MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO HE 133/2015 vp Luonnonvaraosasto 10.2.2015 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Viite: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 11.2.2016 Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta (HE 133/2015 vp) Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia (34/2015; jäljempänä rahoituslaki), metsätuhojen torjunnasta annettua lakia (1087/2013, jäljempänä metsätuholaki) ja riistavahinkolakia (105/2009). Muutokset liittyvät pääasiassa rahoituslakiin. Rahoituslaki tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015. Muutosten keskeisin peruste ovat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman säästötavoitteet. Tässä muistiossa tarkastellaan esitystä seuraavasti: 1. Esityksen tavoitteet 2. Esityksen keskeiset ehdotukset 3. HE:n antamisen jälkeen tulleet lakiehdotuksen täydennystarpeet 4. Esityksen vaikutukset 4.1 Uuden tukijärjestelmän toimeenpano vuonna 2015 4.2 Myöntämisvaltuuden ja määrärahojen käyttö vuonna 2015 4.3 Tukijärjestelmän määrärahat ja myöntämisvaltuus vuonna 2016 4.4 Tukijärjestelmän toimeenpano jatkossa 1. Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on sopeuttaa kemera-tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden suuruuden ja toimintaan osoitettavien määrärahojen mukaiseksi. Pyrkimyksenä on tukea sellaisia toimenpiteitä ja asettaa tukitaso sellaiseksi, että tukijärjestelmän tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa, vaikka toiminnan laajuutta joudutaan joiltakin osin
supistamaan. Määräaikaisen tukijärjestelmän tavoitteena on kannustaa yksityisiä maanomistajia metsänhoitotöiden oikea-aikaiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja säästää hallinnon resursseja sekä helpottaa tuen hakemista. Metsätuholain muutoksen tavoitteena on metsien hyvän terveyden tilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Sen vuoksi lakiin sisällytettäisiin velvoite torjua juurikääpää hakkuiden yhteydessä. 2. Esityksen keskeiset ehdotukset Riittävien säästöjen aikaansaamiseksi tukijärjestelmästä esitetään poistettavaksi juurikäävän torjunnan tukeminen. Juurikäävän torjunnan tekeminen kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä on muodostunut metsäalalla rutiinitoimenpiteeksi. Toimenpide ei tarvitse taloudellista kannustinta eikä toimenpidettä sen vuoksi ole tarpeen edistää käyttämällä siihen valtion varoja. Terveyslannoituksen tuki rajattaisiin tuhkalannoitukseen ojitetuissa suometsissä ja lannoitukseen kohteilla, joiden maaperässä esiintyy boorinpuutosta. Tuen rajaaminen tällä tavalla edistää puun energiakäytössä syntyvään tuhkaan sisältyvien ravinteiden kierrätystä. Nuoren metsän hoidon osalta edellytettäisiin vastedes, että rahoitushakemuksen jättämisen aikaan hoitokohde on nuorta kasvatusmetsää. Tuki kohdistettaisiin nykyistä selkeämmin kohteisiin, joiden puusto on riukuuntunutta ja joiden harvennus on taloudellisesti kannattamatonta ilman valtion tukea. Määrärahojen ja myöntämisvaltuuden vuosittaisen riittävyyden takia esitetään, että maa- ja metsätalousministeriöllä olisi mahdollisuus antaa määräys, jonka perusteella metsäkeskus olisi velvollinen hylkäämään maa- ja metsätalousministeriön päätöksen julkaisemisen jälkeen vireille tulevat tukihakemukset, jos tuen rahoitukseen tarvittavaa myöntämisvaltuutta ei olisi enää käytettävissä hakemusten vireillepanovuonna. Ennen ministeriön päätöksen julkaisemista vireille tulleet hakemukset ratkaistaisiin käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden rajoissa. Nämä ennen ministeriön päätöksen julkaisemista vireille tulleet hakemukset siirrettäisiin käsiteltäväksi seuraavana vuonna, jollei hakemusten vireillepanovuonna olisi käytettävissä myöntämisvaltuutta hakemusten ratkaisemiseen. Jos myöntämisvaltuutta ei olisi seuraavanakaan vuonna käytettävissä, hakemukset hylättäisiin. Tukijärjestelmän voimassa olo on rajattu vuoden 2020 loppuun ja sinä aikana tukipäätöksiä voidaan tehdä vain vuosittaisen myöntämisvaltuuden puitteissa. Esitykseen sisältyy tarkistuksia julkisia hankintoja ja tuen lopullista määrää koskeviin menettelysäännöksiin. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon osalta esitetään hallintokustannuksia säästävänä ehdotuksena, että yhtä tukipäätöstä koskien voidaan tehdä vain yksi toteutusilmoitus ja maksatuspäätös. Toisaalta jos taimikon varhaishoidossa työn jälkeen todetaan, että kyseessä onkin ollut nuoren metsän hoitotyö, voidaan päätöstä korjata toteutusilmoituksen perusteella ja tuki maksaa nuoren metsän hoitotyön mukaisena. Samalla tavalla voitaisiin menetellä, mikäli nuoren metsän hoitotyön jälkeen kohde osoittautuisikin taimikon varhaishoitokohteeksi. Tällainen kohteen etukäteinen virhearviointi syntyy helposti taimikoissa, jotka ovat
keskipituudeltaan noin kolmimetrisiä ja joista poistetaan paljon lehtipuuta. Myös työn ajankohta vaikuttaa siihen, kuinka hyvin työn tarve pystytään etukäteen arvioimaan. Talvilämpötilojen nousun takia on entistä tärkeämpää lisätä metsätuholakiin juurikäävän torjuntavelvoite kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä. Ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikääpäsienen aktiivisuutta Suomessa merkittävästi. Metsien hyönteistuhoja torjutaan rajoittamalla metsätuholailla tuoreen puutavaran ja vahingoittuneen puun varastointia metsissä ja välivarastoissa. Juurikäävän torjuntavelvoitetta voidaan pitää samantyyppisenä, metsätalouden harjoittamiseen liittyvänä toimenpiteenä. Juurikäävän yleistyminen Suomen metsissä on pitkälti seurausta 1960-luvulla käyttöön otetuista kesähakkuista. 3. HE:n antamisen jälkeen tulleet lakiehdotuksen täydennystarpeet Seuraavassa esitetään muutamia tarkistustarpeita, jotka ovat tulleet metsätalouden rahoitusta koskevien säädösten jatkovalmistelussa ja joita maa- ja metsätalousministeriö pitää tarpeellisina täydennyksinä rahoituslakia koskevaan lakiehdotukseen. Puuston kasvatuskelpoisuus nuoren metsän hoidon tuessa Nuoren metsän hoitoa koskevaan säännökseen (12 :n 2 ja 3 momentti) tulisi lisätä puuston kasvatuskelpoisuutta koskevat maininnat seuraavasti: 12 Nuoren metsän hoito -------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kohde, joka voi olla jakautunut usealle alueelle, täyttää vähimmäispinta-alaa ja käsittelyä edeltävän puuston rinnankorkeusläpimittaa koskevan vaatimuksen sekä käsittelyn jälkeiset puuston poistumaa sekä kasvatuskelpoisen puuston tiheyttä, keskipituutta ja rinnankorkeusläpimittaa koskevat vaatimukset ja että kohteelle ei käsittelyn jälkeen jää välitöntä hoidon tarvetta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kohteen vähimmäispintaalasta ja käsittelyä edeltävästä puuston rinnankorkeusläpimitasta, käsittelyn jälkeisistä puuston poistumaa, kerätyn pienpuun vähimmäismäärää, kasvatuskelpoisen puuston tiheyttä, keskipituutta ja rinnankorkeusläpimittaa koskevista vaatimuksista, tehdyn
nuoren metsän kunnostustyön toteamisesta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen ehdoista ja määräytymisperusteista. Muutos on tarpeen, koska tuki on tarkoitettu nimenomaan kannustamaan maanomistajia kaupallisesti kannattamattoman mutta metsänhoidollisesti perustellun nuoren metsän harvennukseen.. Säännöksellä pyritään nykyistä selkeämmin määrittelemään tuettava kohde, jotta rajallinen valtion tuki voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Töiden toteuttamisen aikataulu ja toteutusilmoitus Hallituksen esityksen antamisen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö on vielä tarkastellut määrärahojen ja myöntövaltuuden riittävyyden turvaamiseen liittyviä säännöksiä. Rahoituslain 29 :ssä säädetään toteuttamissuunnitelmaan perustuvia tukia koskevista päätöksistä. Päätöksestä tulee ensinnäkin käydä ilmi, että tuki myönnetään sillä ehdolla, että hanke toteutetaan metsäkeskuksen asettamassa määräajassa. Toteuttamissuunnitelmaan perustuvassa toteuttamisen tukea koskevassa päätöksessä on mainittava ajankohta, johon mennessä mainittuun suunnitelmaan sisältyvät työt on saatettava loppuun. Rahoituslain 29 :n mukaan toteuttamisen tuen maksatus keskeytetään ja jo maksettu tuki peritään takaisin, jos tuen saaja ei saata hanketta loppuun metsäkeskuksen asettamassa määräajassa. Rahoituslaissa ei ole erityissäännöstä lisäajan myöntämisestä hankkeiden loppuunsaattamiseen. Lisäajan myöntäminen on katsottu mahdolliseksi. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan hallituksen säästötavoitteetkin huomioon ottaen on tärkeää, että jatkossa Kemera-rahoitetut hankkeet saatetaan pääsääntöisesti loppuun metsäkeskuksen alun perin asettamassa määräajassa. Lisäajan myöntäminen tulisi kytkeä sellaisiin olosuhteiden muutoksiin, joita ei ole pystytty toimenpiteitä suunniteltaessa ottamaan huomioon. Toimenpiteisiin, joista ei laadita toteutussuunnitelmaa, lisäajan myöntämisen ei pitäisi lainkaan tulla kyseeseen, koska tällöin tuen hallinnoinnin kustannukset ovat jo muutoinkin suuret suhteessa myönnettyyn tukeen. Näin ollen maa- ja metsätalousministeriö katsoo, ettei lisäaikaa tulisi myöntää taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuessa. Taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon liittyvät työt tulisi hoitaa tuen myöntämisvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden aikana. Edellä olevan perusteella maa- ja metsätalousministeriö esittää, että rahoituslakiin tulisi lisätä seuraava säännös: 29 a Toimenpiteiden toteuttamisen määräaika Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea koskevasta päätöksestä tulee käydä ilmi, että tuki myönnetään sillä ehdolla, että työt toteutetaan tuen myöntämistä
seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Töiden loppuunsaattamiseen ei myönnetä lisäaikaa. Metsäkeskus voi päättää enintään kahden vuoden lisäajan myöntämisestä toteuttamissuunnitelmaan perustuvan työn loppuunsaattamiseen. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpiteen toteuttaminen on viivästynyt toteutustyötä kohdanneen ennalta arvaamattoman esteen vuoksi. Lisäaikaa ei myönnetä, jos toimenpiteiden loppuunsaattaminen on viivästynyt tuensaajan, toteuttamissuunnitelman laatijan tai muun tuensaajan käyttämän asiamiehen taikka tuettavan hankkeen toteuttajan menettelystä. Hankkeelle saa myöntää vain yhden kerran lisäaikaa työn loppuunsaattamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että ehdotetun uuden 29 a :n mukaisia tilanteita olisivat esimerkiksi poikkeukselliset sääolot ja muut olosuhteiden muutokset, joita ei ole voitu ottaa huomioon toteutussuunnitelmaa laadittaessa. Lisäajan myöntäminen olisi perusteltua myös silloin, kun töiden viivästymisen syynä olisi sellainen lain muutoksesta tai viranomaisen päätöksestä johtuvat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvien velvoitteiden lisäys, jota ei ole voitu ottaa huomioon toteutussuunnitelmaa laadittaessa. Jos toimenpiteen loppuunsaattaminen viivästyisi tuensaajan, toteuttamissuunnitelman laatijan tai muun tuensaajan käyttämän asiamiehen taikka tuettavan hankkeen toteuttajan menettelyn vuoksi, lisäajan myöntämiselle ei olisi perusteita. Näin ollen lisäajan myöntäminen ei olisi mahdollista, jos toimenpide on viivästynyt esimerkiksi sen vuoksi, etteivät maanomistajat ole poistaneet puita tietyltä alueelta hankkeen toteuttamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan lisäajan tarve realisoituisi lähinnä suometsän hoitohankkeissa, yksityistien perusparannuksessa ja luonnonhoitohankkeissa. Jos ehdotetussa uudessa pykälässä mainitut edellytykset täyttyisivät, lisäajan myöntäminen olisi mahdollista muissakin tuissa lukuun ottamatta taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että lisäajan myöntämistä koskevaan säännökseen tulisi liittää siirtymäsäännös. Tuensaajien yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että ennen lain voimaantuloa myönnettyjen tukien osalta evättäisiin samoilla perusteilla lisäajan saaminen. Sen vuoksi siirtymäsäännöksiin tulisi liittää seuraavat säännökset: Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyissä taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea koskevassa päätöksissä mainittujen töiden loppuunsaattamiseen voidaan myöntää lisäaikaa enintään tuen myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun asti. Muuta lisäaikaa ei saa myöntää. Tämän lain 29 a :n 2 momenttia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehdyissä toteuttamissuunnitelmaan perustuvaa tukea koskevissa päätöksissä mainittujen töiden loppuunsaattamiseen.
Ehdotetut töiden loppuunsaattamisen lisäaikaa koskevat päätökset kytkeytyvät toteutusilmoituksen tekemiseen. Jos hankkeelle myönnetään lisäaikaa, on metsäkeskuksen vastaavasti tarkistettava tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä mainittua toteutusilmoituksen toimittamisen määräaikaa vastaavasti. Toteutusilmoitusten osalta voidaan tässä yhteydessä todeta, että rahoituslakia koskevan lakiehdotuksen 30 :n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukien osalta tuen myöntämispäätöstä kohden voisi tehdä vain yhden toteutusilmoituksen. Säännöksen tarkoituksena on hallinnollisen työn vähentäminen. Siirtymäsäännös Rahoituslakia koskevan lakiehdotuksen viimeinen siirtymäsäännös liittyy taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuen lopullista määrää koskeviin päätöksiin ja toteutusilmoitusten määrään. Rahoituslain jatkovalmistelussa on tullut esiin, että rahoituslakia koskevan lakiehdotuksen 32 :n 2 momentin säännöstä, joka koskee selvitystä toteutuneista kustannuksista, tulisi soveltaa myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin tukiin. Rahoituslakia koskevan lakiehdotuksen 32 :n 2 momentin mukaan tuensaajan, toteutusilmoituksen laatijan tai muun tuensaajan käyttämän asiamiehen on metsäkeskuksen pyynnöstä toimitettava metsäkeskukselle jäljennökset toteutuneet kustannukset osoittavista tositteista. Mainittua säännöstä tulisi soveltaa myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin tukiin ja sen vuoksi rahoituslakia koskevan lakiehdotuksen siirtymäsäännöstä tulisi tarkistaa seuraavasti: Niihin ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin tukiin, joita koskeva toteutusilmoitus on toimitettu metsäkeskukselle tämän lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan tämän lain 30 :n 3 momenttia ja 32 :n 2 momenttia. 4. Esityksen vaikutukset Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioon. Vuosittaisen myöntämisvaltuuden ja määrärahan riittävyyteen vaikuttaa yksityisten maanomistajien kiinnostus metsiensä hoitoon ja käyttöön. Vuosittain rahoitettavien toimenpiteiden suoritemääristä ja töiden ajoittumisesta voidaan tehdä vain arvioita varsinkin, kun tukijärjestelmä on nykyisenkaltaisena ollut voimassa vasta vajaan vuoden verran. 4.1. Uuden tukijärjestelmän toimeenpano vuonna 2015
Uusi tukijärjestelmä tuli voimaan 1.6.2015 ja siihen sitoutui myöntämisvaltuutta ja määrärahoja seuraavasti: - hankkeita tuli vireille 57 milj. euron edestä - hankkeita tallennettiin 46,1 milj. euron edestä - päätöksiä tehtiin hankkeista 25,3 milj. euron edestä - hankkeita maksettiin 10,1 milj. euron edestä - vuodelle 2016 siirtyi maksettavaksi hankkeita 15,2 milj. euron edestä - vuodelle 2016 siirtyi myöntämisvaltuuden puitteissa hyväksyttäväksi 32 milj. euron edestä hankkeita, joista suurin osa toteutettaneen vuoden 2016 aikana 4.2. Myöntämisvaltuuden ja määrärahojen käyttö vuonna 2015 Kumotun lain nojalla vuonna 2015 maksettiin tukea noin 55 miljoonaa euroa. Vuodelta 2015 jäi käyttämättä momentin 30.40.44 määrärahaa noin 7,5 miljoonaa euroa. Se johtui osittain Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmäongelmista ja osittain myöntämisvaltuuden riittämättömyydestä. Myöntämisvaltuus 65 miljoonaa euroa käytettiin kokonaan ja siitä suurin osa kumotun lain mukaisiin töihin. Momentin 30.40.47 (Pienpuun energiatuki) määrärahaa jäi käyttämättä 0,944 miljoonaa euroa tukijärjestelmän päättymisen takia. Vuoden 2015 aikana ei hyväksytty yhtään uuden tukijärjestelmän mukaista metsäluonnon hoitohanketta tai ympäristötukisopimusta. Momentin 30.40.45 määrärahaa siirtyi vuodelle 2016 käytettäväksi noin 2,7 miljoonaa euroa. 4.3. Tukijärjestelmän määrärahat ja myöntämisvaltuus vuonna 2016 Tukijärjestelmän toimeenpanoon on vuonna 2016 osoitettu valtion talousarviossa momentille 30.40.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) myöntämisvaltuutta 58 miljoonaa euroa ja määrärahaa 55,230 miljoonaa euroa yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöistä aiheutuviin tukipäätöksiin ja momentille 30.40.45 (metsäluonnon hoidon edistäminen) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon määrärahaa 3,027 miljoonaa euroa. Määrärahan käyttöön vaikuttaa uuden tukijärjestelmän nojalla tehtävien maksatusten ohella myös kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehdyistä tukipäätöksistä aiheutuvat menot. Vuonna 2015 vireille tulleiden uuden tukijärjestelmän mukaisten hankkeiden tukipäätöksistä todennäköisesti aiheutuvat menot noin 47 miljoonaa euroa ja kumotun lain nojalla hyväksyttyjen hankkeiden menot noin 22 miljoonaa euroa eli yhteensä 69 miljoonaa euroa ylittävät noin 14 miljoonalla eurolla valtion vuoden 2016 talousarvion momentilla 30.40. 44 olevan määrärahan. Tästä syystä olisi tärkeää, että vuonna 2015 käyttämättä jäänyttä momentin 30.40.44 määrärahaa noin 7,5 miljoonaa euroa ja momentin 30.40.47 määrärahaa 0,944 miljoonaa euroa vastaavat määrärahat voitaisiin osoittaa vuonna 2016 lisätalousarviossa käytettäväksi tuen maksatuksiin. Myöntämisvaltuudesta tulee sitoutumaan noin 32 miljoonaa euroa vuoden 2015 aikana vireille tulleiden hankkeiden tukipäätöksiin, joten vuoden 2016 aikana vireille tulevien hankkeiden
hyväksymiseen jää käytettäväksi noin 26 miljoonaa euroa, mutta niistä aiheutuviin menoihin ei ole riittävästi määrärahaa vuonna 2016. 4.4 Tukijärjestelmän toimeenpano jatkossa Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa valtionneuvoston asetuksessa (594/2015) säädetään toimenpiteiden tukitasoista. Valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta on valmisteltu asetusluonnos, joka on lausuntokierroksilla 25.2.2016 asti. Asetusluonnokseen sisältyvällä tukitasojen alentamisella pyritään siihen, että käytettävissä oleva myöntämisvaltuus 58 miljoonaa euroa riittäisi vuosittain tehtävien metsänhoito- ja metsänparannustöiden tukihakemusten hyväksymiseen. Hyväksymispäätöksiä voidaan tehdä vuoden 2020 loppuun asti, minkä jälkeen näistä päätöksistä saa aiheutua menoja vuoden 2023 loppuun asti. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tukien maksatukseen arvioitiin alun perin käytössä olevan yhteensä noin 68 miljoonaa euroa vuodessa, mutta hallitusohjelman säästöpäätösten nojalla vuosittain käytettävissä olevat määrärahat ovat 55,230 miljoonaa euroa. Määrärahoja voidaan käyttää sekä uuden rahoituslain että kumotun lain nojalla tehdyistä metsänhoito- ja perusparannustöiden tukipäätöksistä aiheutuviin maksatuksiin. Tuen tarve kumotun lain nojalla aiheutuviin maksatuksiin alenee siten, että vuonna 2017 maksatuksiin kuluisi noin 10 miljoonaa euroa ja vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin noin 5 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuutta arvioidaan viime vuoden kokemuksen perusteella käytettävän vuosittain taimikon varhaishoitoon noin 7 miljoonaa euroa metsänhoidollisten töiden painottuessa nuoren metsän hoitoon ja siihen liittyvään pienpuun keräykseen, joihin käytetään arvion mukaan vuodessa yhteensä noin 34 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuutta arvioidaan käytettävän vuosittain terveyslannoitukseen noin 1 000 000 euroa, suometsän hoitoon noin 6 miljoonaa euroa, tien perusparannukseen ja uuden tien tekemiseen noin 10 miljoonaa euroa. Jos toiminnan volyymi säilyy viimevuotisella tasolla ja vuosittain on käytettävissä noin 55 miljoonaa euroa määrärahaa ja noin 58 miljoonaa euroa myöntämisvaltuutta, vuosina 2021-2023 tukipäätöksistä arvioidaan aiheutuvan usean kymmenen miljoonan euron edestä menoja painottuen vuoteen 2021. Koska myöntämisvaltuuden käyttö ja sen perusteella hyväksyttyjen tukipäätösten maksatukset ajoittuvat vaihtelevasti eri vuosille, on ennakolta vaikeaa arvioida edellä mainittua tarkemmin tulevien vuosien määrärahojen riittävyyttä suhteessa tukihakemuksista aiheutuviin menoihin. Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon arvioitiin vuosittain tarvittavan noin 6 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2016 talousarviossa on osoitettu määrärahaa 3,027 miljoonaa euroa. Siitä on tarkoituksena osoittaa ympäristötukisopimusten tekemiseen noin 2 miljoonaa euroa ja metsäluonnon hoitohankkeisiin käytettäväksi noin miljoona euroa. Ympäristötukisopimuksia arvioidaan voitavan vuosittain tehdä noin 2 200 hehtaarin alueelle aikaisemman noin 4 000 hehtaarin sijasta. Momentin 30.40.45 määrärahaa siirtyi vuodelle 2016 käytettäväksi noin 2,7 miljoonaa euroa, mikä helpottanee kuluvan vuoden tilannetta.