RAUDANVEDET-HANKE LOPPURAPORTTI Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9
HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Rantasalmen kunta, Etelä-Savon ELY keskus ja Raudanveden osakaskunta allekirjoittivat 16.6.2010 yhteistyösopimuksen Raudanvedet-hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen tarkoituksena oli vähempiarvoisten kalojen tehokalastuksella pienentää Rantasalmen taajaman lähivesistöjen sisäistä kuormitusta. Hanke kohdistui Rantasalmella sijaitseviin Pieneen Raudanveteen, Suureen Raudanveteen sekä Kosulanlampeen. Hanke toteutti Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli poistaa vähempiarvoisia kaloja Pienestä Raudanvedestä ja Kosulanlammesta yhteensä 36 000 kg ja Suuresta Raudanvedestä 79 000 kg vuosien 2010-2014 aikana. Hankkeen laadullisiksi tavoitteiksi asetettiin sisäisen kuormituksen vähentämisen kautta ravinnepitoisuuden ja levähaittojen vähentäminen, kalaston koostumuksen ja laadun parantaminen, virkistyskäytön lisääminen sekä matkailuun tehtyjen panostusten hyödyntäminen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli n. 70 000 ja hankeaika 1.5.2010 31.12.2014. Rahoituksesta ELYkeskuksen osuus oli 50 % (35 000 ), Rantasalmen kunnan 33 % (23 500 ) ja Raudanveden osakaskunnan 17 % (12 500 ). Hoitokalastuksessa on kaksi tehokasta jaksoa vuosittain: keväinen särkikalojen kutuvaellusten aikaan ja syksyinen nuottapyynti syvänteiden reuna-alueilla. Pienellä Raudanvedellä ja Kosulanlammella ei ole nuotattavia syvänteitä, mutta erittäin sopiva syvyys talkootyönä koettavien rysien käyttöön. Suurella Raudanvedellä on sopivia paikkoja sekä rysä- että nuottapyyntiin. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Hankkeen aikainen tiedottaminen ja yhteistyö Hanke lähti liikkeelle sopijapuolten yhteispalaverista, jossa todettiin hankkeen tarpeellisuus sekä kunkin osapuolen mahdollisuudet ja halukkuus hankkeen toteuttamiseen. Vaikka Raudanveden osakaskunta oli sopijapuolena, hankkeeseen osallistuivat lisäksi Suuren Raudanveden kaakkoiskulmassa sijaitsevat Puikonniemi 1-osakaskunta ja yksityinen vesialue Putkisalo 1/79. Molemmat alueet suhtautuvat myönteisesti hankkeeseen. Puikonniemi 1 osakaskunnan alueelle valmistui yksi hoitopyyntirysä, jolla tehtiin keväisin talkookalastusta. Rantasalmen kunta haki saaliin kompostointiin tarvittavan luvan ja osakaskunnat myönsivät kalastukseen tarvittavat luvat sekä huolehtivat kalastuksen valvonnasta. ELY-keskus antoi asiantuntija-apua hankkeen suunnittelussa ja sen aikana sekä huolehti ostettavan kalastuspalvelun kilpailuttamisesta. Hankkeen alkuvaiheessa Rantasalmen kunnan nettisivuille tehtiin lyhyt kuvaus hankkeesta ja sen käynnistämisestä. Rantasalmen lehti on tehnyt juttuja hankkeen käynnistämisestä ja etenemisestä. Parhaan huomion lehdessä saivat elokuussa 2010, 2011, 2013 ja 2014 pidetyt hoitokalastuspäivät kirkonkylän rannassa. Päivien tavoitteena oli saada huomiota vesien kunnostustyölle. Osakaskunnan talkoovoimin järjestämän hoitonuottausvedon ja kalankäsittelynäytöksen lisäksi Rantasalmen Kalaveikot (paikallinen kalastusseura) järjestivät rantaongintakilpailun. Vuosina 2013 ja 2014 Rantasalmen Martat tarjosivat halukkaille ruokaa pientä korvausta vastaan. Rantasalmen Kalaveikot ovat muutoinkin ottaneet hankkeen tavoitteet omakseen ja järjestävät "kaiken kalan" onkikilpailuja perinteisten ahven-kisojen sijaan, jolloin myös ulkopaikkakuntalaiset saavat tietää, että Raudanvedellä palkitaan suuri särkisaalis. Etenkin rysäsaaliiden jatkokäytössä oli suureksi avuksi Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 2/9
se, että saaliita hyödynnettiin paikallisesti eläinten rehuksi, pienpitoloukkuihin ja -haaskoihin, kompostoitiin kotikonstein sekä käytettiin pelloilla ja kasvimailla lannoitteena. Tieto saaliiden saatavuudesta ja hyvät kokemukset muusta käytöstä vähensivät kunnan kompostin tarvetta ja kustannuksia. Hankkeen käytännön toimeenpanoa ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustajia Etelä-Savon ELYkeskuksesta, Rantasalmen kunnasta ja Raudanveden osakaskunnasta. Ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa hankkeen aikana. Vuosittaiset toimenpiteet hankkeen ajalta Hankkeen kalastukseen liittyviä toimenpiteitä on seuraavassa käsitelty vuosittain, tarkemmat saalistilastot raportin liitteenä 1, rysäpyynnin kalastuskaudet liitteenä 2 ja ostopalveluna toteutetut kalastukset liitteenä 3. Hanke polkaistiin pikavauhtia käyntiin vuoden 2010 keväällä. Kevätpyynti aloitettiin vuokratuilla hoitopyyntirysillä, joiden koenta tehtiin talkootyönä. Rysiä oli pyynnissä kolme kappaletta: Kosulanlammessa, Pienessä Raudanvedessä ja Suuressa Raudanvedessä. Kevätkalastuksen saalis oli yhteensä yli 15 000 kg (tavoite 9 000 kg). Syysnuottaus teetettiin paikallisella kalastusyrityksellä ostopalvelutyönä. Tarjouskilpailua ei järjestetty, sillä syksyn nuottaukseen varattu rahoitus oli kohtuullisen pieni. Nuottaussaalis oli yli 20 000 kg (tavoite 19 000 kg). Vuoden 2010 lopulla sovittiin kansalaisopiston kanssa kevättalvella 2011 järjestetystä rysäkurssista, jonka aikana talkoolaiset saivat rakentaa omia hoitopyyntirysiä. Raudanveden osakaskunnan alueelle rysiä valmistui kaksi kappaletta ja Puikonniemen osakaskunnan alueelle yksi rysä. Näitä kolmea rysää oli rakentamassa kuusi talkoolaista ja jokaisen rysän valmistumisen tarvittiin vähintään 180 talkootyötuntia. Rysien valmistamisen tarvike- ja ainekustannuksista hanke maksoi 60 %. Raudanveden osakaskunnan talkoolaiset luovuttivat valmistamansa rysät osakaskunnalle. Hankkeen antaman tuen edellytyksenä oli, että rysät ovat pyynnissä keväisin vähintään 3 viikon ajan hankkeen loppuajan eli vuosina 2011-2014. Ennen kevätkalastuksen aloittamista rysät kyllästettiin ja viritettiin pyyntikuntoon. Koko vuoden 2010 talkoopyynnin saalismäärä oli noin 8 500 kg, johon on laskettu mukaan hoitonuottauspäivän nuottausnäytös ja ä tukeva katiskakalastus. Syysnuottausta varten ELY-keskus järjesti tarjouskilpailun, jolla haettiin edullisinta vaihtoehtoa vuosien 2011-2014 syysnuottauksen järjestämiseksi. Tarjousten perusteella ELY-keskus valitsi paikallisen kalastusyrityksen tekemään nuottaukset vetohinnalla. Nuottausten valvonta tehtiin osakaskunnan toimesta. Syksyn nuottaussaalis oli yli 23 000 kg. Vuosina 2012-2013 kalastus jatkui tuttuun tapaan: talkookalastuksen saalis oli reilut 8 600 kg molempina vuosina ja nuottausten saaliit noin 30 000 kg ja 36 000 kg. Keväisen talkoopyynnin hankaluudeksi muodostui se, ettei Raudanveden osakaskunnalla ollut käytössään kuin yksi rysien koentaan soveltuva vene, jota jouduttiin siirtämään Kosulanlammen ja Pienen Raudanveden välillä jokaisella koentakerralla. Keväällä 2014 selvisi, ettei vene ole enää käytössä, joten talkookalastuksen järjestäminen näytti hankalalta. Asia ratkaistiin siten, että syksyisen nuottauspyynnin sijaan kalastusyritys teki keväistä ä (3 rysää) Pienellä Raudanvedellä, jonne laskettiin pyyntiin myös molemmat talkoopyyntirysät. Yrityksen vene annettiin osakaskunnan käyttöön, jolloin keväinen talkoopyynti saatiin järjestettyä. Rysät koettiin Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 3/9
samoina päivinä, jolloin yhteissaaliit olivat riittävän suuria ja tulivat kannattaviksi turkistarhaajan hakea rannasta, eikä niitä tarvinnut kompostoida tai kyntää peltoon. Esikoululaisten ryhmä kävi tutustumassa kevään rysäkalastukseen. Hoitokalastuspäivän (31.8.14) perinteinen nuottausnäytös muutettiin päiväksi. Koska saalis oli hyvä, jätettiin rysä järveen ja kalastusta jatkettiin 19.9.14 saakka. Saalis syyspyynnissä oli noin 1 300 kg. Keväisen rysäpyynnin jälkeen kalastukseen varattua rahoitusta oli jäljellä. Syysnuottauksen ensimmäisen vedon saalis ylitti alun perin siihen varatun rahoituksen. Myöhemmin syksyllä nuotattiin talkootyönä pari ylimääräistä päivää, joten vuoden saalistavoitteet saavutettiin myös Suuren Raudanveden puolella vaikka keväinen kalastus tapahtui suurelta osin Pienellä Raudanvedellä.. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset nousivat suunnitellusta noin 70 000 eurosta lähes 86 000 euroon. Hankkeen aikana tehdyn talkootyön suuri määrä mahdollisti sen, että ELY-keskus myönsi hankkeelle vuosittain suunniteltua suuremman rahoituksen ja talkootyöllä arvo riitti paikalliseksi vastinrahoitukseksi. Lisärahoitus käytettiin kalastukseen. Toteutuneiden talkootöiden tilastot on esitetty raportin liitteenä 4, suunnitellut ja toteutuneet kustannukset sekä rahoitus liitteenä 5. Tarkemmat tiedot kustannuksista löytyvät Rantasalmen kunnan kirjanpidosta. Hankkeen tulokset Yleisesti voidaan todeta, että saalistavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin joka vuosi. Samoin talkootyön määrä oli suunniteltuakin suurempi: rysäpyynnin lisäksi talkootöinä järjestettiin hoitokalastuspäiviä, tehtiin katiskakalastusta ja hankkeen hallinnollisia töitä sekä osallistuttiin nuottauksen valvonta- ja saaliinkäsittelytöihin. Yhdessä tekemisen henki oli hyvä vaikka talkootöihin osallistuneita oli vain noin 20 henkilöä. Rantasalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailuraporttien tuloksista kootuista kuvaajista (liite 6) on nähtävissä, että Pienessä Raudanvedessä kesän 2011 aikana (elokuun mittaukset) typen ja fosforin pitoisuudet nousivat huomattavasti. Keskimäärin pitoisuudet ovat kuitenkin olleet elokuussa 2014 pienempiä kuin ennen hankkeen alkua vuonna 2009. Suuri ongelma näyttäisi olevan Suuren Raudanveden syvänteen talviaikainen happipitoisuuden lasku ja ilmeinen ravinteiden vapautuminen pohjasta. Pienen Raudanveden näkösyvyysmittaukset antoivat viitteitä veden kirkastumisesta, joskin hankkeen aikana tuli selväksi, että tuuli vaikuttaa ratkaisevasti näkösyvyyteen sekoittaen vesimassan sameaksi. Näkösyvyysmittaukset eivät toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kirkonkylän uimarannan käyttö kesäaikaan on kuitenkin lisääntynyt ja vapaa-ajan kalastajien saaliissa on havaittu kookkaiden ahventen lisääntyneen. Laadullisten tulosten mittaaminen on aina hankalaa, mutta poistuneiden ravinteiden määrä on helppo määrittää. Noin 190 000 kalakilon mukana hankealueen vesistä on poistunut 1 100-1 500 kg fosforia ja jopa 4 700 kg typpeä. Huomioitavaa on, että hankkeen vuoksi järjestetylle kansalaisopiston kurssille tuli muidenkin kuin hankealueen osakaskuntien edustajia. Näiden kurssilaisten toimesta Rantasalmelle tehtiin kolme muuta hoitopyyntirysää, joten vesistöjen kunnostukseen hanke on vaikuttanut muillakin kuin hankealueella. Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 4/9
Jatkotoimenpiteet Hankkeen aikana keskusteltiin ulkoisen kuormituksen vähentämisen tarpeellisuudesta. Hankkeelle on suunnitteilla kolmevuotinen jatkohanke, jossa suunnitellaan vähintään yksi kosteikko jokaiselle vesialtaalle ja jatketaan kalastusta ylläpitokalastuksena. Raudanveden osakaskunnan suunnitelmissa on hankkia rysäkalastukseen soveltuva vene. LIITTEET Liite 1 HANKKEEN SAALISTAVOITTEET ja 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä Rysäkalastus talkootyönä 9 000 10 000 7 000 6 000 4 000 36 000 Rysäkalastus talkootyönä Hoitonuottaus 19 000 21 000 17 000 13 000 9 000 79 000 28 000 31 000 24 000 19 000 13 000 115 000 SAALISTILASTO VUODEN 2014 LOPUSSA 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä Rysäkalastus talkootyönä 3 930 2 500 1 360 2 000 0 9 790 Katiskakalastus 317 185 0 502 Rysäkalastus talkootyönä 5 100 3 200 3 650 4 445 5 695 22 090 Katiskakalastus 280 280 Hoitonuottaus 500 450 950 Rysäkalastus talkootyönä 6 000 2 000 3 150 1 710 1 305 14 165 Nuottaus talkootyönä 4 900 4 900 talkookalastus yht 15 030 8 517 8 625 8 605 11 900 52 677 Rysäkalastus 14 800 14 800 Hoitonuottaus 20 400 23 250 30 150 36 950 12 050 122 800 SAALIS ALUEITTAIN SAALIS YHTEENSÄ 35 430 31 767 38 775 45 555 38 750 190 277 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä ja 9 030 6 517 5 475 6 895 20 495 48 412 26 400 25 250 33 300 38 660 18 255 141 865 35 430 31 767 38 775 45 555 38 750 190 277 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 5/9
Liite 2 TALKOOKALASTUKSEN VUOSITTAISET RYSÄKALASTUSKAUDET 2010 7.5.-1.6.2010 7.5.-1.6.2010 7.5.-1.6.2010, Puikonniemi 2011 7.5-28.6.2011 4.5-17.6.2011 5.5-8.6.2011, Puikonniemi 2012 29.4-18.6.2012 10.5-19.6.2012 18.5-25.6.2012, Puikonniemi 2013 6.5-16.6.2013 13.5-6.6.2013 30.4-6.6.2013, Puikonniemi : kaksi rysää 2014 6.5-18.6.2014 13.4-9.6.2014 30.8-19.9.2014 SAALIIDEN KÄYTTÖ pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle/ pieniä eriä komposteihin, kasvimaille, eläimille pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin rehuksi pääosin loukkuihin ja haaskoihin Liite 3 OSTOPALVELUNA TEHDYT KALASTUKSET 2010 nuottaus 3-7.11.2010 2011 nuottaus 24.-26.8 / 29.-31.8 / 3-6.10. / 13-14.10. / 5-6.12.2011 2012 nuottaus 29.4-18.6.2012 2013 nuottaus 10.-13.9 / 3.-11.10 / 1.-2.11.2013 2014 3 rysää 13.4-9.6.2014 SAALIIDEN KÄYTTÖ pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle/ pieniä eriä eläinten rehuksi ja loukkuihin pääosin Juvan biokaasulaitokselle/ pieniä eriä eläinten rehuksi ja loukkuihin pääosin Juvan biokaasulaitokselle/ pieniä eriä eläimille pääosin rehuksi 1.11.2014 nuottaus pääosin rehuksi Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 6/9
Liite 4 TOTEUTUNEET TALKOOTYÖT / 2010 Hoitopyynti yhteensä 2 115 2011 Hoitopyynti yhteensä 2 640 Rysäkurssi 5 970 yhteensä 2010 2 115 yhteensä 2011 8 610 2012 katiskapyynti katiskapyynti miestyö 750 115 530 80 290 konetyö 300 280 1050 115 810 80 290 yhteensä 2012 2 345 2010-2012 13 070 2013 katiskapyynti nuottaus miestyö 280 820 260 460 konetyö 20 40 280 0 840 300 460 yhteensä 2013 1 880 2010-2013 14 950 2014 nuottaus Hallinto hankkeen aikana rysä+katiskapyynti nuottaus miestyö 430 500 1100 400 konetyö 840 430 500 1940 0 400 yhteensä 2014 3 270 2010-2014 18 220 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 7/9
Liite 5 ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä Palkkauskulut ja palkkiot 0 0 0 0 0 0 Ostopalvelut kompostointi 700 800 700 600 500 3 300 syysnuottaus 10 500 11 000 10 000 7 500 4 500 43 500 Vuokrat rysävuokrat 1 500 500 500 500 500 3 500 Matkakustannukset 0 0 0 0 0 0 Rysien tarvikkeet 0 4 000 0 0 0 4 000 Muut kustannukset hallinnointi, kirjanpito yms. 500 500 500 500 500 2 500 tiedotus 300 300 300 300 300 1 500 muut 0 0 0 0 0 0 Talkootyö 2 000 2 000 1 500 1 500 1 500 8 500 15 500 19 100 13 500 10 900 7 800 66 800 ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä Ely-keskus 0 11 000 9 000 8 000 7 000 35 000 Rantasalmen kunta 9 000 6 000 4 500 2 500 1 500 23 500 Raudanveden osakaskunta 4 000 2 500 2 000 2 000 2 000 12 500 rahallinen osuus 2 000 500 500 500 500 4 000 talkootyö 2 000 2 000 1 500 1 500 1 500 8 500 13 000 19 500 15 500 12 500 10 500 71 000 HANKKEEN KUSTANNUKSET 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä Palveluiden ostot 4 794,40 14 905,61 14 751,08 19 839,80 13 311,54 67 602,43 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5,75 11,41 17,16 RAHALLISET KUSTANNUKSET 4 794,40 14 911,36 14 751,08 19 839,80 13 322,95 67 619,59 TALKOOTYÖ 2 115,00 8 610,00 2 345,00 1 880,00 3 270,00 18 220,00 HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET 6 909,40 23 521,36 17 096,08 21 719,80 16 592,95 85 839,59 RAHALLISET PANOKSET 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä Ely-keskus 2 000,00 9 500,00 10 000,00 10 000,00 9 800,00 41 300,00 61,1 % Rantasalmen kunta 1 161,72 4 911,36 4 251,08 9 339,80 3 022,95 22 686,91 33,6 % Raudanveden osakaskunta 1 632,68 500,00 500,00 500,00 500,00 3 632,68 5,4 % yhteensä 4 794,40 14 911,36 14 751,08 19 839,80 13 322,95 67 619,59 OSUUDET HANKKEEN KOKONAISKUSTANUKSISTA Ely-keskus 41 300,00 48,1 % Rantasalmen kunta 22 686,91 26,4 % Raudanveden osakaskunta 21 852,68 25,5 % rahallinen osuus 3 632,68 talkootyö 18 220,00 yhteensä 85 839,59 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 8/9
Liite 6 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 9/9