Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014
Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit, jotka tykittävät vettä ilmaan. Kansalaispalaute 5. joulukuuta 2012 Kuvan lähde: wikipedia Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 2
Meteorologin tehtävä on analysoida ja ennustaa ilmakehän tilaa Missä ovat matala- ja korkeapaineet Missä sijaitsee kylmä tai lämmin ilma, entä minne erilaiset ilmamassat ovat liikkumassa Missä ilma on kosteaa tai kuivaa Sadealueiden sijainti ja liikkeet Etc. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 3
Meteorologin tehtävä on analysoida ja ennustaa ilmakehän tilaa Usean päivän päähän, pienellekin alueella tehty ennuste, vaatii koko ilmakehän tilan kehityksen ennustamista. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 4
Ennusteen tekoon tarvittavia aineksia Säähavainnot SYNOP-havainnot Luotaukset Satelliittidata Tutkadata Muuta Sääennustemallit Ammattitaitoinen meteorologi Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 5
Suomessa on monta sataa havaintoasemaa Euroopassa ja koko pallolla vielä enemmän Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 6
Luotausdataa tutkadataa ja satelliittidataa on tarjolla valtavat määrät Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 7
Ennustemalleja on käytössä useita ECMWF HIRLAM GFS JMA Bracknell etc. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 8
Mallin alkutila määritetään havaintojen avulla Kun alkutila on määritetty, ennustemalli laskee ilmakehän tunnetun fysiikan avulla säätilan kehitystä eteenpäin. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 9
Sääennusteiden tuotanto Satelliittien tieto Ennustusmallit Havaintotieto Tutkaverkon tieto Reaaliaikatietokanta Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 10
Sääennusteiden tuotanto Reaaliaikatietokanta Dataeditointi Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 11
Meteorologin osuus Meteorologi käyttää avukseen niin havaintomateriaalia kuin ennustemallejakin. Meteorologin tulee ymmärtää käyttämiensä ennustemallien heikkouksia ja vahvuuksia. Mallivalinta Korjaus niiltä osin, miltä arvelee mallin olevan väärässä Ennuste tietokantaan Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 12
Sääennusteiden tuotanto Reaaliaikatietokanta Dataeditointi Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 13
Sääennusteiden tuotanto Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 14
Vuodenaikojen tyypilliset ongelmat Talvi: Pilvisyys => lämpötila Tuulen suunta rannikolla => sateen olomuoto, lämpötila Sula/jäinen meri => sademäärät Kevät: Maa sula vai ei => lämpötila Kylmä koillinen =>lämpötila Sadealueet kuolee => sademäärä
Vuodenaikojen tyypilliset ongelmat Kesä: Merituuli => lämpötila, pilvisyys ja tuuli sekä sateet Pienikokoiset ilmiöt => tuuli ja sade Syksy: Kuurot ja ukkoset mereltä maalle => sade Häviämättömät sumupilvet => lämpötila ja pilvisyys
Miksi ennusteet eivät aina osu kohdalleen vaikka käytettävissä on Paljon laadukasta havaintodataa Kehittyneet ennustemallit Ennustelaskentaan on käytettävissä maailman suurimpia, eli tehokkaita, tietokoneita ja datan välitysverkkoja Ammattitaitoiset meteorologit Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 17
Havainnot ovat laadukkaita mutta, maapallosta n. 70% on merta.. Merialueilta niukasti perussäähavaintoja ja luotauksia Myös mantereilla säähavaintojen määrä vaihtelee (kattavasti esim. Eurooppa ja USA, niukemmin esim. Afrikka) Satelliiteilla tai tutkilla ei voida korvata kaikkia puuttuvia havaintoja ja luotauksia. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 18
Ilmakehän fysiikkaa tunnetaan hyvin mutta, ilmakehä on kuitenkin kaoottinen järjestelmä, jonka täydellinen ennustettavuus lienee mahdottomuus..koska laskentaa joudutaan tekemään todella paljon, joudutaan joitain asioita yksinkertaistamaan.. Mitä pidemmälle laskenta etenee, sen suuremmiksi kasvavat yleensä yksinkertaistuksista johtuvat virheet Toisaalta mallin hilavälin pienentäminen moninkertaistaa aina tarvittavan laskennan määrän ->tietokoneiden laskentateho on rajallinen Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 19
1 vrk:n lämpötilaennusteen osuvuus 1979-2012 0,9 0,85 0,8 0,75 0,7 0,65 0,6 0,55 0,5 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 20
Kesä 2014 pitkissä ennusteissa (kesä, heinä, elo) Vuodenaikaisennuste Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 1. toukokuuta 2014 julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan kesäkuukausina on odotettavissa keskimäärin seuraavaa: Lämpötila Lämpötila - poikkeama pitkän ajan keskiarvosta Jakson keskilämpötila on Pohjois- Euroopan alueella tavanomaista korkeampi poikkeaman ollessa pääosin 0...0,5 astetta. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 21
Kesä 2014 pitkissä ennusteissa (kesä, heinä, elo) Vuodenaikaisennuste Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 1. toukokuuta 2014 julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan kesäkuukausina on odotettavissa keskimäärin seuraavaa: Sademäärä Jakson sademäärä on maan pohjoisosassa 0-50 mm tavanomaista korkeampi, mutta maan etelä- ja keskiosassa ei sateisuudessa ole selvää poikkeamaa suuntaan tai toiseen. Sade - poikkeama pitkän ajan keskiarvosta Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 22
Pitkän ennusteen seuranta http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 22.5.2014 23