Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.6.214 LAHDEN TYÖTTÖMYYS 214 NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA Kansainvälinen lama nosti myös Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 29/21, jolloin työttömyysaste nousi 16,9 :iin työttömien kokonaismäärän noustessa yli 82 henkilön. Työttömyysaste lähti laskuun syksyllä 21, mutta aleneva kehitys kääntyi kasvuksi keväällä 212. Helmikuussa 214 työttömyysaste oli jo 17,7, työttömien määrän noustessa yli 88 henkilön. Vaikka Lahden työttömyysaste (=työttömien osuus työvoimasta) oli korkein huhtikuussa 214 (16,7 ) vertailukaupungeista, niin työttömien määrän suhteellinen kasvu on ollut maltillisempaa kuin monessa isommassa kaupungissa, koska työvoiman määrä ei Lahdessa ole kasvanut samassa suhteessa työttömien määrän kanssa. Sukupuolten ero työttömyyden jakautumisessa on tasoittumassa. Vaikka miesten osuus työttömistä on yhä lähes 6, niin naisten parempi työllistyminen työmarkkinoille ei ole enää itsestäänselvyys. Työttömyys kasvaa Lahdessa yhä enemmän naisvaltaisilla aloilla kuten hallinto, toimisto ja IT-alan, kaupan alan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattiryhmissä. Kaupan alan työllisyyttä uhkaa kulutuskysynnän hiipumisen ohella toimialan rakennemuutoksen vaikutukset työpaikkarakenteeseen Pitkäaikaistyöttömyys on ollut selvässä kasvussa vuodesta 212 lähtien suurimmissa kaupungeista. Tampereella ja Lahdessa jo yli kolmanneksella työttömillä oli huhtikuussa 214 takanaan yli vuoden työttömyysjakso. Huolestuttavaa on pitkien työttömyysjaksojen yleistyminen yhä nuoremmissa ikäluokissa. Alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu on hieman loiventunut vuoden aikana. Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on suurin Oulussa ja Jyväskylässä, yli 16, pääkaupunkiseudulla noin 1 ja Lahdessa 13,4 Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla kuten Kouvolassa, Porissa ja Lahdessa, osin 9-luvun lamaa seuranneen sitkeän rakennetyöttömyyden seurauksena. Kouvolassa ja Porissa työttömistä yli 3 on 55-vuotta täyttäneitä, Lahdessa 26,8. Näissä kaupungeissa työttömien siirtyminen eläkkeelle kiihtyy tulevina vuosina. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä on korkein Vantaalla 23,4, Helsingissä ja Espoossa osuus on noin 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ulkomaalaisten työttömien osuus on suurin Turussa 14,1, Lahdessa 1, ja Tampereella 8,6. Työttömyyden tulevaa kehitystä Lahdessa on vaikea arvioida. Kausivaihtelun mukaisesti työttömyysaste aleni huhtikuussa 214 16,7 :iin, mutta nousee huippuunsa kesällä oppilaitosten tyhjentyessä työmarkkinoille, mikä voi merkitä yli 18 :n työttömyysastetta heinäkuun lopussa. Helpotusta nuorison työllistymiseen odotetaan mm. nuorisotakuusta. Pitemmällä aikavälillä työttömyysaste laskee noin 15 työttömän eläköityessä vuoteen 22 mennessä. Eläkkeelle jäävät myös viimeiset 199-luvun laman työttömistä, mikä vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä koituvia kustannuksia. Toisaalta 21-luvun pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat muodostaa samanlaisen rakenteellisen työttömyysongelman joka periytyi 9-luvun lamasta.
2 Tilastokatsauksessa käytetään Työministeriön vuosittaisia ja kuukausittaisia työttömyystietoja sekä Hämeen ELY-keskuksen keräämiä tietoja työttömyyden eri osa-alueilta. Pääpaino esityksessä on vuosien 28 214 aikana tapahtuneet muutokset työttömyydessä. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyystilastoista Työministeriön työttömyystiedot eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus joka noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan Unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.
Muutos prosenttiyksikköä työttömyysaste 3 TYÖTTÖMYYDEN KEHITYS 12 SUURIMMASSA KAUPUNGISSA 12 suurimman kaupungin työttömyysaste huhtikuun lopussa 214 ja työttömyysasteen muutos vuoden 214 alusta sekä vuoden 213 huhtikuusta prosenttiyksikköä -,7-1,3-1,5-1,1-1,9-1,3-1,3-1,9-1,2 -,4 -,1 8,3 1,3 1,1 11,3 13,3 14,5 14,2 15,6 15,2 15,2-5 5 1 15 2 Työttömyysaste 16,7 16,1 1,3 1 1,6,8,9,6 1,1,7,9 1,3 1,9 Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli huhtikuussa 214 korkein Lahdessa (16,7 ), Jyväskylässä (16,1 ) ja Tampereella (15,6 ), matalin Espoossa (8,3 ). Vuoden takaisesta työttömyysaste on noussut eniten Jyväskylässä, 1,9 prosenttiyksikköä sekä Helsingissä 1,6 pros. yksikköä. Vain Joensuussa työttömyys ei kasvanut vuoden aikana. Vuoden 214 alusta työttömyysaste laski kausivaihtelun mukaisesti kaikissa vertailukaupungeista, Helsinkiä lukuun ottamatta. 18 16 14 12 1 8 Työttömyysaste 12 suurimmassa kaupungissa huhtikuun lopussa 28-214 ; 16,7 ; 16,1 ; 15,6 ; 15,2 ; 15,2 ; 14,5 ; 14,2 ; 13,3 ; 11,3 ; 1,3 ; 1,1 ; 8,3 Vuoden 28 lopussa alkanut lama nosti työttömyysasteen huippuunsa vuosien 29 ja 21 aikana suurimmissa kaupungeissa. Työttömyysaste aleni vielä vuoden 212 alkupuolelle asti verrattuna edellisvuoteen, mutta lasku kääntyi selvään kasvuun loppuvuoden 212 aikana kaikissa vertailukaupungeissa. Helsingissä ja Vantaalla työttömyysaste nousi huhtikuussa 214 yli 1 :n, Espoossakin 8,3 :iin. 6 4 28 29 21 211 212 213 214 4 3 ; 3,1 Työttömyysasteen muutos (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) 2 1 ; 1,1 ;,4 ; 1,8 ; 1,3-1 -2 ; -1,6-3 28-29 29-21 21-211 211-212 212-213 213-214
-muutos 35 3 25 2 15 1 5 13 11 9 7 5 947 122 1437 1536 226 1877 2517 759 42 499 919 448364 812 2523 282 Työttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) 28 29 21 211 212 213 214 Työttömien määrän muutos 212-214 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) 92 331 559 488 147 131 4695 1152 687 176 749 2738 2688 2564 1857 2955 Työttömien määrän -muutos 28-214 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) 84 81 1247 4374 76 4548 68 5642 muutos 212-13 muutos 213-14 yht 64 63 ; 3336 ; 17476 ; 14126 ; 1369 ; 11191 ; 11189 ; 1681 ; 8348 ; 5754 ; 5562 ; 5344 ; 5314 1337 2 4 6 8 1 12 Työttömiä työnhakijoita suurista kaupungeista on selvästi eniten Helsingissä 33 3, kasvua kahdessa vuodessa on yli 1. Tampereella työttömiä oli huhtikuussa 214 noin 17 5, Oulussa 14 1 ja Turussa noin 13. Vuodesta 212 työttömien määrä on noussut reilusti yli 1 henkilön myös Espoossa, Vantaalla ja Jyväskylässä, Lahdessa työttömänä vuoden 214 huhtikuussa oli 8348. Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa ja Joensuussa työttömiä on selvästi alle 6 ja näissä kaupungeissa työttömien määrä on kasvanut määrällisesti ja prosentuaalisesti vähiten (alle 4 ) vuodesta 28. Prosentuaalisesti työttömien määrä kasvoi vuosien 28-214 aikana eniten Espoossa (+122 ) ja Helsingissä (+92 ), myös Vantaalla ja Turussa kasvua oli yli 8, Lahdessa 64. Vaikka Lahden työttömyysaste (=työttömien osuus työvoimasta) on korkein (16,7 ) vertailukaupungeista, niin työttömien suhteellinen kasvu on ollut maltillisempaa kuin monessa isommassa kaupungissa, koska työvoiman määrä ei Lahdessa ole kasvanut samassa suhteessa työttömien määrän kanssa. 4 3 1 41 37 32 22-1 Työvoiman määrän -muutos 12 suurimmassa kaupungissa 212-214 (huhtikuun lopun tiedot) -1,2 Espoo Oulu Kuopio Helsinki Tampere Vantaa Jyväskylä Lahti Turku Joensuu Pori Kouvola 1, 2,2 2,1 2, 2, 1,9 2,4 2,6 2,7 3,3 3,2-3, -2, -1,, 1, 2, 3, 4, muutos 212-213 213-214 yht
5 4, 35, 3, 25, Pitkäaikaistyöttömien -osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) ; 36,2 ; 34,2 ; 33,1 ; 32,4 ; 3,3 Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömyysjakso) osuus kaikista työttömistä on korkein Tampereella 36,2 ja Lahdessa 34,2, Myös Porissa Jyväskylässä ja Espoossa pitkäaikaistyöttömien osuus on yli 3. Myös muissa vertailukaupungeissa pitkien työttömyysjaksojen osuus on selvästi kasvanut vuoden aikana. 2, 15, 1 9 28 29 21 211 212 213 214 Pitkäaikaistyöttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) ; 9861 Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut kahden vuoden aikana eniten Helsingissä (+4364 h.), Tampereella (+2372 h.) ja Espoossa (+197 h.), myös Oulussa ja Jyväskylässä pitkäaikaistyöttömiä oli yli 1 enemmän kun vuonna 212. Lahdessa yli vuoden työttömyysjaksojen määrä on kasvanut vajaalla 9 ja Vantaalla 8 henkilöllä. 8 7 6 ; 6334 Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa ja Joensuussa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut muita vertailukaupunkeja maltillisempaa, mikä osaltaan selittää kuntien alhaisemmat työttömyysasteet. 5 4 3 ; 3765 ; 3562 ; 3463 ; 3394 ; 3167 ; 2851 2 1 ; 1838 ; 1539 ; 147 28 29 21 211 212 213 214 Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos 212-214 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) 936 3428 4364 1943 429 2372 412 1495 197 59 5 19 316 772 188 222 673 895 258 542 8 15 387 42 16 239 399 135 215 35 muutos 212-13 muutos 213-14 yht 169156 325 226 263 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5
6 2, 18, 16, 14, Nuorisotyöttömien -osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) ; 17,6 ; 16,3 ; 15,8 ; 13,4 Nuorisotyöttömien (alle 25v.) osuus kaikista työttömistä oli huhtikuussa 214 suurin Oulussa (17,6), Jyväskylässä (16,3) ja Joensuussa (15,8 ). Pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa nuorisotyöttömien osuus on 1 :n tuntumassa, Lahdessa 13,4. 12, 1, 8, 6, 28 29 21 211 212 213 214 ; 1,1 ; 9,3 ; 9,1 Nuorisotyöttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) Nuorisotyöttömien määrä on kasvanut kahden vuoden aikana eniten Helsingissä (+111 h.) ja Tampereella (+743 h.), Oulussa ja Espoossa kasvua oli vajaa 6. Lahdessa alle 25- vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 212 67 henkilöllä, kahdessa vuodessa kasvua oli 247. 35 3 25 2 15 ; 33 ; 2489 ; 241 ; 1743 ; 1696 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvu on hieman taittunut suurimmissa kaupungeissa vuoden aikana, Helsinkiä lukuun ottamatta, missä nuorisotyöttömien määrä kasvoi vuodessa lähes 5 henkilöllä vuodesta 213. 1 5 ; 1134 ; 1115 ; 143 ; 84 ; 8 ; 766 ; 734 28 29 21 211 212 213 214 23 55 81 82 82 Nuorisotyöttömien määrän muutos 212-214 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) 173 18 6 6 11 115 15 142 425 43 44 112 67 182 498 538 247 61 285 33 75 436 168 2 4 6 8 1 1 515 598 593 133 473 743 muutos 212-13 muutos 213-14 yht 111
7 25, 2, 15, 1, 5,, 8 Ulkomaalaisten työttömien -osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) 28 29 21 211 212 213 214 ; 23,4 ; 2,6 ; 19,6 ; 14,1 ; 1, ; 8,6 Ulkomaalaisten työttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) Ulkomaalaisten työttömien osuus kaikista työttömistä oli suurin huhtikuussa 214 Vantaalla (23,4 ), Helsingissä (2,6 ) ja Espoossa (19,6 ). Turussa ulkomaalaisten osuus oli 14,1, Lahdessa 1 ja Tampereella 8,6. Muissa vertailukaupungeissa ulkomaalaisten työttömien osuus vaihteli viiden prosentin molemmin puolin. Vuoden aikana ulkomaalaisten työttömien määrä on kasvanut Helsingissä noin 13 henkilöllä ja Espoossa ja Vantaalla vajaalla 5 henkilöllä. Muissa vertailukaupungeissa ulkomaan kansalaisten työllisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. 7 6 5 4 3 2 1 ; 6861 ; 2617 ; 2198 ; 1839 ; 1494 ; 836 28 29 21 211 212 213 214 14 12 135 Ulkomaalaisten työttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa 213-214 (huhtikuun lopun tiedot) 1 8 6 4 2-2 497 425 29 138 53-18 -78-93 21 5 34
Työttömien miesten osuus kaikista työttömistä kasvoi vuodesta 28 lähtien 6 :n tienoille työpaikkojen hävitessä mm. teollisuudesta ja rakentamisesta. Varsinkin kaupan ja palvelualojen huonontunut työllisyystilanne on kuitenkin lisännyt naisten työttömyyttä ja tilanne sukupuolten välillä on tasaantunut. Naisten osuus työttömistä oli suurin huhtikuussa 214 Lahdessa, Porissa ja Tampereella yli 43, pienin Kouvolassa ja Kuopiossa, alle 4. Vuoden aikana naisten työttömien määrä on kasvanut miehiä enemmän Oulussa, Lahdessa ja Turussa. 8 Työttömät sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tieto) 56,5 56,6 56,9 57,2 57,2 57,8 58,4 58,4 58,5 59, 6,4 62,2 43,5 43,4 43,1 42,8 42,8 42,2 41,6 41,6 41,5 41, 39,6 37,8, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, Miehet Naiset Työttömien määrän muutos 213-214 sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tieto) -34 193 333 316 294 722 12 3278 68 22 83 64 311 556 426 371 525 855 194 2364-4 -2 2 4 6 8 1 Miehet Naiset 472 162 498 188 Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla kuten Kouvolassa, Porissa ja Lahdessa, osin 9- luvun lamaa seuranneen sitkeän rakennetyöttömyyden seurauksena. Kouvolassa ja Porissa työttömistä yli 3 on 55-vuotta täyttäneitä, Oulussa vain 18, Lahdessa noin 27. Nuorimmat työttömät ovat Oulussa, jossa vain 8,6 työttömistä on yli 6-vuotiaita ja 44 alle 35-vuotiaita. Myös pitkäaikaistyöttömien ikärakenteessa erot kuntien välillä ovat suuria. Porissa ja Kouvolassa pitkäaikaistyöttömistä lähes 45 on 6-vuotta täyttäneitä, Oulussa ja Helsingissä vain reilu 2, Lahdessa 28. Tampereella ja Oulussa pitkäaikaistyöttömistä 4 on alle 45-vuotiaita, Porissa ja Kouvolassa vain 2, Lahdessa vajaa 3. Ikääntyvä ja eläköityvä työttömien joukko alentaa työttömyysastetta monessa vertailukaupungissa lähitulevaisuudessa, toisaalta pitkät työttömyysjaksot yleistyvät yhä nuoremmissa ikäluokissa. Työttömien ikärakenne 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tiedot) Pitkäaikaistyöttömien ikärakenne 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tiedot) 13,8 13,7 13,4 19,1 18, 21,3 15,4 15,5 17,9 2,6 21,4 2,7 12,6 14, 12,9 18,4 17,5 13,9 1, 7,1 1,6 6,8 1,1 12,4 11,1 11,1 15,7 2,8 18,2 15,7 18,6 24,9 17,7 44,2 43,6 28,1 15,8 23,6 15,9 18,1 13,2 13,5 1,2 14,4 14,6 2,7 15,6 33,5 16,3 24,8 17,2 18,1 1,5 13,2 2,7 13,7 16,5 22,1 14,4 3,6 13,9 22,5 16,9 21,3 12,5 12,8,5 9, 14,8 24,2 2,3 31,2 13,7 27,3 18,8 18,3 1, 11,8 4,2 18,7 17,8 19,7 13,4 26,1 1,1 2,7 22,4 24,4 11,1 11,3 1,1 1,2 18,1 28,1 17,6 25, 9,3 23,3 21,3 23,2 11,7 11,1,5 11,4 17,9 27,1 17, 26,1 13, 9,1 17,6 25,3 24,7 27,4 2, 22,3 19,1 2,5 23,6 18, 1,4 1,6 9,3 1,9 9,7 8,6 1,2 13,5,5 11,4 3,2 17,4 19,4 2,4 19, 25, 29,2 24,4 15,2 16,2 14,3 25,6 22,2 21,6, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, alle 25 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-59 v. 6+, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, alle 25 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-59 v. 6+
Työttömyyden keston mukaan pisimmät työttömyysjaksot ovat Porissa, Jyväskylässä ja Tampereella, joissa yli 1 :lla työttömistä on takanaan yli kolmen vuoden työttömyysjakso (Lahdessa 9,3 ). Pitkiä työttömyysjaksoja on vähiten Espoossa ja Helsingissä, joissa yli kolme vuotta työttömänä olleita on noin 5 kaikista työttömistä. 9 Työttömät työttömyyden keston mukaan 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tieto) 67,1 14,5 7,2 11,2 67,8 15,3 6,2 1,8 64, 17,6 8,1 1,3 66,1 18,1 6,5 9,3 71,4 14,6 6,2 7,8 73, 14,1 5,6 7,3 73, 14,8 5,4 6,8 73,6 14,7 5,4 6,3 72,1 16,1 5,6 6,2 72,6 14,6 6,8 6, 7,8 18,1 6, 5,1 7, 19,5 5,9 4,6, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, alle vuosi 1v-alle 2v 2v-alle 3 v. 3 v tai enemmän
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu LAHDEN TYÖTTÖMYYS 28-214 1 Lahden työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 214 16,7,,4 prosenttiyksikköä alempi kuin maaliskuussa ja 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 11,7.Työttömiä työhakijoita oli Lahdessa huhtikuussa 8348, 191 vähemmän kuin maaliskuussa ja 739 enemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli huhtikuussa 1115, 43 vähemmän kuin maaliskuussa ja 67 enemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli huhtikuussa 2851, 62 enemmän kuin maaliskuussa ja 673 enemmän kuin vuotta aiemmin. n lopussa Lahdessa oli avoimena 159 työpaikkaa, 182 työpaikkaa vähemmän kun vuosi sitten. 4, Lahden työttömyysaste sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 212-214 kuukausittain 35, 3, pitkäaikaistyöttömien osuus ; 34,2 25, 2, 15, 1, 5,, työttömyysaste ; 16,7 nuorisotyöttömien osuus ; 13,4 nuorisotyöttömien osuus pitkäaikaistyöttömien osuus työttömyysaste 212 213 214 Lahden työttömyysaste ja työttömien kokonaismäärä sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä huhtikuun lopussa 2-214 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 työttömät työnhakijat 8263 7677 7546 7356 7158 692 6664 5772 51 6658 732 6463 6642 7589 8348 nuorisotyöttömät (alle 25v.) 151 951 948 865 897 732 773 662 49 857 963 75 868 148 1115 pitkäaikaistyöttömät (yli 1v. työttömänä) 2914 2719 2749 2447 2442 22 193 1561 1463 1434 1787 214 1956 2178 2851 työttömyysaste 17,3 15,9 15,5 15,3 14,8 14,2 13,7 12 1,6 13,7 14,8 13,2 13,6 15,4 16,7
Pitkäaikaistyöttömiä h Nuorisotyöttömiä h Työttömiä h 11 ssa 214 Lahdessa oli työttömänä 8348, 759 enemmän kuin vuosi sitten ja 176 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Lamaa edeltäneeseen tilanteeseen, vuoden 28 huhtikuuhun verrattuna työttömiä on 3248 (64 ) enemmän. Työttömien määrä Lahdessa 211-214 kuukausittain ja muutos vuodesta 214 vuosiin 213-28 9 85 8 75 7 65 6 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 214 8676 8814 8539 8348 213 7865 7815 78 7589 7412 894 8428 7776 7757 7914 7925 8592 212 6898 6869 6818 6642 6323 762 7469 6635 6629 6879 692 7548 211 717 722 6796 6463 6269 6781 7178 6348 6144 688 672 6734 erotus 214-213 811 999 739 759 erotus 214-212 1778 1945 1721 176 erotus 214-211 156 1792 1743 1885 erotus 214-21 582 137 127 128 erotus 214-29 2142 226 1874 169 erotus 214-28 2966 3188 3155 3248 ssa 214 nuorisotyöttömiä oli 1115, 67 enemmän kuin vuosi sitten ja 247 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 28 huhtikuuhun verrattuna alle 25-vuotiaita työttömiä oli 625 (128 ) enemmän. Nuorisotyöttömien määrä Lahdessa 211-214 kuukausittain ja muutos vuodesta 214 vuosiin 213-28 14 13 12 11 1 9 8 7 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 214 1252 125 1158 1115 213 115 113 187 148 95 1221 1325 185 123 154 121 1221 212 121 972 91 868 787 17 1184 874 88 936 915 998 211 938 883 816 75 731 944 142 87 785 763 763 912 erotus 214-213 12 147 71 67 erotus 214-212 231 278 257 247 erotus 214-211 314 367 342 365 erotus 214-21 11 222 29 152 erotus 214-29 411 41 315 258 erotus 214-28 689 67 69 625 ssa 214 pitkäaikaistyöttömiä oli 2851, 673 enemmän kuin vuosi sitten ja 895 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 28 huhtikuuhun verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 1388 (95 ) enemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä Lahdessa 211-214 kuukausittain ja muutos vuodesta 214 vuosiin 213-28 3 28 26 24 22 2 18 16 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 214 2785 2812 2789 2851 213 291 216 2148 2178 222 2276 2335 2323 2415 254 253 2655 212 1894 1921 1939 1956 1951 21 245 1989 1934 1957 1973 272 211 2125 2115 26 214 1973 1988 1991 1966 1949 193 1866 1859 erotus 214-213 694 76 641 673 erotus 214-212 891 891 85 895 erotus 214-211 66 697 729 837 erotus 214-21 162 177 18 164 erotus 214-29 1363 139 1384 1417 erotus 214-28 1295 1321 1288 1388
Työttömyys ikäluokittain 12 Työttömien määrä ja suhteellinen osuus kasvoi Lahdessa vuoden aikana eniten keski-ikäisten 35-54-vuotiaiden ikäluokassa vuoden aikana. Nuorten (alle 25-vuotiaat) ja vanhemman ikäpolven (yli 55-vuotiaat) suhteellinen osuus työttömistä vastaavasti väheni. Työttömien määrän muutos ikäluokittain Lahdessa 28-214 huhtikuun lopun tieto -4-2 2 4 6 8 1 alle 25v 558 67 625 25-34v 726 185 911 35-44v 319 211 53 45-54v 359 23 562 55-59 v. -86-132 46 6- v. 659 47 76 muutos huhtikuu 28-213 muutos huhtikuu 213-214 yht. Työttömien määrä ikäluokittain Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tieto) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Työttömien ikärakenne Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 28 49 869 963 1167 116 451 28 9,6 17, 18,9 22,9 22,7 8,8 29 857 134 1275 1449 1114 623 29 12,9 2,1 19,1 21,8 16,7 9,4 21 963 1498 137 1588 119 792 21 13,2 2,5 18,7 21,7 15,2 1,8 211 75 1216 1239 1421 955 882 211 11,6 18,8 19,2 22, 14,8 13,6 212 868 1352 1125 1396 95 996 212 13,1 2,4 16,9 21, 13,6 15, 213 148 1595 1282 1526 128 111 213 13,8 21, 16,9 2,1 13,5 14,6 214 1115 178 1493 1729 174 1157 214 13,4 21,3 17,9 2,7 12,9 13,9 alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-59 v. 6- v. alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-59 v. 6- v.
13 Työttömyys sukupuolen ja ikäluokan mukaan Miesten osuus työttömistä nousi Lahdessa yli kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 28, 57,9 :iin kaikista työttömistä huhtikuusta 212. Kahden vuoden aikana miesten prosenttiosuus työttömistä on kääntynyt laskuun ja viimeisen vuoden aikana miehiä jäi työttömäksi jo naisia vähemmän. Eniten työttömiä miehiä on naisiin verrattuna alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä, vähiten yli 6-vuotiaista 46,9 kaikista työttömistä. 28 212 213 214 Työttömyys sukupuolen mukaan Lahdessa 28, 212, 213 ja 214 (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 51,7 57,9 57,8 56,5 48,3 42,1 42,2 43,5 alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-59 v. 6- v. yht Työttömyys sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain 214 (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 46,9 55,9 52,5 61,6 58,7 58,6 56,5 44,1 47,5 53,1 38,4 41,3 41,4 43,5 Miehet Naiset Miehet Naiset Miesten työttömyys kasvoi rajusti kun työpaikkoja hävisi miesvoittoisilta aloilta vuoden 28 lopulta lähtien, samaan aikaan palvelualat sekä kaupan- ja hoiva-alan työpaikat ylläpitivät naisten työllisyyttä. Tilanne on kuitenkin kääntynyt huonompaan myös naisvoittoisilla aloilla. Naisia jäi työttömäksi miehiä enemmän vuoden aikana alle 45-vuotiaiden ikäluokissa, miehiä vastaavasti 45-59- vuotiaiden ikäluokassa. Työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain 213-214 (huhtikuun lopun tieto) Työttömien määrä sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain 214 huhtikuun lopun tieto -1 1 2 3 4 5 6 7 8 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 alle 25v-18 85 alle 25v 623 492 25-34v 79 16 25-34v 197 683 35-44v 45-54v 55-59 v. 6- v. 99 117 38 8 18 31 112 86 35-44v 45-54v 55-59 v. 564 876 114 51 617 715 yht 333 428 6- v. 543 614 Miehet Naiset Miehet Naiset
14 Työttömyys koulutusasteen mukaan Työttömäksi joutuu Lahdessa yhä koulutetumpaa väkeä. Vain perusasteen suorittaneiden osuus työttömistä on laskenut 32,9 :iin vuonna 214, laskua vuodesta 28 on 1,6 prosenttiyksikköä. Keskiasteen suorittaneiden osuus on vastaavasti kasvanut 46 :iin kaikista työttömistä, kasvua vuodesta 28 on noin 7 prosenttiyksikköä. Myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömistä osuus on kasvanut varsinkin viimeisen kahden vuoden aikana. Työttömyys koulutusasteen mukaan Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 28 43,5 39,7 13,1 2,4 29 39,7 43,6 12,7 2,4 21 39,1 43,5 13,3 2,4 211 38,8 43,8 12,8 2,3 212 37,7 43,3 13,2 3, 213 35, 44,9 13,9 3,3 214 32,9 46, 14,6 3,4 Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon Työttömien määrä koulutusasteen mukaan Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tieto) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 28 2216 223 669 124 29 264 291 843 163 21 2864 3187 972 175 211 257 2831 829 151 212 251 2878 88 199 213 2654 346 155 253 214 2746 3843 1222 282 Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon Keskiasteen suorittaneiden työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 437 henkilöllä (+12,8 ), alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää 167 henkilöllä (+15,8 ) ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden määrää 29 henkilöllä (+11,5 ). Perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on vuodessa kasvanut vain 92 henkilöllä (+3,5 ), mikä johtuu osittain eläköitymisestä. Vuodesta 28 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä onkin kasvanut enemmän kuin vain perusasteen suorittaneiden. Työttömien määrän muutos koulutusasteen mukaan Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tieto) Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus 438 386 129 29 158 tuntematon 153 34 187 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 92 167 53 1383 553 437 182 muutos 28-213 muutos 213-214 yht
Pitkäaikaistyöttömyyden rakenne 15 Yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski vuosina 26-29 Lahdessa lähes 5 henkilöllä yleisen työttömyyden laskun ja työttömien eläköitymisen seurauksena. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun reilu vuosi lamasta, vuoden 21 kuluessa ja vuonna 211 pitkäaikaistyöttömiä oli jo vajaa 2. Alkuvuodesta 212 yli vuoden työttömyysjaksojen määrä vielä väheni, mutta lasku kääntyi loppuvuodesta uuteen kasvuun ja huhtikuussa 214 pitkäaikaistyöttömien määrä on kohonnut yli 28 henkilön. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömyysjakson pituuden mukaan Lahdessa 26-214 (huhtikuun lopun tieto) 5 1 15 2 25 3 26 976 325 225 115 248 1889 27 763 341 133 19 195 1541 28 752 266 169 72 185 1444 29 744 289 121 82 176 1412 21 152 323 162 59 179 1775 211 146 454 25 12 168 1993 212 817 468 28 148 222 1935 213 14 43 3 181 267 2155 214 151 54 256 199 323 2828 1 v alle 2 v 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. yht Pitkien työttömyysjaksojen määrän kasvua on merkki rakennetyöttömyydestä. Lahdessa pitkäaikaistyöttömät ikääntyvät ja useimmiten eläköityvät työttöminä., mikä osaltaan vähentää kokonaistyöttömyyttä lähivuosina. Toisaalta alle 4-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa. Pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat muodostaa samanlaisen rakenteellisen työttömyysongelman joka periytyi 9-luvun lamasta. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos työttömyysjakson pituuden mukaan Lahdessa 26-214 huhtikuun lopun tieto 1 v alle 2 v 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Pitkäaikaistyöttömien määrä Lahdessa ikäluokittain 28, 212, 213 ja 214 (huhtikuun lopun tieto) 5 1 15 2 25 3 28 32 142 234 178 616 254 212 81 197 353 258 39 675 213 118 266 385 261 398 749 214 165 425 578 376 55 82 alle 3v 3-39v 4-49v 5-54 v. 55-59 v. 6-64 v.
Työttömyys ammattiryhmittäin 16 Ammattiryhmittäin työttömiä oli huhtikuussa 214 eniten teollisuudessa (vaatetus, kone, puu, sähkö) 18,4 (154 h.) ja ammattiryhmiin luokittamattomien ryhmässä 12,8 (173 h.). Hallinto, toimisto ja IT-alan 1,9 (98 h.) sekä tieteellisen, teknisen ja taiteellisen ammattiryhmän 1,6 (881 h.) työttömien määrä ja osuus on jo kasvanut suuremmaksi kuin rakennus- ja kaivosalan 1, (833 h.). Työttömien määrä on kasvanut kaikissa ammattiryhmissä vuoden aikana. Työttömyys koettelee nyt myös korkeammin koulutettuja ammattiryhmiä. 51 73 166 376 31 46 529 464 486 619 79 6658 92 228 49 298 517 615 76 639 67 891 Työttömien määrä ammattiryhmittäin Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tieto) 8348 85 123 264 7589 566 732 114 75 17 243 256 581 6642 535 548 6463 83 87 29 447 764 65 376 218 489 513 68 581 367 815 345 55 642 559 694 548 833 631 769 628 785 45 686 881 652 71 777 35 695 643 98 787 853 683 697 25 974 173 974 815 92 15 yht Maa- ja metsätaloustyö, kalastuala Kuljetus ja liikenne Muu teollisuus ja varastoala Terveydenhuolto ja sosiaaliala Kaupallinen työ Palvelutyö Rakennus- ja kaivosala Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ Muualla luokittelematon työ Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö 98 1458 1579 1331 1324 1487 154 5 28 29 21 211 212 213 214-5 1,4 3,3 7,4 6,1 9, 1,4 1,4 3,4 7,4 4,5 7,8 9,2 Työttömien -osuudet ammattiryhmittäin Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tieto) 1,5 3,5 7,5 5,1 7,9 8,8 1,3 3,4 7,9 5,3 8,5 9,7 1,2 3,1 7,4 5,5 8,4 9,5 1,5 3,2 7, 5,9 9, 9,1 1,5 3,2 6,8 7, 9,2 9,8 1, 9, 8, 7, Maa- ja metsätaloustyö, kalastuala Kuljetus ja liikenne Muu teollisuus ja varastoala Terveydenhuolto ja sosiaaliala 9,1 11,4 1,5 1,1 1,3 1,3 1, 6, Kaupallinen työ 9,5 9,6 9,6 9,9 1,5 1,2 1,6 5, Palvelutyö 12,1 1,1 1,8 1,6 1,5 11,2 1,9 4, Rakennus- ja kaivosala 13,9 13,4 13,3 12,6 13,6 12,8 12,9 3, 2, Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ 17,8 21,9 21,6 2,6 19,9 19,6 18,4 1, Muualla luokittelematon työ 28 29 21 211 212 213 214, Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö
Vuoden 28 lopulla alkanut lama iski voimakkaimmin teollisuuden ja rakennusalan työpaikkoihin. Työttömyys kasvoi kaikissa ammattiryhmissä vielä vuonna 21, mutta vuoden 211 huhtikuuhun mennessä työttömyys kääntyi laskuun teollisuuden vetämänä. Vuoden 212 aikana työttömyyden lasku kääntyi jälleen kasvuun, joka on jatkunut vuoden 214 huhtikuuhun asti Teollisuuden, rakennusalan työttömien määrä kasvu on taittunut, naisvaltaisilla aloilla työttömyyden kasvu on kiihtynyt. Kehitys näkyy varsinkin hallinto, toimisto ja IT-alan, kaupan alan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattiryhmissä joissa työttömyys kasvaa ammattiryhmistä eniten. 17 55 Työttömien määrän muutos ammattiryhmittäin Lahdessa 28-213 (huhtikuun lopun tieto) 6 5 296 182 163 153 156 134 114 117121 121 121 99 1499 86 83 87 78 8 82 84 72 62 57 62 51 58 64 63 52 48 55 46 53 28 27 34 3134 31 19 15 22 9 11 14 21 3 9-12 -4-14 -9-7 -2-31 -24-38 -35-33 -58-14 -117-159 4 3 2 1-1 -2 Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö Muualla luokittelematon työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Rakennus- ja kaivosala Palvelutyö Kaupallinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Muu teollisuus ja varastoala Kuljetus ja liikenne Maa- ja metsätaloustyö, kalastuala -248 28-29 29-21 21-211 211-212 212-213 213-214 -3 Työttömien määrän muutos ammattiryhmittäin Lahdessa 28-214 (huhtikuun lopun tiedot) Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Rakennus- ja kaivosala Muualla luokittelematon työ Kaupallinen työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ Palvelutyö Terveydenhuolto ja sosiaaliala Muu teollisuus ja varastoala Kuljetus ja liikenne Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 1 2 3 4 5 6 579 291 321 265 99 22 234 84 55 34 289 165 137 121 134 286 271 159 31 19 77 21 98 41 95 53 14 395 48 369 364 632 muutos huhtikuu 28-213 muutos huhtikuu 213-214 muutos huhtikuu 28-214 yht
18 Työttömyys Lahdessa alueittain 212 Työttömyysaste Lahdessa Alueittain 212 Tilastollinen kaupunginosa 21 Kerinkallio 25,5 8 Mukkula 21,2 6 Kiveriö 2,7 7 Kivimaa 16,8 18 Möysä 16,5 2 Itäinen keskusta 16,4 29 Kärpänen 16,1 3 Pohjoinen keskusta 16 5 Niemi 15,8 2 Kujala 15,7 1 Ydinkeskusta 14,9 26 Asemantausta 14,9 14 Ahtiala 13,4 9 Kilpiäinen 13 25 Laune 12,9 4 Kartano 12,7 23 Nikkilä 11,4 3 Pirttiharju 11,4 17 Myllypohja 11,2 27 Hennala-Okeroinen 1,8 28 Jokimaa 1,1 13 Kunnas 9,3 12 Kytölä 8,4 32 Jalkaranta 8,4 1 Vipunen 8 24 Ämmälä 6,6 22 Renkomäki 6,5 11 Pesäkallio 5,8 19 Karisto 4,8 15 Koiskala 3,4 16 Viuha 2,9 Työttömyysaste oli vuoden 212 lopussa Lahdessa korkein Kerinkalliossa 25,5, myös Mukkulassa ja Kiveriössä työttömyysaste oli yli 2. Alhaisin työttömyysaste oli Viuhassa, Koiskalassa ja Karistossa, alle 5. (Lahden alueelliset työttömyystiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin väestön pääasiallisesta toiminnasta vuoden 212 lopussa. Vuosien 213 ja 214 aluetietoja ei ole vielä saatavilla).