ETA-KELPOISUUSKOE 2014-2015 Toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella on mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto, vain suorittamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 8 :n 3 momentissa tarkoitettu pakollinen kelpoisuuskoe. Opetushallitus päättää hakemuksesta toisessa ETA-valtiossa myönnetyn tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Opetushallitus määrää hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto. Päätöstä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kelpoisuuskokeen toimeenpanee yliopiston tiedekunta, jossa voi suorittaa oikeustieteellisiä tutkintoja. Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat järjestävät kelpoisuuskokeita, joista saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista. Jos kokeen suorittaja haluaa saada koekysymykset ruotsin kielellä ja vastata ruotsin kielellä, koe suoritetaan Helsingin yliopistossa. Aiheluettelot ovat kelpoisuuskokeen toimeenpanevissa tiedekunnissa samat, mutta kukin taho päättää itse kelpoisuuskokeen aihealueiden tarkemman sisällön sekä tenttipäivät. ETA-kelpoisuuskokeessa noudatetaan pääosin samoja vaatimuksia aiheluettelon ja koekirjallisuuden osalta kaikissa Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Helsingin ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien järjestämistä kelpoisuuskokeista ja niiden käytännön järjestelyistä saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista.
Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) mukaisen pakollisen kelpoisuuskokeen järjestäminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2014-2015 / oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin kelpoisuuskoe. Oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin kelpoisuuskokeen aiheluettelo: 1. Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet 2. Velvoiteoikeus 3. Esineoikeus 4. Perhe- ja jäämistöoikeus 5. Rikosoikeus 6. Prosessioikeus 7. Valtiosääntöoikeus 8. Hallinto-oikeus Tentit eivät ole lakikirjatenttejä. 1. Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet Kirjallisuus 1. Siltala, Raimo: Oikeudellisen ajattelun perusteet (2010) (304 s) Laajuus sivuina: 304 s (3 op). Kuulustelusta vastaa professori Raimo Siltala. 2. Velvoiteoikeus Kirjallisuus Saarnilehto, Ari: Pääasiat velvoitteesta, 2005, ISBN 951-030-717-3. Saarnilehto, Ari: Sopimusoikeuden perusteet, 2009, ISBN 978-952-14-1374-2. Hemmo, Mika: Sopimusoikeuden oppikirja, 2006, 2008 tai 2009, ISBN 978-952-14-1323-0, s. 451-508. Säädökset Velkakirjalaki 31.7.1947/622. Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 19.3.1999/361. Korkolaki 20.8.1982/633. L velan vanhentumisesta 15.8.2003/728. Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412. L varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228. Kauppalaki 27.3.1987/355. L osamaksukaupasta 8.2.1966/91. L kaupallisten sopimusten maksuehdoista 18.1.2013/30. Laajuus sivuina: 410 s. + säädökset. Kuulustelusta vastaa professori Ari Saarnilehto.
3. Esineoikeus Tavoitteet: Opiskelija hallitsee olennaisen esineoikeudellisen käsitteistön ja omaa valmiuksia esineoikeudelliseen argumentaatioon. Opiskelijalla on myös yleiskuva valittuja varallisuusoikeuksia koskevista esineoikeudellisista säännöistä sekä insolvenssimenettelyissä ja varallisuusoikeuksien vaihdannassa sovellettavista kollisionratkaisusäännöistä. 1. Tepora Jarno: Johdatus esineoikeuteen (2 p. 2006) tai Tepora, Jarno: Inledning till grunderna för sakrätten (2009); 2. Tepora, Jarno Kartio, Leena Koulu, Risto Lindfors, Heidi: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus (6 p. 2010) s. 3 169. 3. Tepora, Jarno Kaisto, Janne Hakkola, Esa: Esinevakuudet (2009) L arvo-osuustileistä 8.5.1991/827: 26 29. Kauppakaaren 10, 11 ja 12 luku. YrityskiinnitysL 24.8.1984/634. L elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine 15.7.1988/688. Maakaari 12.4.1995/540. EtuostoL 5.8.1977/608: 1 ja 4 luku. L eräistä yhteisomistussuhteista 25.4.1958/180. Ulosottokaari 15.6.2007/705: 2:23, 3:84 91, 4:1, 3 4, 8 16, 18, 24 27, 29 37, 39 41, 44 ja 71 75, 5:1 4, 6, 8 9, 11 14, 26 27, 33 34, 36 38, 47 55, 57 71 ja 75 84, 6:17 ja 21 25 sekä 7:1 8. KonkurssiL 20.2.2004/120: 1:1 ja 4, 2:1 2, 3:5 6 ja 8, 5:1, 3 ja 6 11, 6 luku, 16:2 3 sekä 17:3 ja 6 17. L velkojien maksunsaantijärjestyksestä 30.12.1992/1578. Laajuus sivuina: 876 s (5 op) + säädökset. Kuulustelusta vastaa professori Jarmo Tuomisto 4. Perhe- ja jäämistöoikeus 1. Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus, Talentum 2010 s. 62-587; ja 2. Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö, Turun yliopisto 2013. L holhoustoimesta 442/1999. L edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Avioliittolaki 234/1929. L rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001. Isyyslaki 700/1975. L hedelmöityshoidoista 1237/2006. L lapseksiottamisesta 153/1985. L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983. L lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 619/1996. L lapsen elatuksesta 704/1975. Elatustukilaki 580/2008. Sosiaalihuoltolaki 710/1982.
Lastensuojelulaki 417/2007. Perintökaari 40/1965 (myös kumotut 4 luku ja 7:2 ). Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. Laajuus sivuina: 645 s. (4 op) + säädökset Kuulustelusta vastaa professori Markku Helin. 5. Rikosoikeus Tavoitteet - Opiskelija ymmärtää, millä perusteella henkilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja millaisista teoista vastuu voi seurata - Opiskelija osaa ratkaista rikosoikeudellisen soveltamisongelman Sisältö - Rikosoikeudellisen sääntelyn lähtökohdat - Rikosvastuun yleiset edellytykset - Keskeiset rikostyypit Oppimateriaalit 1. Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosoikeuden yleinen osa Vastuuoppi, 2., uudistettu painos, 2013 s. s. 1 461 2. Frände, Dan Matikkala, Jussi Tapani, Jussi Tolvanen, Matti Viljanen, Pekka Wahlberg, Markus: Keskeiset rikokset, 3., uudistettu ja laajennettu laitos, 2014 s. 1 275, 335 353, 394 568, 572 614, 797 873 3. Säädökset SÄÄDÖSLUETTELO: 1) Keskeiset säädökset: Rikoslaki 19.12.1889/39. A rikoslain voimaanpanemisesta 19.12.19889. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731: 6-15. Poliisilaki 7.4.1995/493. Tieliikennelaki 3.4.1981/267. Pakkokeinolaki 30.4.1987/450. Järjestyslaki 27.6.2003/612. L yhdyskuntapalvelusta 12.12.1996/1055. L nuorisorangaistuksesta 21.12.2004/1196. Vankeuslaki 23.9.2005/767. Tutkintavankeuslaki 23.9.2005/768. L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä 23.9.2005/781. L rangaistusmääräysmenettelystä 26.7.1993/692. 2) Oheissäädöksiä: L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 7.7.1970/456. L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä 21.12.2007/1383. L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 30.12.2003/1286. Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38: 1-2 ja 11 luku. L sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.11.1978/1061. Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21.
L sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 16.6.2004/460. Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750: 4 luku ja 6 luku. Työsopimuslaki 26.1.2001/55: 2 luvun 1-3. Työturvallisuuslaki 23.6.2002/738. Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86. Jätelaki 3.12.1993/1072, 1, 3-4 ja 10 luku. Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096. Vesilaki 27.5.2011/587, 1 ja 16 luku. Eläinsuojelulaki 4.4.1996/247. L rahapesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä 18.7.2008/503. Metsästyslaki 28.6.1993/615: 3-5 ja 10 luku. Kalastuslaki 16.4.1982/286: 13-14 luku. Maastoliikennelaki 22.12.1995/1710. Vesiliikennelaki 20.6.1996/463. Ilmailulaki 22.12.2009/1194: 18 luku. Ampuma-aselaki 9.1.1998/1. L lähestymiskiellosta 4.12.1998/898. L rikesakkomenettelystä 21.1.1983/66. L sakon ja rikesakon määräämisestä 27.8.2010/754. L ylikuormamaksusta 14.1.1982/51. L liiketoimintakiellosta 13.12.1985/1059. Kuulustelusta vastaa professori Jussi Tapani. 6. Prosessioikeus 1. Jokela, Antti: Oikeudenkäynnin perusteet. Oikeudenkäynti I, 2005, ISBN 952-14-0916-9, s. 1-92, 131-217, 231-284 ja 291-380 lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 2. Jokela, Antti: Oikeudenkäynti II, 2012, ISBN 978-952-14-1684-2, luvut 12-14, 15.1 ja 16-23 lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä. 3. Jokela, Antti: Oikeudenkäynti III, 2004, ISBN 952-14-0825-1, s. 1-60, 110-121, 140-363 ja 370-405 ja 414-462 lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 4. Jokela, Antti: Rikosprosessi, 2008, ISBN 978-952-14-1294-3, s. 1-40, 329-406, 425-464 lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 5. Linna, Tuula: Ulosottokaaren pääkohdat, 2008, ISBN 978-952-14-1304-9, s. 17-99 6. Könkkölä, Mikko Linna, Tuula: Konkurssioikeus, 2013. ISBN 978-952-14-0774-1, s. 1-26 Oikeudenkäymiskaari. L oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11.7.1997/689. Esitutkintalaki 22.7.2011/805. L oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370. L välimiesmenettelystä 23.10.1992/967. L riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa 26.8.2005/663. Oikeusapulaki 5.4.2002/257. L asianajajista 12.12.1958/496. Konkurssilaki 20.2.2004/120. Ulosottokaari 15.6.2007/705. Laajuus sivuina: noin 800 s. (5 op) + säädökset.
Kuulustelusta vastaa professori Johanna Niemi 7. Valtiosääntöoikeus Tavoitteet: Perustietojen antaminen Suomen valtiosääntöoikeudesta, erityisesti yksilön perusoikeuksista, ylimmistä valtioelimistä sekä lainsäädäntövallan, hallitusvallan ja tuomiovallan käytön perusteista. 1. Jyränki, Antero Husa, Jaakko: Valtiosääntöoikeus (2012), s. 138-449. 2. Hallberg, Pekka Karapuu, Heikki Ojanen, Tuomas Scheinin, Martin Tuori, Kaarlo Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet (2011), s. 63-195 (luvut II.1.-II.4.). Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus), julkaistu muutettuna SopS 63/1999. Kuulustelusta vastaa professori Veli-Pekka Viljanen 8. Hallinto-oikeus Sisältö: 1) Hallintotoiminnan oikeudelliset puitteet 2) Hallintomenettelyn ja julkisuuden keskeiset lähtökohdat 3) Kunnallisoikeuden ja virkamiesoikeuden perusasiat 4) Oikeusturva hallintoasioissa ja hallintoprosessin perusteet Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus Oikeuden perusteokset (2013) luvut III, V, VI ja VII 1-8 n. 700 s. Säädökset Hallintolaki 6.6.2003/434. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586 Kuntalaki 17.3.1995/365 Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003/304 Poliisilaki 22.7.2011/872 Kuulustelusta vastaa professori Heikki Kulla.
Kuulusteluajankohdat ja kuulusteluihin ilmoittautuminen Kuulusteluajankohdat ovat 8.10.2014, 12.11.2014, 18.3.2015 ja 27.5.2015. Kuulustelut järjestetään Yliopistonmäellä luentosalissa IX klo 12-17. Kuulusteluun ilmoittaudutaan sähköpostiosoitteeseen oik-tentti@utu.fi viimeistään viikkoa ennen kuulustelupäivää klo 14 mennessä. Ilmoittauduttaessa annetaan seuraavat tiedot: nimi henkilötunnus puhelinnumero sähköpostiosoite kotiosoite tentittävä osio, siitä vastaava opettaja, tenttipäivä ja tenttikirjallisuus. Lisäksi ilmoitettava, mitkä ETA-kokeen osiot on tarkoitus suorittaa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opetushallituksen päätöksestä tulee toimittaa kopio ensimmäiseen kuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä tiedekunnan kansliaan: Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslia, 20014 Turun yliopisto. Kopion voi toimittaa sähköpostin liitteenä osoitteeseen oik-tentti@utu.fi. Osioita saa suorittaa kerralla yhden tai useamman ja osiot saa suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä. Kuulusteluissa noudatetaan tiedekunnan yleisiä määräyksiä. Kuulusteluun osallistuvalla on oltava mukanaan henkilöllisyystodistus. Koska kyse on kelpoisuuskokeella osoitettavasta osaamisesta, ei hakijalle määrättyjen kelpoisuuskokeen osioiden suorittamisessa noudateta hyväksilukumenettelyä. Henkilö voi osoittaa aiemman ko. aihealueita koskevan, opintosuorituksilla tai työkokemuksella todennetun osaamisensa, hakuvaiheessa Opetushallitukselle, jolloin aiempi osaaminen voidaan ottaa huomioon ennen aihealueiden määräämistä. Mikäli koetta suorittava henkilö on suorittanut Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa pakolliset aineopinnot (oikeudenalojen perusteet) ko. aihealueessa, tiedekunta katsoo hänen suorituksensa vastaavan ko. aihealueen suoritusta, koska pakollisten aineopintojen osaamistavoite on riittävän samansisältöinen, mutta laajempi. Kuulustelujen kustannukset Kelpoisuuskokeen järjestämisestä peritään siitä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin samalta kokelaalta yhteensä enintään 500 euroa. Kunkin osion (aihealueen) suorittamisesta peritään 10 euroa / opintopiste / osallistumiskerta (hyväksytty tai hylätty). Kustannukset laskutetaan kokelailta puolivuosittain. Lisätietoja opintopäällikkö Tiia Enges puh. 02-333 5501, sähköposti oik-opintopaallikko@utu.fi