vestointivarauksista annetun lain (64 8/64) mukaiset investointitalletukset, jotka taseessa on kirjattu "määräaikaisiin kotimaisiin sitoumuksiin".

12 Vaihdettavien valuuttojen nettovähennys oli yh- Suhde valtioon teensä 306 m ilj. mk, kun taas sidottujen va- Pankin ja valtion tilisuhteet esitetään seuraa - luuttojen kohdalla tilanne parani 29. vassa asetelmassa. Valtion tilit 31.12.1964 31.12.1 965 Muutos Vastaavat: Varm uusvarastoluotto...... 10.0 - - 10.0 Shekkitili... 5.4 1.1-4.3 Vientimaksutili... 1.1 1.1 _ Vastattavat... 6.5 2.2-4.3 Valtion nettovelka... 3.5-2.2-5.7 vestointivarauksista annetun lain (64 8/64) mukaiset investointitalletukset, jotka taseessa on kirjattu "määräaikaisiin kotimaisiin sitoumuksiin". Investointitalletuksia vastaanotettiin vuoden aikana 10.5. Pankkien tilit Suhde rahalaitoksiin Pankin ja rahalaitosten tilisuhteita valaisee seuraava asetelma. 31.12.1964 31.12.1965 Muutos Vastaavat: Rediskontatut vek selit... 448.4 640.6 + 192.2 Postisäästöpankin sh ekkitili... 49.6 8.3-41.3 Yksityisten rahalaitosten shekkitilit... 16.4 11.9 4.5 M ortgage Bank of Finland O y... 0.6 0.2-0.4 66.6 20.4-46.2 13 Pankkien nettovelka... 381.8 620.2 + 238.4 V altio maksoi kuoletussuunnitelman mukaisesti varmuusvarastoluoton viimeisen lyhennyserän, 10. Varmuusvarastoluotto on ollut kirjattuna taseen "m uihin saataviin". V altionvientimaksutili, joka taseessa sisältyy "m ääräaikaisiin kotimaisiin sitoumuksiin", pysyi muuttum attomana. Asetelmaan eivät sisälly ne pankin Yksityisten tilit omistamat markkinakelpoiset valtion obligaatiot, jotka on ostettu rahalaitoksilta tai suoraan valtiolta. Suhde yksityisiin asiakkaisiin Seuraava asetelma valaisee pankin tilisuhteita yksityisiin asiakkaisiin. 31.12.1964 31.12.1965 Muutos Markkamääräiset vek selit... 67.1 26.0-41.1 Shekkitilit... 2.5 1.9-0.6 Ulkom aan rahan määräiset vek selit... 55.2 45.5-9.7 M uita saatavia... 30.2 74.5 + 44.3 Vastaavat... 155.0 147.9-7.1 Shekkitilit... 0.7 1.2 + 0.5 M uita vaadittaessa maksettavia sitoumuksia... 0.9 0.7-0.2 Määräaikaisia kotimaisia sitoumuksia... 10.5 + 10.5 Vastattavat... 1.6 12.4 + 10.8 Nettoluotonanto yrityksille... 153.4 135.5-17.9 Luotonanto yksityisille asiakkaille markkamääräisinä vekseleinä väheni vuoden aikana 41.1, osaksi viljakaupan rahoitukseen m yönnettyjen luottojen pienenemisen vuoksi, mutta pääosaltaan kuitenkin pankin muiden asiakasluottojen supistumisen takia. Ulkom aan rahan määräiset vekselit ovat aikaisemmin mainittuja M aailmanpankilta saatujen ja Suomen Pankin edelleen välittämien luottojen katevekseleitä, ja ne vähenivät säännönmukaisten lyhennysten takia. "M u iden saatavien" kasvu joh tu i metalliteollisuuden keskipitkistä toimitusluotoista, jo i den määrä lisääntyi 38.8. Vastattavien puolella ovat uutena eränä kaivosteollisuuden in- Rediskonttaukset kasvoivat vuoden aikana 192.2. Toiselta puolen rahalaitosten shekkitilit vähenivät 46.2, joten niiden nettovelka Suomen Pankille lisääntyi 238.4. Asetelmassa mainittu M ortgage Bank of Finland O y:n Suomen Pankissa pitämä tili sisältyy taseessa "m uihin vaadittaessa maksettaviin sitoum uksiin". Arvioitaessa rahalaitosten asemaa suhteessa Suomen Pankkiin on tämän lisäksi otettava lukuun myös ne vekselit, jotka Suomen Pankki on erityisten luottojärjestelyjen puitteissa ostanut rahalaitoksilta salkkuunsa mutta joiden maksamisesta ao. rahalaitokset ovat vastuussa. T ä l laisia ovat liikepankeilta ostetut ulkomaan valuutan määräiset vientivekselit, joita oli Suomen Pankin omistuksessa vuoden lopussa 30.5 milj. mk - määrä sisältyy taseessa "ulkomaisiin vekseleihin". Rahalaitoksilta ostettuja vekseleitä ovat myös ylem pänä jo mainitut metalliteollisuuden toimitusluottovekselit, jotka rahalaitokset ovat velvolliset ostamaan määrätyin edellytyksin takaisin jo ennen eräpäivää. Toimitusluottovekseleitä, jotka taseessa on kirjattu "m uihin saataviin ", oli pankin omistuksessa vuoden lopussa 50.2. Rahalaitosten vastuuseen kuuluvat niin ikään pankin niiltä termiiniehdoin ostamat obligaatiot. Edellä (s. 6 ) jo selostettiin rahalaitosten kanssa tehtyjä lyhytaikaisia term iinikauppoja ja niiden ehdoissa toimeenpantuja muutoksia. V uoden lopussa oli pankin omistuksessa tällaisia lyhyeksi aikaa ostettuja obligaatioita 25 milj. markan arvosta. Näm ä samoin kuin pitem piaikaisin term iiniehdoin rahalaitoksilta ostetut obligaatiot eivät sisälly asetelmaan. Pankin noudattamat luottoehdot Suomen Pankin viralliset diskonttokorot olivat vuoden aikana entiset, alaraja 6 % ja yläraja 7 54 %. Asiakkaiden vekseleistä veloitettiin useimmissa tapauksissa 6%-7%:n korko. M etalliteollisuuden toimitusluottovekselien korko oli kuitenkin 6 l/2 % ja vientivekselien 6 %. Rediskonttausten peruskorko oli 7 %, mutta marraskuun 1 päivästä lukien johtokunnalle annettiin oikeus soveltaa harkinnan mukaan myös alem paa, vähintään kuitenkin 6 % :n korkoa (ks. s. 18). Viim eksi mainittua korkoa sovellettiin samasta päivästä alkaen niihin rahalaitoksiin, joiden luotonanto lokakuun loppuun m ennessä oli noussut vähem m än kuin 8 % vuoden alusta (vrt. s. 5 ). Rediskonttausten lisäkoron yläraja oli entinen eli 4 %. Rediskonttausehtoihin tehtyjä muutoksia selostettiin edellä (s. 4-5 ). Setelistä Taseen mukaan liikkeessä oleva setelistö oli vuoden lopussa 1028.5. O n kuitenkin otettava huom ioon, että vanhan rahayksikön määräiset setelit siirrettiin tammikuun lopussa "liikkeessä olevien setelien" tililtä "m uihin vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin". V uoden

14 lopussa näitä vanhanmallisia seteleitä, jotka eivät enää todellisuudessa kierrä liikkeessä, oli 19.2. K oko setelistö oli vuoden lopussa siten 1047.7, joten se oli vuoden aikana kasvanut 45.0 eli 4.5 %. Setelinantotase Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma. 31.12.1 964 31.12.1 9 6 5 Muutos Setelinanto-oikeus Ensisijainen kate... 1049.7 944.7-105.0 Toissijainen kate... 500.0 500.0 - Yhteensä 1549.7 1444.7-105.0 Setelinanto -oikeuden käyttö Liikkeessä olevat setelit... 1002.7 1028.5 + 25.8 Vaadittaessa maksettavat sitoum ukset... 186.8 98.3-88.5 Shekkiluotoista nostamatta... 5.0 5.1 + 0.1 Setelinantovara... 355.2 312.8-42.4 V astaava Kulta... Kultaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa... Ulkomaiset v a lu u ta t... Ulkomaiset v ek selit... Ulkomaiset o b lig a a tio t... Ensisijainen setelinkate... Diskontatut kotim. vekselit Ulk. rahan m ääräiset... Markkamääräiset... Rediskontatut vek se lit... Toissijainen setelinkate... 31. 12. 1964 189.6 783.8 29.7 46.6 1 0 4 9.7 55.2 67.1 448.4 570.7 Yhteensä 1 549.7 1444.7-105.0 Setelinanto-oikeus supistui vuoden aikana 105.0. Ulkomaisten valuuttojen ja o b ligaatioiden vähenem inen pienensi setelinantooikeutta yhteensä 253.5, mutta toiselta puolen ensisijaista katetta lisäsivät paitsi ulkomaisten vekselien lisääntyminen, etenkin kullan kirjanpitoarvon korotus sekä Kansainvälisen V a luuttarahaston kultaosuuden siirtyminen valtiolta Suomen Pankille. Setelinanto pieneni yhteensä 62.6 vaadittaessa maksettavien sitoumusten vähenemisen takia. Setelinantovara supistui näin ollen 42.4 ja oli vuoden lopussa 312.8. Tilinpäätös Tiliaseman tarkastelun täydennykseksi esitetään seuraavassa pankin omaisuustase kokonaisuudessaan. Omaisuustase V astattava 12.1965 31. 12.1964 31. 12.1965 267.5 Liikkeessä olevat setelit... 10 0 2.7 1 0 2 8.5 Ulkomaiset v a lu u tta tilit... 84.7 44.8 45.6 Ulkomaiset markkatilit... 28.5 10.9 547.8 Shekkitilit 54.7 V a lt io... 5.4 1.1 29.1 Postisäästöpankki... 49.6 8.3 944.7 Yksit, rahalaitokset... 16.4 11.9 M u u t... 0.7 1.2 M uut vaad. maks. sitoumukset 1.5 20.1 45.5 Vaad. maks. sitoumukset... 186.8 98.3 26.0 U lk om a iset... 54.3 45.6 640.6 Kotimaiset... 1.1 11.6 712.1 Määräaikaiset sitoumukset... 55.4 5 7.2 Tuotot Tulostase mk K orot kotimaisesta lainausliikkeestä... K orot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... K orot obligaatioista... Provisiot... A giot... M uut tuotot... Kulut Yhteensä Palkat ja palkkiot... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja k u lu t... Haarakonttorien valvojain palkkiot... Työnantajan sosiaaliturvamaksut... Poistot... Setelien valmistus... M uut kulut... Tilivuoden voitto... Yhteensä Pankin ohjesäännön muuttamisesta annetun lain mukaisesti korotettiin pankin kantarahasto tilinpäätöksen yhteydessä 100 milj. markasta 300 milj. markaksi. Tarkoitukseen käytettiin arvonjärjestelytilien varoja. Pankin näkyvien omien varojen suuruus ilman tilivuoden voittoa oli täten tilinpäätöksen mukaan 397.9 eli 213.1 siiurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Vararahasto kasvoi 13.1 eli sillä määrällä, mikä vuoden 1964 voitosta siirrettiin tähän rahastoon. N äiden varojen lisäksi pankilla on huom attavia omaisuuseriä, jotka eivät näy pankin omaisuustaseessa. Niihin kuuluvat obligaatioiden arvonalennuksiin sisältyvien varausten lisäksi pääkonttorin ja haarakonttorien toimitalot, setelipaino, eräät muut pankin tarvitsemat kiinteistöt sekä osakkeet, lähinnä Tervakoski O y:n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys on esitetty alla olevassa asetelmassa. 19 737720,48 10169727,04 5 508 872,72 1839192,22 1981282,92 1728947,03 1965 28112 719,64 7 688 807,27 4 932272,30 2039231,08 2 042019,46 1791 683,03 40 965 742,41 46606732,78 6 348012,35 558 903,30 2 0 0 2 0 9,- 20313,50 12 6 4 6,- 355903,12 2 986 676,22 2432 857,50 1706 663,42 26343 5 5 8,- 6 777725,35 612 917,45 221108,10 21 334,75 13 5 0 1,- 385 671,93 4 231514,25 3 2 3 0 0 5 1,- 1808 518,95 29304 3 9 0,- 40965 742,41 46 606732,78 15 Kotim aiset obligaatiot Shekkitilit... M etalliraha... M uut saatavat... Muut varat... 35.8 2.5 3.8 55.3 97.4 Yhteensä 1717.8 Arvonjärjestelytilit... 261.8 165.1 36.9 1.9 Kantarahasto... 100.0 300.0 6.2 V a ra ra h a sto... 84.8 97.9 74.5 Tulostili... 26.3 29.3 119.5 Oma pääoma... 211.1 427.2 776.3 Yhteensä 1717.8 1776.3 Pankin kokonaistulot lisääntyivät edellisestä vuodesta 5.6. K orot kotimaisesta lainausliikkeestä kasvoivat 8.4 huolim atta siitä, että tuloja pienensi rediskonttausten lisäkorkojen palautus rahalaitoksille sekä rediskonttausten peruskoron alennus. K orot ulkom aisilta kirjeenvaihtajilta puolestaan vähenivät 2.5 pääasiallisesti valuuttasaatavien supistumisen johdosta. Pankin kokonaiskulut olivat 17.3 eli 2.7 suuremmat kuin

16 17 edellisenä vuonna. Eniten nousivat poistot, mikä johtui haarakonttorien rakennustöistä, ennen kaikkea Mikkelin uuden toimitalon rakentamisesta. Setelien valmistuksesta aiheutuvat menot lisääntyivät noin kolmanneksella. Pankin voitto oli 29.3. Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta annetulla lailla korotettiin se kanta- ja vararahastojen yhteismäärä, jonka saavuttamiseen saakka vuosivoitosta ainakin puolet on käytettävä vararahaston kartuttamiseen, 200 milj. markasta 500 milj. markkaan. Täm än mukaisesti on nettovoitosta siirretty vararahastoon puolet eli 14 652 195, - mk. V oiton toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille ja sen käytöstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, 14 6 5 2 1 9 5,- mk, siirrettäisiin valtiovarastoon. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus V uoden 1964 valtiopäivillä valitut varsinaiset tilintarkastajat, taloudenhoitaja Erkki Kivim äki, talousneuvos Lauri Laine, kirjanpitäjä Sylvi Siltanen, lääninmaanmittausinsinööri A a p o Seppälä ja varatuom ari Per Lauren toimittivat viime vuoden helmikuun 22-26 päivinä pankin vuoden 1964 tilintarkastuksen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta 1964. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 10, huhtikuun 6, toukokuun 19, kesäkuun 16, elokuun 18, lokakuun 27 ja jou lu kuun 14 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b ) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pan kin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1964 ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Eduskunnan kirjelmässään kesäkuun 21 päivältä 1962 antaman määräyksen mukaisesti tuli pankkivaltuusmiesten vuonna 1965 kokoontuvalle eduskunnalle valmistaa ehdotus niiden korkovarojen jakamisesta, jotka silloin ovat käytettävissä Längm anin testamenttirahastossa L itt. B. A purahojen oltua haettavina saapui pankkivaltuusmiehille 29 anomusta, minkä jälkeen pankkivaltuusmiehet pankkivaliokunnalle lähettämässään ehdotuksessa esittivät, että jakoa varten käytettävissä olleista 21312,18 markasta jaettaisiin 21 300 mk lähem m in luetelluille yhdistyksille, laitoksille ja seuroille. Sen jälkeen kun eduskunta, pankkivaliokunnan ehdotuksesta, oli tehnyt sanottujen korkovarojen jakamisesta päätöksensä sekä ilmoittanut siitä pankkivaltuusmiehille, suoritettiin apurahojen jako. Pankkivaltuusmiehet olivat kesäkuun 5 päivänä 1964 pitämässään kokouksessa kehottaneet johtokuntaa asettamaan toimikunnan laatimaan ehdotuksen ohjeiksi Längm anin A-rahaston alarahaston n :o 2 korkovarojen jakamista varten. Toim ikunta sai tehtävänsä suoritetuksi kertomusvuoden syyskuun 7 päivänä ja jätti joh toku n nalle mietintönsä siihen liittyvine ohjesääntöehdotuksineen. M ietinnön ja ohjesääntöehdotuksen johtokunta lähetti pankkivaltuusmiehille ilm oittaen samalla, ettei sillä ollut ehdotuksen suhteen mitään huomauttamista. Syyskuun 15 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehet puolestaan hyväksyivät toimikunnan laatiman ehdotuksen mainituiksi ohjeiksi ja lähettivät sen samoin kuin toimikunnan mietinnön pankkivaliokunnalle ehdottaen, että pankkivaliokunta esittäisi ohjeet eduskunnan vahvistettaviksi.

19 18 Pankkivaliokunnalle lähettämässään kirjel mässä pankkivaltuusm iehet lisäksi esittivät, että L ängm anin A -rahaston alarahaston n :o 2 h o i dosta aiheutuvat kulut m äärättäisiin suoritetta viksi m ainitun rahaston om ista varoista. Sen joh d osta, että pankkivaltuusmiesten eh dottam iin ohjeisiin tulisi sisältymään m m. ju l kisia viranom aisia velvoittavia määräyksiä, pank kivaltuusm iehet pyysivät, että eduskunta päättäi si m äärätä ohjeet julkaistaviksi asetuskokoel massa. Osakkeiden ja debentuurien merkitsemisiä Joh toku nta oli sovittuaan asiasta valtiovarain m inisteriön kanssa m erkinnyt S uom en Pankille E nso-g utzeit Osakeyhtiön toukokuun 29 p ä i vänä 1964 päätetyn osakeannin merkintäkauden lopussa merkitsemättä olleet 7 807 osaketta. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät elokuun 18 p ä i vänä pitämässään kokouksessa joh tok u n n a n toi m enpiteen. Samassa kokouksessaan pankkivaltuusm iehet oikeuttivat Suom en Pankin m erkitsemään 5 % vuotuista korkoa kasvavia Teollistam israhasto O y :n vu od en 1965 debentuurilainan III debentuureja enintään 10 m ilj. markan määrästä. Kansainvälisen Valuuttarahaston jäsenosuuden korotuksen vaatimat toimenpiteet H uhtikuun 6 päivänä pidetyssä kokouksessa esitettiin pankkivaltuusm iehille joh tok u n n an se lostus Suom en jäsenosuuden korottamisesta K a n sainvälisessä Valuuttarahastossa aiheutuvista to i menpiteistä, joista lähem m in sivulla 10. Asia ei vaatinut pankkivaltuusmiesten rat kaisua. Rediskonttausten peruskoron helpottaminen tietyissä tapauksissa T ou k ok u u n 13 päivänä pankkivaltuusm iehille lähettämässään kirjelmässä joh toku n ta ilm oitti, että S uom en Pankin rediskonttauspolitiikka on nojautunut rediskonttauksista veloitettavaan p e ruskorkoon ja lisäkorkoon. Maksutasekehityksen uhkaavan heikkenemisen takia joh tok u n ta antoi kertom usvuoden huhtikuun lopussa rahalaitok sille uudet tiukennetut luottopoliittiset ohjeet ja suositukset. T ä llöin katsottiin tarkoituksenm u kaiseksi lisäkorkom enettelyn soveltam inen siten. että rahalaitoksille, jotka luotonantopolitiikassaan pysyttäytyvät pankin asettamissa rajoissa, luvattiin palauttaa niiltä perityt lisäkorot kerto m usvuoden alusta lukien. Joh toku nta katsoi myös aiheelliseksi ilm oittaa, että niiden raha laitosten osalta, jotk a luotonannossaan täyttävät joh tok u n nan tarkem m in määrittelem ät ehdot, peruskorko alennetaan kertom usvuoden m ar raskuun alusta lukien lh 1 prosenttiyksiköllä, mikäli pankkivaltuusm iehet antavat jo h to k u n nalle tähän oikeuden. Edelliseen viitaten jo h t o kunta esitti pankkivaltuusmiesten päätettäväksi, että Suom en Pankki soveltaa rediskontatessaan rahalaitosten vekseleitä 7 % :n korkoa, m u tta joh tokunnalla on oikeus harkintansa m ukaan v e loittaa rahalaitokselta alem paakin, vähintään kuitenkin 6 % :n korkoa: täm än lisäksi jo h to k u n nalla on oikeus harkintansa m ukaan periä raha laitokselta lisäkorkoa enintään 4 %. Pankkival tuusmiehet hyväksyivät joh tok u n nan esityksen toukokuun 19 päivänä pitämässään kokouksessa. Syyskuun 13 päivänä pankkivaltuusm iehille lähettämässään kirjelmässä joh tok u n ta ilm oitti, että pankkivaltuusmiesten toukokuun 19 p ä iv ä nä 1965 tekem än päätöksen nojalla johtokunta on päättänyt antaa niille rahalaitoksille, jo id e n lu oton an to per 30. 10. 1965 on enintään 8 % suurem pi kuin per 31. 1 2.1 9 6 4, seuraavaksipuolivuotiskaudeksi eli ajaksi marraskuu 1965 - h u h tikuu 1966 % % :n alennuksen noudatetusta re diskonttausten peruskorosta ja enintään 7 % :n kasvusta vastaavasti 1 % :n alennuksen. J o h to kunta oli syyskuun 11 päivänä 1965 antanut rahalaitoksille uudet ohjeet luoton an n on ra joittam isesta marraskuun 1965 - huhtikuun 1966 aikana siten, että luoton an n on määrän tu lisi huhtikuun 1966 lopussa olla enintään 13 % suurem pi kuin vu od en 1964 lopussa. Samalla joh tok u n ta oli ilm oittanut, että rahalaitos, jon ka luotonannon kasvu ko. aikana on vain enintään 12 %, on oikeutettu, edellyttäen että pankkival tuusmiehet täm än lupauksen vahvistavat, saa m aan touko-lokakuun 1966 aikana yhden p r o senttiyksikön alennuksen rediskonttausten perus korosta. T ä m ä n joh d osta joh tok u n ta pyysi, että pankkivaltuusmiesten toukokuun 19 päivänä 1965 tekemä päätös, siltä osin kuin se koskee joh tok u n nan oikeutta rediskontatessaan rahalai tosten vekseleitä harkintansa m ukaan veloittaa rahalaitokselta alem paa kuin 7 % :n korkoa, v ä hintään kuitenkin 6 % :n korkoa, on voimassa vu od en 1966 lokakuun loppuun. Pankkivaltuus m iehet käsittelivät joh tok u n nan esityksen ko kouksessaan syyskuun 15 päivänä ja hyväksyi vät sen. (K s. myös s. 4.) Suomen Pankin ohjesäännön eräiden pykälien muuttaminen M aaliskuun 1 päivänä lähettämässään kirjel mässä joh tok u n ta teki pankkivaltuusm iehille esi tyksen Suom en Pankin ohjesäännön 4, 6, 7, 11 ja 30 :n muuttamisesta. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät esityksen maaliskuun 10 päivänä ja päättivät pyytää valtioneuvostoa antam aan sen mukaisen lakiesityksen eduskunnalle. Kirjelmässään joh tok u n ta ilm oitti, että S u o m en Pankin kanta- ja vararahastot olivat noin 12 % pankin taseen loppusum m asta ja pankin kaikki om at varat järjestelytilit m ukaan luettui na noin 29.2 % sanotusta loppusum m asta sekä että kanta- ja vararahastojen yhteism äärä oli 197.9 m ilj. mk. Koska om ien varojen suhdetta taseen loppusum m aan ei pankin sitoumusten kasvu h u om ioon ottaen v oid a pitää tyydyttä vänä, ja kun kanta- ja vararahastojen yhteis määrä j o kertom usvuoden tilinpäätökseen m en nessä ylittäisi 200 m ilj. markan rajan eli sen m äärän, jon k a saavuttamiseen saakka pankin vuosivoitosta ainakin puolet oli ohjesäännön 3 0 :n m ukaan käytettävä vararahaston kartut tamiseen, joh tok u n ta ehdotti, että ohjesäännön 4 ja 30 muutettaisiin siten, että kantarahaston määrä nostetaan arvonjärjestelytileille kertyneillä varoilla 300 m ilj. markkaan ja k a n ta -ja vara rahastojen yhteism äärä, jon k a saavuttamiseen saakka vuosivoitosta ainakin puolet on käytettä vä vararahaston kartuttamiseen, vahvistetaan 500 m ilj. markaksi. O hjesäännön 6 :n 5 m om entin m ukaan on pankin kultavarat vuodesta 1950 lähtien kir jattu enintään arvoon, jon k a m ukaan kilo hie noa kultaa maksaa 2 500 mk. K u llan arvo markoissa on kuitenkin tuosta ajankohdasta nous sut noin 40 %, minkä seurauksena pankin om a i suustase antaa erheellisen kuvan pankin kultavarojen todellisesta arvosta. T oiselta p u olen on maaliskuun 30 päivänä 1962 annetussa rahalaissa säädetty, että m arkan kansainvälinen perusarvo ilmaistaan kultana. T ä m ä n nojalla vahvistettu markan perusarvo on nykyisin 0.27771 gram maa hienoa kultaa. Koska joh toku n n an m ie lestä pankin om istam an kullan kirjanpitoarvon tulisi vastata tätä arvoa, joh toku n ta edellä m ai nitussa kirjelmässään ehdotti ohjesäännön 6 :n 5 m om enttia muutettavaksi siten, että pankin kultavarat kirjataan arvoon, jok a vastaa kultana ilmaistua markan kansainvälistä perusarvoa. L i säksi joh toku n ta huom autti, että ohjesäännön 6 :n 2 m om entista olisi poistettava valtion v u o den 1953 vakauttamislainan obligaatioita koske va m aininta, koska laina on j o lop pu u n m ak settu. O hjesäännön 11 sisältää säännökset muista kuin valtiota varten suoritettavista pankin teh tävistä. K u n pykälän 2 kohdassa, jok a koskee kultakauppaa, m ainitaan vielä rahaksi lyöty kulta, mikä viittaa kultarahakantaan, olisi m ai ninta rahaksi lyödystä kullasta poistettava ja samalla muutettava sanam uoto käytäntöä vas taavaksi säätäm ällä, että pankki ostaa ja m yy kultaa ja m uita jalom etalleja. Sam an pykälän 1 m om entin 5 kohdassa sää detään, että pankki m yöntää muunkinlaista kuin vekseliluottoa ottaen varteen, että sellaista lu ot toa annetaan ainoastaan kultaa, obligaatioita tai kiinnitettyjä velkakirjoja vastaan. V ak u u k sien osalta täm ä säännös on katsottava vanhen tuneeksi, sillä kultavakuutta ei enää käytän nössä esiinny. T oiselta p u olen luettelosta p u ut tuvat eräät muut arvopaperit, kuten debentuurit, jotka nykyisin tulisi v oid a hyväksyä lu otto je n vakuudeksi. Joh toku nn an mielestä olisi asian mukaista poistaa säännöksestä kokonaan v a kuuksia koskevat m aininnat ja jättää vakuuksien hyväksym inen joh tok u n n an harkintaan. J o h to kunnan vastuu on j o m äärätty S uom en Pankin joh tosään n ön 2 :ssä, jon k a m ukaan joh tok u n nan tulee luottoa m yöntäessään aina pitää sil m ällä pankin vakuutta ja etua. Samassa kohdassa säädetään m yös, että täl laisen m uun kuin vekseliluoton kokonaismäärä ei saa ylittää puolta pankin om ista varoista. T ä mä säännös on niin ikään katsottava vanhentu neeksi, koska se tarpeettom asti rajoittaa niitä m u otoja, joita Suom en Pankki voi noudattaa luottoa antaessaan. Ennen kaikkea säännös ra joittaa S uom en Pankin mahdollisuuksia antaa luottoa rahalaitoksille luotottam alla niiden om is tam ia obligaatioita, mikä monessa suhteessa olisi sekä S uom en Pankin että rahalaitosten kannalta tarkoituksenmukaisem pi lu ottom u oto kuin vek selien rediskonttaam inen. Tästä on sekin varsin haitallinen seuraus, että turvatakseen m ah d olli suutensa saada keskuspankkiluottoa rahalaitosten on m yönnettävä pääosa luotoistaan lyhytaikais ten vekselien m uodossa silloinkin, kun asiakkaan luotontarve tiedetään pitkäaikaiseksi. O ttaen h u om ioon ehdotetun kanta- ja vararahastojen korotuksen joh tok u n ta saisi riittävät m ah d olli suudet obligaatioluototuksen harjoittam iseen, jos m uun kuin vekseliluoton kokonaism äärä saisi nousta pankin om ien varojen m äärään saakka. Lisäksi olisi ohjesäännön 7 :stä, samasta syys tä kuin 11 :n 2 kohdastakin, poistettava sa

21 20 nonta rahaksi lyödystä kullasta m uuttam alla m ainitun pykälän sanam uoto siten, että kultakassana pidetään täällä oleva sekä muualla pankin lukuun talletettuna tahi m atkalla oleva kulta. Antaessaan edellä selostetun mukaisen lakiesi tyksen eduskunnalle valtioneuvosto samalla esitti Suom en Pankin ohjesäännön 3 2 :n m uutetta vaksi siten, että pankkivaltuusmiestä ja jo h to kunnan jäsentä vastaan virkavirheestä tehdyt syytteet käsittelee ensimm äisenä oikeusasteena H elsingin hovioikeus. Laki Suom en Pankin ohjesäännön 4, 6, 7,1 1, 30 ja 32 :n muuttamisesta edellä selostetulla ta valla vahvistettiin jou lu k u u n 30 päivänä. Syyskuun 10 päivänä pankkivaltuusm iehille lä hettämässään kirjelmässä joh tok u n ta ilm oitti, että Suom en Pankin raha-, luotto- ja valuutta politiikkaan sekä varsinkin kansainvälisiin raha laitoksiin ja järjestöihin liittyvät tehtävät ovat viim e vuosina huom attavasti laajentuneet. T ä l lainen kehitys on aiheuttanut sen, että näitä eri koisaloja tuntevien ja niitä koskevien asioiden hoitam iseen koulutuksen saaneiden lähim pänä joh toku n taa toim ivien pankin ylem pien virka miesten tehtäviä ja vastuuta on ollut lisättävä. T äm ä kehitys h u om ioon ottaen joh toku n nan mielestä olisi tärkeätä perustaa edellä- m ai nittuja tehtäviä varten S uom en Pankkiin pank kivaltuusmiesten harkinnan m ukaan yksi tai useampia pysyviä joh ta ja n toim ia. N äm ä jo h ta ja t eivät tulisi kuulum aan S uom en Pankin jo h tokuntaan, vaan he olisivat toim enhaltijoita, ku ten pankin haarakonttorien joh ta ja t, ja heidät nimittäisivät toim iinsa eduskunnan pankkival tuusmiehet. T oim en p iteen toteuttam inen edellyt täisi, että pankin ohjesäännön 21, jossa lue tellaan pankissa olevien tointen nim ikkeet, olisi m uutettava. K u n tässä pykälässä m ainitut n i mikkeet eivät enää anna oikeata kuvaa asiano maisten tehtävistä ja asemasta pankissa ja kun pykälä nykyisessä m uodossaan on sikäli jäykkä, ettei uusia toim ia voida perustaa ensin m uutta matta sanottua pykälää eduskunnassa, jo h to k u n ta katsoi, että ohjesäännön 21 olisi kokonai suudessaan muutettava paitsi siten, että siihen si sällytettäisiin edellä mainitut joh ta ja n toim et, myös siten, että pankkivaltuusm iehet saisivat v a l tuuden palkkaussäännössä vahvistaa, mitä muita pysyviä toim ia joh tajien ja konttorinjohtajien tointen lisäksi pankissa on. Joh tajan toim ien si sällyttäm inen ohjesäännön 21 :ään vaatisi li säksi sen, että ohjesäännön 17 :n 1 m om entin 17 ja 21 kohtaan ja 31 :ä ä n olisi lisättävä m ai ninta joh tajan toimista. K irjelm ä esiteltiin syyskuun 15 päivänä p id e tyssä kokouksessa pankkivaltuustolle, jok a pani asian pöydälle lisäselvitysten antamista varten. Saatuaan joh tok u n nalta pyydetyt lisäselvitykset pankkivaltuusmiehet päättivät lokakuun 27 p ä i vänä pitämässään kokouksessa pyytää valtion eu vostoa antam aan eduskunnalle esityksen Suom en Pankin ohjesäännön 17 :n 1 m om entin 17 ja 21 kohdan, 21 ja 31 :n muuttamisesta jo h to k u n nan esittämällä tavalla. T ou k ok u u n 19 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusm iehille esiteltiin joh tok u n n an sa m an toukokuun 7 päivänä lähettäm ä kirjelmä ja sitä seurannut valtiovarainm inisteriön pankki valtuusmiehille osoittam a kirjelmä huhtikuun 28 päivältä sekä viimeksi m ainitun kirjelm än liit teenä seurannut jäljennös joh tok u n n an helm i kuun 25 päivänä 1965 valtiovarainm inisteriölle lähettämästä kirjelmästä. V altiovarainm inisteriö pyysi pankkivaltuusmiesten lausuntoa valtioneu vostolle jou lu k u u n 22 päivänä 1964jätettyyn eläkesääntökomitean m ietintöön sisältyvästä eh d o tuksesta Suom en Pankin ohjesäännön henkilö kohtaisia eläkkeitä koskevien säännösten eli o h jesäännön 17 :n 1 m om entin 20 ja 22 kohdan sekä 24 :n muuttamisesta kom itean eh d otta malla tavalla. Pankkivaltuusmiehet päättivät il m oittaa lausuntonaan valtiovarainm inisteriölle, että yhtyen siihen, m itä joh tok u n ta oli helm i kuun 25 päivänä 1965 valtiovarainm inisteriölle lähettämässään kirjelmässä lausunut, Suom en Pankin ohjesäännön 17 :n 1 m om entin 20 ja 22 kohta sekä 24 olisi m uutettava edellä sano tussa joh tok u n n an kirjelmässä mainitulla ta valla. Myönnetyt eläkkeet, perhe-eläkkeet, avustukset ja hautausavut Pankkivaltuusmiehet m yönsivät kertom usvuo den aikana neljätoista eläkettä, viisi perhe-elä kettä ja kolm e hautausapua. H elm ikuun 10 päivän kokouksessa pankkival tuusmiehille esiteltiin joh tok u n n an tam m ikuun 11 päivänä lähettämä kirjelmä n :o 2 sekä sen mukana saapuneet jou lu k u u n 29:ntenä 1964 p ä i vätty pankin setelipainon kirjelmä ynnä 44 hen kilön anom us. J oh tok u nn an ehdotuksen m ukai sesti pankkivaltuusm iehet päättivät, että niille 44 setelipainon palveluksessa olevalle henkilölle, jo t ka olivat jättäneet edellä m ainitun setelipainon kirjelmää seuranneen anom uksen, m yönnetään pankkivaltuusmiesten kunkin asianomaisen koh dalla tekem ällä päätöksellä hänen setelipainon palveluksesta erottuaan avustus, jo k a m ääräytyy jou lu k u u n 15 päivänä 1950 vahvistetun Suom en Pankin eläkesäännön ja pankkivaltuusmiesten setelipainon palveluksessa olleiden avustuksiin nähden ennen heinäkuun 1 päivää 1964 n ou dattam an käytännön mukaisesti. Pankkivaltuusmiehet m yönsivät kertom usvuo den aikana kaksi tällaista avustusta. Johtokunta Kokouksessaan huhtikuun 6 päivänä pankki valtuusmiehet päättivät joh tok u n n an p u heen joh tajalle ja jäsenille maksettujen palkkojen prosent timääräisestä korottamisesta tam m ikuun 1 p ä i västä 1965 lukien sekä näin korotettujen palkko jen indeksisidonnaisuudesta. Sam alla pankkivaltuusm iehet vahvistivat jo h tokunnan vt. jäseninä toim im aan määrätyille pankin virkam iehille tehtävän hoitamisesta hei dän varsinaisen palkkansa lisäksi huhtikuun 1 päivästä 1965 alkaen maksettavan palkkion suu ruuden. Haarakonttorien valvoiat Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varam iehinään ovat vuonna 1966 pankkivaltuus miesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Joensuun konttori: valvojat henkikirjoittaja, v a ratuom ari M a u n o M oilan en ja kauppias Aulis Erkki T a h v o A h o sekä varam iehet rehtori, filo sofian maisteri Aulis O lavi W ald em ar K oivusalo ja lääninkam reeri, varatuom ari O tto A lvar G us taf Sorasalm i; Jyväskylän konttori: valvojat poliisitarkastaja, varatuom ari E ino Ilm ari K arp io ja pormestari A a ro T a p io H äkkinen sekä varam iehet joh taja, m aatalou s-ja metsätieteiden kandidaatti V eikko V ern er Varesm aa ja lääninasessori, varatuom ari U u n o O sm o V olm a ri A arnio; Kotkan konttori: valvojat kaupunginsihteeri, v a ratuom ari Kustaa Ilm ari Laaksonen ja tehtaan joh ta ja, diplom i-insinööri M a u n o Sopanen sekä varam iehet oikeusneuvosmies Heikki Pajari ja poliisimestari Eero Johannes Kettunen; Kuopion konttori: valvojat porm estari Alvar H jalm ar M ikael H urtta ja hovioikeudenneuvos T o im i T ulikoura sekä varam iehet agronom i L au ri A rvid Pekkarinen ja konttorinjohtaja, ekonom i L auri Johannes Salm i; Lahden konttori: valvojat joh taja Esko Bruno K unnas ja oikeusneuvosmies T im o Johannes T u o ri sekä varam iehet kunnallispormestari, v a ratuom ari H an s-o lof Paul VVallenius ja rehtori Ilm ari Johannes V artiainen; Mikkelin konttori: valvojat hovioikeudenasessori Jaakko Arm as K innunen ja lääninneuvos, vara tuom ari V eikk o Armas Jäntti sekä varam iehet rehtori Pauli V eli V a in io ja tuom iokapitulinasessori, varatuom ari M au ri Pertti T oiviain en ; Oulun konttori: valvojat oikeusporm estari Jyrki J a lo U n to T u om in en ja tullinhoitaja, lainopin kandidaatti Torsten W ilh elm Ö b erg sekä vara miehet kaupungintaloustarkastaja, ekon om i V ille K alevi M atturi ja joh ta ja, ekon om i Lauri J o hannes Heikkinen; Porin konttori: valvojat joh ta ja Y rjö E dvard N urm i ja porm estari V ä in ö W ilh elm H ahtasekä varam iehet kaupunginsihteeri, varatuom ari O la vi Einar K oivisto ja toim itusjohtaja H eim o K a lervo Kaitila; Rovaniemen konttori: valvojat konttoripäällikkö, ekon om i J u h o K alervo Lahtinen ja lääninsihteeri, varatuom ari V ilh o Johannes H aataja sekä varam iehet kaupunginsihteeri, varatuom ari A ar ne Johannes K op on en ja verotarkastaja, lainopin kandidaatti Erkki E m anuel O llila; Tampereen konttori: valvojat kauppaneuvos A lp o Pesonen ja oikeusporm estari Aarne Erkki Palomäki sekä varam iehet konsuli, toim itusjohtaja, diplom i-insinööri Lauri V eikko V irkkunen ja apulaiskaupunginjohtaja, lakitieteen lisensiaatti Pentti K aarlo H alon en ; Turun konttori: valvojat joh ta ja V ä in ö jo h a n n e s Jylh ä ja lääninneuvos Y rjö H em m inki A liharm i sekä varam iehet maanviljelysneuvos Frans E i nari Karvetti ja rehtori, professori A u v o A rm o Säntti; Vaasan konttori: valvojat liikevaihtoverotoim iston joh ta ja, lain opin kandidaatti Ake Johannes H elanko ja tehtaanjohtaja R alf-e rik Klockars sekä varam iehet toim itusjohtaja Jaakko H eim o Laakso ja lääninsihteeri, varatuom ari H enrik M atias Palom äki. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toim ivat vuonna 1965 eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtävään valitsemat seuraavat henkilöt: Eskola, Kustaa Oskari, m aanviljelijä, Wiherheimo, Toivo Antero, filosofian maisteri, Aaltonen, Aimo Anselm, puolueen puheenjohtaja, Kokkola, Veikko Johan, kaupunginkam reeri, Kinnunen, Toivo Henrik, kunnallisneuvos, Teir, Grels Olof, varatuom ari, Lehto, Oiva, puolueen varapuheenjohtaja, Salo, Tuure Olavi, varatuom ari, Paasio, Kustaa Rafael, päätoim ittaja.

22 Näistä kolme ensin mainittua muodostavat suppeam m an valtuuston. Puheenjohtajana toim i koko vuoden pankkivaltuusmies Eskola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies VViherheimo. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1965 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Mäkinen, Kaarlo August, toimitsija; Laine, Lauri, agrologi, talousneuvos, hänen varamiehensä Sinkkonen, Trjö, maanviljelijä; Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä, hänen varamiehensä Kalavainen, Meeri Sirkka, opintosihteeri; Seppälä, Aapo Väinö, lääninmaanmittausinsinööri, hänen varamiehensä Liinamaa, Tauno Matti, agrologi; Lauren, Per Fredrik, varatuom ari, hänen varamiehensä Wainio, Weijo Werner, valtiotieteen tohtori. Helsingissä maaliskuun 8 päivänä 1966. K U S T I T. A. Wiherheimo Veikko Kokkola Grels Teir Tuure Salo E S K O L A Aimo Aaltonen T. H. Kinnunen Oiva Lehto Rafael Paasio Pertti Tammivuori