2 JANNE TULKKI vierailee s.3 2013 Jätevedet Vantaanjoen riesana s. 2 Korsoon valitaan uusi kirkkoherra s.6 Heli Tamminen 044 527 6934 Minna Hakulinen 046 811 8869 Me tiedämme 98% tarkkuudella mitä asunnostasi saa. Hannu Hildén 0500 448 632 Ulla Kajander 050 567 5672 Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Heli Remes 050 388 1211 Tapio Suursalmi 050 408 6171 Jutta Virkki 050 401 8481 Kiinteistömaailma Korso Itä-Vantaan Asunnot Oy LKV Korsontie 6, 01450 Vantaa, 010 387 3600 korso@kiinteistomaailma.fi, www.kiinteistomaailma.fi Välityspalkkioesimerkki: 900 + 3,8% velattomasta kauppahinnasta, vähimmäispalkkio 3000, asiakirjakulut 190 (hinnat sis. alv. 24%)
2 2 2013 Lisää läpinäkyvyyttä Viime vuosina suomalaista työllisyyttä ja maali- sekä koriteollisuutta on noussut vahvistamaan uusi rälssi, urheilijat. Takavuosina urheilijat eivät ottaneet vastaan palkkioita eikä rahapalkkaa muutoin kuin salaa. Joku, kuten Paavo Nurmi, tosin joskus kärähti noiden amatöörisääntöjen rikkomisesta ja niinpä Nurmenkin juoksemalla hankitut kultamitalit jäivät yhdeksään. Senkään vertaa vanhoja mestareita ei kunnioitettu, että he olisivat saaneet ottaa mitalinsa vastaan palkintokorokkeelta. Se otettiin käyttöön vasta Los Angelesissa 1932. Urheilun muututtua ammatiksi, sen liikkeiden seuraaminen on saanut erilaisia muotoja tiedotusvälineissä kuin muiden ammattien kohdalla. Nyt alkaa myös muiden työalojen selostaminen saada urheiluun omaksuttuja muotoja. Esimerkiksi näin: *Hanasaaren piippu joudutaan uusimaan. Oululaiset Granlundin veljekset ottavat urakan hoitaakseen ja saavat siitä kahdessa kuukaudessa 5 000 000 markkaa. Tämä vahvistetaan Helsingin kaupungin organisaatiosta Starasta. Siivousliike SOuL on palkannut kolme uutta eturivin siivoojaa. Aikaisemmin he ovat olleet Nokian kylpylän palveluksessa. Osan palkasta, jota ei ilmoiteta, maksaa Sini-tuote. Porvoon kaupunginorkesterin kuuluisa sellisti Armas Merisalo on pitkän poissaolon jälkeen palannut Tuusulasta laihana ja hyväkuntoisena aikaisemmalle työpaikalleen. Ehdin jo kovasti kaivata työtovereitani. Ammattitaitoni säilytettyäni katson toiveikkaana tulevaisuuteen ja soitan tarvittaessa myös ensiviulua, sellisti sanoi ensimmäiseksi Iltalehden nettisivuille. Taiteilija Stefan Lindroos on uudistanut sekä Yleisradion että Helsingin Sanomien ilmeen. Lehdestä hän teki lukukelpoisen ja Yleisradion uutisista entiseen tyyliin sinivalkoisen. Aikaisemmasta lumpeen kukasta hän käänsi YLE:lle samanvärisen sateenvarjon. Tällaisten muutosten on oltava hillittyjä ja huomaamattomia. Miljoonalla eurolla ei myöskään juuri kummempia muutoksia kannata tehdä, Lindroos sanoi suunnittelemaansa telttatuoliin uppoutuneena. Seuraavien töiden suhteen Lindroos on salaperäinen, vaikka lopulta tunnustaa, että paras tarjous on tullut Kolhoosien Huoltoliitolta, KHL:lta. Hän pitää oven auki myös Normal home -liitteelle, bostonilaiselle NHL:lle. Sopimuksen allekirjoittaminen toisi viitenä vuonna yhteensä 15 miljoonaa Kanadan dollaria, jonka kurssia hän ei tosin vielä tunne. Palkkiosta verottaja ja manageri vievät puolet, joten ans kattoo. Kulosaaren Hesburger menetti nopeimman paistajansa Jaak Lipson, joka siirtyi eilen Turkuun taksikuskiksi. Kyseessä ei ollut palkankorostus. Syynä merkittävään siirtoon oli hänen suomalaisen morsiamensa Barbaran Baronan kautta saama kiehtova työ jäähallin lipunmyyjänä. Tällaista läpinäkyvyyttä onkin jo ehditty kaivata. MARTTI HUHTAMÄKI Letterbox Mediat Puh. 09-260 0107, info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Pentti Sirviö puh. 0452610260 pentti.sirvio@letterbox.fi Toimitus Puh. 045 865 3130 Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 - Jäteveden ylivuotoja tapahtuu, kun viemäriverkosto täyttyy sade- tai sulamisvesistä Vesilaitokset ja kalataloustoimijat virittävät yhteistyötä Vantaanjoen hyväksi Kuva: Simo Räsänen Jäteveden ylivuodot haittaavat Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja kalataloutta. Haittojen ehkäisemiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Vantaanjoen alueen vesilaitokset ovat avanneet keskustelun alueen kalataloustoimijoiden kanssa. Jäteveden ylivuotoja tapahtuu, kun puhdistamatonta jätevettä pääsee viemäriverkostosta vesistöön. Tyypillisesti ylivuotoja syntyy rankkasateiden tai lumen sulamisen seurauksena, kun viemäriverkosto täyttyy sade- tai sulamisvesistä. Niitä aiheuttavat myös jätevedenpumppaamojen vikaantumiset ja sähkökatkokset. Ylivuotojen haitallisimpia vaikutuksia ovat veden hygieenisen laadun heikkeneminen sekä veden happipitoisuuden lasku, joka voi aiheuttaa vesieliöstön kuolemia. HSY:n, Vantaanjoen alueen vesilaitosten, ympäristö- ja kalatalousviranomaisten sekä kalataloudellisia kunnostustöitä tekevän Virtavesien hoitoyhdistyksen yhteistyö alkoi yhteistapaamisella 1. helmikuuta. Tapaamisen kutsui koolle Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, joka vastaa Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailusta. Tapaamisessa syntyi vilkasta keskustelua muun muassa toimijoiden välisen tiedonkulun tavoista ja kanavista. Yhteistapaamisia järjestetään mahdollisesti jatkossakin. Suuria investointeja tarvitaan Vesilaitosten pitkän tähtäimen tavoitteena on lopettaa jäteveden ylivuodot Vantaanjokeen kokonaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mittavia investointeja, kuten vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamojen saneerauksia. Investoinnit pyritään kohdentamaan ensin niihin alueisiin, joissa ylivuotojen vähentämistarve on akuuteinta. Jätevesipäästöjen torjuntaa Vantaanjoen alueella kehitetään kaksivuotisessa yhteistyöhankkeessa, jossa ovat mukana HSY sekä Vantaanjoen alueen vesilaitokset ja vesiensuojeluyhdistys. Hankkeen budjetti on 170 000 euroa, ja sitä rahoittavat Uudenmaan liitto ja Suomen vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto.
2 2013 3 Janne Tulkki kiertää esittämässä pitkälle syksyyn levyttämiään Tapio Rautavaaran kappaleita ikäihmisille Attendon hoivakodeissa ympäri Suomen. Janne Tulkin keikkakalenteri Vantaan Mummoloissa: Tiistaina 26.2. klo 16 Palvelukoti Tarina, klo 18 Lustikullan hoivakoti Keskiviikkona 27.2. klo 15 Variston hoivakoti, klo 17 Selina-koti Janne Tulkin keikkakiertue kattaa kaikkiaan yli 60 hoivakotia. Attendo Villa Aalto hoivakodin asukkaat kuulevat iskelmätähden Rautavaara tulkintoja maaliskuun alussa. Janne Tulkki keikalle Variston hoivakotiin Iskelmälaulaja Janne Tulkki viihdyttää Variston hoivakodin asukkaita keskiviikkona 27. helmikuuta. Keikka on osa Tulkki kiertää esittämässä levyttämiään Tapio Rautavaaran kappaleita Mummoloissa yli 60 keikalla ympäri Suomen. Janne Tulkki julkaisi viime toukokuussa albumillisen Tapio Rautavaaran suomalaisia jo vuosikymmeniä puhutelleita kappaleita. Viime suven kesäteatteriesitykset toivat Tulkille faneja iäkkäämpien ihmisten keskuudesta, jotka eivät enää ikänsä tai kuntonsa vuoksi käy tanssimassa. Jannea pyydettiinkin muutamiin vanhusten hoivakoteihin esiintymään ja sieltä saatu palaute innosti hänet viemään musiikin ilosanomaa laajemmin seniorikansalaisille. Yhteistyökumppaniksi löytyi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava Attendo. - Vanhusten päivä piristyy, kun he tuttujen kappaleiden myötä pystyvät ankkuroitumaan tähän hetkeen. Musiikki stimuloi aivoja mukavasti ja muistoja tulvii mieleen. Myös minä itse saan mielihyvää nähdessäni, mitä hyvää musiikki saa aikaan, Janne Tulkki sanoo. - Yksittäisiä esiintymisiä on hoivakodeissamme ollut paljonkin, mutta kokonainen kiertue on ainutlaatuinen. Tässä sisältö ja kuulijakunta kohtaavat toisensa ja esitykset tarjoavat yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä sekä asukkaille että heidän omaisilleen, sanoo Tuija Haatainen Attendolta. Senioreiden tunteiden tulkki Lukuisten kulta ja platinalevyjen mies ja lähes 250 000 albumia myynyt Janne Tulkki on kokenut niin iskelmäkentän nousut kuin laskutkin. Vaikeuksien keskellä Janne löysi itsensä uudelleen ja sen myötä paljon muuta arvokasta. Hän ymmärsi eläneensä menneet vuodet niin kokonaisvaltaisesti musiikille ja faneille, ettei kiireen keskellä ehtinyt antaa aikaa edes iäkkäille isovanhemmilleen. - Kun putosin omasta oravanpyörästä, ymmärsin, että elämässä on muutakin kuin jatkuva rahan perässä juokseminen. Silloin päätin, että jonain päivänä laulan enemmän myös ikäihmisille. On hienoa, että nyt voin tehdä tätä rakastamaani työtä ja samalla tuottaa iloa heille, jotka ovat varmasti lauluhetkensä ansainneet, kiteyttää Janne. Tervetuloa valokuvaan! Kuvaamo Myymälä Passikuvat heti Korsontie 7, Puh. 09 872 6947 www.studioruusu.fi Lue Korso-lehti myös netissä: www.korsolehti.net Avattu korsolaisille oma kahvila! CAFÉ KORSO Maakotkantie 21, puh. 0400 749 550 Avajaistarjous: KAHVI + PÄIVÄN PULLA 3 Tarjous voimassa 15.3. asti
4 2 2013 Kuntokeskuksissakin on valinnan varaa. Pääasia on tietenkin liikunnan ilo! Liikunta on parasta lääkettä ikään katsomatta. Kuntoilu. Jokaisen tulee liikkua säännöllisesti pysyäkseen terveenä, sen tietävät kaikki. Mutta kuinka motivoida itsensä liikkumaan, kun se sohvakin tuntuu niin houkuttelevalta? Näin talven liukkauden keskellä monella liikkuminen ja myös arkiliikunta jää tavallista vähemmälle. Lisäksi liukkauden myötä myös loukkaantumisriski kasvaa vaihtuvien keliolosuhteiden myötä. Moni aloittaakin näin talviaikaan kuntoilun paikallisessa kuntokeskuksessa. Tutkimusten mukaan säännöllinen sekä aerobinen että lihaskuntoharjoittelu parantavat henkilön toimintakykyä, tasapainoa ja kestävyyttä. UKK-instituutin tutkimusten mukaan liikunta ehkäisee tai hidastaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Lihasvoiman heikkeneminen voi olla tuntuvaa jo 50-vuotiailla ja jopa dramaattista 70-vuotiailla. Lisäksi Suomessakin kasvava yhteiskunnallinen ongelma liikalihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet on paljolti ennaltaehkäistävissä ja korjattavissa säännöllisellä liikunnalla. Lisäksi säännöllisen liikunnan edut ovat moninkertaiset verrattuna esimerkiksi kuntosalikortin hintaan, unohtamatta siitä saatavaa energiaa ja hyvää oloa. Lisätietoja tutkimuksista www.ukkinstituutti.fi. Myyrmäkeen Suomen laadukkain kuntosali Myyrmannin kauppakeskuksen yhteyteen avattiin tällä viikolla upouusi Technogym-kuntosalilaitteilla varustettu kuntokeskus. Kuntosali on rakennettu palvelemaan niin aloittelijoita kuin aktiivikuntoilijoitakin. -Meillä voi kuntoilla turvallisesti ja helposti koko vuoden ympäri, kertoo uuden MyFit Myyrmäen kuntokeskuksen yrittäjä Jukka Mustonen. Palvelukonseptimme perustuukin juuri siihen mitä paikalliset asukkaat halusivat; laadukas kuntosali keskeisellä paikalla Myyrmäessä sekä edulliset hinnat, kertoo Mustonen. Senioreitakaan ei ole unohdettu, päinvastoin. Rakensimme ikääntyville oman +55 Seniorikortin, jonka tavoitteena on madaltaa ikääntyvien henkilöiden säännöllisen kuntoilun aloittaminen, kertoo Jukka Mustonen. Alle kahdenkympin kuukausihinnalla voi käydä kuntoilemassa arkisin päiväaikaan rajattomasti, ja mukaan saa vielä juuri ikääntyviä varten rakennetun kunto-ohjelman. Lisäksi laitteemme ovat erittäin turvalliset ja helppokäyttöiset, samaa laitemerkkiä käyttävät niin huippu-urheilijat, formulatallit kuin lukuisat vanhusten palvelutalot ja kuntoutuskeskukset, kertoo yrittäjä. Lisäksi meille pääsee harjoittelemaan vuoden jokaisena päivänä klo 05.00. 23.00. alle eurolla päivässä. MyFit Myyrmäen iloiset Ilona, Johanna ja Noora auttavat kuntoilun aloittamisessa. TULE JAKAMAAN PAIKALLISLEHTIÄ Etsimme palvelukseemme luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä päivänä viikossa sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme www.letterbox.fi Puhelin 0504-082082 Arkisin 10-16
2 2013 5 Kyllästyitkö jo uuteen harrastukseesi? - Kokeile näitä kuutta Suomen Agilityliiton kansainväliselle tasolle tähtäävien valmennusleiri, TopTeam. Valmentaja Jari Suomalainen, radalla Pekka Perälä ja bordercollie Spot. Kuva: Tero Mesiranta. Vuodenvaihteen huumassa aloitetut harrastukset alkavat tässä vaiheessa monella hiipua unohduksiin. Jos etsit nyt uutta tekemistä vapaa-aikaasi, unohda perinteiset lenkkeilyt ja kuntosalit, ja etsi harrastus, joka ei ihan ensimmäisenä tule mieleen. Kysyimme harrastelehtien päätoimittajilta vinkkejä kuuteen uuteen lajiin. 1. Vasara käteen Puutyöt ja nikkarointi sopivat kaikille ikään ja taitoihin katsomatta. - Harrastusta ei tarvitse aloittaa mökin rakentamisesta, vaan vaikkapa leikkuulaudasta, linnunpöntöstä, hyllystä, viinipullon kotelosta tai ilmalämpöpumpun suojuksesta. Onnistuneen lopputuloksen voi lahjoittaa ystävälle uniikkina design-tuotteena, toteaa Tee Itse -lehden Suomen toimituksesta vastaava toimittaja Anne Pelkonen. Aloittelevan ja kehittyneemmänkin nikkaroijan apuna ovat lehtien ohjeet, verkkosivut ja keskustelufoorumit, joiden avulla harrastukseen ei pääse ihan heti kyllästymään. 2. Sormet multaan Jos vasara ei pysy kädessä, voi vaikka upottaa sormet multaan. Kasvien kasvatukseen ei välttämättä tarvita parveketta tai pihaa, vaan se onnistuu myös ikkunalaudalla. - Alkuun pääsee helposti, kun ostaa ruokakaupasta paprikan ja ottaa siitä siemeniä talteen. Pieniä kasvatusruukkuja saa leikattua esimerkiksi maitopurkeista, joissa terhakka taimi punkee mullasta esiin muutamassa viikossa, kertoo ViherPihan päätoimittaja Auli Honkanen. - Jos kasvia jaksaa kastella ja lannoittaa ja siirtää isompaan ruukkuun, kesän lopussa pääsee herkuttelemaan itse kasvatetulla sadolla. Tämä on lähiruokaa lähimmillään! Ja jos viljelyssä ei käytetä torjunta-aineita, itse kasvatettu ruoka on myös puhtainta mahdollista syötävää. 3. Jalalla koreasti Vaikka kuntosali ei innostaisikaan, liikuntaharrastuksia ei kannata unohtaa kokonaan - pitää vain löytää itselle sopiva laji. Miltä kuulostaisi vaikkapa kilpatanssi? - Ruumis ja sielu voivat hyvin, kun treenit saavat hien virtaamaan ja ärsyttävät jumittuneita aivosoluja ihan uusiin kuvioihin, kehuu Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen. Alkuun pääsee helposti etsimällä netistä lähimmän tanssiurheiluseuran yhteystiedot ja hankkiutumalla omalle tasolla sopivaan harrastusryhmään. Jos intohimo lajiin kasvaa, kilpaileminen laajentaa sosiaalisia ympyröitä vielä ihan uudella tavalla. 4. Vene vesille Kipparin päätoimittaja Vesa Leppä kehottaa lähtemään veneellä lähelle luontoa vaikkapa kalastamaan, vetämään vesisuksia, temppuilemaan kneeboardilla tai sukeltamaan. - Netti on tulvillaan asiaa ja kertomuksia veneilystä. Harrastuksen voi aloittaa vaikka helmikuun alun venemessuilta uusien veneiden ja moottoroiden ihmettelyllä. Sitten opetellaan vesillä ole- Paprikan kasvatus onnistuu myös ikkunalaudalla. Kuva Kari Kaipainen mista, navigointia ja merimerkkejä, Leppä neuvoo. - Veneellä pääsee tutkimaan saaria, ja sen voi kuljettaa autolla kokonaan uusiin maisemiin, vaikkapa Inarin järvelle. 5. Kestävyyttä maastosta Jos vesi ei tunnu omalta elementiltä, uutta tekemistä löytyy myös kuivalta maalta. Lihasvoimalla liikkuvista kaksipyöräisistä kiinnostuneen kannattaa kokeilla pyöräilymuotoa, jota ei ole koskaan aikaisemmin harrastanut. - Esimerkiksi BMX, maastopyöräily, maantiepyöräily, talvipyöräily tai yksivaihteisilla sinkulalla tai fixillä ajaminen. Kannattaa kokeilla myös triathlonia, joka on yksi monipuolisimmista kestävyyslajeista. Kuntoilu- ja kilpailumatkat ulottuvat pikakisoista yli kymmenen tunnin urakoihin, kertoo Pyöräily+Triathlon lehden päätoimittaja Ilkka Järvimäki. Pyöräilyn tai triathlonin kimppuun ei kannata rynnätä kovin odotuksin, vaan itselle pitää antaa aikaa kehittyä. Järvimäki muistuttaakin, että vain mukavalta tuntuva harrastus kestää pitkään. 6. Nelijalkaisen kaverin kanssa Mukavan harrastuskaverin voi saada myös omasta koirasta. Agi.fi-lehden päätoimittaja Tero Mesiranta kertoo tietävänsä satoja ihmisiä, jotka ovat vahingossa päätyneet agilityn kaltaisiin urheilullisiin koiralajeihin. - Urheiluelementti agilityssa liikuttaa myös ihmistä, Mesiranta kertoo. - Koiraharrastuksissa pääsee helpoimmin alkuun peruskoulutuksen kautta ja se säästää lannistavilta hetkiltä harrastuksen edetessä. Varokaa myös sitä, että opitte koiraurheilun lisäksi jotain myös itsestänne. Veneilyharrastuksen voi aloittaa myös venekerhon kautta. Kuva Seppo Evinsalo
6 2 2013 tarjoaa tapahtumia moneen Viro makuun sydäntalvellakin Viro on yhä suositumpi matkakohde. Tallinnan museoissa voi pakkasten keskellä tutustua mielenkiintoisiin näyttelyihin aina vedenalaisen maailman ihmeistä venäläisen taidemaalari Ilja Repinin Suomen-ajan elämään ja tuotantoon. Etelä-Viro tarjoaa talviliikkujille suuria hiihtotapahtumia Tarton maratonista Kekkosen hiihtoon. Hemmottelua kaipaavien kannattaa suunnata Pärnun kylpyläkaupunkiin, joka viettää tänä vuonna 175-vuotisjuhlaansa. Tutustu vedenalaiseen maailmaan Tallinnassa Vedenalaisen maailman ystävät voivat tutustua Tallinnassa aiheeseen liittyviin näyttelyihin Luonnontieteellisessä museossa, Paksussa Margareetassa ja Viron historiallisessa museossa. Kadriorgin taidemuseo avataan remontin jälkeen Ilja Repinin näyttelyllä Vertaansa vailla oleva barokkityylinen linna ja taidemuseo Kadriorgissa on juuri avauttu. Ensimmäinen näyttely vastaremontoidussa museossa on Ateneumin taidemuseon kanssa yhteistyössä toteutettu Repin. Venäläisen mestarin elämä ja tuotanto Suomessa. Pärnun kylpyläkaupunki 175 vuotta Pärnu kylpyläkaupunkina viettää tänä vuonna 175-vuotisjuhlaansa. Kylpyläkaupungin juhlavuoden symbolina toimii aikanaan paljon hilpeyttä herättänyt kylpylänorsu. Viron Top 20 -hotellit valittu TripAdvisorin arvosteluiden perusteella Vuosittainen TripAdvisor Travellers Choice Awards jakaa tunnustusta maailman parhaille hotelleille, jotka on valittu matkailijoiden lausuntojen ja kommenttien perusteella. Myös Virosta listattiin 20 parasta hotellia. Tulevia tapahtumia Virossa: XXXXI Haanjan hiihtomaraton, 9. maaliskuuta, Haanja Kekkosen hiihto (Kääriku Ski Race), 10. maaliskuuta, Kääriku Simpel Session, 16. 17. maaliskuuta, Tallinna Võhandun VIII melontamaraton, 20. huhtikuuta, Võru ja Võhandujoki Tallinn Music Week, 4. 6. huhtikuuta, Tallinna Jazzkaar 2013, 19. 28. huhtikuuta, Tallinna ja koko Viro - Kinnusen eläkkeelle jäämisestä pian kaksi vuotta Korsoon valitaan vihdoin uusi kirkkoherra Kauan odotettu Korson kirkkoherranvaali pidetään 19.5. Ehdokkaina ovat Tikkurilan seurakunnan kappalainen Pirkko Yrjölä, Pukkilan seurakunnan kirkkoherra Hannu Tiainen ja Someron seurakunnan kirkkoherra Asko Ojakoski. Korson edellinen kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen jäi eläkkeelle jo huhtikuussa 2011. Uuden vaalin toimittaminen on viivästynyt valituksen vuoksi. Kysymys on ollut siitä, missä järjestyksessä ehdokkaat on asetettu niin sanotuille vaalisijoille, joista päättää tuomiokapituli. Ehdokasasettelu tehtiin keväällä 2010, jolloin tuomiokapituli arvioi Pirkko Yrjölän ensimmäiselle, Hannu Tiaisen toiselle ja Asko Ojakosken kolmannelle vaalisijalle. Ojakosken mielestä hänelle olisi kuulunut ensimmäinen sija ja hän valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Vaalisijat kuitenkin pysyivät voimassa. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään todennäköisesti syksyllä. Siihen asti Korsossa toimii vt. kirkkoherrana pastori Juha Ropponen. Kirkkoherraehdokkaisiin voi tutustua Korson kirkon jumalanpalveluksissa, jotka he toimittavat osana kirkkoherranvaalia. Näytepäivät Korson kirkossa ovat: 21.4. Pirkko Yrjölä 28.4. Hannu Tiainen 5.5. Asko Ojakoski Korso-lehti tulee kevään kuluessa esittelemään kaikki ehdokkaat.
2 2013 7 - kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi yli 20 kiloa asukasta kohden HSY tarjoaa apua ruokajätteen määrän vähentämiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY haastaa pääkaupunkiseudun lapsiperheet pohtimaan, miten roskiin päätyvän ruoan määrää voisi vähentää. Samalla HSY kannustaa lisäämään biojätteen lajittelua. Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi yli 20 kiloa asukasta kohden. Ruoan poisheittäminen rasittaa sekä ympäristöä että kukkaroa. Koko elintarvikeketjun ympäristövaikutukset on aiheutettu turhaan, kun ruokaa päätyy roskikseen. Nelihenkinen perhe voisi käydä vuoden aikana vaikka kahdeksan kertaa elokuvissa, kun jättäisi ostamatta roskiin päätyvät ruoat. HSY starttaa keväällä 2013 koko pääkaupunkiseudulla Ruokaa rippeistä -kampanjan. Kohderyhmänä ovat etenkin perheet, joissa on alle 9-vuotiaita lapsia. Kampanjan aikana on jaossa ruoan rippeitä hyödyntäviä reseptejä neuvoloissa, kirjastoissa ja muissa lapsiperheiden suosimissa paikoissa. Lisäksi HSY järjestää neuvontatilaisuuksia muun muassa leikkipuistoissa ja seurakuntien sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloissa ja -kerhoissa. Kampanja löytyy myös Facebookista Fiksu vähentää jätettä -sivulta, jossa jaetaan vinkkejä ruoanrippeiden hyödyntämiseen ja jätteen määrän vähentämiseen. Ruokahävikin ehkäisyyn ja ruoanrippeiden hyödyntämiseen liittyvälle neuvonnalle on tarvetta. HSY kysyi vuonna 2012 kirjekyselyillä Espoon Leppävaaran lapsiperheiltä ruoan rippeisiin ja biojätteen lajitteluun liittyviä käytäntöjä ja ajatuksia. Kyselyjen mukaan noin puolet talouksista heitti päivittäin pois lautastähteitä, eli hetki sitten aivan syömäkelpoista ruokaa. Muuta kuin lautastähteeksi jäänyttä, valmista ja syömäkelpoista ruokaa heitti roskikseen 30 prosenttia vastaajista joka viikko. Jopa 82 prosenttia vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että he voisivat vähentää ruokahävikin määrää. Ruokaa rippeistä -kampanja on osa Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, joka saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta 2011 2013. Lisätietoja: ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen, 045 657 6127, mia. tarvainen(at)hsy.fi Linkit: Fiksu vähentää jätettä Facebookissa: www. facebook.com/fiksuvahentaajatetta ILMOITA PAIKALLISESSA Haluat varmasti alueemme asukkaiden suosivan paikallista yritystäsi. Me toivomme tietysti samaa sinulta. Yhdessä alueellamme viestien saamme perheet valitsemaan lähipalvelut. Varaa ilmoituksesi seuraavaan lehteemme jo tänään. Soita Penalle 0452610260 tai Pekalle 0505553252 tai lähetä sähköpostia myynti@letterbox.fi
8 2 2013 KOSKINEN JATKAA KORSON ELÄKKEEN- SAAJIEN PUHEENJOHTAJANA laulu raikaa oman laulukerhon toimesta kevätkarkeloissa Maakotkantie 6, Korso-Vantaa, puh 09-273 1013 www.korsonpizzakeskus.fi Kaikki norm. Pizzat ja Kebabit + 0,35 ltr. limu Nouto/Paikan päällä Pizzat kahdella täytteellä Nouto/Paikan päällä Palvelemme: ma-to 10-22 pe 10-04.30 la 11-04.30 su 11-22 8,50 6 Korson Eläkkeensaajien puheenjohtajana jatkaa Jouko Koskinen. Paikalla valinnat tehneessä kokouksessa oli 95 jäsentä 200 jäsenestä. Kokouksessa henki kova yhteenkuuluvuuden tunne ja kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti kertoi Koskinen kokouksen jälkeen. Koskinen kuulutti valintansa yhteydessä uudistumisen tarvetta toiminnassa vanhoja hyviä asioita unohtamatta. Hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Riitta Pynninen, Anneli Koskinen, Katri Laurila, Hilkka Kilpiniemi, Yrjö Kilpiniemi, Salme Mustonen, Anja Meranto, Juhani Rimpisuo ja varajäseniksi Tuulikki Kurkela, Marja Andersson, Helena Kuisma ja Leena Nuutinen. Jäsenmäärä on voimakkaassa kasvussa kertoi puheenjohtaja Jouko Koskinen sillä se on kasvanut ja jäsenmäärä on kehittynyt seuraavasti: 2007...152 2008...165 2009...166 2010...161 2011...187 2012...199 ja on tällä hetkellä 203. Korson Eläkkeensaajat ry kokoontuu keskiviikkoisin klo 10.30 alkaen Korson nuoritilassa, Korsontie 2, ja paikalla on yleensä 80-100 henkilöä kertomassa kuulumisiaan ja kuulemassa hyviä alustuksia yhteiskunnan eri sektoreilta ja myös laulu raikaa yhdessä. Lisäksi kerhoista laulu- ja rivitanssi sekä kerhotoimikunta kokoontuvat Nutassa, Korsotalolla pelataan boccia ja torstaisin sinne kokoontuu käsityö- ja askartelukerho. Tuolijumppaa on edelleen tiistaisin Lumossa. Käsityö- ja askartelukerhon ahkerien käsien ansiosta pidämme myyjäiset keväällä ja syksyllä ja osallistumme myös muihin yhteisiin rientoihin. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Jouko Koskinen, 0400 402 172, jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi ja kotisivut http:// korso.elakkeensaajat.fi/ LOUNASTARJOUS arkisin klo 10-15 paikan päällä tai noudettuna Tervetuloa maistamaan monipuolisia salaatteja pöydästämme arkisin klo 15.00 asti norm. koon PIZZAT(ei fantasia), KEBABIT, PASTAT LEIKKEET, KANARUOAT, BURRITOT PIHVIT 7,00 8,00 9,00 kpl kpl kpl Eduskunnan puheenjohtaja Eero Heinäluomakin ehti vierailijaksi