Elinkeinojen kehittäminen Maaseuturahasto Paimio 9.6.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki Sivu 1 9.6.2015
Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa Sivu 2 9.6.2015
Maaseutuohjelman tavoitteet Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia Sivu 3 9.6.2015
Hakujen alkaminen ja valintajaksot Ensimmäinen osa hausta käynnistyi 11.5.2015 o Yritystuet sekä kehittämishankkeista tiedonvälityshankkeet o Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet ja EIP-hankkeet Toinen osa hausta alkaa kesäkuussa x.6.2015 o Koulutushankkeet ja yhteistyötoimenpiteen hankkeet, yritysryhmien kehittämishankkeet Haku on tämän jälkeen jatkuvaa, joten hakemuksia voi laittaa HYRRÄÄN kaiken aikaa, mutta päätökset tehdään vasta valintajaksojen jälkeen Sivu 4 9.6.2015
Valintajaksot 2015 (koskevat ELY-keskuksia, mutta ei Leader-rahoitusta) Kehittämishankkeet oelokuun ja lokakuun loppu Yritystuet otoukokuun, heinäkuun ja lokakuun loppu Sivu 5 9.6.2015
Kun valintajakso päättyy, hakemukset pisteytetään, laitetaan paremmuusjärjestykseen ja valitaan parhaat, myönteisen rahoituspäätöksen saavat hankkeet Valintajakson jälkeen rahoitukseen valittuja hankkeita voidaan rahoittajan ohjaamana työstää yhdessä hakijan kanssa: esim. budjetin pienentäminen, tukikelvottomien toimenpiteiden poistaminen tai muiden hankkeiden kanssa päällekkäisen tekemisen välttäminen Vuonna 2015 rahoituspäätösten tekoon päästään näillä näkymin syys-lokakuussa Sivu 6 9.6.2015
Vuosien 2014-2015 rahoitusvarat (VARELY yht. n. 12,8 M sekä kolme Leaderryhmää yht. n. 2,4 M + kuntarahoitus) Toimenpide / VARELY Kehittämishankkeet Yritystuet Yhteistyö * Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen * Koulutus ja tiedonvälitys * Yritysten investoinnit ja perustaminen * Yhteensä ~ 4,2 milj. ~ 8,5 milj. Sivu 7 9.6.2015
Kehittämishankkeiden valintakriteerit (Kullakin Leader-ryhmällä omat, paikalliset valintakriteerit) Kaksi ensimmäistä kriteeriä ovat samat kaikissa kehittämistoimenpiteissä omissä määrin hanke edistää maaseutuohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? omillainen on hankesuunnitelman laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? Muut kriteerit vaihtelevat hieman toimenpiteittäin Sivu 8 9.6.2015
Julkinen rahoitus = ELY-keskuksen rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus) sekä muu julkinen rahoitus ELY-keskusten hankkeissa myös muuta julkista rahoitusta kartutetaan koko ohjelmakaudella 2,25 % Yhteistyö- ja tiedonvälityshankkeissa ei yksityisen rahoituksen kerryttämistä vaadita, mikäli hanke toimii riittävän yleisellä tasolla (eli tukea ei tulkita valtiontueksi), mutta sen sijaan näissä hankkeissa voidaan tavoitella 10 %:n muun julkisen rahoituksen osuutta, kuten esim. elinkeinojen kehittämishankkeissa maakunta- ja seutukuntatasolla (eli yhteistyöhankkeissa) Sivu 9 9.6.2015
Kehittämishankkeiden tukitasot ELY-keskuksen rahoittamana eri hanketyypeillä on kiinteät julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen vaatimukset: Koulutushankkeet, julkinen rahoitus 90 tai 70 % Tiedonvälityshankkeet, julkinen rahoitus 100 % Yhteistyöhankkeet, julkinen rahoitus 100-80-75-60 % Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen, julkinen rahoitus 100 % Maaseudun palveluihin ja kylien kehittämiseen liittyvät investoinnit, 75-70-50 % (ks. myös s. 14) (Valtioneuvoston asetus 539/2015) Huom! Kiinteät tukitasot eivät koske Leader-hankkeita! Sivu 10 9.6.2015
Koulutus Ei saa kuulua osaksi perus- tai jatkokoulutustutkintoa Laatuun ja laajuuteen nähden ammattitaitoinen kouluttaja ja toteuttaja Laajuus vähintään 20 x 45 min, enintään 45 opintopistettä (tai vastaavat määrät) Pääsääntöisesti ryhmille annettavaa monimuotokoulutusta Sivu 11 9.6.2015
Koulutushankkeet Tukitasot (ml. muu julkinen rahoitus) Yleinen, ei valtiontukea sisältävä koulutus ja jota ei ole rajattu yhteen toimialaan => julkinen tuki 90 % Koulutus maatalouden alkutuotannon ja maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla tai metsätalousalalla toimiville => julkinen tuki 90 % Muiden mikro- ja pienyritysten koulutuksen julkinen tuki 70 % Sivu 12 9.6.2015
Tiedotus tiedon välittämiseen kehitetään uusia, ajasta ja paikasta riippumattomia toimintatapoja koko tuotanto- ja toimintaketjun huomioiminen maaseudun uusista, lupaavista yritystoiminnoista ja ansaintamahdollisuuksista tiedottaminen uuden tiedon hyödyntäminen, toimialojen välinen oppiminen, mahdollisimman laaja yhteistyö yhteistyön uudet mahdollisuudet mm. innovaatiotoiminnassa ja kansainvälistymisessä Sivu 13 9.6.2015
Tiedonvälityshankkeet Tukitasot (ml. muu julkinen rahoitus) Tiedonvälityshankkeet 100 %, kun toimet eivät kohdistu vain tietyille yrityksille ja toimialoille Tiedonvälityshankkeissa demonstraatiot mahdollisia ja ns. esittelyhankkeisiin voi sisältyä myös investointeja; tuki demonstraatioon liittyviin investointeihin 60 % tai 100 %, kun hakijana julkisyhteisö Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö, mm. maaseudun asukkaiden koulutukset ja tiedonvälitystoimet Sivu 14 9.6.2015
Maaseudun kylien ja palveluiden kehittäminen Uudet tulevaisuuden työmahdollisuudet ja innovatiiviset yritystoiminnan ratkaisut maaseudun palveluiden tuottamiseksi Maaseudun säilyttäminen houkuttelevana ja monipuolisena asuin- ja työympäristönä Kylien infrastruktuurin, ml. tietoliikenneyhteyksien kehittäminen asumisen, työn tekemisen ja yrittämisen edellytysten parantamiseksi (Leader) ELY-keskus => pääsääntöisesti maakunnalliset ja seutukuntien väliset kehittämishankkeet Sivu 15 9.6.2015
Kylien ja palveluiden kehittämishankkeet Tukitasot (ml. muu julkinen rahoitus) Yleishyödyllinen kehittämishanke, 100 % Yleishyödyllinen investointihanke 75 / 70 / 50 % ojulkisyhteisöt 100 % (muu julk. väh. 30 %) Yksityisestä rahoitusosuudesta voidaan korvata vastikkeettomalla työllä 100 % Sivu 16 9.6.2015
Yhteistyö Tavoitteena elinkeinojen edistäminen Perustuu aitoon yhteistyöhön Määritelmä yhteistyöhankkeesta: Kahden tai useamman toimijan toimintasuunnitelmaan perustuvaa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on edistää uusien toimintatapojen luomista, käyttöönottoa sekä innovaatioiden ja muiden uudistusten kehittämistä maaseutuelinkeinojen edistämiseksi Sivu 17 9.6.2015
Yhteistyöhankkeet Tukitasot (ml. muu julkinen rahoitus) Yhteistyön kehittäminen (toimet eivät kohdistu vain tietyille yrityksille ja toimialoille), 100 % Klusterihankkeet enintään 100 000 / 3 v (jos kyseessä on uusi tai uutta toimintaa aloittava klusteri) Pilottihankkeet 80 / 60 % Yritysryhmähankkeille (3-10 yritystä) tuki 75 % ja se myönnetään vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tukena) Sivu 18 9.6.2015
YHTEISTYÖ- TOIMENPIDE (tp 16) Yritysryhmä - 3 10 pientä yritystä (!matkailu=mikrot!) - tuki jyvitetään de minimis-tueksi - vapaasti yrityskohtaista kehittämistä - tukitaso 75 % - kehitetään uusia tai parannettuja tuotteita tai palveluita - markkinointia edeltävä pilotointi - tukitaso 60 % yrityksiä mukana - tietoa pienille yrityksille uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi; prototyyppien rakent. - tukitaso 80 % yrityksiä mukana - aktivointihankkeet, neuvontahankkeet - koordinointihankkeet; valtakunnalliset, alueiden väliset, alueelliset - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 %
Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma tehdään HYRRÄÄN, (ei erillisenä liitteenä). Hankesuunnitelman muoto on seuraava: 1. HAKIJA o Selvitys toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä resursseista 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA o Mihin ongelmaan tai tarpeeseen hankkeella haetaan ratkaisua? 3. HANKKEEN TAVOITTEET o Mitä tavoitteita hankkeella on? Miten tuloksia seurataan? Sivu 20 9.6.2015
4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA o Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi o Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt o Minkälaisia riskejä on ja miten niihin varaudutaan o Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet? 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. MITEN AIEMMAT HANKKEET ON HUOMIOITU? o Miten hankkeella edistetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita? o Miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut muut hankkeet? Sivu 21 9.6.2015
6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU o Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? o Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu? o Muut tahot, joille hanke kohdistuu? 7. MITEN HANKKEEN TOTEUTUMISTA ARVIOIDAAN? 8. MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN? 9. TIEDOTTAMINEN o Tähän kirjoitetaan tiedotussuunnitelma. Miten tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen? Sivu 22 9.6.2015
Ympäristöhankkeet vesien suojeluun ja ravinteiden kierrätykseen 6,5 miljoonan euron erillismääräraha Hanke- ja yritystukiin Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueille Varsinais-Suomi 3,0 milj. euroa Muut 700 000 euroa / ELY Varsinais-Suomi koordinoi ja hallinnoi alueiden yhteishankkeet Yritystuet ratkaisee ao. ELY Sivu 23 9.6.2015
Ympäristöhankkeet vesien suojeluun ja ravinteiden kierrätykseen Tavoitteena Tehostaa vaikuttavuutta koordinaatiolla ja yhteistyöllä Laajoja hankkeita, joissa eri toimijatahot koottuna yhteen Vähentää maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin sekä erityisesti edistää ravinteiden kierrätystä Valintakriteerit Edistää vesiensuojelua ja kohdentuu alueille, joissa vesistöjen tila on hyvää huonompi Edistää ravinteiden kierrätystä, erityisesti lannan ja muiden maatalouden ravinnevirtojen täysimääräistä hyväksikäyttöä Edistää uusia käytäntöjä tai aikaansaa pysyväisluonteista yhteistyötä Sivu 24 9.6.2015
Maaseutuohjelmaan liittyviä aineistoja: o Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja siihen liittyvää aineistoa: www.maaseutu.fi o Varsinais-Suomen alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja suunnitelma 2014 2020 http://www.ely-keskus.fi/web/ely/maaseudun-kehittaminen => valitse alue => Varsinais-Suomi => OIKOPOLUT (elinkeinot, maaseudun kehittäminen) => tutustu suunnitelmaan o Leader-ryhmät / Paikallinen kehittäminen Varsin Hyvä ry => www.varsinhyva.fi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry => www.jokivarsi.org I samma båt Samassa veneessä ry => www.sameboat.fi Sivu 25 9.6.2015