Haapaniemen voimalaitoksen ympäristöluvan muutos ja toiminnanaloittamislupa,

PÄÄTÖS Nro 73/2013/1 Dnro ISAVI/18/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 22.8.2013 ASIA Haapaniemen voimalaitoksen ympäristöluvan muutos ja toiminnanaloittamislupa, Kuopio HAKIJA Kuopion Energia Oy PL 105 70101 Kuopio TOIMINTA JA SIJAINTI Haapaniemen voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Kuopion kaupungin tarpeisiin. Voimalaitos sijaitsee Kuopion kaupungin Haapaniemen kaupunginosassa osoitteessa Haapaniementie 32 tontilla 8-26-15. ASIAN VIREILLETULO JA SEN PERUSTE Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan muuttamiseksi on tullut vireille 11.3.2013 aluehallintovirastossa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) 21.12.2012 antaman kirjallisen kannanoton mukaan Haapaniemen 2 kattilan polttotekniikan muutos on toiminnan olennainen muutos ja edellyttää ympäristöluvan muutoksen hakemista. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 32 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 3 b) -kohdan nojalla. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (13) HAKEMUS Voimassa olevat ympäristöluvat Haapaniemen voimalaitoksen toimintaa koskee Itä-Suomen ympäristölupaviraston 7.11.2007 myöntämä ympäristölupa nro 124/07/2. Haapaniemen voimalaitoksen kolmatta yksikköä koskee Itä-Suomen ympäristölupaviraston 7.4.2008 myöntämä ympäristölupa nro 34/08/2. Edellä sanottuja lupapäätöksiä on täydennetty Itä-Suomen aluehallintoviraston 10.8.2010 antamalla päätöksellä nro 68/10/1 kivihiilen polton ja lähiterminaalin toiminnan osalta. Asiasta on myös Vaasan hallinto-oikeuden 30.6.2011 antama päätös nro 11/0178/1 ja korkeimman hallinto-oikeuden 3.1.2013 antama päätös nro 30. Tämä asia koskee voimassa olevan ympäristöluvan nro 124/07/2 lupamääräyksen 5 muuttamista. Nykyinen määräys kuuluu seuraavasti: 5. Haapaniemi 1:n savupiipun korkeus on 100 m ja Haapaniemi 2:n 120 m. Voimalaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat seuraavat: Haapaniemi 1 Hiukkaset 50 mg/m 3 (n) Rikkidioksidin ja typenoksidien (NO 2 ) päästöraja-arvot ovat turpeen ja raskaan polttoöljyn painotettujen päästöraja-arvojen summana (C p ) ja lasketaan seuraavasti: Rikkidioksidi C p mg/m 3 (n) = [(C turve x 779 mg/m 3 (n)) + (C POR x 1417 mg/m 3 (n))] Typenoksidit C P mg/m 3 (n) = [(C turve x 600 mg/m 3 (n)) + (C POR x 375 mg/m 3 (n))], jossa C turve = turpeen antama tehon osuus tuotetusta kokonaistehosta C POR = raskaan polttoöljyn antama tehon osuus tuotetusta kokonaistehosta. Haapaniemi 2 Hiukkaset Rikkidioksidi Typenoksidit (NO 2 ) 50 mg/m 3 (n) 760 mg/m 3 (n) 582 mg/m 3 (n) Toiminnan kuvaus Luvan saajan on raportoitava käytettyjen polttoaineiden määrät ja rikkidioksidi- ja typpidioksidipäästöt kuukausittain Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Haapaniemi 2 on otettu käyttöön vuonna 1981 ja se tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Laitoksen vuotuiseksi käyttöajaksi tulevaisuudessa arvioidaan noin 5 500 tuntia vuodessa. Käyttöaika on vähentynyt uuden Haapaniemi 3 -kattilalaitoksen käyttöönoton jälkeen. Voimassa olevassa ympäristöluvassa käyttöajaksi on arvioitu 7 400 tuntia vuodessa.

Polttotekniikan muutos 3 (13) Haapaniemi 2 -kattila on nykyään pölypolttokattila. Sen pääpolttoaineena on jyrsinturve, jonka seassa on voitu polttaa pieniä määriä sahanpurua ja muita hienojakeisia biopolttoaineita. Lisäksi laitoksella on poltettu raskasta polttoöljyä ja pieniä määriä kevyttä polttoöljyä. Haapaniemen voimalaitoksen Haapaniemi 2 -kattilalaitoksen polttotekniikka muutetaan nykyisestä pölypoltosta kerrosleijupolttoon. Muutoksella vähennetään laitoksella syntyviä typenoksidien päästöjä ja lisätään biopolttoaineiden osuutta sekä valmistaudutaan tulevien teollisuuspäästödirektiivin mukaisten päästöraja-arvojen saavuttamiseen. Samalla kartoitetaan mahdollisten lisäinvestointien tarvetta. Polttotekniikan muutos on suunniteltu toteutettavaksi kesän 2013 aikana. Kerrosleijukattilassa polttoaineiden palaminen tapahtuu luonnonhiekasta koostuvalla leijuarinalla. Tekniikka sopii hyvin mm. turpeen ja erilaisten biopolttoaineiden polttoon. Laitoksen tuki- ja käynnistyspolttoaineena voidaan edelleen käyttää raskasta tai kevyttä polttoöljyä. Kerrosleijukattilan hyötysuhde on 88 89 prosenttia. Typenoksidipäästöjä vähennetään SNCR -menetelmällä (selektiivinen ei-katalyyttinen typenoksidien poistomenetelmä, Selective Non-Catalytic Reduction). Menetelmässä kattilaan syötetään ureavettä ((NH 2 ) 2 CO), joka reagoi typpimonoksidin ja hapen kanssa muodostaen typpeä (N 2 ), hiilidioksidia (CO 2 ) ja vesihöyryä (H 2 O). Urea varastoidaan laitoksella 25 40 painoprosenttisena liuoksena säiliössä ja laimennetaan 20 painoprosenttiseksi liuokseksi suolapoistetulla vedellä ennen ruiskutusta kattilaan. Urean syöttöä kattilaan säädetään automaattisesti kattilakuorman ja päästömittausten perusteella. Typenoksidipäästöjä vähennetään myös palamisvaiheessa vaiheittaisella palamisilmansyötöllä. Savukaasuista poistetaan hiukkasia olemassa olevalla sähkösuodattimella, jonka jälkeen savukaasut johdetaan olemassa olevaan 120 metriä korkeaan piippuun. Haapaniemi 2:n polttoaineteho (245 MW), vuotuinen käyttöaika (5 500 tuntia vuodessa), energiantuotanto (sähköä 410 GWh/a ja kaukolämpö 710 GWh/a) pysyvät muutoksessa ennallaan, mutta voimalaitosyksikön polttoainevalikoima muuttuu. Nykyisessä kattilassa poltetaan jyrsinturvetta 450 000 tonnia vuodessa, biopolttoainetta 20 000 tonnia vuodessa ja raskasta ja kevyttä polttoöljyä 4 800 tonnia vuodessa. Kerrosleijukattilassa jyrsinturvetta poltetaan noin 330 000 tonnia vuodessa (0 620 000 tonnia vuodessa) ja biopolttoaineita noin 190 000 tonnia vuodessa (0 620 000 tonnia vuodessa). Lisäksi kerrosleijukattilassa kuluu hiekkaa noin 1 100 tonnia vuodessa, ureaa 1 000 2 000 tonnia vuodessa ja rikkiä 0 140 tonnia vuodessa) sekä käytetään suolapoistettua vettä SNCR -menetelmään 300 600 m 3 /a.

4 (13) Laitosrakennukset ja -rakenteet Polttotekniikkaan tehtävät muutokset vaikuttavat laitoksen rakennuksiin ja rakenteisiin pääasiassa kattilarakennuksen sisällä, eikä merkittäviä kattilarakennuksen ulkopuolelle havaittavia muutoksia tapahdu. Turpeen päiväsiilot korvataan biopolttoaineille paremmin soveltuvilla siiloilla. Lisäksi käyttöönotettavan petihiekan ja uusien kemikaalien varastointiin rakennetaan uudet siilot. Muutos ei vaikuta merkittävästi laitoksen ulkonäköön tai rakenteisiin. Polttoaineiden hankinta, kuljetus ja varastointi Polttotekniikan muutos pölypoltosta kerrosleijupolttoon mahdollistaa tulevaisuudessa biopolttoaineiden laajamittaisemman käytön. Polttoaineiden saatavuus ja hintakehitys tulevat jatkossa vaikuttamaan laitoksella käytettävien polttoaineiden (turve ja biopolttoaineet) suhteisiin ja ne voivat vaihdella eri vuosien välillä. Polttoaineiden sisältämän energian keskimääräiseksi suhteeksi arvioidaan noin 70 prosenttia turvetta ja 30 prosenttia biopolttoaineita. Polttoaineiden vastaanottoon ja varastointiin ei tule muutoksia lukuun ottamatta polttoaineen päiväsiiloja. Nykyiset turvesiilot (2 x 410 m 3 ja 2 x 290 m 3 ) puretaan. Niiden tilalle rakennetaan kaksi uutta biopolttoaineille paremmin soveltuvaa 150 m 3 :n suuruista siiloa. Siiloissa voidaan varastoida sekä turvetta että biopolttoaineita. Siiloilta polttoaine kulkee kattilalle kolakuljettimilla. Laitoksella ei käsitellä polttoaineita esimerkiksi murskaamalla. Muutos ei vaikuta käynnistyspolttoaineena käytettävien raskaan ja kevyen polttoöljyn hankintaan, kuljetukseen tai varastointiin. Raskaan tai kevyen polttoöljyn käyttö tulee vähenemään ja sitä tullaan käyttämään jatkossa vain kattilan käynnistysten yhteydessä. Muiden raaka-aineiden varastointi ja hankinta Kerrosleijupoltossa käytetään tulipesässä leijutushiekkaa. Hiekan kulutus on noin 1 100 tonnia vuodessa. Hiekka on seulottua luonnonhiekkaa, jonka raekoko on 0,5 1,5 mm. Hiekkaa varastoidaan kattilahallissa sijaitsevassa 40 m 3 :n siilossa. SNCR -menetelmässä käytettävä ureavesi varastoidaan laitoksella 50 m 3 :n säiliössä, joka varustetaan valuma-altaalla. Mikäli kattilaa käytetään pelkällä biopolttoaineella, voidaan kattilaan syöttää rikkiä, jolla muutetaan biopolttoaineiden poltossa syntyvien savukaasujen ominaisuuksia siten, että voidaan ehkäistä mahdollisesti aiheutuvaa tulistinkorroosiota. Rikki varastoidaan ja syötetään tulipesään kiinteinä rakeina. Se tuodaan laitoksella suursäkeissä ja varastoidaan kooltaan 2 x 0,5 m 3 :n annostelusiiloissa.

5 (13) Savukaasupäästöt Vesihuolto ja jätevedet Polttotekniikkaan tehtävät muutokset sekä kattilaan asennettava SNCR -menetelmä alentavat laitoksella syntyvien typenoksidipäästöjen määrää. Savukaasut käsitellään edelleen olemassa olevalla sähkösuodattimella hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Mahdollinen biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö alentaa poltossa syntyvän rikkidioksidin määrää johtuen biopolttoaineiden alhaisemmasta rikkipitoisuudesta verrattuna turpeeseen. Rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen osalta mahdollisista investoinneista teollisuuspäästödirektiivin päästöraja-arvojen saavuttamiseksi päätetään, kun nähdään mihin päästötasoihin uudella polttotekniikalla päästään. Polttotekniikkaan tehtävillä muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia laitoksella käytettävän veden tai syntyvien jätevesien määrään tai laatuun. SNCR -menetelmässä käytetään suolapoistettua vettä ureaveden laimentamiseksi. Suolapoistettu vesi valmistetaan laitoksella muun veden valmistuksen yhteydessä. Laitoksella käytetään prosessi- ja talousvesiä noin 55 000 m 3 /a. SNCR -menetelmän vedenkulutus vastaa noin yhtä prosenttia laitoksen nykyisestä prosessi- ja talousveden kulutuksesta. Muutoksilla ei ole vaikutusta laitoksen jäähdytysvesiin eikä syntyviin jätevesiin. Jätteiden määrä, laatu ja käsittely Laitoksella syntyvän tuhkan määrä ei muutu merkittävästi polttotekniikan muutoksen myötä. Leijupoltossa syntyvä tuhka jauhautuu polttoprosessissa leijukerroksessa, minkä vuoksi pääosa tuhkasta poistuu kattilasta lentotuhkana. Muutosten jälkeen kattilassa arvioidaan syntyvän lentotuhkaa noin 15 000 tonnia vuodessa. Kivet ja muu suurikokoinen palamaton materiaali poistetaan pohjatuhkana kattilan pohjalta. Pohjatuhkaa arvioidaan syntyvän noin 1 500 tonnia vuodessa. Kattilasta poistettua petihiekkaa kierrätetään takaisin kattilaan. Pohjatuhkan mukana poistettava petihiekka on luonnonhiekkaa. Laitoksen oletettua pienempi käyttömäärä ja biopolttoaineiden osuuden kasvu vähentävät syntyvän tuhkan määrää verrattuna voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyyn. Biopolttoaineet sisältävät turvetta vähemmän palamatonta ainesta, jonka vuoksi syntyvän tuhkan määrä vähenee. Biopolttoaineiden käyttö vaikuttaa myös tuhkan ominaisuuksiin, mutta muutokset eivät ole merkittäviä. Muutokset eivät vaikuta merkittävästi laitoksella syntyvien muiden jätteiden määrään tai laatuun. Näin ollen muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia jätehuoltoon.

6 (13) EHDOTUS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSEKSI Muutettava lupamääräys Hakemuksessa on esitetty lupamääräyksen 5 kohtaa Haapaniemi 2 muutettavaksi seuraavasti: Hiukkaset 50 mg/m 3 (n) Rikkidioksidi 545 mg/m 3 (n) Typenoksidit (NO 2 ) 600 mg/m 3 (n). Muutosesityksen perustelut Päästöraja-arvot vastaavat valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 (LCP -asetus) vaatimuksia. Nykyiset päästöraja-arvot vastaavat asetuksen mukaisia raja-arvoja polttolaitokselle, jonka polttotekniikkana on pölypoltto. Koska kattilan polttotekniikkaa ollaan muuttamassa pölypoltosta leijupolttoon, on päästörajoissa huomioitava polttotekniikan muutos. Muutokset käytettävissä polttoaineissa on huomioitava kattilan savukaasujen päästöraja-arvoissa. Polttotekniikan muutoksen myötä laitoksella voidaan käyttää aiempaa enemmän biopolttoaineita. Uudessa kattilassa turpeen arvioidaan vastaavan noin 70 % ja biopolttoaineiden noin 30 % laitoksella käytettävästä kokonaispolttoainemäärästä energiana. Raskasta tai kevyttä polttoöljyä käytetään ainoastaan käynnistysten yhteydessä. Hakemuksessa on viitattu turpeelle, biopolttoaineille ja nestemäisille polttoaineille LCP-asetuksessa asetettuihin päästöraja-arvoihin polttoaineteholtaan 100 400 MW:n kattilalle. Polttotekniikka vaikuttaa päästöraja-arvoihin ainoastaan rikkidioksidin osalta. Hakemuksessa esitetyt päästöraja-arvot on laskettu olettaen polttoaineteholtaan 245 MW:n kattilan käyttävän polttoaineenaan 70 % turvetta ja 30 % biopolttoaineita. MUUTOSTEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Esitetyt polttotekniikan muutokset vähentävät laitoksella syntyvien typenoksidipäästöjen määrää. Lisäksi muutoksella mahdollistettavan biopolttoaineiden kasvavan käytön myötä laitoksen rikkidioksidipäästöt vähenevät tulevaisuudessa. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia hiukkaspäästöjen määrään. Hakemuksessa on esitetty seuraavat laitoksen päästömäärät tilanteessa, jossa kattilaa käytetään 5 500 tuntia vuodessa: Nykyinen kattila Kerrosleijukattila Rikkidioksidi (tonnia vuodessa) 910 660 Typen oksidit (tonnia vuodessa) 700 300 Hiukkaset (tonnia vuodessa) 60 60 Kerrosleijukattilan päästömäärät on arvioitu rikkidioksidin ja hiukkasten osalta hakemuksessa ehdotettujen päästöraja-arvojen mukaan. Typenoksidipäästöt on arvioitu 1.1.2016 voimaan tulevan uuden, suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen päästö-

7 (13) raja-arvojen mukaisesti. Ne vastaavat teollisuuspäästödirektiivin (ns. IE-direktiivi) päästöraja-arvoja, joiden saavuttamiseen hakemuksessa esitetyillä muutoksilla tähdätään typen oksidien osalta. Kuopion Energia Oy tulee arvioimaan tarvetta rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöihin vaikuttaviin investointeihin sen jälkeen, kun tiedetään mihin päästötasoihin kerrosleijutekniikalla ja mahdollisella biopolttoaineiden käytön lisäämisellä päästään. Muutosta ympäristölupaan näiden investointien toteuttamiseksi sekä mahdollisen biopolttoaineiden lisäämisen myötä tullaan hakemaan, kun suunnitelmat tarkentuvat. Polttotekniikan muutos ei vaikuta merkittävästi laitoksen vedenkäyttöön eikä laitoksella syntyvien jäähdytys- ja jätevesien määrään tai laatuun. Näin ollen polttotekniikan muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia laitoksen vaikutuksissa vesistöön. Polttotekniikan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia laitoksen normaalitoiminnasta aiheutuvaan meluun ja tärinään. Muutokseen liittyvistä rakennustöistä voi aiheutua normaalitoimintaa merkittävämpiä meluvaikutuksia. Melu on normaalia rakennustoiminnan aiheuttamaa melua. Polttotekniikan muutokset ja mahdollinen biopolttoaineiden käytön lisääminen eivät vaikuta merkittävästi laitokselle suuntautuvaan liikenteeseen. Mahdolliset biopolttoaineiden kuljetukset korvaavat turvekuljetuksia. Muutokset kemikaalien käytössä ja tuhkan määrässä ovat hyvin pieniä. Näin ollen vaikutukset laitokselle suuntautuvaan liikenteeseen ovat vähäisiä. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maa- ja kallioperään tai pohjavesiin. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Esitetty muutos vastaa yli 50 MW:n energiatuotantoyksiköitä koskevan BREF - asiakirjan mukaista parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta kattilatekniikassa ja typenoksidipäästöjen hallinnassa. BREF -asiakirjan mukaan turpeen ja biopolttoaineiden poltossa parasta käyttökelpoista polttotekniikkaa edustavat olemassa olevilla laitoksella sekä pölypoltto että kerrosleijupoltto. Laitoksen typenoksidipäästöjä vähennetään palamisilman vaiheistuksella ja SNCR -menetelmällä. Nämä vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustasoa sekä pölypoltto- että kerrosleijukattiloissa. TOIMINNANALOITTAMISLUPA JA VAKUUS Hakemuksessa on pyydetty lupaa saada aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (toiminnanaloittamislupa). Haapaniemen voimalaitoksella tuotetaan kaukolämpöä. Voimalaitosyksikön toiminta on välttämätöntä Kuopion lämmöntarpeen tyydyttämiseksi. Esitetyt muutokset kohdistuvat olemassa olevaan voimalaitokseen. Muutoksilla pyritään vähentämään savukaasujen haitta-aineiden pitoisuuksia, jonka vuoksi muutosten vaikutukset ilmanlaatuun ovat positiiviset.

8 (13) Lupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta ei tekisi muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnassa noudatettavat vaatimukset tulevat olemaan pääosin LCP -asetuksen (1017/2002) mukaisia. Laitoksen toiminnasta ei näiden vaatimusten mukaan toimittaessa aiheudu pysyvää ympäristön muuttumista. Alueella ei sijaitse luontoarvoja, ympäristö voidaan saattaa tarvittaessa ennalleen eikä toiminnasta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakija on esittänyt 5 000 euron vakuutta ympäristön ennalleen saattamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kuopion kaupungissa 15.4. 15.5.2013 sekä tiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kuopion kaupunkilehdessä 13.4.2013. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Kuopion kaupungilta. Lausunnot 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että leijupetija pölypoltolle on erilaiset päästörajat rikkidioksidipäästölle ilmaan ns. LCP - asetuksen (1017/2002) mukaan. Lupamääräys nro 5 on uusittava ympäristölupaan. Samalla lupaan tulee päivittää mm. polttoainesuhteet, joiksi toiminnanharjoittaja ilmoittaa HP2 -kattilan osalta jatkossa 70 prosenttia turvetta ja 30 prosenttia biopolttoaineita. Uusi polttotekniikka sekä kattilaan asennettava ureaveden syöttöön perustuva SNCR -typenpoistomenetelmä mahdollistavat typenoksidipäästöjen vähentymisen IE - direktiivin mukaisen päästörajan alapuolelle. Lisähaasteeksi jäävät rikinoksidien ja pölyn raja-arvojen saavuttaminen. LCP -asetukseen (1017/2002) perustuvat päästörajat voidaan antaa HP2 -kattilan savukaasupäästöille noudatettavaksi vuoden 2015 loppuun saakka. Tämän jälkeen on noudatettava uutta LCP -asetusta (96/2013) päästörajoineen. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvoville viranomaisille rikkidioksidin ja hiukkasten puhdistustekniikat hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottoa. Laitoksen tarkkailusuunnitelma tulee päivittää siten, että hakemuksessa esitetyt muutokset sisällytetään tarkkailusuunnitelmaan niiltä osin kun ne aiheuttavat muutoksia päästöjen tarkkailuun. Toiminnan aloittamislupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää haetulla tavalla, koska toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia vaikutuksia ympäristöön, joita ei voitaisi tarvittaessa ennallistaa.

9 (13) 2) Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen on lausunut, että Haapaniemen voimalaitoksen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen laitoksen vaikutuspiirissä maankäytössä tai muutoin ei ole tapahtunut muutoksia, joilla olisi vaikutuksia ympäristölupaan. Laitoksen päästöt ja vaikutukset ovat pienentyneet vuoden 2011 jälkeen, kun laitoksella on otettu käyttöön uusi 3. kattila. Hakija on esittänyt Haapaniemi 2 -kattilan hiukkasten, rikkidioksidin ja typenoksidien päästörajat vuoteen 2015 saakka. Parin vuoden siirtymäajalle nämä vanhan LCP - asetukseen 1017/2011 perustuvat päästörajat ovat hyväksyttävissä. Päätöksessä tulee määritellä myös uuden LCP -asetuksen 96/2013 mukaiset päästöraja-arvot, joita sovelletaan 1.1.2016 jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee esittää puoli vuotta ennen käyttöönottoa yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat uusista savukaasunpuhdistimista. Ympäristöluvassa tulee määrittää uuden LCP -asetuksen 15 :n mukaiset käynnistysja pysäytysjaksot. Lisäksi kattilan päästöraja-arvojen valvonnassa (jatkuvatoimiset mittaukset) tulee noudattaa uuden LCP -asetuksen 16 :n mukaisia kriteerejä. Toiminnan aloittamisluvan myöntämistä mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta puoltaa se, että laitoksen uudistus parantaa ympäristönsuojelun tasoa ja vähentää päästöjä. Laitos on elintärkeä Kuopion kaukolämpöhuollolle. Toiminnanharjoittajan tulee edelleen osallistua Kuopion seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Vastine Hakija on vastannut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon, että tarkkailusuunnitelma päivitetään ja toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuoden 2013 loppuun mennessä. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon hakija on vastannut osallistuvansa Kuopion seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Käynnistys- ja pysäytysjaksot määritetään myöhemmin, kuitenkin ennen 1.1.2016. Päästöjen puhdistinlaitteet laitetaan päälle tunnin sisällä polttoaineen syötön aloittamisesta. Hakija on esittänyt laitoksen uuden LCP -asetuksen raja-arvoiksi turpeen suuremman suhteellisen osuuden vuoksi 1.1.2016 alkaen rikkidioksidille (SO 2 ) 300 mg/m 3 (n), typenoksideille (NO 2 ) 250 mg/m 3 (n) ja hiukkasille 20 mg/m 3 (n). ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen toimintaa koskevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 7.11.2007 antaman ympäristöluvan nro 124/07/2 lupamääräyksen 5 kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti: 5. Haapaniemi 2-kattilalaitoksen savukaasut johdetaan ilmaan vähintään 120 metriä korkean piipun kautta.

10 (13) Haapaniemi 2-kattilalaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuukausikeskiarvoina kuivassa savukaasussa 6 prosentin happipitoisuudessa poltettaessa turvetta 70 prosenttia ja biopolttoaineita 30 prosenttia (energiamäärinä) ovat seuraavat: Päästöraja-arvot 31.12.2015 saakka: Hiukkaset Rikkidioksidi, SO 2 Typenoksidit, NOx (NO 2 :na) Päästöraja-arvot 1.1.2016 alkaen: Hiukkaset Rikkidioksidi, SO 2 Typenoksidit, NOx (NO 2 :na) 50 mg/m 3 (n) 545 mg/m 3 (n) 600 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 270 mg/m 3 (n) 250 mg/m 3 (n) Edellä 1.1.2016 voimaan tulevia päästöraja-arvoja on noudatettu, kun jatkuvissa mittauksissa kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä rajaarvoa ja kaikki vuorokausikeskiarvot ovat alle 110 prosenttia raja-arvosta eikä 95 prosenttia kalenterivuoden tuntikeskiarvoista ole yli 200 prosenttia raja-arvosta. Päästöraja-arvot eivät koske kattilalaitoksen käynnistys- ja pysäytystilanteita tai savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita. Toiminnanharjoittajan on esitettävä Haapaniemi 2 -kattilalaitoksen 1.1.2016 alkaen voimassa olevat käynnistys- ja pysäytysjaksojen määritelmät hyväksyttäväksi Itä- Suomen aluehallintovirastolle 1.6.2015 mennessä. Määritelmät on tehtävä Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU tarkoitettujen käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittelemisestä (C(2012) 2948, 7.5.2012) mukaisesti. Itä-Suomen aluehallintovirasto voi antaa asiasta tarkentavia määräyksiä. Voimalaitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajantasaisena. Tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä uuden LCP -asetuksen (96/2013) mukaisilla tarkkailuvaatimuksilla. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä Haapaniemi 2 - kattilalaitoksen puhdistinlaitteet ja niiden häiriötilanteiden määrittelyt puhdistinlaitekohtaisesti sekä jatkuvatoimisten mittalaitteiden näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijaintia koskevat tiedot. Ajantasainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi edellisen kappaleen mukaisesti toimitettavan esityksen yhteydessä 1.6.2015 mennessä. RATKAISUN PERUSTELUT JA VASTAUS LAUSUNTOIHIN Haapaniemi 2 -kattilan polttotekniikan muuttaminen pölypoltosta kerrosleijupolttoon vähentää päästöjä ympäristöön ja mahdollistaa biopolttoaineiden laajemman käytön. Voimalaitoksen polttotekniikan muutoksen vuoksi on voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräys 5 muutettu vastaamaan poltto-aineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta 1017/2002 (LCP-asetus) leijupoltolle ja monipolttoaineyksikölle sekä 1.1.2016 alkaen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 96/2013 (uusi LCP-asetus) mukaiseksi.

11 (13) Samalla lupamääräyksestä on poistettu Haapaniemi 1-kattilalaitoksen savukaasuja koskevat määräykset, koska tämän yksikön toiminta on päättynyt. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Muutettu lupamääräys 5 on asetettu toiminnan päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Muutoksessa on otettu huomioon vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä sekä toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Muutoksesta ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määritelmät käynnistys- ja pysäytysjaksoille on määrätty tehtäväksi uuden LCPasetuksen (VNA 96/2013) noudattamiseksi. Laitoksen tarkkailusuunnitelmaa on velvoitettu tarkistamaan toiminnan muutoksen johdosta ja ottamaan huomioon uuden LCP-asetuksen (VNA 96/2013) vaatimukset. Muutokset eivät vaikuta Haapaniemen voimalaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan voimassaoloon eikä lupamääräysten tarkistamisen ajankohtaan. Lupamääräysten tarkistamisajankohta on 1.6.2016 mennessä. Viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ennen toiminnan aloittamista on luvan saajan asetettava ELY-keskukselle 5 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Perustelut Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Tehtävät muutokset kohdistuvat olemassa olevaan voimalaitokseen. Toiminnasta päätöstä noudattaen ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä pysyviä tai pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hyväksyttävä vakuus voi olla esimerkiksi omavelkainen pankkitakaus tai kuittaamattomuussitoumuksella varustettu pankkitalletus.

12 (13) LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 7, 28, 31, 41 43, 46, 56 ja 101 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (96/2013). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 6 210 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan kattilalaitoksen, jonka suurin polttoaineteho on 150 MW 300 MW, koskevan päätöksen käsittelymaksu on 12 420 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista, lupamääräysten tarkistamista tai luvanmukaisen toiminnan jatkamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kuopion kaupunginhallitus Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus/ympäristö- ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Kuopion kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 (13) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE Valitusosoitus Ahti Itkonen Martti Häikiö Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Ahti Itkonen (asian esittelijä) ja Martti Häikiö.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.9.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.