KIRJALLINEN KYSYMYS 823/2004 vp Hammaslääketieteen opiskelijoiden opintotuen enimmäisaika Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriön opintotukiasetuksessa 257/2003 ylemmän korkeakoulututkinnon opintotuen enimmäisajasta ja sen pidentämisen perusteista määritellään opintotuen enimmäisajaksi muun muassa lääketieteen lisensiaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintojen osalta 65 kk. Opintotuen enimmäisajaksi määritellään 60 kk esimerkiksi arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkintojen ollessa kyseessä. On merkille pantavaa, että kumpaankaan ryhmään, opintotuen 60 tai 65 kuukauden enimmäisaikaan, ei ole sisällytetty hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa, jossa opintotuen enimmäisaika on edelleen 55 kuukautta. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon minimipituus on 200 opintoviikkoa, kun esimerkiksi diplomi-insinöörin tutkinnon pituus on 180 opintoviikkoa. Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot taas ovat rakenteellisesti hyvin lähellä toisiaan. On yhteinen pääsykoe ja yhteiset tiedekunnat. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta ovat käytännössä identtisiä, ja tutkinnot rinnastetaan kaikkialla terveydenhuoltolainsäädännössä. Kuitenkin opintotuen enimmäisaika lääketiedettä opiskelevien osalta on 10 kk pitempi kuin hammaslääketiedettä opiskelevilla. Yhteiskunnallemme on tärkeää, että opiskelijat valmistuvat oppilaitoksista säällisessä ajassa ja siirtyvät työelämän palvelukseen. Yliopistoille valmistuvat opiskelijat merkitsevät rahallista tuloa. Opintotuen enimmäisajan riittämättömyys saattaa johtaa valmistumisen pitkittymiseen, mikä ei ole kenenkään etu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä perusteella hammaslääketieteen opiskelijoiden opintotuen enimmäisaika on moneen muuhun korkeakoulututkintoon verrattuna lyhyempi ja onko olemassa suunnitelmia saattaa hammaslääketieteen opiskelijat tältä osin tasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden kanssa? Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2004 Jutta Urpilainen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jutta Urpilaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 823/2004 vp: Millä perusteella hammaslääketieteen opiskelijoiden opintotuen enimmäisaika on moneen muuhun korkeakoulututkintoon verrattuna lyhyempi ja onko olemassa suunnitelmia saattaa hammaslääketieteen opiskelijat tältä osin tasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Korkeakouluopintojen opintotukeen oikeuttavasta ajasta säädetään opintotukilain 7 :n 2 momentissa. Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada yhteensä enintään 70 kuukaudeksi. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea voi saada kuitenkin enintään 55 kuukaudeksi. Opetusministeriön päätöksellä voidaan pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusohjelman opintotuen enimmäisaikaa. Tämän säännöksen nojalla on annettu opetusministeriön asetus (257/2003) ylemmän korkeakoulututkinnon opintotuen enimmäisajasta ja sen pidentämisen perusteista. Asetuksen mukaan opintotuen enimmäisaika on 65 kuukautta eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten sekä ylempää korkeakoulututkintoa varten, kun pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Opintotuen enimmäisaika on asetuksen mukaan 60 kuukautta arkkitehdin, diplomi-insinöörin, kuvataiteen maisterin, maisema-arkkitehdin, musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoa varten. Tukiaika on asetuksella vahvistettu 55 tukikuukautta pitemmäksi, kun aika, jossa kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon, on tutkintoasetuksessa määritelty viittä lukuvuotta pitemmäksi. Hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan hammaslääketieteen lisensiaatin koulutus on järjestettävä siten, että tutkinto on suoritettavissa täystoimisesti opiskellen viidessä vuodessa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon osalta vastaava tutkintoasetuksessa säädetty aika on kuusi vuotta. Teknillisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan tekniikan alan tutkintojen laajuus on 180 opintoviikkoa ja opetus tulee järjestää siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä vuodessa. Tutkintojen suorittamisajat vaihtelevat. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen mediaaniaika oli vuonna 2002 kuusi vuotta, mikä on sama kuin kaikkien ylempien korkeakoulututkintojen suorittamisaikojen mediaani. Tekniikan alan tutkintojen mediaanisuoritusajat ovat pitempiä. Diplomi-insinöörin tutkinnon mediaanisuorittamisaika oli 6,5 vuotta ja arkkitehdin tutkinnon mediaaniaika 10 vuotta. Lääketieteen lisensiaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintojen mediaanisuorittamisaika on seitsemän vuotta. Yliopistojen perustutkintorakenne on uudistettu lailla yliopistolain muuttamisesta. Syyslukukauden 2005 alusta lukien ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä, että koulutuksen pohjana ovat lu- 2
Ministerin vastaus KK 823/2004 vp Jutta Urpilainen /sd kio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus. Yliopistolain nojalla annettu valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista tulee voimaan 1.8.2005. Tutkintoasetuksella kumotaan nykyiset 20 yliopistojen tutkintoja koskevaa asetusta. Tutkintoasetuksessa säädetään alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteista, laajuudesta ja rakenteesta. Tutkintoasetuksen mukaan mitoitukseltaan 300 opintopisteen laajuiset ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävät opinnot tulee järjestää siten, että opinnot ovat suoritettavissa viidessä lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin sekä kuvataiteen maisterin tutkintoon tähtäävät opinnot, joiden laajuus on yhteensä 330 opintopistettä, tulee järjestää siten, että tutkinnot voi suorittaa viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Laajuudeltaan 360 opintopisteen laajuisten eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintojen opinnot tulee puolestaan järjestää siten, että tutkinnon voi suorittaa kuudessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä, ja tutkintoon vaadittavat opinnot on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä lukuvuodessa. Hammaslääketieteen opintojen enimmäistukiaika on nykyisin 55 tukikuukautta, kuten muidenkin tutkintojen, joiden osalta opetus on tutkintoasetuksen mukaan järjestettävä siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Myös opiskelijoiden tutkinnon suorittamiseen käyttämä aika vastaa ylempien korkeakoulututkintojen mediaanisuoritusaikaa, joten erityisiä perusteita tukiajan pidentämiseen ei ole. Opintotukilain opintotukeen oikeuttavaa aikaa koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa siten, että uudet säännökset tulisivat voimaan syksyllä 2005 samaan aikaan, kun yliopistojen tutkintorakenne uudistuu ja uusi tutkintoasetus tulee voimaan. Tarkoitus on, että 300 opintopisteen laajuisten tutkintojen opintotukeen oikeuttava aika olisi edelleen enintään 55 kuukautta. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 823/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Jutta Urpilainen /sd: På vilka grunder är maximitiden för studiestöd till odontologie studerande kortare jämfört med många andra högskoleexamina och finns det planer på att till denna del ge odontologie studerandena en jämlik ställning t.ex. jämfört med medicine studerandena? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om den tid som berättigar till studiestöd för högskolestudier ingår i 7 2 mom. i lagen om studiestöd. Studiestöd beviljas i regel för den tid då den studerande bedriver heltidsstudier. Studiestöd för högskolestudier kan fås för sammanlagt högst 70 månader. För avläggande av en högre högskoleexamen kan studiestöd dock fås för högst 55 månader. För en högre högskoleexamen eller ett utbildningsprogram som förutsätter en speciellt omfattande arbetsinsats kan maximitiden för studiestöd förlängas genom beslut av undervisningsministeriet. Med stöd av denna bestämmelse har utfärdats undervisningsministeriets förordning om maximitiden för studiestöd för högre högskoleexamina och grunderna för förlängning av maximitiden (257/2003). Enligt förordningen är maximitiden för studiestöd 65 månader i veterinärmedicine licentiatexamen och medicine licentiatexamen samt högre högskoleexamen, om huvudämnet eller den ämnesgrupp till vilket huvudämnet hör är asiatiska och afrikanska språk och kulturer. Maximitiden för studiestöd är enligt förordningen 60 månader i arkitektexamen, diplomingenjörsexamen, magisterexamen i bildkonst, landskapsarkitektexamen, musikmagisterexamen och psykologie magisterexamen. En längre stödtid än 55 stödmånader har genom förordningen fastställts då den tid inom vilken en heltidsstuderande kan avlägga examen i examensförordningen har bestämts så att den är längre än fem terminer. Enligt förordningen om odontologiska examina skall utbildningen till odontologie licentiat ordnas så att den som studerar på heltid kan avlägga examen på fem år. I fråga om medicine licentiatexamen är motsvarande tid enligt examensförordningen sex år. Enligt förordningen om tekniska examina omfattar de studier som krävs för en examen inom det tekniska området 180 studieveckor och undervisningens kall ordnas så att en studerande kan avlägga examen på fem år. Den tid det tar att avlägga en examen varierar. Mediantiden för att avlägga en odontologie licentiatexamen var år 2002 sex år, vilket motsvarar medianstudietiden för alla högre högskoleexamina. Mediantiderna för examina inom det tekniska området är längre. Medianstudietiden till diplomingenjörexamen var 6,5 år och till arkitektexamen 10 år. För medicine licentiat- och veterinärmedicine licentiatexamen är medianstudietiden sju år. Strukturen i universitetens grundexamina har ändrats genom en revidering av universitetslagen. Grunden för den utbildning som leder till högre högskoleexamen är från början av höstterminen 2005 lägre högskoleexamen eller annan utbildning på motsvarande nivå, om det inte genom förordning av statsrådet föreskrivs att grunden för utbildningen är gymnasiestudier eller an- 4
Ministerns svar KK 823/2004 vp Jutta Urpilainen /sd nan utbildning på motsvarande nivå. Den med stöd av universitetslagen givna förordningen av statsrådet om universitetsexamina träder i kraft den 1 augusti 2005. Genom förordningen upphävs de 20 gällande förordningarna om universitetsexamina. I examensförordningen bestäms om målen, omfattningen och strukturen för lägre och högre högskoleexamina. De studier som krävs för en högre högskoleexamen som omfattar 300 studiepoäng skall enligt förordningen ordnas så att studierna kan fullgöras på fem läsår. De studier som krävs för psykologie magisterexamen, musikmagisterexamen och magisterexamen i bildkonst, vilka omfattar sammanlagt 330 studiepoäng, skall ordnas så att examina kan avläggas på fem och ett halvt läsår. De studier motsvarande 360 studiepoäng som krävs för veterinärmedicine licentiatexamen och medicine licentiatexamen skall ordnas så att examen kan avläggas på sex läsår. En odontologie licentiatexamen omfattar 300 studiepoäng och de studier som krävs för examen skall ordnas så att en heltidsstuderande kan avlägga examen på fem läsår. Maximistödtiden för odontologiska studier är för närvarande 55 stödmånader, liksom för andra examina för vilka gäller att undervisningen enligt examensförordningen skall ordnas så att examen kan avläggas på fem år. Även den tid de studerande använer för att avlägga examen motsvarar medianstudietiden för högre högskoleexamina, och därför saknas särskilda grunder att förlänga stödtiden. Studiestödslagens bestämmelser om den tid som berättigar till studiestöd avses bli ändrade så att de nya bestämmelserna träder i kraft hösten 2005 samtidigt som universitetens examensstruktur ändras och den nya examensförordningen träder i kraft. Det är meningen att den tid som berättigar till studiestöd för examina som omfattar 300 studiepoäng allt jämt skall vara högst 55 månader. Helsingfors den 19 november 2004 Kulturminister Tanja Karpela 5