Verkkotoimikunta 2.12.2015 Fingrid ajankohtaiset Petri Parviainen
Agenda 09.00-09.30 Verkkotoimikunnan jäsenten valokuvaus Fingridin vuosikertomusta varten 09.30-10.15 Ajankohtaiset / Petri Parviainen 10.15-11.00 Asiakasverkkojen loistehokompensointi / Jussi Antikainen Savon Voiman Verkko 11.00-11.45 Asiakkaiden 110 kv haarajohtojen lentotarkastukset / Jarkko Ronkainen PKS Sähkönsiirto oy 11.45-12.45 Joululounas 12.45-14.00 Verkkosuunnitelmakatsaus 14.00-14.30 Kahvi Itämeren aluesuunnitelmat / Maarit Uusitalo Kantaverkon kehittämissuunnitelma: Aluesuunnitelmat Keski-Suomi, Uusimaa ja Pohjanmaa / Aki Laurila 14.30-15.00 Vuoden 2016 Verkkotoimikunnan vuosikello
Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Aluehinnat < 20 /MWh 20-25 /MWh 25-30 /MWh 30-35 /MWh 35-40 /MWh 40-45 /MWh 45-50 /MWh > 50 /MWh Pääsiirtosuunnat (TWh/a) F 2011 2014 SYS 47,1 /MWh D K 1 2 1 1 1 SYS 29,6 /MWh D K 1 18 4 3 2015 (9.11. asti) SYS 20,9 /MWh D K 1 16 4 3 2 Tuetun, hintaan reagoimattoman tuulituotannon lisääntyminen painanut keskimääräistä tukkumarkkinahintaa Hinta painui negatiiviseksi Tanskassa 8.11. neljän tunnin ajaksi Sähkön kulutuksen kasvu on pysähtynyt ja kulutus on kääntynyt loivaan laskuun Pohjoismaissa Kesällä 2015 erityisesti runsas vesitilanne on laskenut pörssihintaa Suomi-Ruotsi hintaero on kasvanut huolimatta rajasiirtoyhteyksien normaalista käytettävyydestä 2015 Suuri energiapoliittinen kysymys: kuka investoi näille markkinoille markkinaehtoisesti ilman tukia?
Tuulivoiman tuotantoennätys syntyi Valio-myrskyssä Uusi Suomen tuulivoimakapasiteetin tuotantoennätys syntyi Valio-myrskyn aikana 2.10. klo 20-21. Tunnin aikana tuulivoiman keskimääräinen tuotantoteho oli Fingridin mittauksiin ja arvioon perustuen 743 megawattia. Kyseisellä tunnilla tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 9 prosenttia, kokonaiskulutuksesta tuulivoimalla voitiin kattaa noin 7 prosenttia. Tällä hetkellä tuulivoimakapasiteetti lisääntyy Suomessa vauhdikkaasti. Onkin ennakoitavissa, että nyt saavutettu tuotantoennätys tullaan rikkomaan mahdollisesti jo tulevan talven aikana.
Kantaverkkopalvelut - ajankohtaista 1. Kantaverkkopalvelut 2016, uusi sopimus Muutokset tariffirakenteeseen, maksut nousevat keskimäärin 14 prosenttia Energiavirasto vahvistanut uudet sopimusehdot Muutokset loissähkön toimitusehtoihin. Seuranta jatkossa liittymispistekohtainen. 2. Kantaverkon nimeäminen Valitusten käsittely Markkinaoikeudessa Kantaverkon ulkopuolelle jääneiden verkonosien myynti käynnissä ja samanaikaisesti valmistellaan Fingridin suurjännitteisen jakeluverkon toimitusehtoja 3. Muutos vanhojen liittymismaksujen maksuihin ja sopimusehtoihin Käyttö- ja kunnossapitomaksujen periminen päättyy Ennen 2012 tehtyihin liittymissopimuksiin sovelletaan jatkossa nykyisiä sopimusehtoja. Muutostilanteissa ei uusia maksuja.
7 Kantaverkkopalvelun pätösähkön siirtohinnat v. 2016 (ilman arvonlisäveroa) Tariffirakenteen komponentti Yksikköhinnat /MWh Talvijakson pituus Kulutus, talvi/talviarki Kulutus, muu aika Kantaverkosta otto Kantaverkkoon anto Voimalaitosten tehomaksu **) Lyhyen käyttöajan voimalaitosten energiamaksu ***) Tuotannon osuus kantaverkkotulosta 3 kk, joulu helmikuu talviarkipäivän pituus klo 7:00-21:00, ma pe, noin 900 h *) 7,9 2,6 1,03 0,68 1700 /MW,a 3 14 % *) Arkipyhät otetaan huomioon arkipäivinä **) Kohdistetaan liittymispisteen taakse kytketylle sähköntuotannon nettopätöteholle (komission asetuksen (EU) 543/2013 mukainen ilmoitus) ***) Asiakkaan kalenterivuosittain tekemän valinnan mukaan
Riskitön korko WACC-mallissa % 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 WACC verojen jälkeen 2015 3,05 2016 5,24 Suomen valtion 10 v joukkovelkakirja 2012-2015 regulaatiomallin vuotuinen riskitön korko 2016 sovellettava riskitön korko* 2017-2019 ennustettu vuotuinen riskitön korko* * Vuosittain valitaan korkeampi vaihtoehdoista 6 kk keskiarvo tai 10 v keskiarvo
Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen sähköasemilla 1(2) Taustaa Vuodesta 2012 lähtien asiakkaat ovat maksaneet liittymismaksuna 110 kv liitynnöistään Fingridin sähköasemille 600 000 kertakorvauksen, mikä sisältää liitynnän katkaisijakentän käyttö, kunnossapito, pääomakulun sekä perusparannukset että uusimisen niin kauan, kun asiakkaalla on tarvetta liitynnälle. Ennen vuotta 2012 asiakkaat maksoivat vastaavasta liitynnästä vaihtoehtoisesti kahdella tavalla: a. kertakorvaus, joka kattaa liitynnän rakentamisesta Fingridille aiheutuneet kustannukset ml. liitynnälle jyvitetyt kyseisen sähköaseman yhteiset rakenteet ja maapohjan. Asiakas on lisäksi velvoitettu maksamaan vuotuiset käyttö-, kunnossapito ja perusparannuskustannukset sekä kokonaan aikanaan tehtävä uudelleen rakentaminen. b. vuosimaksu, joka kattaa liitynnän rakentamisesta Fingridille aiheutuneet kustannukset ml. liitynnälle jyvitetyt kyseisen sähköaseman yhteiset rakenteet ja maapohjan sekä liityntään kohdistettavat perusparannuskustannukset sekä kokonaan aikanaan tehtävä uudelleen rakentaminen. Käyttö- ja kunnossapitomaksut peritään erikseen vuosittain. Vuosimaksu laskettiin kohdan a. summa jaettiin 25 vuodelle 6% korkokannalla. Vuosimaksu on jatkuva niin kauan kuin asiakkaalla on liitynnälle tarvetta. 9
10 Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen sähköasemilla 2(2) MUUTOS 1.1.2016 lähtien: 1. Lopetetaan käyttö- ja kunnossapitomaksujen periminen asiakkailta ja lisätään kustannusosuus muun kantaverkon kunnossapitoon 2. Vuosimaksuna käyttöoikeuskenttänsä maksaville asiakkaille esitetään kertakorvausta, jolla asiakas suorittaa liitynnän loppumaksun ja pääsee nykyisen liittymismaksukäytännön piiriin. 3. Kertakorvauksena liityntänsä aikanaan maksaneet asiakkaat siirtyvät uuteen käytäntöön korvauksetta. ELI kun asiakasta varten rakennettu katkaisijakenttä tulevaisuudessa perusparannetaan tai uusitaan kokonaan, uutta liittymismaksua EI enää peritä. Käyttöoikeusmaksujen periminen kertakorvauksena: JHA - (Y x L t ) = M k ; kuitenkin vähintään 100 000 JHA = Liityntäkentän keskimääräinen kustannus sopimuskauden alussa 360 000 Y = sopimusaika vuosissa L t = laskennallinen tasalyhennys 15 000 vuodessa M k = kertakorvaus, jonka maksettuaan asiakkaan liityntä siirtyy nykykäytäntöön
11 Merkittävä investointiohjelma jatkuu "kantaverkko 4.0" Meneillään olevat suuret hankkeet: Pohjanmaan siirtoverkon uusiminen "Rautarouvan" modernisointi Tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon Fingridin kantaverkkoinvestoinnit 2000-2024 Investoinnit 2015-2025 yhteensä noin 1,2 miljardia euroa! Ensi vuosikymmenellä: Kantaverkko Helsinkiin Lisää siirtokapasiteettia Ruotsiin
Investoinnit (23.9.2015 jälkeen) Hankintasopimukset Harakkaperä Isokangas 2 x 110 kv voimajohto, Technolines S.r.l. Hankintapäätökset Loviisan kytkinlaitoksen laitevaihdot, Infratek Finland Oy Sähköasemien kulunvalvonta 2016, Infratek Finland Oy Yllikkälän 110 kv perusparannus, TMV Service Oy Valmistuneet hankkeet Keminmaan sähköaseman laajennus valmistui ja uudet johtojärjestelyt otettiin käyttöön 30.9.2015 Kuolajärven uusi 220 kv GIS-kytkinlaitos otettiin käyttöön syykuussa Forssan sähköasema valmistunut Hirvisuolla 6 kpl 110 kv kenttiä ja Hirvisuo-Kalajoki 110 kv voimajohto otettu käyttöön Muuta Elvis-toiminnanohjausjärjestelmässä otettu uusia toiminnallisuuksia käyttöön Keminmaan aseman laajennustyömaa Kuolajärven GIS-rakennus
Uusi Turvallisilla linjoilla työturvallisuuslehti julkaistiin Lehti on palvelutoimittajille suunnattu työturvallisuusjulkaisu, joka julkaistiin suomeksi, englanniksi ja kroatiaksi. Lehden aiheita ovat: - Turvallisuusvalvoja työturvallisuuden edistäjänä - Otetaan opiksi Turvallinen purkutyö alkaa etukäteissuunnittelusta - Tavaksi turvalliset työtavat - T3-raportointi työturvallisuuden seurannan mobiili apuväline - Tunnista riskit, vältä vaarat - Työturvallisuusasiat tutuiksi Fingridin verkkokoulussa
Haemme uusia ideoita ja ratkaisuja kantaverkon kunnossapitotöiden ja viankorjauksen kehittämiseen Fingrid on aloittanut haun, jolla etsitään uusia kumppaneita ja toteutus-kelpoisia ideoita kantaverkon kunnonhallinnan kehittämiseen. Ideat voivat liittyä esimerkiksi mittausteknologiaan, ICT-ratkaisuihin, informaation käsittelyyn, mittaustiedon visualisointiin, minikoptereihin, laser-keilaukseen, tiedonvälitykseen kentältä kantaverkkokeskukseen tai ikääntymistä paremmin kestäviin materiaaleihin. Kehitystyön ja uusien toimintatapojen tavoitteena on vähentää kantaverkon vioista ja kunnossapitotöistä aiheutuvaa haittaa asiakkaille ja yhteiskunnalle.
Fingridin rooli verkkosääntöjen kehittämisessä ja käyttöönotossa Valmistella ENTSO-E:n jäsenenä verkkosääntöjä Tehdä yhdessä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa ehdotukset verkkosääntöjen vaatimista metodologioista ja ehdoista kuultuaan sidosryhmiä eurooppalaisten ja alueellisten sidosryhmäkuulemisten osalta suomalaisten sidosryhmien oltava tietoisia konsultaatioista ja niissä käsiteltävistä asioista Toteuttaa verkkosääntöjen vaatimukset omalta osalta tämä voi edellyttää vaatimusten asettamista verkkoon liittyjille ja markkinatoimijoille kansallisesti toimittaa ENTSO-E:lle ja sääntelyviranomaisille vaaditut tiedot monitorointia varten
Asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö verkkosääntöjen käyttöönotossa Fingrid perustaa määräaikaisen verkkosääntöfoorumin HVDC Toimintaperiaatteita: avoin kaikille asiasta kiinnostuneille (toimialan edustajat, viranomaiset, etujärjestöt,...) kokoontuu kolme kertaa vuodessa asialistalla pysyvänä kohtana verkkosääntöjen ajankohtaiset asiat eri verkkosääntöjen valmistelutilanne, vaikutukset sähkömarkkinatoimijoihin, kuulemiset, yms. osallistujat voivat ehdottaa asialistalle omia aiheitaan verkkosivut tiedottamista varten (Fingridin verkkosivujen alle) sähköposti: verkkosaannot@fingrid.fi
Miten tästä eteen päin? Verkkosivut, joilla tiedotetaan verkkosääntöfoorumista sekä verkkosääntöjen käyttöönoton ajankohtaisista asioista Verkkosääntöfoorumin ensimmäinen kokous maaliskuussa 2016, aiheina mm. Sääntöjen esittely ja hyväksyminen Kokousaikataulusta päättäminen Verkkosääntöjen ajankohtaiset asiat Fingrid vastaa verkkosääntöfoorumin käytännön järjestelyistä ja valmistelee säännöt
NBS-projekti: uusi käyttöönottopäivä on 3.10.2016 Pohjoismaiden yhteisen taseselvityksen uusi käyttöönottopäivämäärä ja käyttöönottosuunnitelma on julkaistu. NBS-mallin mukainen taseselvitys aloitetaan 3.10.2016. Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt Fingrid, Statnett ja Svenska kraftnät ovat päättäneet ottaa käyttöön yhteisen taseselvityspalvelun Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla. Tätä varten kantaverkkoyhtiöt ovat kehittäneet uuden harmonisoidun taseselvitysmallin ja perustaneet yhdessä omistamansa palveluyhtiön esett Oy:n hoitamaan yhteistä taseselvitystä.
Fingrid välittää. Varmasti.