ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Ilmastopalveluiden tarve kasvaa Vuodenaikaisennusteiden käytettävyys Suomessa

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 200 Ilmastopalveluiden tarve kasvaa Vuodenaikaisennusteiden käytettävyys Suomessa

2 Ilmastokatsaus 6/200 Sisältö Ilmastopalveluiden tarve kasvaa 3 Vuodenaikaisennusteiden käytettävyys Suomessa 4 Alkukesän meriveden pintalämpötila 5 Juhannuksen tienoon iltapäivien säitä 50 vuoden ajalta 6 Kesäkuun sääoloista Pohjolassa ja maailmalla 8 Vaihtelevaa kesäsäätä 9 Kesäkuun lämpötiloja 0 Kesäkuun sademääriä Kesäkuun kuukausitilasto 2 Kesäkuun päivittäiset tiedot 3 Kesäkuun tuulitiedot 4 Vuodenaikaisennuste elo-lokakuulle Sääennätyksiä toukokuussa 5 Säätietoja 00 vuotta sitten kesäkuussa 90 5 Kesäkuun 200 lämpötila- ja sadekartat 6 Ilmastokatsaus 5. vuosikerta ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus PL 503, 000 Helsinki sähköposti: ilmastokeskus@fmi.fi puhelin (09) 929 Vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Irtonumero 5,05 euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer 5,05 euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Julkaisija: Ilmatieteen laitos Päätoimittaja: Reija Ruuhela Toimittajat: Asko Hutila Henriikka Simola Pirkko Karlsson Ilmestyy: noin kuukauden 20. päivänä Kannen kuva: Pauli Jokinen Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin , hinta 3,0 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 6/200

3 Ilmastopalveluiden tarve kasvaa Touko-kesäkuussa toteutetun kyselyn mukaan ilmaston vaihtelevuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä tietotarve kasvaa yhteiskunnan eri sektoreilla edelleen. Ilmatieteen laitoksen ilmastopalveluita ei tunneta kuitenkaan vielä yhtä hyvin kuin sääpalveluita. Niinpä meidän täällä Ilmastokeskuksessa tulisi entistä aktiivisemmin tuoda esiin tietoa saatavilla olevista palveluista ja siitä, miten niitä voidaan parhaiten hyödyntää eri toimialoilla. Selvitys ilmastotiedon tarpeista toteutettiin verkkokyselynä, joka suunnattiin erilaisille potentiaalisille ilmastotiedon käyttäjäryhmille valtion viranomaisista yrityksiin ja järjestöihin. Lisäksi haastateltiin merkittävien keskusjärjestöjen edustajia tavoitteena syventää tietoa yksityisen sektorin näkemyksistä. Selvityksen teki Gaia oy ja tuloksia tullaan käyttämään Ilmastokeskuksen kehittämisessä lähivuosina. Julkisen ja yksityisen sektorin tarpeet erilaiset Yleisesti ottaen ilmaston vaihtelevuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä tietotarve kasvaa yhteiskunnan eri sektoreilla edelleen. Kuitenkin julkisen sektorin tietotarpeet näyttäytyvät tämän selvityksen mukaan laajempina ja kokonaisvaltaisempina kuin yksityisen sektorin. Julkisen sektorin toimijat tarvitsevat tietoa pitkälle tulevaisuuteen ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää tietoa. Maakunta- ja kuntatason ilmastostrategiat ovat tulleet jäädäkseen ja tälle tasolle valmiiksi jalostettua tietoa tullaan tarvitsemaan jatkossa entistä enemmän. Yksityisen sektorin tietotarpeet rajoittuvat vielä suhteellisen lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pidemmän aikavälin ilmastoskenaarioita ei vielä juurikaan hyödynnetä edes strategiaprosesseissa tai kauaskantoisia investointiratkaisuja valmisteltaessa. Yksityisellä sektorilla ilmastokysymykset tulevat ennen kaikkea ilmastopolitiikan hillintätavoitteiden kautta. Vain yksittäiset yksityisen sektorin toimijat tarkastelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista pitkälle tulevaisuuteen. Tällöin fokuksessa on ennen kaikkea varautuminen sään vaihteluun ja ääri-ilmiöihin. Luotettavaa asiantuntijapalvelua Ilmastopalveluiden tarpeet ovat hyvin moninaiset, mutta merkittävimmät tietotarpeet liittyvät sateisiin, tuulisuuteen sekä lämpötilaan ja sään ääri-ilmiöt ja ilmastoriskeihin varautuminen korostuvat vastauksissa. Viime vuosina ilmastotiedon määrä ja laatu julkisessa mediassa on huomattavasti kasvanut ja tässä yhteydessä haasteltavat painottivat Ilmatieteen laitoksen luotettavuutta tiedon lähteenä. Mieluisimpina tiedonsaannin kanavana pidettiin suoria asiantuntijapalveluita ja ilmastoportaaleja (Kuva ). Ilmastopalveluiden kehittäminen Vastauksena tietoa tarvitsevien toiveisiin, onkin mukava todeta, että Ilmasto-opas.fi portaalin valmistelussa ollaan jo pitkällä ja syksyllä on tarkoitus kehittää edelleen alueellista ilmasto-osaamista. Miten paljon aktiiviseen ilmastonpalveluiden markkinointiin saadaan irrotettua resursseja, ei ole vielä selvillä, mutta tämä selvitys osoitti, että siihen kannattaa pyrkiä.. Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö, Ilmastokeskus Kuva.. Vastausten jakauma kysymykseen, mikä on optimaalinen kanava ja muoto tietotarpeiden täyttämiseen. ILMASTOKATSAUS 6/200 3

4 Vuodenaikaisennusteiden käytettävyys Suomessa Ilmatieteen laitos on seurannut Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennusteita Ilmastokatsauslehdessä jo vuodesta 2007 lähtien ja ennusteita on päivitetty säännöllisesti myös verkkosivuille kesästä 2009 lähtien. Mutta kuinka hyvin ovat ennusteet pitäneet paikkaansa? Voiko kolmen kuukauden ennusteisiin luottaa? Vuodenaikaisennusteita ei voi verrata tavallisiin sääennusteisiin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) laatii vuodenaikaisennusteita eri ilmakehän suureille, kuten mm. lämpötilalle, sademäärälle ja ilmanpaineelle. Tarkoituksena ei ole ennustaa tarkkaa säätilaa tietyille päiville, vaan sitä, kuinka paljon ja millä todennäköisyydellä tietyn suureen kolmen kuukauden keskiarvo poikkeaa pitkän ajan keskiarvoista tietyllä maantieteellisellä alueella. Onkin syytä muistaa, että esim. keskiarvoltaan lämmin kesä voi syntyä monin eri tavoin voi olla tasaisesti hieman keskimääräistä lämpimämpää, tai toisaalta muutama erittäin lämmin jakso, mutta muutoin tavanomaista ja välillä jopa hieman keskimääräistä kylmempääkin. Lämpötila- ja sade-ennusteet eri puolilla Suomea Tässä tarkastelussa keskitytään ECMWF:n lämpötila- ja sadeennusteisiin. Ennusteiden osuvuutta eri puolilla maatamme tarkasteltiin jakamalla Suomi kolmeen alueeseen, maan etelä-, keski- ja pohjoisosaan, ja vertailemalla ennustettuja poikkeamia näillä alueilla sijaitsevien tunnettujen säähavaintoasemien toteutuneisiin lämpötila- ja sadepoikkeamiin. Maan eteläosassa vertailupaikka on käytetty Helsingin Kaisaniemeä, maan keskiosassa Jyväskylän lentoasemaa ja pohjoisosassa Sodankylän observatoriota. Ennusteiden alueellista osuvuutta tarkasteltaessa huomattiin, että ennusteet ovat usein parempia maan etelä- ja keskiosassa kuin Lapissa. Lapissa oli muuta maata useammin tilanne, jolloin ennustettavuutta ei ollut ollenkaan. Kun tarkastellaan vuodenaikaisennusteita syyskuusta 2006 tammikuuhun 200, maan etelä- ja keskiosassa noin 25 prosentissa lämpötilaennusteita ei ollut ennustettavuutta lainkaan. Lapissa ennustettavuus oli olematon lähes puolessa ennusteista. Sadeennusteiden kohdalla tilanne oli huonompi. Koko maassa 75 prosentissa sade-ennusteista ei ollut signaalia suuntaan tai toiseen. Lämpötilaennusteet sade-ennusteita parempia Lämpötilaennusteissa onnistuttiin valtaosassa tapauksista ennustamaan oikein lämpötilapoikkeaman suunta, mutta poikkeaman suuruusluokka oli ennusteille haastavampi. Esimerkiksi ennätyslauhan talven lämpötilapoikkeamia ei onnistuttu ennustamaan, vaan lämpötilaennuste aliarvioi poikkeamaa noin viidellä asteella. Joissakin tapauksissa, joissa pelkkä lämpötilapoikkeaman ennuste ei antanut signaalia kumpaankaan suuntaan, pystyttiin tuleva lämpötilapoikkeama ennakoimaan kuitenkin mm. ilmanpaine-ennustetta ja vallitsevaa tuulen suuntaa tulkitsemalla. Sade-ennusteissa, niissä tapauk sissa joissa ennustettavuutta ylipäätään oli, oli ennustettu poikkeama yhtä usein väärään suuntaan kuin oikeaan. Ennusteiden signaali oli kaiken kaikkiaan heikko, eikä kovin suuria poikkeamia tavanomaisesta ennakoitu yhdessäkään ennusteessa. Sadeennusteiden käytettävyys on edelleen siis vähintäänkin heikko. Säätyypin muutos vaikea pitkille ennusteille Ennusteet olivat kaiken kaikkiaan parempia tilanteissa, joissa samankaltainen säätyyppi vallitsi pitkään. Sen sijaan säätyypin nopeat muutokset menivät vuodenaikaisennusteilta usein ohi. Esimerkiksi keskimääräistä lämpimämmän syksyn 2009 jälkeen vuodenaikaisennusteella oli vaikeuksia saada otetta tavanomaista kylmemmästä talvesta. Kylmän säätyypin jatkuessa pitkään, pääsivät vuodenaikaisennusteetkin lopulta tilanteeseen mukaan, mutta toisaalta säätyypin muuttuminen lämpimämmäksi kylmän talven jälkeen meni jälleen ECMWF:n 4 ILMASTOKATSAUS 6/200

5 keskilämpötilan poikkeama pitkän ajan keskiarvosta ( C) ennusteelta ohi. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteissa on siis vielä runsaasti kehitettävää. Erityisesti sadeennusteilla ei vielä tässä vaiheessa ole juurikaan arvoa. Lämpötilapoikkeaman suunta voidaan kuitenkin jo ennakoida kohtalaisesti, erityisesti kun huomioidaan myös ilmanpaineen jakauman ja vallitsevien tuulensuuntien vaikutus paikalliseen säätilaamme. Niina Niinimäki Helsinki ennusteen pvm toteutunut ennuste sademäärän poikkeama pitkän ajan keskiarvosta (mm) Helsinki ennusteen pvm toteutunut ennuste keskilämpötilan poikkeama pitkän ajan keskiarvosta ( C) Sodankylä sademäärän poikkeama pitkän ajan keskiarvosta (mm) Sodankylä -60 ennusteen pvm ennusteen pvm toteutunut ennuste toteutunut ennuste Kuva. Ennustettu ja toteutunut lämpötila ja sademäärä Helsingissä ja Sodankylässä. Alkukesän meriveden pintalämpötila Meriveden pintalämpötila alkoi tänä vuonna kohota talven jälkeen Suomenlahdella ja Perämerellä jokseenkin keskimääräisen tapaan huhtikuussa. Saaristomerellä ja Selkämerellä lämpeneminen alkoi vähän keskimääräistä hitaammin. Toukokuun puolivälissä Venäjältä levisi maahamme poikkeuksellisen lämmintä ilmaa ja se näkyi myös merellä pintakerroksen nopeana lämpenemisenä. Korkein ilman lämpötila 29,6 C mitattiin toukokuun 4. päivänä Kruunupyyssä. Meriveden pintalämpötila nousi ajankohdan ennätyslukemiin vähän myöhemmin, toukokuun 9-24 päivän välillä. Pintalämpötilan vuorokausikeskiarvoina mitattiin Kemissä 4, C toukokuun 23. päivänä ja Haminassa 5,6 C toukokuun 24. päivänä. Nämä ovat 5-6 C korkeampia kuin ajankohdan keskiarvot tällä vuosikymmenellä. Samoihin aikoihin kuin meriveden pintalämpötila saavutti toukokuiset huippulukemansa, säätila alkoi muuttua epävakaiseksi ja viileäksi, jolloin merivesikin luovutti lämpöään. Meriveden pintalämpötilat laskivat toukokuun viimeisellä viikolla ja kesäkuun alussa lähelle ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Lämpötila laski jopa neljästä kuuteen astetta. Kesäkuussa meren pintalämpö- ILMASTOKATSAUS 6/200 5

6 tila nousi yleisesti ottaen tavanomaiseen tahtiin, keskimäärin noin 0.5 C vuorokaudessa eli noin 4,5 C kuukaudessa, pysytellen lähellä ajankohdan tämän vuosikymmenen keskimääräisiä arvoja. Kesäkuun lopussa lämpenemisvauhti kuitenkin kiihtyi tavanomaista selvästi nopeammaksi. Kesä-heinäkuun vaihteessa lämpötilan nousuvauhti oli jopa 3,5 C viikossa. Suomenlahdella lämpeneminen alkoi muutaman päivän aikaisemmin kuin Perämerellä. Meriveden pintalämpötila kohoaa yleensä heinä-elokuun vaihteeseen asti ja alkaa sitten laskea. Korkeimmillaan pintalämpötila on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Syyskuussa meriveden pintalämpötila vastaa kesäkuisia lukemia päinvastaisessa järjestyksessä, eli vesi jäähtyy samaan tapaan kuin se kesäkuussa lämpeni. Lomalaisten on hyvä tietää, että meriveden pintalämpötila voi muuttua hyvinkin nopeasti erilämpöisten vesimassojen liikkeiden johdosta. Esimerkiksi kumpuamisessa kylmä vesi nousee pintakerroksen alapuolelta pintaan, kun tuulet puhaltavat rannikonläheisen lämpimän pintaveden ulapalle. Lämpötilan muutos voi olla useita asteita parissa päivässä. Vastaavasti tuulet voivat kumpuamisen jälkeen tuoda lämpimän vesimassan myöhemmin takaisin, joten yllätykset uimavesien lämpötiloissa ovat mahdollisia. Pekka Alenius Juhannuksen tienoon iltapäivien säitä 50 vuoden ajalta Varsin usein loman vietto käynnistyy juhannuksesta. Aina vuoteen 954 saakka, juhannuspäivä oli Juhanin, Juhan ja Johanneksen nimipäivän mukaisesti 24. kesäkuuta. Mutta vuodesta 955 lähtien juhannuspäivä kalentereissa on vaihdellut vuosittain sijoittuen lauantaille, joka on kesäkuun 20. ja 26. päivien välillä. Millaista säätä siis kannattaa odottaa, jos loman ajoitus sattuu keskikesän juhlan tienoille? Tähän pyrimme vastaamaan tutkimalla 0 havaintoaseman tietoja tuulesta, tuulen suunnasta, ilmanpaineesta, lämpötilasta ja kosteudesta jaksolla (50 vuoden aineisto) ja keskittymällä jaksoon kesäkuun kello 5. Mikä on muuttunut ja mikä ei? Tarkastelemalla Turun, Helsingin, Utin, Kauhavan, Jyväskylän, Joensuun, Oulun, Kajaanin, Rovaniemen ja Sodankylän havaintoja saimme koosteeksi seuraavaa kesäkuun 0 viimeisen päivän iltapäivistä. Kello 5 keskimääräinen lämpötila on etelässä ollut 9 20 astetta, maan keskivaiheilla ja Oulun läänissä 7 8 astetta ja Lapissa 6 7 astetta. Trendiä lämpimämpään tai kylmempään kuluneen 50 vuoden aikana ei ole. Ilmanpaine on keskimäärin ollut 00 hpa ja ilman kos teus 5 55%. Iltapäivän kello 5 tuuliolosuhteet ovat olleet m/s lounaanpuoleista tuulta, mutta tuulet ovat hieman jopa heikentyneet 960-luvulta lähtien (kuva 3). Tuulen suunnat ovat kautta Suomen ns. peruuttaneet lounaisesta ja ovat viime aikoina puhaltaneet yhä useammin etelän suunnalta. Ilman kosteus on vähentynyt Kauhavalla sekä Lapin asemilla 5-8 %, mutta lisääntynyt eteläisessä Suomessa 3-5 %. Koleat ja lämpimät ryppäissä Vertaamalla iltapäivien keskilämpötilaa 50 vuoden 6 ILMASTOKATSAUS 6/200

7 ajalta siten, että lasketaan vuodet, jolloin on ollut asteen verran viileämpää tai lämpimämpää kuin keskimäärin ko. ajankohtana, saadaan tulos, joka on esitetty kuvassa. Viileitä kesäkuun iltapäiviä välillä on sattunut usein erityisesti 60-luvulla, myös kesäkuun loppupuolet , sekä ovat olleet viileitä. Lämmintä on taasen ollut valtaosin , , ja myös viime kesänä 2009 (kuva ), jolloin huippuhelteet sattuivat juuri kesäkuun lopussa. Myöhäiset juhannukset ja kesälämmön pysyvyys Vuonna 200 juhannusta vietettiin kesäkuun päivinä. Tehdään muutama testi. Valitaan ensin ne iltapäivät , joina lämpötila on keskimäärin 3 vrk ajan ollut yli 20 astetta. Testin perusteella todennäköisyys lämpimälle säälle siten, että 3 vrk iltapäivän kello 5 keskilämpötila on yli 20 astetta, on suurin Oulussa, Turussa ja Utissa (kuva 2). Entäpä, mitä tilastot kertovat, kun testataankin, että 3 peräkkäisenä iltapäivänä lämpötilan on oltava yli 20 astetta? Tämän testin valossa todennäköisyys lämmön pysyvyydelle on eteläisessä ja itäisessä Suomessa sekä länsirannikolla noin 20 %, kun taas maan keskivaiheilta pohjoiseen olevalla vyöhykkeellä todennäköisyys on luokkaa 0 %. Näissä säätilanteissa ilman kos teus on ollut % välillä, ilmanpaine hpa ja tuuli mantereella idän tai jopa pohjoisen suunnalta. Rannikolla tuulen suunta on vaihdellut (todennäköisesti merituulen kehittymisen takia). Tuulen voimakkuus on niin ikään kello 5 aikaan lämpiminä iltapäivinä ollut enimmäkseen heikkoa tai kohtalaista, mutta muutaman kerran myös navakkaa. Vuonna 200, näistä tutkituista 0 asemasta ainoa, missä kolmen iltapäivän keskiarvo ylitti 20 astetta, oli Utti. Koko kesäkuun 200 viimeiset 0 Asteella kylmempi tai lämpimämpi kesäkuun loppu Vuodet Kuva.. Tilasto siitä, onko havaintoaseman kohdalla ollut astetta koleampaa tai lämpimämpää kuin keskimäärin jaksolla kello 5 iltapäivällä. Toisin sanoen, mitä pidempi pylväs positiivisella puolella sitä laaja-alaisemmin on ollut lämmintä koko Suomessa ja mitä pidempi pylväs negatiivisella puolella, sitä useammalla paikalla Suomessa on samanaikaisesti ollut koleaa. 24 E 30 E 24 E 30 E 70 N 66 N 62 N Kauhava 34 % Turku 36% Oulu 38 % Jyväskylä 32 % Helsinki 34 % Lappi 20% Kajaani 34 % Joensuu 34 % Utti 36 % 68 N 64 N 60 N 2 E 27 E 2 E 27 E Kuva 2. Todennäköisyys melko lämpimälle säälle siten, että kolmen iltapäivän kello 5 lämpötilan keskiarvo on yli 20 astetta (vasen). Oikealla on todennäköisyys sille, että kolmena iltapäivänä peräkkäin on jokaisena mitattu yli 20 asteen lämpötila. iltapäivää, olivat puolestaan etelässä ja idässä noin asteen verran tavanomaista lämpimämpiä, mutta Turusta länsirannikkoa pitkin Lappiin saakka oltiin paikoin jopa keskiarvon alapuolella. Hilppa Gregow 70 N 66 N 62 N Tuulen nopeus m/s Kauhava 8 % Turku 20 % Lappi 0 % Oulu 8% Kajaani 4 % Jyväskylä 2 % Helsinki 22 % Joensuu 22 % Utti 22 % Vuosi 68 N 64 N 60 N Kuva 3. Joensuun (sininen) ja Oulun (punainen) 0 minuutin keskituuli iltapäivällä kello 5 viimeisen 50 vuotena kesäkuun päivän keskiarvona kuvattuna. ILMASTOKATSAUS 6/200 7

8 Kesäkuun sääoloista Pohjolassa ja maailmalla Pohjolassa kesäkuun keskilämpötilat jäivät yleensä vähän tavanomaista alemmiksi ja sateita tuli vaihtelevasti. Islannissa oli kuitenkin normaalia lämpimämpää ja vähäsateista. Ruotsin ja Norjan keski- ja pohjoisosissa oli,5-3 C tavallista viileämpää, kun taas Skandinavian eteläosissa poikkeama oli paikoin + asteen luokkaa. Pohjolan ylin lämpötila 28,6 C mitattiin 29. päivänä Ruotsin Smoolannissa (Målilla). Kylmintä eli -7,5 C oli 5. päivänä. Norjan vuoristossa (Juvvashøe). Tanskassa kesän ensimmäinen hellepäivä oli vasta kesäkuun 28. päivänä. Koko alkuvuosi on ollut siellä viilein sitten vuoden 996. Sateita tuli eniten Norjan Ruijassa ja osassa Pohjois-Ruotsia. Suurin kuukausisademäärä 226 mm mitattiin Norjassa (Eide på Nordmøre), ja suurimmat vuorokausisateet olivat 82 mm Norjassa (Hustadvatn) ja 8 mm Ruotsissa (Vitsand, Småland). Länsi- ja Keski-Euroopan säähän vaikutti suuren osan kuukautta korkeapaine, kun taas Itä-Eurooppa kuului ajoittain matalapaineen vaikutuspiiriin. Keskilämpötilat olivat yleisesti 0-3 C tavallista korkeammat, ja Mustan meren pohjoispuolella poikkeama oli jopa noin +5 C. Kuun alussa saatiin runsaita sateita Itä- Euroopassa, lähinnä Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa ja Unkarissa, ja uudelleen satoi runsaasti kuun puolivälissä ja sen jälkeen myös lännempänä. Ranskan kaakkoisosissa päivinä rankkasateissa tuli vettä jopa noin 400 mm eli puolen vuoden normaali sademäärä, ja 22. päivänä satoi Tsekissä paikoin lähes 200 mm. Huomattavan kuivaa ja aurinkoista oli Brittein saarilta Pohjois-Saksaan ulottuvalla alueella sademäärien jäädessä paikoin vain kolmannekseen tavanomaisesta. Saksassa Berliinissä satoi vain 2 mm. Mainittakoon, että alkuvuosi (tammi-kesäkuu) on ollut esim. osassa Iso-Britanniaa hyvin vähäsateinen, sillä sadetta on kertynyt Luoteis-Englannissa vain noin 300 mm (normaalisti 530 mm) eli vähiten sitten vuoden 929. Venäjän länsiosiin virtasi kaakosta ajoittain helteistä ilmaa lämpötilojen kohotessa aina Uralin pohjoisosissa 30 asteen yläpuolelle. Sveitsissä lämpötila kohosi 0. päivänä. jopa 35 asteeseen, kun taas 20. päivänä. jäätiin paikoin 0 asteen vaiheille, ja vuoristossa satoi lunta aina 000 metrin korkeudella. Uusi lämpöaalto saapui Länsi-Eurooppaan kuun lopulla lämpötilan noustessa mm. Alankomaissa 32 asteeseen. Lämpimintä Euroopan alueella oli Kazahstanissa (Novyj Ushtogan) mittarien näyttäessä 4,7 C. Suurimmassa osassa Aasiaa oli tavallista lämpimämpää, Pohjois-Kiinassa ja Mongoliassa poikkeama oli 2-5 C. Maapallon kuumuuspiste sijaitsi Kuwaitissa (Abdaly), missä 4.6. mitattiin 52,6 C. Trooppinen hirmumysky Phet riehui kuukauden alussa Arabian niemimaalla erityisesti Omanissa, missä satoi paikoin yli 300 mm. Ilmiö on näillä alueilla melko harvinainen. Myös Kiinassa oli rankkasateita, kun esim. 9. päivänä satoi 337 mm (Wuishan). Pohjois-Amerikassa USA:n itäosissa oli 2-4 C tavanomaista lämpimämpää, maan luoteisosissa ja Kanadan lounaisosissa 0-3 C sitä viileämpää. Yhdysvaltojen Kuolemanlaaksossa rikkoutui 50 asteen lämpötila Atlantin kauden ensimmäinen trooppinen matalapaine Alex muodostui 25. päivänä. ja iski Jukatanin niemimaalle jatkaen matkaansa Meksikonlahdelle kehittyen hirmumyrskyksi. Tyynellä valtamerellä muodostui 3 trooppista myrskyä, joista kaksi saavutti hirmumyrskyn voiman. Niistä ensimmäinen Celia oli voimakkain kesäkuussa esiintynyt vuoden 973 jälkeen. Se vaikutti päivinä. saavuttaen 5. kategorian voimakkuuden ns. Saffir-Simpsonin asteikolla. Arktisilla alueilla oli 2-4 C normaalia lämpimämpää. Huippuvuorilla poikkeama oli noin +,5 C. Antarktiksella Etelä-Amerikasta etelään olevilla alueilla oli 2-7 C tavallista lämpimämpää, kun taa päivämäärärajan lähettyvillä 2-6 C kylmempää kuin tavallisesti. Vostok-asemalla (3500 m mpy) mitattiin kuukauden 3.päivänä koko maapallon kesäkuun alin lämpötila -80, C. Juha Kersalo 8 ILMASTOKATSAUS 6/200

9 Vaihtelevaa kesäsäätä Kesäkuun ensimmäisinä päivinä Suomen yli liikkui korkeapaineenselänne, ja sää oli suurelta osin aurinkoista ja Etelä-Suomessa varsin lämmintä. Lämpötila kohosi 2.6. Salossa 24,3 asteeseen, mikä oli kesäkuun alkupuoliskon korkein lämpötila. Jo seuraavana päivänä lännestä saapui matalapaine sateineen, joka liikkui lähinnä maan pohjoisosan yli itään. Pohjois-Lapin tuntureilla sateet tulivat hetkittäin jopa lumena. Matalapaineen jälkipuolella pääsi Suomeen virtaamaan luoteesta huomattavasti viileämpää ilmaa ja maan itä- ja pohjoisosissa oli suorastaan koleaa. Näillä alueilla saatiin 5.6. yleisesti kuurosateita, jotka tulivat pohjoisessa räntänä tai lumena. Tämän jälkeen päivä maan etelä- ja keskiosissa oli pääosin aurinkoista, mutta Lapissa tuli edelleen paikallisia kuurosateita. Hallaa esiintyi yleisesti ja se oli paikoin ankaraa. Kylmintä oli Suomenselän alueella ja kuukauden alin lämpötila -3,8 C mitattiin 7.6. Ylivieskassa. Pieni matalapaine hajanaisine sateineen liikkui päivä Lapin yli itään, ja paikallisia sadekuuroja tuli myös maan keskiosassa. Lounaasta lähestynyt matalapaine syveni.6. Pohjois-Itämerellä ja liikkui kahden seuraavan päivän aikana runsaine sateineen maan etelä- ja keskiosien yli koilliseen. Suurimmat sademäärät tulivat Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, missä satoi laajalti yli 30 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä, 53 mm, mitattiin Kuhmon Kalliojoella. Matalapaine voimisti tuulet eteläisillä merialueilla kovaksi, ja Porvoon Emäsalossa havaittiin jopa myrskyä. Maan eteläosassa sisämaassa tuuli oli hyvin puuskaista, ja tuulen nopeus oli paikoin yli 20 m/s. Vielä kuukauden päivä saatiin monin paikoin kuurosateita ja sää oli melko viileää. Tätä seurasi pari, kolme päivää, jolloin esiintyi vain yksittäisiä iltapäiväkuuroja. Samalla sää alkoi lämmetä, kun etelästä virtasi maahamme lämpimämpää ilmaa. Lännestä lähestyi uusia sateita, jotka levisivät 9.6. maan läntisimpiin osiin liikkuen seuraavana päivänä maan itä- ja pohjoisosien yli koilliseen. Itä-Euroopasta kohti Kuolan niemimaata ulottuvan rintama vyöhykkeen sadealue hipoi 2. päivä maan kaakkoisosaa, mutta sen jälkeen sää oli maan etelä- ja keskiosassa muutaman päivän varsin aurinkoista. Yöt olivat melko kylmiä ja hallaa esiintyi lähinnä Suomenselän alueella. Juhannusaattona virtasi kaakosta lämmintä ilmaa ja helleraja rikkoutui muutamalla paikkakunnalla Pohjanmaalla. Korkein lämpötila 26, C mitattiin Oulunsalossa. Maan itä- ja pohjoisosassa oli yleisesti poutaista, mutta lännessä satoi paikoin runsaasti. Juhannuspäivänä maan länsiosaan virtasi lännestä jälleen viileämpää ilmaa, ja monin paikoin tuli sade- tai ukkoskuuroja. Suuressa osassa Itä-Suomea oli edelleen melko aurinkoista poutasäätä. Sateiden jälkeen maassamme vallitsi voimakas lännenpuoleinen ilmavirtaus. Kuukauden viimeisinä päivinä maahamme muodostui heikko korkeapaineenselänne, ja sää oli maan etelä- ja keskiosissa poutaista ja aurinkoista. Kuukauden viimeisenä päivänä näillä alueilla lämpötila kohosi yleisesti hellelukemiin ja ylin lämpötila 27, mitattiin Puumalassa. Maan pohjoisosissa pilvisyys oli ajoittain runsaampaa ja paikoin tuli sadetai ukkoskuuroja. Juha Kersalo Henriikka Simola Terminen kasvukausi 200 Cvrk Cvrk Jokioinen 4.6. Sodankylä Kuva. Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella 200 on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien 5%, 50% ja 95% tilastollista esiintymisfrekvenssiä ILMASTOKATSAUS 6/200 9

10 Kesäkuun lämpötiloja Kesäkuussa 200 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen vihreä viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymistodennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Juni 200, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta gröna linjen visar dygnets medeltemperaturs 50% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. 0 ILMASTOKATSAUS 6/200

11 Kesäkuun sademääriä Kesäkuussa 200 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juni 200 på några orter. ILMASTOKATSAUS 6/200

12 Kesäkuun kuukausitilasto Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Lumen syvyys Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Sademäärä mm 5.pnä cm C 200 C Päivä C 200 Päivä Suurin Päivä Pakkaspäiviä UTÖ JOMALA HANKO TVÄRMINNE SALO KIIKALA HKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI KOTKA KIRKONMAA PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI KOUVOLA UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI PUNKAHARJU VAASA SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO SALLA VÄRRIÖTUNTURI KILPISJÄRVI IVALO KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). 2 ILMASTOKATSAUS 6/200

13 Kesäkuun päivittäiset tiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel- maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade KUOPIO SIIKAJOKI REVONLAHTI ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 6/200 3

14 Kesäkuun tuulitiedot Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA HARMAJA RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >4m/s, taulukon asemilla: UTÖ 2.,3. HARMAJA 2. RANKKI 2. ULKOKALLA 2. OULU LA 4. KEMI AJOS 4.,20. KEVO 6.,23. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >2 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: 4 ILMASTOKATSAUS 6/200

15 Lämmintä alkusyksyä Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 5. heinäkuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan elokuusta lokakuuhun ulottuvan kolmen kuukauden pituisen jakson keskilämpötilan arvioidaan olevan koko maassa prosentin todennäköisyydellä tavanomaista korkeamman. Poikkeama on keskimäärin maan etelä- ja länsiosassa -2, sekä itä- ja pohjoisosassa 0,5- astetta. Sade-ennusteessa ei ole yhtä selvää poikkeamaa suuntaan tai toiseen., mutta on viitteitä siitä, että maan eteläosassa jakson kokonaissademäärän jää vähän tavanomaista pienemmäksi. Eri maiden vuodenaikaisennusteissa ja näiden yhdistelmissä alkusyksyn ennusteet kuitenkin poikkeavat toisistaan huomattavasti, joten yhtenäistä ja tarkempaa ennustetta ei alkusyksyn säästä voida antaa. Lisäksi Suomen sään suuren luontaisen vaihtelun vuoksi pitkiä ennusteita ei voi käyttää arvioitaessa yksityiskohtaista sään kehitystä. Asko Hutila Sääennätyksiä toukokuussa Ylin lämpötila 29,6 C Kruunupyy lentoasema Alin lämpötila -, C Enontekiö Kilpisjärvi Suurin kuukausisademäärä 26 mm Hyvinkää Hyvinkäänkylä Suurin vuorokausisademäärä 45 mm Hyvinkää Hyvinkäänkylä Suomen ennätykset toukokuussa Ylin lämpötila 3, C Lapinjärvi Ingermanninkylä 30. ja Alin lämpötila -24,6 C Enontekiö Kalmankaltio.5.97 Suurin kuukausisademäärä 37 mm Viitasaari Huopana 2003 Säätietoja 00 vuotta sitten kesäkuussa 90 ILMASTOKATSAUS 6/200 5

16 Kesäkuun 200 lämpötila- ja sadekartat yli alle 9 0,0...0,5-0,5...0,0 -,0...-0,5 -,5...-,0-2,0...-,5 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 30 yli alle 60 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta Nederbörden i procent avnormalvärdet ILMASTOKATSAUS 5/200