Kehyskuntien osalta, mikäli kuuluvat HSL:ään eikä muita lippujärjestelmiä olisi käytössä, suurin muutos olisi D- ja E-vyöhykkeiden sisäisten matkojen hinnoittelussa. Esimerkiksi Keravan osalta matka kaupungin sisällä tai matka Nurmijärvelle olisi samanhintainen. Uuden järjestelmän hyvä puoli on matkojen hinnoittelu nykyistä enemmän matkan pituuden mukaan. Järjestelmän heikkous on kehyskuntien näkemyksen mukaan poikittaissuuntaisten ja laaja-alaisten kuntien matkojen hinnoittelu. Vyöhykelisälippu on toivottu lisä lippuvalikoimaan ja esityksen mukainen hinta on perusteltu lähtökohta jatkokehittelyyn. Myös muiden vyöhykelippujen hintasuhteiden osalta esityksen mukaiset hintasuhteet ovat perusteltuja. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös ABCvyöhykkeiden lippu pitää olla oikeudenmukaisesti hinnoiteltu suhteessa BCD-vyöhykkeen lippuun. Jatkoselvityksessä on selvitettävä myös D- ja E-vyöhykkeiden nykyiset lippujen hintasuhteet ja erilaisten vaihtoehtojen vaikutukset matkustajille ja kuntatalouteen. Kehyskunnat katsovat myös, että D- ja E-vyöhykkeillä on oltava mahdollisuus käyttää myös HSL:n tariffijärjestelmän ulkopuolisia lippuja tai yhteiskäyttöistä valtakunnallista järjestelmää. Nurmijärvi Nurmijärvi lausuu samoin kuin Kuuma-kuntien yhteisessä lausunnossa. Tuusula Tuusulan kunnan mukaan vaihtoehto 2, jossa rakenteilla oleva Länsimetro sijoittuu kokonaisuudessaan AB-kaarille, on joukkoliikennejärjestelmän kannalta looginen. Tuusulan näkökulmasta B-kaaren suppeampi rajaus vaikuttaa mielekkäältä. Tällöin Tuusulan suunnasta matkustaminen Vantaalle voisi tapahtua hyvinkin kattavasti CD-lipulla. Tuusula esittää, että koulumatkaliikenne Maantiekylästä Hyrylän suuntaan otetaan huomioon rajapaikoista päätettäessä. Kehä IV:n linjalla olevan maankäytön ja liikenneverkon sekä joukkoliikennelinjaston toteutuessa vyöhykerajan paikkaa Tuusulanväylän ja Myllykyläntien välisellä alueella tulee käsitellä uudelleen. Periaate AB-kaaren lipun hinta on sama kuin BC-kaaren lipun hinta vaikuttaa Tuusulan kunnan mielestä selkeältä, mutta se voi myös jäykistää järjestelmää. Tuusulan kunta esittää, ettei periaatteesta tehdä ehdotonta.
Tuusula pitää tärkeänä, että kehyskuntien lippujen asiakashinnoista vaihtoehtoineen ja alennuslippuineen tehdään selvitys HSL-alueen laajenemista suunniteltaessa. Sitovia periaatepäätöksiä lippujen hinnoittelun suhteen ei tule tässä vaiheessa tehdä. Vihti Vihdin kunta ei ota kantaa siihen, mikä esitetyistä rajavaihtoehdoista on paras. Tärkeää Vihdin kannalta on, että D- ja E-kaarten rajojen tarkempi sijainti on mahdollista siinä vaiheessa, kun kehyskuntien HSL-jäsenyys mahdollisesti ajankohtaistuu. Kahden kaaren minimiostosperiaatteen ei tule koskea kehyskuntia. Vihti kannattaa ehdotettua vyöhykelisälippua. 3. MUUT LAUSUNNON ANTANEET Ylioppilaskunnat (AYY, HYY ja SHS) Yliopisto-opiskelijat pitävät kaarimallia oivallisena ja toimivana, sillä se yhdistää kaikki yliopistokampukset Viikistä Otaniemeen saman vyöhykkeen (AB) alle ja näin ollen helpottaa liikkumista kampusten välillä. Yliopisto-opiskelijat esittävät sisäisen ja seutulipun hinnoittelun tuomista lähemmäksi toisiaan, jolloin kuntarajojen aiheuttamat keinotekoiset hinnan vaihtelut matkalipuissa poistuisivat. Joukkoliikenteen tulee pysyä jatkossakin edullisena ja houkuttelevana liikkumismuotona. Ylioppilaskunnat katsovat, että uusi vyöhykemalli on hyvä alku toimivammalle pääkaupunkiseudun yhteistyölle ja liikkumisen sujuvoittamiselle. Ylioppilaskunnat muistuttavat, että opiskelija-alennuksen on säilyttävä myös uudistuksen jälkeen.